Helluntaiherätys Tanskassa
Tanskalaisen helluntaiherätyksen muodostaa helluntaiseurakuntien ja vapaaseurakuntien yhteisö on Mosaik, johon kuuluu yli 40 helluntaiseurakuntaa ja vapaaseurakuntaa. Kirkot ovat itsenäisiä, mutta sitoutuneet samaan oppiin. Mosaikin ulkopuolella toimivia helluntaiyhteisöjä Tanskassa ovat muun muassa Apostolsk Kirke, Vineyard ja Hillsong[1]
Vaikka helluntailainen ja apostolinen kirkko eivät olekaan yhdistyneet, ne toimivat yhteistyössä muiden vapaakirkkojen kanssa ja muodostavat FrikirkeNetin. Verkoston tavoitteena on vahvistaa vapaakirkkojen asemaa ja näkyvyyttä sekä julistaa kristillistä evankeliumia Tanskassa.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helluntaiherätyksen saapuminen Tanskaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thomas Ball Barratt vieraili Tanskassa kesäkuussa 1907 ja piti kokouksia kirkoissa sekä kotona. 10. kesäkuuta hän piti kokouksen Mollerupin talossa Gentoftessa, jolloin talossa koettiin suuri herätys. Seuraavana vuonna näyttelijä Anna Larssen-Bjørner tuli uskoon ja liike henkilöityi häneen. Vuonna 1912 hän meni naimisiin Sigurd Bjørnerin kanssa ja heistä tuli tanskalaisen helluntaiherätyksen johtajia. Bjørnerit liikkuivat ympäri Tanskaa pitämässä evankeliointikokouksia. Samana vuonna liike lähetti myös ensimmäiset lähetyssaarnaajansa Kiinaan.[2]
Vuonna 1920 Jens Folkertsen perusti helluntaiseurakunnan Bornholmiin. Vuonna 1923 Bjørnerit liittyivät Walesin herätyksen pohjalta syntyneeseen apostoliseen kirkkoon ja jotkut seurakunnat ja 700 jäsentä vaihtoivat mukana apostoliseen liikkeeseen.[2]
Trianglenin herätys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1919 Bjørnerit kastettiin ja he aloittivat Evangelieførsamlingenin Hellerupissa. Kesällä 1920 Bjørnerit aloittivat telttakokouksen pitämisen Kööpenhaminan Trianglenissa ja herätys kesti usean vuoden ajan. Vuonna 1921 Gospel-teltan ympärille rakennettiin aita ja ilta toisensa jälkeen teltta tuli täyteen. Pian tämän jälkeen helluntaiseurakuntia syntyi ympäri Tanskaa ja monet kasvoivat yhä suuremmiksi. Esimerkiksi polkupyöräkauppias Andreas Endersen tuli tunnetuksi uskoontulostaan. Endersenin julistuksen myötä pienempi herätys puhkesi Korsørissa ja sinne perustettin Evankelinen kirkko vuonna 1923.[2]
Lähetystyön alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1920 Bjørnerit kutsuivat Thomas Ball Barrattin ja Lewi Pethrusin varhaiseen pohjoismaiseen konferenssiin Kööpenhaminaan. Konferenssissa keskusteltiin muun muassa lähetystyöstä Afrikkaan. Tämän seurauksena Tukholmasta kutsuttiin mukaan keskustelemaan Gunnerius Tollefsen. Vuotta myöhemmin Tollefsen johti pohjoismaista tutkimusmatkaa Belgian Kongoon yhdessä ruotsalaisen Axel B. Lindgrenin kanssa. Vuonna 1936 norjalainen lähetyssaarnaaja Berger Johnsen ilmoitti ensimmäisestä merkittävästä herätyksestä alkuperäiskansojen keskuudessa Argentiinasta.[2]
Seurakunnan perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1926 Kööpenhaminaan perustettiin Elim-seurakunta Andreas Endersenin johtamana – vuosi sen jälkeen kun tämä oli muuttanut kaupunkiin. H. P. Rosenvingesta tuli tämän jälkeen Korsørin pastori, kun Endersen jatkoi seurakuntien perustamista. Vuonna 1928 Endersen perusti Aarhusiin Filadelfia-seurakunnan. Vuonna 1936 Bjørnerit palasivat helluntailiikkeeseen.[2]
