Idän pikajuna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Idän pikajunan mainosjuliste

Idän pikajunalla (Orient Express) tarkoitetaan yleensä Pariisin ja Istanbulin välillä, 1880-luvulta aina vuoteen saakka 1977 kulkenutta yöpikajunaa. Aikojen kuluessa liikenteessä on kuitenkin ollut useita Orient Express -nimeä käyttäneitä junia ja niiden pääteasemina on ollut muitakin paikkakuntia kuin Pariisi ja Istanbul.

Idän pikajunaa operoi 1970-luvulle saakka Compagnie Internationale des Wagons-Lits -niminen yhtiö, joka hallitsi pitkään kaukojunaliikennettä Euroopassa. Yhtiö omisti junissa käytetyt makuu- ja ravintolavaunut, mutta junia vetivät kansallisten rautatieyhtiöiden veturit.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orient Express alkoi liikennöidä 4. lokakuuta 1883. Ensi alkuun juna kulki Pariisista Münchenin ja Wienin kautta Giurgiuun Romaniaan, mistä oli lauttayhteys Tonavan yli Ruseen, Bulgariaan. Sieltä kulki toinen juna Varnaan, josta oli laivayhteys Istanbuliin. Vuodesta 1889 pääteasemaksi tuli Varna, mistä matka jatkui lautalla Istanbuliin. Samana vuonna juna alkoi kulkea Pariisista suoraan Münchenin, Wienin, Budapestin ja Bukarestin kautta Istanbuliin.

Päätepiste Istanbulissa oli Sirkecin asema kaupungin Euroopan puoleisessa osassa, lähellä Kultaisen sarven suuta. Aseman viereiseltä laivalaiturilta pääsi lautalla Bosporin salmen yli Istanbulin Aasian puoleisessa osassa sijaitsevalle Haydarpaşan asemalle, mistä lähtivät junat Lähi-idän suuntaan.

Ensimmäinen maailmansota keskeytti Orient Expressin liikenteen vuodesta 1914 vuoteen 1918. Simplonin tunnelin avauduttua vuonna 1919 otettiin käyttöön rinnakkainen reitti Pariisista Lausannen, Milanon, Venetsian, Triesten, Belgradin ja Sofian kautta Istanbuliin. Tätä reittiä kulkenut juna sai nimekseen Simplon Orient Express. Alkuperäinen Orient Express jatkoi entisellä reitillään.

1930-luku oli idän pikajunien kulta-aikaa. Silloin alkoi liikennöidä kahden edellisen junan lisäksi Arlberg Orient Express, joka kulki Pariisista, Zürichin, Innsbruckin ja Wienin kautta Budapestiin ja sieltä vuoropäivin Bukarestiin tai Belgradin kautta Ateenaan. Kaikilla kolmella junalla oli makuuvaunuyhteys Calaisin ja Pariisin välillä.

Idän pikajuna saavutti mainetta korkeatasoisella palvelullaan ja ravintolallaan. Junalla matkustivat niin kuninkaalliset, aateliset, diplomaatit kuin liikemiehetkin.

Toisen maailmansodan alkaminen vuonna 1939 keskeytti jälleen idän pikajunien liikenteen. Saksalainen Mitropa-rautatieyhtiö yritti ylläpitää liikennettä Balkanilla, mutta Titon partisaanien hyökkäykset tyrehdyttivät sen. Sodan päätyttyä liikenne palasi normaaliksi lukuun ottamatta yhteyttä Ateenaan, mikä oli poissa käytöstä Jugoslavian ja Kreikan välisen rajan ollessa suljettu vuoteen 1951. Bulgarian ja Turkin välinen raja oli puolestaan suljettu vuosina 19511952, mikä esti junien pääsyn Istanbuliin.

Vuoteen 1962 mennessä sekä alkuperäinen Orient Express että Arlberg Orient Express olivat lopettaneet toimintansa. Jäljelle jääneen Simplon Orient Expressin tilalle asetettiin vuonna 1962 hitaampi Direct Orient Express, joka kulki päivittäin Pariisista Belgradiin ja sieltä kaksi kertaa viikossa Ateenaan ja Istanbuliin.

Vuonna 1971 Wagon-Lits -yhtiö lopetti junien operoinnin ja myi tai vuokrasi vaunukalustonsa kansallisille rautatieyhtiöille. Yhtiö huolehti kuitenkin edelleen omalla henkilökunnallaan makuu- ja ravintolavaunujen palveluista.

Direct Orient Express -junan liikenne Pariisista Istanbuliin päättyi 19. toukokuuta 1977. Sen jälkeen kulki Orient Express -niminen yöpikajuna Pariisista Strasbourgin, Münchenin ja Wienin kautta Budapestiin ja edelleen Bukarestiin. Vuodesta 2001 Orient Express -nimellä kulki yöjuna Pariisin ja Wienin välillä ja vuodesta 2007 Strasbourgin ja Wienin välillä. Tämä juna lakkautettiin 14. joulukuuta 2009, minkä jälkeen Euroopan säännöllisessä rautatieliikenteessä ei ole ollut Orient Express -nimistä junaa.

Orient Express -nostalgiamatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläinen matkailualan yhtiö Orient-Express Hotels Ltd järjestää nostalgiamatkoja Euroopan eri kaupunkien välillä käyttäen entisöityjä Wagon-Litsin vaunuja ja toiminimeä Venice-Simplon Orient Express.

Idän pikajuna populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Idän pikajuna on ollut tapahtumapaikkana sekä kirjoissa että elokuvissa. Tunnetuin kirja on Agatha Christien salapoliisiromaani Idän pikajunan arvoitus, jonka pohjalta on tehty myös elokuva.

Idän pikajunien reitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Idän pikajunan reitti
  • Orient Express -junan ensimmäinen reitti: PariisiStrasbourgMünchenWienBudapestBukarestVarnaIstanbul
  • Simplon Orient Express: Pariisi–Lausanne–Milano–Venetsia–Belgrad–Sofia–Istanbul
  • Arlberg Orient Express: Pariisi–Zürich–Innsbruck–Wien–Budapest–Bukarest, tai Budapest–Belgrad–Ateena
  • Nostalgiajuna Venice-Simplon Orient Express: Calais–Pariisi–Lausanne–Milano–Venetsia
  • Itävallan rautatieyhtiön (ÖBB) Orient Express -juna 19772007: Pariisi–Strasbourg–München–Wien

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.