Muumilaakso (museo)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee tamperelaista museota. Muumilaakso tarkoittaa myös paikkaa muumikirjoissa.
Tampereen taidemuseon Muumilaakso
Tampere Art Museum1.jpg
Perustettu 1987
Sijainti Puutarhakatu 34
33230 Tampere
Koordinaatit 61°29′55″N, 023°44′38″EKoordinaatit: 61°29′55″N, 023°44′38″E
Vierailijoita vuodessa n. 40 000[1]
Johtaja Taina Myllyharju[2]
Kotisivut Muumilaakso


Tampereen taidemuseon Muumilaakso on tamperelainen museo, joka esittelee kirjailija ja taiteilija Tove Janssonin alkuperäisiä muumiteoksia[3]. Se kuuluu hallinnollisesti Tampereen taidemuseoon. Muumilaakso on aloittanut toimintansa keväällä 1987, ja se sijaitsee nykyään Tampereen taidemuseon alakerrassa.[4][5]

Museo on erityisesti aikuisten suosiossa[1]. Vuonna 2013 Muumilaakson Seikkaillen kotiin -näyttelyssä vieraili lähes 40 000 kävijää, joista vajaa neljännes oli japanilaisia turisteja[2][6].

Kokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumilaakson kokoelman perustana ovat teokset, jotka Tampereen kaupunki on saanut lahjoituksena Tove Janssonilta, taiteilijaprofessori Tuulikki Pietilältä ja lääketieteen lisensiaatilta Pentti Eistolalta. Lahjoitukset on tehty vuosina 1986, 1993 ja 1997.[4][7] Tätä nykyä museolla on hallussaan noin 2 000 teosta, joista yli puolet on Janssonin muumiaiheisia kuvituksia ja luonnoksia[3][8]. Kokoelmaan kuuluu myös muumikirjojen erikielisiä käännöksiä[9]. Pietilän rakentamia yksityiskohtaisia kuvaelmia on noin 40. Näyttelyjen vetonaula on sininen, viisikerroksinen Muumitalo.[3][10]

Kuvitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumilaakson kokoelma sisältää suurimman osan muumikirjojen originaalikuvituksista. Mukana ovat mm. kaikki kuvat romaaneista Vaarallinen juhannus ja Muumilaakson marraskuu sekä kuvakirjasta Vaarallinen matka. Kirjoissa julkaistujen kuvien lisäksi aineisto koostuu erilaisista luonnoksista, toisinnoista ja kansikuva-aiheista.[8][11] Kuvituksista valtaosa on mustavalkoisia tussipiirroksia, mutta joukossa on myös mm. lyijykynä-, guassi- ja vesiväritöitä[11].

Muumiaiheisten kuvien lisäksi Muumilaakson kokoelmaan kuuluu satukuvituksia, joita Jansson on tehnyt J. R. R. Tolkienin kirjaan Lohikäärmevuori sekä Lewis Carrollin kirjoihin Kraukijahti ja Liisan seikkailut ihmemaassa. Museon hallussa on myös yli 400 Janssonin lehtikuvitusta, jotka ovat pääasiassa Garm-lehden kansikuvia ja kuvituspiirroksia.[8]

Muumikuvaelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museon kokoelmaan kuuluu noin 40 kolmiulotteista kuvaelmaa, jotka esittävät muumitarinoista tuttuja kohtauksia. Kuvaelmat ja niiden sisältämät 381 hahmoa ovat pääasiassa Tuulikki Pietilän tekemiä. Muutaman kuvaelman hän on rakentanut yhdessä Pentti Eistolan kanssa. Tove Jansson on tehnyt kuvaelmiin joitain yksityiskohtia, ja myös Pietilän äiti Ida Pietilä on valmistanut muutamia figuureja.[10][12][13]

Kuvaelmat on rakennettu vuosina 1976–1990[14]. Ne on tehty pääosin Klovharun saaressa[15].

