Söderskärin majakka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Söderskärin majakka
Söderskär fyr
Sijainti
Sijaintipaikka
Söderskär (d)View and modify data on Wikidata
Vesistö
Suojelualue
Arkkitehtuuri
Suunnittelija
Ernst Lohrmann[1]
Korkeus
32,5 m [2]
Luokitus
suojeltu lailla rakennusperinnön suojelemisesta (d)View and modify data on Wikidata
Osa kohdetta
Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat (d)View and modify data on Wikidata
Historia
Valmistunut
1862[1]
Automatisoitu
1957[1]
Sammutettu
1989[1]
Varustus
Valon korkeus
40,0 m[3]View and modify data on Wikidata
Valon ominaisuudet
ExtingView and modify data on Wikidata
Tunnisteet
ARLHS
Kartta
Koordinaatit

Söderskärin majakka (ruots. Söderskär fyr) on Suomenlahdessa Porvoon uloimmassa saaristossa, Mattlandetin saarella sijaitseva majakka.[4] Majakka on rakennettu vuonna 1862 harmaagraniitista kahdeksan metrin korkeuteen saakka ja siitä ylöspäin tiilistä.[2] Söderskärin majakan lisäksi kaksi muuta kahdeksankulmaista säilynyttä majakkaa ovat Norrskärin ja Russarön majakat. [5] Ennen Söderskärin vuoden 1862 majakkaan meriliikenteen ohjausta suorittivat venäläiset 1700-luvulla tunnusmajakalla, joka on tuhoutunut. Mattlandetille, nykyiselle Majakkasaarelle, rakennettiin 1825 valaisematon majakka, tunnusmajakka eli pooki. [6]

Mattlandet on osa Söderskärin luonnonsuojelualuetta, joka kuuluu sekä Ramsarin kosteikkoluonnonsuojelusopimuksen alueeseen että Natura-2000 -luonnonsuojelualueeseen.

Mattlandetin, Majakkasaaren Söderskärin majakkaa ympäröivät rakennukset omisti Senaatti-kiinteistöt Oy ja sitä ennen sen edeltäjä, valtion kiinteistölaitos, jolle ne oli luovutettu merenkulkulaitokselta 1995. Senaatti-kiinteistöt Oy:n jälkeen omistus siirtyi valtion omaisuusjärjestelyssä metsähallituksen luontopalveluiden hoidettavaksi. [6] Söderskärin majakan myi Kapiteeli Oy perustettavalle Söderskär Majakka Oy:lle 2003 [7] sekä vuokrasi sille vuoteen 2044 saakka puoli hehtaaria maata Söderskärin majakan alta. Majakkaa ympäröivät rakennukset vuokrasi Varustamo Origo Oy vuosiksi 2008–2015, jonka jälkeen korkeimman tarjouksen tehneenä vuokraoikeus 2016–2026 majakkaa ympäröivien rakennusten hallintaoikeus siirtyi EW Finland Oy:lle, joka osti Söderskär Majakka Oy:n 2015 Varustamo Origo Oy:ltä. Nykyään EW Finland Oy omistaa majakan ja on vuokrannut ympäröivät rakennukset metsähallitukselta vuoteen 2026 saakka järjestäen saarelle opastettuja retkiä kesäkuulta elo-syyskuulle. Ohjaamaton ja omaehtoinen retkeily saarilla on sallittua lintujen pesimäajan, 1.5.–31.7. ulkopuolella.

Söderskärin saaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riskilä (Cepphus grylle)

Söderskärin saaret koostuvat useista saarista ja luodoista, joista metsähallitukselle kuuluvat varsinainen majakan saari, Majakkasaari, Mattlandet, myös Bastulandeniksi kutsuttu Luotsisaari, jonne siirrettiin luotsitupa venäläishallinnan aikana Majakkasaarelta, Kokkomaan luoto ja Synnerstlandet. [8]

Muita keskeisiä Söderskäretin saarten saaria, joita ei omista valtio metsähallituksen luontopalveluiden kautta, ovat Mattlanshällan ja Aurasaari, joka on Majakkasaaren ja Luotisaaren (Bastulandet:in) välissä. Aurasaari on saanut nimensä omistajansa Keskinaisen vakuutusyhtiö Auran mukaan. Aura-yhtiöt, Henki-Aura ja Vahinko-Aura, yhdistyivät Keskinäinen vakuutusyhtiö Pohjan kanssa Tapiolaksi 1984. [8] Aurasaarella pesii riskilä, Cepphus grylle.

