Idän pikajunan arvoitus

Wikipedia

Idän pikajunan arvoitus
Murder on the Orient Express
Alkuperäisteos
Kirjailija	Agatha Christie
Genre	dekkari
Julkaistu	1934
Suomennos
Julkaistu	1937

Idän pikajunan arvoitus on Agatha Christien vuonna 1934 kirjoittama dekkarikirjallisuuden klassikkoteos. Romaanin alkuperäinen englanninkielinen nimi on Murder on the Orient Express ja se ilmestyi suomeksi vuonna 1937.

Sisällysluettelo 1 Tapahtumat 2 Tapahtumapaikka ja -aika 3 Henkilöt 4 Kirjaan perustuvat julkaisut

[muokkaa] Tapahtumat

Idän pikajuna puksuttaa halki Euroopan. Yöllä juna jää pysähdyksiin Jugoslaviassa suurten lumikinosten tukkiessa radan. Aamulla eräs matkustajista, amerikkalainen miljonääri Ratchett, löydetään makuuosastostaan kuolleena. Häntä on pistetty itämaisella tikarilla kahteentoista kohtaan. Sattumalta junassa on myös eräs belgialainen salapoliisi Hercule Poirot, pieni mies, jolla on munanmuotoinen pää ja mustat, hyvinhoidetut, ylöspäin kaartuvat viikset. Hän ryhtyy selvittämään murhaa apunaan hyvä ystävänsä, myös belgialainen herra Bouc, joka oli Kansainvälisen makuuvaunuyhtiön johtajia, sekä kreikkalainen tohtori Constantine.

Juna on siis pysähdyksissä lumen saartamana, joten lumessa näkyisivät jäljet, jos joku olisi paennut ulos, mutta näin ei ole. Kukaan ei myöskään ole voinut päästä Istanbulista Calais’hin matkalla olleeseen vaunuun, jossa murha tapahtui, huomaamatta, joten murhaajan täytyy olla vielä siinä vaunussa. Hercule Poirot kumppaneineen alkaa haastatella jokaista matkustajaa – neiti Mary Debenhamia, eversti Arbuthnotia, murhatun sihteeriä Hector MacQueenia, junailija Pierre Micheliä, herra Ratchettin palvelijaa Edward Mastermania, rouva Hubbardia, venäläistä ruhtinatar Dragomirovia, tämän saksalaista seuranaista Hildegarde Schmidtiä, unkarilaisia diplomaatteja kreivi ja kreivitär Ardenyitä, salapoliisi Cyrus Hardmania, jonka uhri oli palkannut henkeään vartioimaan, italialaista kauppamiestä Gino Foscarellia sekä ruotsalaista lähetyssaarnaajaa Greta Ohlsonia.

Murhapaikalta löytyneiden johtolankojen, epäilyksenalaisten henkilöiden haastattelujen sekä pienten harmaiden aivosolujen käytön jälkeen Hercule Poirot saa selville, miten murha on tapahtunut, kuka sen on suorittanut, ja miksi tämä mies on tapettu.

Yhtiön johtaja Bouc ja lääkäri jättävät hänen päätettäväkseen kumpi kahdesta teoriasta pitäisi paikkansa.

[muokkaa] Tapahtumapaikka ja -aika

Lähes koko kirja tapahtuu Istanbulista Pariisiin kulkevassa idän pikajunassa, lukuun ottamatta alun lyhyttä junanodottelujaksoa Aleppossa, lyhyehköä junamatkaa Alepposta Istanbuliin sekä hotellissa Istanbulissa tapahtuvaa makuupaikan varaamista idän pikajunasta sekä herra Boucin kohtaamista. Ympäristöä ei ole kuvattu kovinkaan tarkasti; lähinnä Agatha Christie on keskittynyt tapahtumiin ja dialogiin, jotka ovatkin juonen kannalta tärkeämpiä. Näin myös lukijan omalle mielikuvitukselle annetaan enemmän tilaa.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuoden 1934 tienoille, jolloin se on kirjoitettu. Kirjan ajankuvaus on todentuntuinen: Varakkailla ihmisillä on palvelusväkeä, alempiluokkaisia kohdellaan varsin epäkunnioittavasti ja aatelisia erittäin hienotunteisesti. Eräät henkilöt keskustelevat päivän poliittisesta tilanteesta – Yhdysvaltain taloudellisesta kriisistä, Intian hallinnosta ja Stalinin viisivuotissuunnitelmista.