Osa kuvaelmista myötäilee melko tarkasti alkuperäisten muumitarinoiden kuvitusta ja juonta. Osassa on enemmän Pietilän omaa tulkintaa. Kuvaelmissa saattaa esimerkiksi esiintyä hahmoja, jotka eivät ole mukana kirjan vastaavissa kohtauksissa.[13]

Muumitalot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumilaakson kokoelmassa on kaksi Muumitalon pienoismallia. Ensimmäisen muumitalon on tehnyt Pentti Eistola vuonna 1958.[12] Toinen, suurempi ja tunnetumpi muumitalo on viisikerroksinen ja yli kaksi metriä korkea. Eistola, Pietilä ja Jansson rakensivat sen yhdessä vuosina 1976–1979. Tove Janssonin toivomuksesta talosta käytetään nykyään nimitystä Muumi-Talo.[14][15][16]

Muumi-Talo muotoiltiin vapaasti ilman rakennuspiirustuksia, eikä sen arkkitehtuuri noudata mitään tiettyä tyylisuuntaa[15]. Talossa on mm. torneja, kupoleita, terasseja, portaita ja erinäköisiä ikkunoita[17]. Sisätilat on valaistu ja koti on varustettu tavaroilla, joita tarvittaisiin oikeassakin elämässä. Talo on itsenäinen teos, joka ei muistuta muumikirjoissa kuvattua taloa.[16][18]

Muumi-Talo on tehty Lasten vuoden kansainvälistä kuvitusbiennaalia varten. Näyttely järjestettiin Tšekkoslovakian Bratislavassa syksyllä 1979.[15][19] Suomessa taloa esiteltiin ensimmäisen kerran keväällä 1980, jolloin se oli nähtävillä Rakennustaiteen museossa Helsingissä. Vuosina 1980–1983 Muumi-Talo kiersi näyttelyissä myös Ruotsissa ja Norjassa. Seuraavan kerran teos oli esillä Tampereen taidemuseossa vuonna 1986, josta lähtien se on kuulunut Muumilaakson kokoelmaan.[18][19] Muumi-Talo on lainauskiellossa, joten se pysyy aina Tampereella[20].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelmalahjoituksen tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumilaakso-museon historian voi ajatella alkavan vuodesta 1985, jolloin Tampereen taidemuseossa valmisteltiin Tuulikki Pietilän tulevaa näyttelyä. Pietilä tuli ilmaisseeksi museon johtajalle Anneli Ilmoselle, että oli huolissaan siitä, mitä hänen teoksilleen tapahtuu tulevaisuudessa. Ilmonen tarjoutui tällöin tallettamaan niitä Tampereen taidemuseon kokoelmiin. Myöhemmin Pietilä otti vielä yhteyttä Ilmoseen ja kertoi, että Tove Janssonilla oli samanlainen pulma muumiteostensa kanssa. Janssonin toiveena oli, että muumikokonaisuus säilyisi mahdollisimman yhtenäisenä. Ilmonen vastasi silloin olevansa halukas sijoittamaan myös muumimateriaalin Tampereelle. Janssonin kotikaupungissa Helsingissä kokoelmasta ei oltu yhtä kiinnostuneita.[21]

Muumilaakso toimi pääkirjastotalo Metsossa vuosina 1987–2012[6]. Hämeenpuiston varrella sijaitsevan veistoksellisen rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä. Talo avattiin yleisölle loppukesällä 1986.[22]

Muumit Tampereelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1986 Tampereen taidemuseossa järjestettiin Muumit-näyttely. Myöhemmin samana vuonna Tampereen Raatihuoneella julkistettiin tieto, että Jansson, Pietilä ja Pentti Eistola lahjoittavat laajan muumikokoelman taidemuseolle ja Tampereen kaupungille. Kyseessä oli museon historian suurin kertalahjoitus. Lahjoittajat kartuttivat aineistoa vielä lisää vuosina 1993 ja 1997.[7][9][23]