Söderskärin saarten Bastulandetin, Kokkomaan luodon ja Majakkasaaren rakennukset
nimi rakennettu sijainti muuta
majakkatorni 1862 Mattlandet, Majakkasaari Norrskär, Russarö
majakanvartijoiden talo, Alatalo 1862 Mattlandet, Majakkasaari sotilaskoti jatkosodan aikana
maakellari 1873 Mattlandet, Majakkasaari
sauna 1876 Mattlandet, Majakkasaari
puuvaja 1862 Mattlandet, Majakkasaari
majakkamestarin talo, Ylätalo 1911 Mattlandet, Majakkasaari
Venäläishuvilan (Ryssvilla:n) perustukset Mattlandet, Majakkasaari rakennus purettu 1960-luvulla
luotsitupa Kokkomaan luoto, siirretty Bastulandetille, Luotsisaarelle Barösund
luotsitupa 1912 Bastulandet, Luotsisaari, siirretty Kokkomaan luodolta 1912 Barösund
satamalahden laituri Bastulandet, Luotsisaari
purjevaja Bastulandet, Luotsisaari
yhteyslaituri Mattlandet, Majakkasaari

[9]

Venäläishuvilan, Ryssvillan:in, perustuksille Söderskärin Majakka Oy suunnitteli rakennettavaksi uudisrakennusta, mutta katsottiin, että kun riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta vapautui 2007 sen käyttämät tilat tutkimusaseman tultua lakkautetuksi, ei uudisrakennusta tarvittu.

Suunnittelu ja rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Westfalenilaissyntyinen arkkitehti Ernst Lohrmann 1803-1870

Majakka on arkkitehti Ernst Lohrmannin yleisten rakennusten intendentinkonttorilla suunnittelema. Se on yksi Suomen neljästätoista tiilestä tehdystä majakasta ja kahdeksankulmaisista säilyneistä majakoista se on yksi kolmesta. Kaksi muuta kahdeksankulmaista majakkaa ovat Norrskärin ja Russarön majakat. [5]

Harmaagraniittia riitti majakkan vain kahdeksan metrin korkeuteen saakka, minkä vuoksi loppuosa majakasta jouduttiin rakentamaan tiilestä. Syyksi on epäilty kiireen majakkarakennuksen loppuun saattamiseksi tai sitten kustannukset, joita piti halventaa tiilirakentamisella graniitin tuomisen sijaan.

Sosiaalisiksi tiloiksi ja asunnoiksi sekä talousrakennuksiksi majakan kolmelle majakanvartijalle perheineen rakennettiin talousrakennuksia: majakanvartijoiden punainen asuintalo ja maakellari. Majakkamestari ja kolme majakanvartijaa asuivat Söderskärillä ympäri vuoden ja kasvattivat uusia majakanvartijoita. Asuintalon ja maakellarin jatkoksi valmistuivat saarelle sauna 1876 ja majakkamestarintalo 1911.

Myöhemmin Söderskärin saarille tuli myös luotsilaitos, jonka luotsitupa rakennettiin enksiksi Kokkomaan luodolle, mutta joka sitten Suomen suuriruhtinaskunnan luotsilaitoksen venäläishallinnan aikana siirrettiin lähelle riippusillan päähän Bastulandenille. Päinvastoin kuin majakkamestari ja kolme majakanvartijaa eivät luotsit asuneet Söderskärin saarilla, vaan tulivat muualta luotsituvalle töihin odottamaan tehtäviään.

1862-1957[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Majakanvartijat poistuivat Söderskäriltä vuonna 1957, jolloin majakka myös automatisoitiin. Automatisoitu majakka sammutettiin vuonna 1989 kokonaan.[1]

Majakan havaittiin huojuvan kovalla tuulella, sen olevan kallellaan ja keskeltä notkollaan. Majakan alaosa oli graniitilla vuorattu. Vuonna 1913 koko rakennusta vahvistettiin ulkopuolta muuraamalla siihen ratakiskoista ja teräsköysistä rakennettu tukirakennelma (”korsetti”).[10] Majakalla oli kunnostusaikana 1912–1917 Suomen suuriruhtinaskunnassa toimivan venäläistetyn luotsilaitoksen venäläinen henkilökunta.