Kuuluisin kohtaus on kansikuvanakin käytetty, jossa punaiseen, kultaisin lohikäärmein koristeltuun aamutakkiin ja valkoiseen päähineeseen pukeutunut pitkä ja hoikka nainen kävelee junan käytävällä.

Kirjan perusjuoni on selvästi saanut vaikutteita Charles Lindberghin pojan sieppauksesta ja murhasta: everstin arvoisen sotilaan pieni tytär on siepattu ja hänestä on vaadittu sekä maksettu valtavat lunnaat. Tämän jälkeen lapsen ruumis on löydetty jo kauan aiemmin kuolleena - seurauksena toista lastaan odottanut lapsen äiti sai keskenmenon ja kuoli sen komplikaatiohin, jolloin hänen miehensä ampui itsensä.

Vaimon perheenjäsenet, heidän lähimmät sukulaisensa ja ystävänsä, tutkinnan yhteydessä traagisesti kuolleen ranskalaisen palvelustytön isä ja englantilainen sulhanen sekä muutamat uskollisimmat palvelijat - amerikkalainen kamaripalvelija, englantilainen kotiopettaja, saksalainen kokki, ruotsalainen lapsenhoitaja ja lasta palvonut italialainen autonkuljettaja - kokoavat 12 hengen ryhmän, joka lähtee murhaajan perään. Lukumäärä valittiin siksi, että näin ryhmä olisi yhteisen näkemyksen mukaan laillinen valamiehistö, joka voisi langettaa kuolemantuomion. Myös vaimon äiti, kuuluisa tragedienne Linda Arden, hänen nuorempi tyttärensä ja unkarilainen vävynsä sekä murhatun lapsen äidin kummitäti, venäläinen ruhtinatar, kuuluivat valamiehistöön.

Tikari - vaikka jotkut sitä inhosivatkin - valittiin toimeenpanovälineeksi siksi että sitä pystyivät kaikki käyttämään. Tuomarin asemaan valittiin eversti Arbuthnot, joka oli sota-ajalta henkensä velkaa murhatun lapsen isälle.

Hector MacQueen, uhrin sihteeri ja murhatun lapsen isän kamaripalvelija, myrkytti Ratchettin unilääkkeellä tajuttomaksi, ja nyt tuomarit astuivat yksi kerrallaan iskemään tuomittua tikarilla, ensimmäisenä Linda Arden.

[muokkaa] Henkilöt

• Hector McQueen, pitkä yhdysvaltalainen mies, uhrin sihteeri ja tulkki
• Edward Henry Masterman, uhrin englantilainen palvelija
• Pierre Michel, ranskalainen konduktööri
• Mary Debenham, pitkä ja tumma englantilainen nainen, joka on lapsenhoitajana Bagdadissa
• Eversti Arbuthnot, Britannian armeijan upseeri Intiassa
• Ruhtinatar Natalia Dragomiroff venäläinen aatelisnainen
• Hildegarde Schmidt, saksalainen seuraneiti
• kreivi Rudolf Andrenyi unkarilainen diplomaatti
• kreivitär (H)Elena Andrenyi, o.s. Goldenberg
• Greta Ohlsson, ruotsalainen lähestystyöntekijä
• Caroline Martha Hubbard, ent. Grünwald, o.s. Arden, amerikkalainen nainen, joka on matkalla Bagdadista Yhdysvaltoihin
• Antonio Foscarelli, italialainen liikemies, joka asuu Yhdysvalloissa
• Cyrus Hardman, teksasilainen liikemies
• Hercule Poirot, belgialainen salapoliisi
• Samuel Edward Ratchett, yhdysvaltalainen miljonääri, uhri
• monsieur Bouc, Kansainvälisen makuuvaunulinjan johtaja
• tohtori Constantine, kreikkalainen lääkäri

[muokkaa] Kirjaan perustuvat julkaisut

Vuonna 1974 valmistui Sidney Lumet'n ohjaama rikoselokuva romaanin pohjalta. Se tunnetaan myös nimellä Idän pikajunan arvoitus.

21. marraskuuta 2006 The Adventure Company julkaisi kirjaan pohjautuvan PC-seikkailupelin. Pelin ääninäyttelijänä toimii David Suchet Hercule Poirotin roolissa.fi:Idän pikajunan arvoitus