Muumilaakson kokoelma oli alun perin tarkoitus sijoittaa pysyvästi uudisrakennukseen, joka oli suunnitteilla Tampereen taidemuseon naapuritontille. Koska rakennusta ei ollut vielä tehty, muumikokoelma tarvitsi ensin väliaikaisen sijoituspaikan.[20] Lahjoituksen ehtona näet oli, että kokoelma täytyi asettaa näytteille heti[24]. Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Lars Zilliacus ehdotti, että tarvittavat museotilat järjestettäisiin Tampereen uudesta pääkirjastotalo Metsosta. Talon toinen arkkitehti Reima Pietilä oli Tuulikki Pietilän veli.[21]

Museon avaaminen ja 1990-luvun ruuhkavuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumilaakso avasi ovensa pääkirjastotalo Metson alakerrassa 9. toukokuuta 1987[9]. Museolle kaavailtu uudisrakennus jäi lopulta toteuttamatta, kun uusi kaupunginjohto hautasi hankkeen vuonna 1988. Muumilaakso jäi näin Metsoon.[20] 1990-luvun muumi-innostus näkyi selvästi museon kävijämäärissä: pelkästään vuonna 1992 siellä vieraili lähes 150 000 ihmistä. Muumilaaksolle saneerattiin Metsosta lisätilaa seuraavana keväänä, jolloin museon pinta-ala laajeni noin 530 neliömetristä melkein kaksinkertaiseksi.[9] Uusittu museo aukeni vappuna 1993[8]. Kokoelman lahjoittajat Tove Jansson, Tuulikki Pietilä ja Pentti Eistola kunnioittivat laajennusosan avajaisia läsnäolollaan[9].

Kansainvälistyvä Muumilaakso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A dark metallic statue of a cartoon hippopotamus wearing a white t-shirt with the Wikipedia logo and signatures in various languages.
Tuulikki Pietilän pronssinen Muumipeikko-patsas (2004) seisoo yhä Metson ulkopuolella arkkitehti Raili Pietilän valitsemalla paikalla. Se jätettiin siihen muistuttamaan muumien pitkäaikaisesta kodista.[25][26]

Vuonna 2004 Muumilaakso suuntautui uusille urille ja aloitti kansainvälisen näyttelytoiminnan. Museo lähetti silloin Japaniin alkuperäisteoksista koostuvan näyttelyn, joka osoittautui niin suureksi menestykseksi, että kokoelman liikkuvuutta maailmalla päätettiin lisätä. Muumilaakson teoksia esiteltiinkin Japanissa jälleen vuosina 2007–2009. Vuoden 2009 näyttelykierros saavutti siellä liki 190 000 katsojaa. Seuraavana vuonna Janssonin alkuperäistä taidetta oli esillä Brysselissä ja Manchesterissa.[27]

Vuonna 2008 museo alkoi tuottaa ulkomaille myös reproduktionäyttelyitä, joissa esiteltiin alkuperäisteosten laadukkaita kopioita. Niitä voitiin asettaa näytteille sellaisissakin paikoissa, joihin ei pystytty järjestämään alkuperäisten teosten vaatimia museo-olosuhteita. Reproduktioita lähetettiin yleisön nähtäville mm. Venäjälle, Viroon, Ruotsiin, Kazakstaniin ja Japaniin.[27]

Vuonna 2010 museo oli mukana toteuttamassa Tanssiva Muumilaakso -nimistä yhteisproduktiota, jota esiteltiin Suomen Kirnu-paviljongissa Shanghain maailmannäyttelyssä. Produktiossa yhdistyivät muumitaide, tanssi, musiikki ja asiantuntijapuheenvuorot. Kyseessä oli ainoa Suomen kulttuuriohjelman edustaja, jolle maailmannäyttelykomitea myönsi palkinnon ansiokkaasta osallistumisesta maailmannäyttelyyn. Seuraavana vuonna sama yhteisproduktio vieraili San Diegossa Kaliforniassa.[27]