Luotsiasemalta, joka ensiksi sijaitsi Kokkomaan luodolla, mutta joka siirrettiin 1912 Bastulandetille, lähdettiin luotsaamaan aluksia Pirttisaaren, Porvoon, Onaksen, Pellingin, Helsingin suuntiin sekä ulkomerelle. [11]

Kokkomaan luodolla sijainnut luotsitupa siirrettiin Bastulandetin saarelle, joka oli Kokkomaan luotoa suojaisempi paikka. Majakan viereen rakennettiin venäläishuvila, Ryssvilla, joka purettiin 1960-luvulla. Söderskäriltä vedettiin myös puhelinlinja Sveaborgiin, myöhempään Suomenlinnaan meren poikki. Sveaborgissa oli luotsilaitoksen johto. [12]

Elokuvaohjaaja Teuvo Tulio kuvasi Söderskärissa ulkokuvia elokuvaansa Rakkauden risti. Myös lastenohjelma Jarin ja Karin joulutarina (2021) kuvattiin Söderskärissa.lähde?

Kulttuurihenkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Louis Sparre 1863-1964
Arvo Turtiainen 1904-1980

Graafikko, huonekalusuunnittelija, kirjailija ja taidemaalari Pehr Louis Sparre af Söfdeborg vuokrasi Söderskäriltä 1905 entisen kalamajan taidemaalaamisensa tarpeisiin. Runoilija Arvo Turtiainen sekä muut Kirjailija- ja taiteilijayhdistys Kiilalaisten jäsenet tekivtä moottoriveneretkiä Söderskärille. Arto Turtiainen kirjoitti runon Söderskär. Metsähallituksen graafikko Jari Kostet on kuvannut Söderskäriä ja pitänyt siellä näyttelyn. [13]

Tove Jansson 1917-2001 muumeineen

Tove Jansson on saanut virikkeitä kirjaansa Muumipappa ja meri Söderskäriltä.

Söderskärin Luotsisaari (Bastulandet), Kokkomaan luoto ja Majakkasaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bastulandetia kutsumaan myös Luotsisaareksi. [5] Bastulandetin, Luotsisaaren, luotsituvan tapainen luotsitupa on säilynyt myös Barösundilla. Söderskärin majakan lisäksi kaksi muuta kahdeksankulmaista säilynyttä majakkaa ovat Norrskärin ja Russarön majakat. [5]

Suomen sisällissodan ja jatkosodan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sisällissodassa Porvoon kaupungin seutu, mm. Porvoon maalaiskunta, tulivat melko nopeasti alkuvaihessa kansanvaltuuskunnan haltuun. Suojeluskuntalaisia oli etäällä mm. Pellingissä ja myös Söderskäriä käytettiin suojeluskuntalaisten vetäytymispaikkana punakaarteilta. [13]

Jatkosodan aikana Söderskärillä oli suomalainen ilmatorjuntayksikkö sekä lennätin- ja puhelinkeskus toisessa kerroksessa, jossa työskenteli kaksi Lotta Svärdin lottaa. Majakkaa käytettiin ilmavalvontaan ja siellä oli puolustusta varten kymmeniä sotilaita. Majakkaa pidettiin pimeänä, mutta siellä oli edelleen myös majakkamestari ja luotseja. [14]

Majakkatoiminnan jälkeinen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Majakkakäytön lakkauttamisen jälkeen Majakkasaarelle tuli 1971 perustetun Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusasema 1967–1986, joka päätti toimintansa 2007. Majakka myytiin 2003 Varustamo Origo Oy:lle, joka on käyttänyt sitä matkailutarkoituksiin. [14] Syksyllä 2015 Varustamo Origo Oy myi majakan saaren rakennukset metsähallitukselta sitä korkeammalla tarjouksella 2015 kymmeneksi vuodeksi vuokraneelle EW Finland Oy:lle. [15]

Saarelle järjestetään lintujen pesimisajaksi, 1.5.–31.7., katsottavana aikana vain opastettuja retkiä. Opastetut retket alkavat kesäkuun ensimmäisistä päivistä elokuun puoleenväliin Kalkkirannalta ja syyskuun alkuun Aurinkolahdelta. Pesimisrauhoitusajan jälkeen on omatoiminen veneily ja rantautuminen lupaa hankkimatta mahdollista.

