Rakkauden risti
| Rakkauden risti | |
|---|---|
| Kärlekens kors (itsenäinen ruotsinkielinen versio) |
|
 |
|
| Ohjaaja | Teuvo Tulio |
| Käsikirjoittaja | Filmimies |
| Perustuu | Aleksandr Puškinin novelliin ”Postimestari ja hänen tyttärensä” (1830) |
| Tuottaja | Teuvo Tulio |
| Säveltäjä | Tauno Tuomisto |
| Kuvaaja |
Uno Pihlström Pentti Lintonen |
| Leikkaaja | Teuvo Tulio |
| Lavastaja | Kosti Aaltonen |
| Pääosat |
Regina Linnanheimo Oscar Tengström Ville Salminen Rauli Tuomi |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Teuvo Tulio |
| Ensi-ilta | 22. helmikuuta, 1946 |
| Kesto | 99 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Rakkauden risti (ruotsinkielinen versio Kärlekens kors) on Teuvo Tulion ohjaama suomalainen mustavalkoelokuva vuodelta 1946. Tyylilajiltaan se on melodraama.
Rakkauden risti kertoo majakanvartijan tyttärestä Riitasta, joka joutuu kaupungissa huonoille teille ja miesten hyväksikäyttämäksi. Rakkauttakin Riitalle on tarjolla, mutta haaveet murskaa raaka todellisuus.[1] Tulio ohjasi samanaikaisesti erillisen ruotsinkielisen version, jossa siinäkin pääosia näyttelivät Regina Linnanheimo ja Oscar Tengström[2].
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Merihätään joutunut mies ajautuu myrskyssä majakkasaari Pirunkallion rannalle. Majakanvartija Majakka-Kalle menettää järkensä aina, kun myrskyää. Hän ampuu rantakalliolla makaavaa miestä. Majakan vastuullinen hoitaja on nuorempi mies Pekka, joka pelastaa haaksirikkoutuneen. Piirongin päällä on valokuva Majakka-Kallen tyttärestä Riitasta, joka kiinnittää haaksirikkoutuneen miehen huomion. Pekka alkaa kertoa miehelle Riitan tarinaa.
Aikoinaan Pirunkalliolle ajautui merihätään joutunut konsuli Mauri Holmberg. Hän ihastui Riittaan ja alkoi keksiä tekosyitä pitkittääkseen oleskeluaan saarella. Majakka-Kalle oli tuolloin täysissä ruumiin ja sielun voimissa ja hoiti Maurin terveeksi. Kalle ei suostunut Maurin pyyntöön saada Riitta mukaansa kaupunkiin edes vuorokaudeksi. Hänen vaimonsa, Riitan äiti Sylvi, lähti aikoinaan saarelta eikä koskaan palannut. Pettynyt Mauri lähti saarelta mutta palasi pian. Kalle oli tuolloin poissa, ja Mauri pyysi jälleen Riittaa mukaansa kaupunkiin. Kaupungin valoista ja elämästä uneksinut Riitta jätti isälleen kirjeen ja lähti Maurin kyydissä suureen maailmaan. Hän oli vieraana Maurin luona, mutta konsuli käytti tilaisuutta hyväkseen ja raiskasi Riitan. Sen jälkeen Riitta asui vuoden verran konsulin luona. Mauri kuitenkin kyllästyi Riittaan ja ajoi hänet kadulle. Riitta ei katsonut voivansa palata isänsä luo, mutta elatus piti ansaita, ja hänestä tuli prostituoitu.
Työskenneltyään maksullisena naisena jonkin aikaa Riitta kohtasi kadulla taiteilija Henrik Hormin, joka pyysi häntä mallikseen Rakkauden risti -nimiseen maalaukseen. Henrik kertoi maalaukseen liittyvän vanhatestamentillisen tarinan katutytöstä, joka ristiinnaulittiin syntiensä tähden. Riitta päätti olla kertomatta katutyttömenneisyydestänsä Henrikille, vaikka taiteilija vannoi rakastavansa Riittaa, oli tämän tausta mikä tahansa. Riitta hankki työpaikan ompelimosta. Kalle luuli tyttärensä asuvan konsulin luona, mutta saatuaan kuulla tyttärensä prostituutiovaiheista hän päätti lähteä kaupunkiin. Hän vannoi surmaavansa Riitan.
Mauri sattui näkemään Rakkauden ristin taidenäyttelyssä ja osti taulun. Saatuaan tietää, että Riitan isä oli tulossa kostoretkelle aikeenaan kunniamurha, Riitta ja Mauri päättivät lavastaa häät, ja Kalleen valehäät menivät täydestä. Pahaksi onneksi Henrik tuli keskelle keinotekoista häähumua hakemaan Maurilta maksua Rakkauden rististä. Tällöin hän näki Riitan ja kuuli tämän katutyttötaustasta. Hän tuomitsi Riitan jyrkästi ja irtisanoi rakkautensa. Myöhemmin Henrik tapasi Riitan ja Maurin ravintolassa, missä hän mustasukkaisena häiriköi juopuneena. Riitta jäi asumaan Maurin luo mutta rakasti edelleen Henrikiä. Hän menetti elämänhalunsa ja lopulta ampui makuuhuoneessa itsensä.