Kiertonäyttelyiden ansiosta Muumilaakso sai paljon näkyvyyttä vieraskielisessä mediassa. Kun Japaniin suunniteltu alkuperäisteoksia esittelevä kiertonäyttely peruttiin keväällä 2011 maanjäristys- ja tsunamikatastrofin vuoksi, internetissä julkaistiin aiheesta yli 2 000 japaninkielistä uutista ja yli 11 000 blogikirjoitusta. Näyttely korvattiin myöhemmin reproduktionäyttelyllä.[27]

Vuoteen 2012 mennessä Muumilaakson näyttelyihin oli tutustunut ulkomailla jo noin 700 000 ihmistä[6]. Yhä useampi ulkomaalainen vieraili myös Metsossa[27]. Miljoonan museokävijän raja ylitettiin Tampereen Muumilaaksossa keväällä 2006[6].

Muutto taidemuseon rakennukseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 Muumilaakso täytti 25 vuotta. Samalla sen tulevaisuus näytti entistä epävarmemmalta: Metson alakerta oli päätetty remontoida ja ottaa kirjaston käyttöön, joten Muumilaakson oli muutettava pois. Museo suljettiin yleisöltä 25. marraskuuta 2012.[6][28] Samaan aikaan museokeskus Vapriikkiin pystytettiin tilapäinen Tanssiva Muumilaakso -näyttely, joka pysyi esillä vuoden loppuun asti[26].

2. tammikuuta 2013 Muumilaakso avattiin täysin uudistettuna Tampereen taidemuseon alakerrassa. Muumikokoelmalle ei ollut järjestynyt omaa museotilaa, joten se sijoitettiin väliaikaisesti taidemuseon yhteyteen. Näin Muumilaakson tilat pienenivät kolmasosaan entisestä.[6][29] Museolle etsitään parhaillaan sopivampaa paikkaa, ja päätöstä sen lopullisesta sijainnista odotetaan vielä vuoden 2014 aikana[2][30].

