Keswick-liike

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Keswick-liike eli keswickiläisyys on vuonna 1875 Englannin Keswickissä alkanut protestanttinen liike, joka oli englantilainen vastine amerikkalaiselle pyhitysliikkeelle. Keswick-liikkeellä oli yhteyksiä moniin maihin, joissa ryhdyttiin järjestämään vastaavia kokoontumisia. Suomeen suunniteltiin keswickiläistä kokoontumista 1900-luvun alkupuolella. Kokousten pitämistä suositteli Aleksi Lehtonen, jonka mukaan liike edisti kristittyjen yhteyttä ja pyhitystä. Hanke kariutui kuitenkin vuonna 1913 vapaakirkollisten jäädessä sivuun.[1]

Keswick-liikkeen painotus pyhityksestä erosi amerikkalisesta käsityksestä. Englantilaisen mukaan koko pyhitys oli todellisuudessa kaste Pyhässä Hengessä ja se saatiin voimavaraksi hengellistä työtä varten.[1]

Keswickiläiseen korostukseen kuului, että normaaliin kristilliseen elämään kuuluu Hengen täyteys. Keswickiläisyyden mukaan Hengen täyteys on uskon teko joka on samanaikainen, mutta erillinen uudestisyntymisen kanssa. Vuosisadan loppua kohde henkikaste ymmärrettiin enemmän voimaannuttamisena kristillistä palvelusta varten. Tätä opetusta piti yllä erityisesti R. A. Torrey. Keswickiläiset myös pehmensivät perinteistä wesleyläistä kieltä synnistä.[1]

Vuonna 1874 Oxfordissa pidettiin Union Meeting for the Promotion of Scriptural Holiness-niminen kokous. Kokouksessa puhuivat mm. Charles Finney, Asa Mahan, W. E. Boardman, Hanna Whitall Smith, Robert Pearsall Smith ja Charles Cullis. Vuonna 1875 samalla nimellä pidettiin kokous Brightonissa, johon osallistui 8000 ihmistä. Nämä liikkeet sulautuivat yhteen liikkeeksi, joka piti vuotuisia kokouksia Keswickissä.[1]

  • Ruohomäki, Jouko: Karismaattisuuden kutsu. (Karismaattisen kristillisyyden historiallinen kehitys helluntailiikkeeksi) Keuruu: Aikamedia, 2009. ISBN 978-951-606-829-2
  1. a b c d Ruohomäki 2009, s. 97-99