Luonnonsuojelu ja rakennussuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudenmaan lääninhallitus rauhoitti Söderskärin lähialueineen luonnonsuojelualueeksi 1930. Alueeseen kuului 47 hehtaaria maata ja 2074 hehtaaria vesialueita. [11] Nykyään Uudenmaan lääninhallituksen 1930 rauhoittama alue kuuluu Natura-2000-alueeseen FI0100077 Söderskärin ja Långörenin saaristo, jonka virallinen koordinaatti on E 25°38', N 60°08'. Merkinnässä kirjain E tarkoittaa itäisiä pituusasteita ja -minuutteja sekä kirjain N pohjoisia leveysasteita ja -minuutteja englaninnkielen idän, East, ja pohjoisen, North, mukaisesti.

Söderskärin ja Långörenin saariston Natura-2000-alueen yhteinen pinta-ala on 18 219 hehtaaria, joista maapinta-alaa on 149 hehtaaria. Vesialue on osakkeiden kiintiestöiksi jakamatonta aluetta, jonka osakaskuntaan kuuluu yksityisten henkilöiden lisäksi myös Suomen valtio. Laajan osa-alueita sisältävän alueen osana on lisäksi lintujensuojeltu Söderskärin luonnonsuojelualue. [11]

Söderskärin ja Långörenin saariston suojelualueeseen kuuluvat Söderskärin luonnonsuojelualueen ohella mm. Långhörenin luonnonsuojelualue vesialueineen, Kölhällen, Stora Kölhallen vesialueineen Längörenistä etelään, osa Pellingin ulkosaaristoa, kuten Tunnholmein luonnonsuojelualue, Sandkallan, Yttre Hällkalla, Yttergrundet, Storgrundet ja Inre Hällkallan ympäröivine vesialueineen. [11]

Rakennussuojelupäätös tehtiin 2010. Majakkarakennus sai 2010 rakennussuojelupäätöksen. Päätöksen mukaan se on kulttuurihistoriallisesti merkittävä sekä merenkulun ja tekniikan historian että rakennus- ja käyttöhistoriansa kannalta. Majakka on sekä sisältä että ulkoa säilytettävä mahdollisimman ennallaan, ja sille saa tehdä vain entistäviä korjauksia eikä sen teknistä laitteistoa saa poistaa. Majakka on yksityisomistuksessa ja toimii matkailukohteena.[16]

Korjausavustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museovirasto myönsi 2010 Söderskärin majakan julkisivun korjaamiseen avustusta 50 000 €. Avustuksia restaurointiin oli 2007 majakalle haettu 22 000 €. Lisäavustuksia, 80 000 €:a, ei myönnetty 2011 eikä 2012. Seuraavana vuonna 2013 myönnettiin 20 000 €, jota ei lunastettu 2015 mennessä. Yhteensä eri vuosina vuoteen 2015 mennessä museovirasto on avustanut Söderskärin majakan kunnostamista 85 000 €, minkä lisäksi sitä ovat tukeneet Euroopan unioni, Porvoon kaupunki, Svenska kulturfonden ja Suomen ympäristökeskus yhteensä 66 500 €:lla vuoteen 2015 mennessä. [12]

Luonnonsuojelulliset liikkumisrajoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarelle nousu on ollut kiellettyä toukokuusta heinäkuuhun, 1.5.–31.7. lintujen pesimisen vuoksi [17], mutta matkailua varten on saatu Suomen ympäristöministeriöltä poikkeuslupia. Metsähallitus on vuokrannut saarilla olevat puurakennukset 2015 EW Finland Oy:lle kymmeneksi vuodeksi 840 €:n kuukausihintaan. Vuodesta 2008 vuoteen 2015 rakennukset vuokrannut Varustamo Origo Oy:llä on hallussaa Söderskärin majakka. EW Finland Oy – laivatyöväkeä vuokraava Eurowork Finland – on halunnut ostaa Söderskärin saaret 2002, jolloin majakka päätyi Varustamo Origo Oy:lle. Vuoteen 2015 saakka on Söderskärillä käynyt vuosittain noin 4 000–6 000 matkailijaa. [18]