Postileima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen taidemuseon seinässä on kirjelaatikko, johon jätetyt lähetykset leimataan Muumilaakson omalla muumiaiheisella erikoisleimalla. Kyseessä on Itellan hyväksymä virallinen postileima, jolla tuodaan esiin museokohteen merkittävyyttä. Erikoisleima antaa Muumilaakson vierailijoille mahdollisuuden viestittää käynnistään kirjeellä tai postikortilla.[31][32][33]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Rämö, Marjo: Katso, millainen on Tampereen uusittu, upea muumimuseo Tamperelainen. 21.12.2012, päivitetty 27.12.2012. Tampere. Viitattu 27.2.2014.
  2. a b c Myllyharju, Taina & Bonelius, Elina: Taidemuseo on mukana Tove Janssonin 100-vuotisjuhlassa Tamperelainen. 11.12.2013. Tampere. Viitattu 27.2.2014.
  3. a b c Muumilaakso 2012. Tampereen taidemuseon Muumilaakso: Tampereen kaupunki. Viitattu 14.2.2014.
  4. a b Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 9. Toim. Mirja Kivi. Espoo: Schildt, 2000. ISBN 951-50-1135-3.
  5. Muumilaakson yhteystiedot 2012. Tampereen taidemuseon Muumilaakso: Tampereen kaupunki. Viitattu 14.2.2014.
  6. a b c d e f Bonelius, Elina: Muumilaakso uudessa osoitteessa. Museoon, 2013, nro 1, s. 2–3.
  7. a b Tove Jansson. Muistonäyttely. Taiteilijavanhemmat Signe Hammarsten Jansson ja Viktor Jansson, s. 157. Toim. Anneli Ilmonen, Teija Waaramaa, Elina Bonelius. Tampere: Tampereen taidemuseo – Pirkanmaan aluetaidemuseo, 2002. ISBN 952-9549-70-9.
  8. a b c d Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 76. Toim. Mirja Kivi. Espoo: Schildt, 2000. ISBN 951-50-1135-3.
  9. a b c d e Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 75. Toim. Mirja Kivi. Espoo: Schildt, 2000. ISBN 951-50-1135-3.
  10. a b Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 79. Toim. Mirja Kivi. Espoo: Schildt, 2000. ISBN 951-50-1135-3.
  11. a b Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 77. Toim. Mirja Kivi. Espoo: Schildt, 2000. ISBN 951-50-1135-3.
  12. a b Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 78. Toim. Mirja Kivi. Espoo: Schildt, 2000. ISBN 951-50-1135-3.
  13. a b Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 80. Toim. Mirja Kivi. Espoo: Schildt, 2000. ISBN 951-50-1135-3.
  14. a b Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 100. Toim. Mirja Kivi. Espoo: Schildt, 2000. ISBN 951-50-1135-3.
  15. a b c d Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 84. Toim. Mirja Kivi. Espoo: Schildt, 2000. ISBN 951-50-1135-3.
  16. a b Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 86. Toim. Mirja Kivi. Espoo: Schildt, 2000. ISBN 951-50-1135-3.
  17. Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 85. Toim. Mirja Kivi. Espoo: Schildt, 2000. ISBN 951-50-1135-3.
  18. a b Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 88. Toim. Mirja Kivi. Espoo: Schildt, 2000. ISBN 951-50-1135-3.
  19. a b Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 95. Toim. Mirja Kivi. Espoo: Schildt, 2000. ISBN 951-50-1135-3.
  20. a b c Rämö, Marjo: Korvaamattomien muumitöiden vieminen vanhaan tehtaaseen rikkoisi lahjoituksen ehtoja – Lue, mitä Tove Janssonin kanssa sovittiin Tamperelainen. 19.11.2011. Tampere. Viitattu 14.2.2014.
  21. a b Rämö, Marjo: Miksi muumityöt ovat Tampereella? Tamperelainen. 19.1.2013, päivitetty 21.1.2013. Tampere. Viitattu 14.2.2014.
  22. Pääkirjasto Metso 20.11.2007, päivitetty 31.10.2011. Tampere: Tampereen kaupungin tilakeskus. Viitattu 27.2.2014.
  23. Tampereen taidemuseon kokoelmat 2.1.2013. Tampereen taidemuseo: Tampereen kaupunki. Viitattu 14.2.2014.
  24. Tove 100 2014. Tampereen taidemuseon Muumilaakso: Tampereen kaupunki. Viitattu 14.2.2014.
  25. Tampereen julkiset veistokset ja monumentit 2006. Tampereen nykytaiteen museo: Tampereen kaupunki. Viitattu 15.2.2014.
  26. a b Muumilaakso muuttaa pois pääkirjastosta 29.11.2012. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 27.2.2014.
  27. a b c d e Bonelius, Elina: Muumilaakso – Tove Janssonin alkuperäistaide maailmalla (Kulttuuria ilman rajoja -blogi) 19.12.2011. Viitattu 27.2.2014.
  28. Tampereen Muumilaakso muuttaa pois Metso-kirjastosta Helsingin Sanomat. 5.11.2010. Helsinki: Sanoma Media Finland. Viitattu 27.2.2014.
  29. Kokkala, Juha: Muumit evakkoon taidemuseoon 28.8.2012. Tampere: YLE Tampere. Viitattu 27.2.2014.
  30. Rämö, Marjo: Taidemuseolle on tehtävä uusi rakennus Tamperelainen. 22.1.2014. Tampere. Viitattu 27.2.2014.
  31. Rämö, Marjo: Muumikauppa saa vielä jäädä pääkirjaston alakertaan Tamperelainen. 13.2.2013. Tampere. Viitattu 2.3.2014.
  32. Leimatietoa Helsinki: Itella Posti Oy. Viitattu 2.3.2014.
  33. Itellan karttapalvelun kirjelaatikkohaku Helsinki: Itella Posti Oy. Viitattu 2.3.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]