Vuonna 1947 Kööpenhamina Elim-seurakunta jakautui ja yli 300 jäsentä perusti Tabor-seurakunnan Holger Petersenin johdolla. Vuonna 1951 tanskalaiset helluntaiseurakuntien johtajat pitivät sovintokokouksen Randersissa, ja kokoukset jatkuivat myös seuraavina vuosina. Seurakunnat päättivät yhdessä perustaa Mariagerin kansanopiston raamattukoulutusta varten. Mariagerin opisto vihittiin käyttöön lokakuussa 1955. Kansanopisto yhdisti helluntailiikkeen ja nykyisin siellä järjestetään kaikki kansalliset helluntailiikkeen tapahtumat.[2]
Liikkeen uudistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1970-luvulla tanskalaiset helluntaiseurakunnat uudistuivat Jeesus-liikkeen vaikutuksesta, joka toi seurakunnalliseen elämään ylistyslaulua, arkista uskoa sekä todistustarinoita. 1980-luvulla Kööpenhaminan Tabor- ja Elim-seurakunnat perustivat vuonna 1984 Tanskan ensimmäisen kristillisen tv-kanavan KKR TV:n. KKR oli ensimmäinen televisioaseman, joka mursi DR:n tv-monopolin. Myöhemmin myös Aalborgin helluntaikirkko alkoi tuottaa paikallista kristillistä televisiokanavaa: AKTV:ta.[2]
Joulukuussa 1992 Kööpenhaminan Elim- ja Tabor-seurakunnat päättivät yhdistää yhdessä kahden pienemmän kirkon kanssa voimansa yhdeksi suureksi seurakunnaksi: Pinsekirken Københavniksi. Yhdistymisen motiivi oli yhteinen tavoite saavuttaa Kööpenhamina kristillisellä sanomalla. Vuonna 1997 seurakunta osti kiinteistön Drejervej'ltä ja vuonna 1999 avattiin Kööpenhamina kristillinen kulttuurikeskus ja samalla seurakunta muutti nimensä Kulttuurikeskuksen kirkoksi (tansk. Kirken i Kulturcenteret).[3]
Omaksi kirkkokunnaksi (2002-)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2002 helluntailaisten saarnaajien verkostoksi perustettiin Mosaik-järjestö, joka tunnetaan myös helluntaisaarnaajien yhdistyksenä. Ennen tätä helluntailiikkeen sisällä oli hyvin vähän yhteisiä järjestöjä, sillä liikkeessä korostettiin paikallisseurakuntien itsenäisyyttä. Ajan mittaan viranomaisvaatimukset olivat kuitenkin tiukentuneet ja tanskalaisen vapaakirkollisuuden tuli sopetua muutoksiin. Vuonna 2007 yhdistyksen nimeksi muutettiin Frikirkeleder.dk.[4]
Ajan myötä verkosto kehittyi myös tapahtumajärjestäjäksi ja esimerkiksi kansallinen SommerCamp Mariagerissa (Mariagerin kesäjuhlat) tuli verkoston järjestämäksi. Vuoden 2017 alussa verkoston nimi muutettiin jälleen Mosaikiksi. Samalla verkosto laajeni johtajien verkoston lisäksi kirkot, järjestöt ja yhteiset yritykset kokoavaksi järjestöksi.[4]
Viimeisten vuosikymmenten aikana Tanskassa on käynnistänyt toimintansa myös uusia kirkkokuntia, joilla on helluntailaiset juuret. Tällaisia kirkkokuntia ovat muun muassa Vineyard-liike ja Hillsong Church.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pinsekirkerne i Danmark dropper ”pinse” Kristeligt Dagblad. 8.3.2018. Viitattu 15.11.2021.
- ↑ a b c d e f g h The History of the Pentecostal Church Mosaik.one. Viitattu 31.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Kirkens historie Kirken i kulturcenteret. Viitattu 27.8.2022. (tanskaksi)
- ↑ a b The History of Mosaik Mosaik.one. Viitattu 31.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Christoffersen Mads, Nilsson Jan, Bjerring-Nielsen Bent & Adelin Jørgensen Jonas: Kirken den er..., s. 33. Om kirker og kristne i Danmark fortalt af dem selv. Kööpenhamina: Eksistensen, 2022. ISBN 978-87-410-0842-4. (tanskaksi)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||