Pekan tarinan päätyttyä paljastuu, että elokuvan alkujaksossa Pirunkalliolle ajautuva mies on Henrik.
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tulio teki Rakkauden ristiä samaan aikaan elokuvan Levoton veri kanssa. Rakkauden risti on mainittu muunnelmaksi Aleksandr Puškinin novellista Postimestari ja hänen tyttärensä. Samaa teemaa Tulio käytti myös Sensuelassa. Rakkauden rististä kuvattiin myös ruotsinkielinen rinnaikkaisversio. Alun perin sekä suomen- että ruotsinkieliset versiot oli määrä kuvata Ruotsissa, mutta sikäläisen filmilakon vuoksi molemmat kieliversiot kuvattiin Suomessa. Ruotsinkielisessä versiossa on osin eri näyttelijät. Konsulia tulkitsee Hans Strååt ja taiteilijaa Karl-Olof Alm.[3]
Rakkauden risti kuvattiin kesällä ja syksyllä 1945. Pirunkallion majakkaa esitti Söderskärin majakka Porvoon maalaiskunnassa. Helsingissä otettiin ulkokuvia Kruunuvuorenkadulla. Näkymät Budapestista lienevät alkuaan jostakin unkarilaisesta elokuvasta. Sisäkuvat ja näyttelijöiden lähikuvat otettiin Suomi-Filmin Katajanokan studiolla.
Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakkauden ristin vastaanotto oli sen ensi-illan aikaan kaksijakoinen. Helsingin Sanomien kriitikko piti sitä tyypillisenä Tulio-elokuvana ja sellaisena, mitä häneltä on totuttu odottamaan: hyvin tehtyä huonoa elokuvaa. Uuden Suomen kriitikko kehui Tulion ”kuvatehon riemastuttavaa voimaa”. Aamulehdessä arvostettiin elokuvan filmaattisuutta, kun taas Ilta-Sanomissa syytettiin ohjaajaa ”niin ikään Puškin-aiheisen saksalaisen elokuvan Venäläistä verta plagioinnista”.[4] Vaasa-lehden kriitikko arvioi elokuvaa 1980-luvulla: ”Rakkauden risti on Tulion ehkä hallituin ja tyylipuhtain elokuva, johon hän on maalannut maailmansa kauneuden ja rumuuden – – näiden kuvien olennaiseen pelkistyvää runoutta on meillä harvemmin ylitetty – –.”[5] Myöhemmin Rakkauden ristiä on kritiikissä pidetty keinotekoisuudestaan huolimatta ilmaisultaan riipaisevana, niin ettei se jätä katsojaa kylmäksi. (Tv-maailma 27/2012)[6]
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Regina Linnanheimo sai osasuorituksestaan parhaan naispääosan Jussi-palkinnon.[7]
Esitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvan ensi-ilta oli 22. helmikuuta 1946.[3] Televisiossa se esitettiin ensi kerran 4. lokakuuta 1961 ja sai 120 000 katsojaa.[1]
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Regina Linnanheimo | … | Riitta |
| Oscar Tengström | … | Majakka-Kalle, Riitan isä |
| Ville Salminen | … | konsuli Mauri Holmberg |
| Rauli Tuomi | … | kuvataiteilija Henrik Hormi |
| Pentti Viljanen | … | Pekka |
| Hilly Lindqvist | … | Saara |
| Elli Ylimaa | … | ompelimon johtajatar |
| Lauri Korpela | … | luotsi |
| Senja Soitso | … | Maija |
| Ingmar Englund | … | kitaransoittaja |
| Tuli Arjo | … | kapakkalaulajatar |
| Sirkka-Liisa Angerkoski | … | ompelimon lattiaa lakaiseva tyttö |
| Emma Väänänen | … | Sylvi, Riitan äiti valokuvassa |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen kansallisfilmografia 3. ISBN 951-37-1019-X.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Suomen kansallisfilmografia 3, s. 507.
- ↑ Rakkauden risti Elonet. Taustaa, viitattu 12.7.2012
- ↑ a b Rakkauden risti Elonet.
- ↑ Suomen kansallisfilmografia 3, s. 508.
- ↑ Suomen kansallisfilmografia 3, s. 509.
- ↑ AL: Rakkauden risti. Päivän elokuvia, Tv-maailma 27/2012, s. 25.
- ↑ Arto Pajukallio: Elokuvat: Rakkauden risti. Helsingin Sanomat 12.12.2010, s. D 11.
| ||||||||||||||||||||||||||||