Raymond Chandler

Raymond Thornton Chandler (23. heinäkuuta 1888 Chicago Yhdysvallat – 26. maaliskuuta 1959 La Jolla Yhdysvallat) oli irlantilais-yhdysvaltalainen kirjailija. Hän kirjoitti rikosromaaneja ja -novelleja. Hänen vaikutuksensa nykyaikaiseen rikoskirjallisuuteen on ollut valtava, erityisesti kirjoitustapa ja asenne on laajasti omaksuttu 1900-luvun jälkipuoliskolla rikoskirjallisuuden käyttöön. Tunnetuin Chandlerin hahmoista on yksityisetsivä Philip Marlowe.

Irlantilaisvanhempien lapsi Raymond Chandler syntyi Yhdysvalloissa, mutta vietti lapsuutensa Irlannissa, josta muutti myöhemmin äidin mukana Lontooseen. Koulunsa hän kävi yksityisessä Dulvich Collegessa. Sieltä hän sai nimen kirjojensa sankarille, sillä yksi koulun rakennuksista oli nimeltään Marlowe House. Koulun jälkeen Chandler työskenteli jonkin aikaa meriministeriössä. Tänä ajanjaksona hän myös kirjoitti runoja ja kirjallisuuskritiikkejä. Los Angelesiin hän muutti 23-vuotiaana. Ensimmäisessä maailmansodassa Chandler palveli Kanadan armeijassa. Työskenneltyään monella alalla Chandler päätyi öljy-yhtiön johtajaksi, josta sai potkut juomisen vuoksi 44-vuotiaana.^lähde? Tämän jälkeen Chandler alkoi kirjoittaa rikoskertomuksia Black Mask -lehteen. Ensimmäisen Marlowe-romaaninsa hän kirjoitti 50-vuotiaana. Chandler meni naimisiin itseään 17 vuotta vanhemman Cissy Pascalin (1871–1954) kanssa 1925. Avioliitto kesti Pascalin kuolemaan saakka.

Koko elämänsä ajan Chandleria vaivasi ulkopuolisuus. Englannissa hän oli yhdysvaltalainen ja Kaliforniassa liian englantilainen.^lähde? Sama ulkopuolisuus välittyy Marlowen hahmosta.^{kenen mukaan?}

Chandlerin esseestä The Simple Art of Murder:

»Näillä kurjilla kaduilla täytyy kävellä miehen, joka itse ei ole paha, ei tahriintunut eikä peloissaan. Etsivän täytyy olla ehdoton mies ja tavallinen mies sekä kuitenkin epätavallinen mies. Hänen täytyy olla, melko kulunutta ilmaisua käyttääkseni, kunnian mies. Hän puhuu kuten ikäisensä mies puhuu, karkean nokkelasti, eloisan paheksuttavasti, teennäisyyttä inhoavasti ja pikkumaisuutta halveksivasti.»

Romaanit

• Syvä uni – (The Big Sleep, 1939)
• Näkemiin, kaunokaiseni – (Farewell, My Lovely, 1940)
• Vanha kultaraha – (The High Window, 1942)
• Nainen järvessä – (The Lady in the Lake, 1943)
• Pikkusisko – (The Little Sister, 1949)
• Pitkät jäähyväiset – (The Long Goodbye, 1954)
• Vuosien varjo – (Playback, 1958)
• Marlowe palaa kaupunkiin – (Poodle Springs, 1959, Chandlerin kuoleman johdosta keskeneräiseksi jäänyt, Robert B. Parkerin vuonna 1989 loppuun kirjoittama romaani)

Kaikki liittyvät losangelesilaisen yksityisetsivän Philip Marlowen juttuihin. "Mukava rehti yksityisetsivä, joka ei pudottaisi sikarintuhkaa lattialle eikä koskaan pidä mukanaan yhtä asetta enempää", kuten Marlowe itseään kuvaili Vanhan kultarahan ensimmäisellä sivulla. Romaanien juonet on punottu hyvin mutkikkaiksi, jopa sekaviksi. Chandlerin tarkoituksena lienee ollut pyrkiä keskittämään lukijan huomio juonen sijaan muihin asioihin, erotuksena perinteisistä murhamysteerioista, joissa palapelimäisen juonen seuraaminen on itsetarkoitus.

Kun Chandlerin tunnetuimmasta romaanista Syvä uni kuvattiin elokuvaa, joutui ohjaaja ottamaan yhteyttä Chandleriin, sillä hänkään ei pysynyt monimutkaisen juonen perässä.

Suomessa ilmestyneet novellikokoelmat

• Helmistä on vain harmia – kolme rikoskertomusta ja essee (1971)
• Leipätyönä harmit (1972)
• Liian nokkela murha (1972)
• Tappaja sateessa – kahdeksan kertomusta (1988)
• Kiristäjät eivät ammu – seitsemän rikoskertomusta (1991)

Näissä varhaisissa tarinoissa päähenkilönä ei vielä ollut Philip Marlowe. Kertomukset ilmestyivät etupäässä newyorkilaisessa Black Mask -viihdelukemistossa. Chandler kokeili novelleissa erilaisia yksityisetsivätyyppejä, ennen kuin vihdoin päätyi Philip Marlowen hahmoon.

Elokuvakäsikirjoituksia

• Nainen ilman omaatuntoa (1944) yhdessä Billy Wilderin kanssa
• Sinisen dahlian mysteeri (1946)

Sinisen dahlian mysteerin käsikirjoituksen laatiminen on jäänyt historiaan erikoisen tapahtumasarjan vuoksi. Elokuvan päänäyttelijän Alan Laddin piti olla menossa armeijaan ja elokuvan valmistumisella oli kiire. Chandler oli jumissa käsikirjoituksen kanssa ja totesi, ettei saa työtä valmiiksi kuin humalassa, sillä alkoholista hän oli aikaisemminkin saanut tarvittavan energian työhönsä.^lähde? Paramount-yhtiö järjesti autonkuljettajia ja sihteereitä huolehtimaan Chandlerista. Elokuvaa kuvattiin sitä mukaa kuin Chandler sai tarinaa kirjoitetuksi. Viimeisten kahdeksan kuvauspäivän aikana Chandler ei ollut hetkeäkään selvin päin, mutta elokuva valmistui ajoissa.^lähde?

"Tulevaisuus, nykyhetki ja mennyt – ovat hiuksia kädelläni" Raymond Chandler 1909^lähde?

Lähteet

• Raymond Chandler's Shamus Town A history of Los Angeles via the locations where Raymond Chandler lived and wrote about, 1912-1946 (englanniksi)
• Raymond Chandlerin elämäkerta (englanniksi)

Kirjallisuutta

• Frank MacShane: Raymond Chandlerin elämä