Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos eli RKTL on vuonna 1971 perustettu tutkimuslaitos, jonka tarkoituksena on tuottaa tieteellistä tietoa riistasta, porosta ja kalasta ja näiden hyödyntämisestä, sekä huoltaa luonnon monimuotoisuutta näiden tutkimusten ja vesiviljelyn keinoin. Laitos syntyi, kun Valtion riistantutkimuslaitoksen ja Maataloushallituksen kalataloudellinen tutkimustoimisto yhdistyivät. Laitos on maa- ja metsätalousministeriön hallinnon alainen, kuten esimerkiksi myös Metsäntutkimuslaitos. RKTL:n ylijohtajana toimii dosentti Eero Helle.[1] Helteen lisäksi johtokuntaan kuuluu seitsemän eri alaan erikoistunutta johtajaa ja päällikköä.
Pääasiallisesti RKTL:n tehtäviin sisältyy riista- ja kalavarojen arviointi, ennustaminen ja tilastointi sekä kalakantojen monimuotoisuuden kunnossapito. Laitos siis seuraa ja yrittää parantaa kala- ja riistakantoja. Hankitun tiedon avulla pyritään käyttämään kalaa ja riistaa kestävän käytön periaatteella. Laitos vaikuttaa muun muassa EU:n erilaisissa tutkimusprojekteissa.
RKTL:n päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä.[2]
Sisällysluettelo |
Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus [muokkaa]
Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimuksen tavoite tuottaa tutkimustietoa kalaan, riistaan ja poroon liittyvistä elinkeinoista, taloudesta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä. Tärkeä osa elinkeino- ja yhteiskuntatutkimusta on riista- ja kalataloudellisten tilastojen tuotanto.
Kalantutkimus [muokkaa]
Kalantutkimuksen päätavoite on tuottaa eri tarkoituksiin liittyvää tietoa kaloista, niiden hoidosta ynnä muusta niihin liittyvistä asioista. Kalojen lisäksi tutkimus koskee myös rapuja, sekä erilaisten ympäristötekijöiden vaikutusta kala- ja rapukantoihin. Myös kalavesien hoitoa painotetaan.[3]
Toiminta on käytännössä ositeltu kalavarojen arviointiin, kalakantojen hoitotutkimuksiin ja kalojen ympäristötutkimuksiin. Käytössä on siis kolme tutkimuskokonaisuutta. Näiden lisäksi on raputalousohjelma ja kalakantojen istutushoidon tutkimusohjelma, jotka ovat kalatutkimuksen tutkimusohjelmat.[3]
Omien tutkijoiden ohella tutkimus hyödyntää ammattikalastajien saalismääriä muun muassa kantoja määriteltäessä. Tutkimus on lisäksi tiiviissä yhteistyössä EU:n näytteenottohankkeen kanssa.
Riistantutkimus [muokkaa]
Riistantutkimuksen päätarkoitus on periaatteessa sama kuin kalantutkimuksen, mutta tutkimuksista saadut tiedot käytetään vastaavasti riistanhoitoon ynnä muihin riistaan liittyviin asioihin. Riistakantojen suuruudenseuranta on tärkeää erityisesti metsästyksen suunnittelun kannalta.[4]
Riistakantojen kestävä hyödyntäminen edellyttää luotettavaa tietoa eläinlajien määrästä sekä niiden lisääntymisestä. Populaatioiden luontaista vaihtelua on toki tutkittu pitkään, mutta siitä tulee jatkuvasti lisää hyödyllistä tietoa tutkimusten kautta. Tietovarasto laajenee tätä kautta.
GPS-tekniikasta on riistantutkimukselle suuri hyöty. Sitä käytetään hyödyksi muun muassa suurpetotutkimuksissa.
Porontutkimus [muokkaa]
Porontutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa hyödynnettäväksi porojen ja porotalouden hoidossa sekä soveltaa tietoa myös muilla tavoilla. Tutkimusten avulla olisi tarkoitus kehittää poronhoidosta taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää.[5]
Porolaitumet, porokanta ja poronhoito ovat porontutkimuksen keskeisimmät alueet, joihin panostetaan hieman muita enemmän. Laiduntutkimuksissa on tarkoitus tutkia muun muassa laidunten määrää sekä esimerkiksi maankäytön vaikutuksia laiduntamiseen. Poronhoidossa tutkitaan nimen mukaisesti, kuinka poroja tulisi hoitaa. Porokantatutkimukset kohdistavat tutkimuksensa porokantamäärien laskemiseen.[5]
Vesiviljely [muokkaa]
Vesiviljelyn tarkoituksena on hoitaa kalojen määrää Suomen vesistöissä. Keinoja ovat muun muassa kalojen kasvatus. Tämän tarkoituksena on kalastusmahdollisuuksien parantaminen, monipuolisten kalakantojen säilyttäminen ja kalanviljelyelinkeinon kehittymisen edistäminen.[6]
Vesiviljelyn yhteydessä on oiva tilaisuus erilaisille tutkimuksille. Niistä saatuja tietoja hyödynnetään niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Ylijohtaja RKTL. Viitattu 30.7.2007.
- ↑ Yhteystiedot RKTL. Viitattu 30.7.2007.
- ↑ a b Kalantutkimus RKTL. Viitattu 30.7.2007.
- ↑ Riistantutkimus RKTL. Viitattu 30.7.2007.
- ↑ a b Porontutkimus RKTL. Viitattu 30.7.2007.
- ↑ Vesiviljely RKTL. Viitattu 30.7.2007.
Sivulta puuttuu 