Kansainvälinen majakka- ja majakkalaivaviikonloppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliseen majakka- ja majakkalaivaviikonloppuun on osallistuttu Söderskärin majakalta 2004 ja osallistutaan 2017 OI4EW:n toimesta. Amatööriradioasemaa saarella on pitänyt liepajalainen Vladimir Romanovitš Kalinin (Vladimirs R. Kalinins), OH/YL2FB. [19] [20] [21] [22] [23] [24] [25]

Söderskärin liittyviä aineistoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Söderskäriin liittyviä aineistoja
nimi aika tuottaja toimittaja viite
Porvoon Söderskärin majakkasaarten rakennusperintö 2012 metsähallitus Poutunen, Mia https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a197.pdf
Porvoon Söderskärin suojelun ja käytön periaatteet 2008 Uudenmaan ympäristökeskus Priha, Marjo https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/44003/UUDra_21_2008.pdf?sequence=1
Saaristoyrittäminen voi olla takkuinen taival 2012-06-07 Yleisradio Vilkman, Sanna https://yle.fi/uutiset/3-6169351
Söderskärin majakka 2011-05-19 Yleisradio Tetri, Heidi https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/05/19/soderskarin-majakka
Jan Strangin merikarttatieto Jan Strang Strang, Jan http://www.strang.fi/merikarttatieto

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Otavan Iso Fokus, 7. osa, s. 4152. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1977. ISBN 951-1-01521-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Söderskär Merenkulkulaitos. Arkistoitu 26.6.2007. Viitattu 17.9.2008.
  2. a b Laurell, Seppo: Suomen majakat, s. 275. Kustannusosakeyhtiö Nemo ja Merenkulkulaitos, 2001. ISBN 952-5180-21-2.
  3. (sv) Fyrwiki, Swedish lighthouse societyView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  4. Mikander, Jack & Westerback, Christian: Söderskär, s. 13. Hämeenlinna: Söderskär Majakka Oy, 2007. ISBN 978-952-92-2876-8.
  5. a b c d http://www.nba.fi/fi/File/1005/merivaylien-rakennusperinto.pdf
  6. a b http://www.reijoheikkinen.fi/soderskarin-majakka/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/soderskarin-majakalle-uusi-omistaja/521345/
  8. a b https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a197.pdf
  9. http://www.soderskar.fi/18
  10. Laurell, Seppo: Valo merellä, s. 154. John Nurmisen säätiö, 2009.
  11. a b c d https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/44003/UUDra_21_2008.pdf?sequence=1
  12. a b http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002796938.html
  13. a b http://www.luontoon.fi/paijanne/aktiviteetit/-/asset_publisher/m3oBE7BVqUIB/content/soderskar_historia_leipis/maximized;jsessionid=7972C37095FBCB465E7AD4CA08036A55?redirect=http%3A%2F%2Fwww.luontoon.fi%2Fpaijanne%2Faktiviteetit%3Bjsessionid%3D7972C37095FBCB465E7AD4CA08036A55%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_m3oBE7BVqUIB%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dmaximized%26p_p_mode%3Dview%26_101_INSTANCE_m3oBE7BVqUIB_struts_action%3D%252Fasset_publisher%252Fview
  14. a b http://www.soderskar.fi/12
  15. http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002903541.html
  16. Söderskärin majakka suojeltiin. Yle uutiset 21.6.2010.
  17. http://www.soderskar.fi/
  18. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002796943.html
  19. http://www.sral.fi/bulletiini/?id=0431
  20. http://www.sral.fi/bulletiini/?id=0426
  21. http://www.lrg.lv/_foto/2004/oh_expedition/
  22. http://www.lrg.lv/_foto/2004/oh_expedition/YLGQG_camera/index.html
  23. http://www.lrg.lv/_foto/2004/oh_expedition/YL1ZF_camera/index.html
  24. https://www.qrz.ru/news/2147.html
  25. https://illw.net/2004_list.htm

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]