Vaitolahti
Vaitolahti (ven. Ва́йда-Губа́, Vaida-Guba, koltansaameksi Âiʹddvuõnnlähde?) on Petsamon kaupunkikuntaan kuuluva kylä Petsamon piirissä, Murmanskin alueella Venäjällä. Kylä sijaitsee Kalastajasaarennon pohjoispäässä Majakkaniemellä. Vuosina 1920–1940 kylän länsiosa kuului Suomelle osana Petsamon kuntaa.
Jaettu kylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuperäinen kylä jakaantui vuonna 1920 Tarton rauhassa kahtia. Kylän länsiosa oli pohjoisin Kalastajasaarennolla sijainneista Suomelle kuuluneista Petsamon kalastajakylistä, mutta ei Suomen pohjoisin kylä, joka silloinkin oli Nuorgam Utsjoella.
Kylän itäinen osa kuului Neuvostoliitolle. Valtakunnan raja oli siis hyvin lähellä. Se kulki jopa rakennusten läpi. Raja-Tuovilan talosta osa oli rajan keskiviivan itäpuolella. Ensimmäisinä vuosina kylänosien yhteydet pystyttiin pitämään, mutta 1930-luvun loppupuolella raja sulkeutui ja yhteydet katkesivat.[1]
Vaitolahti kuului Petsamon ensimmäisestä koulupiirijaosta vuodelta 1921 lähtien Pummangin koulupiiriin. Pummanki sijaitsi Keskisaarennon pohjoisrannalla, eikä sinne ollut tieyhteyttä. Vaitolahden oma koulupiiri ja supistettu kansakoulu perustettiin vuonna 1923. Vaitolahden koulupiirin kuului myös Vaitolahden eteläpuolella sijainnut Kervannon kylä. Vaitolahden koulun ongelmia olivat tilanahtaus ja kervantolaisten vaikea koulumatka tunturin yli Vaitolahteen.[2] Koska Nuorgamissa ei vielä ollut koulua, Vaitolahdessa oli Suomen pohjoisin kansakoulu, joka sijaitsi vain muutaman sadan metrin päässä rajasta samassa rakennuksessa rajavartioston kanssa.
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1929 henkikirjoituksen mukaan Suomen Vaitolahdessa oli 126 asukasta, jotka kaikki olivat suomalaisia.[3] Vuonna 1918 kylä oli miltei kokonaan suomalainen ja kylä käsitti noin 30 taloa (savua).
Asukasluvun kehitys:
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Onnela Samuli & Vahtola Jouko (toim.): Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-Seura r.y., 1999. ISBN 952-91-0873-7.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.lansirannikko.kpnet.com/pummanki_esi.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Rahkola Hilkka: Petsamon kansakoulut, s. 381. Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7.
- ↑ a b Kuusikko Kirsi: Petsamolainen yhteiskunta, s. 125-126. Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7.
- ↑ a b c d e Onnela 1999, s. 107–108
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Livekalan pyyntipaikoilta, Suomen Kuvalehti, 01.12.1928, nro 49, s. 31, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot