Tylypahka

Wikipedia
Ohjattu sivulta Godric Rohkelikko
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pienoismalli Tylypahkasta

Tylypahkan noitien ja velhojen koulu (engl. Hogwarts School of Witchcraft and Wizardry) on kuvitteellinen taikuuden sisäoppilaitos, joka on keskeinen tapahtumapaikka J. K. Rowlingin luomassa Harry Potter -fantasiakirjasarjassa. Tylypahka on tarkoitettu 11–17-vuotiaille Iso-Britanniassa ja Irlannissa asuville noidille ja velhoille. Noin tuhat vuotta vanha koulu toimii suuressa linnassa jossakin päin Skotlantia.

Tylypahkan motto on ”Draco dormiens nunquam titillandus”, joka on latinaa ja tarkoittaa ”Älä kutita nukkuvaa lohikäärmettä”. Rowling on kertonut halunneensa Tylypahkan moton olevan sisällöltään hyvä, käytännöllinen ohjenuora.[1]

Harry Potter -kirjasarjan kuusi ensimmäistä kirjaa sijoittuvat pääosin kouluun ja kukin osa kattaa suunnilleen yhden kouluvuoden tapahtumat. Harry Potter ja kuoleman varjelukset -kirjassa suurin osa tapahtumista sijoittuu Tylypahkan ulkopuolelle Harry Potterin, Ron Weasleyn ja Hermione Grangerin päätettyä jättää viimeinen kouluvuotensa suorittamatta. Kirjan viimeinen taistelu käydään kuitenkin Tylypahkassa.

Kirjasarjan mukaan muita Euroopan suuria noitakouluja ovat ainakin Beauxbatons ja Durmstrang. Yhdysvalloissa toimii Salemin noitaopisto.[2]

Koulun sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epävirallinen kartta Tylypahkasta, ei ”aito” elokuvissa käytetty.

J. K. Rowling sanoo, että hän kuvitteli Tylypahkan kokonaisuudessaan tällaiseksi: valtava, laaja, melko pelottavan näköinen linna, jossa on sekamelska torneja. Kuten Weasleyn talo, se ei ole rakennus jonka jästit voisivat rakentaa, koska se on tuettu taialla.

Tylypahkaan pääsee Tylypahkan pikajunalla, joka lähtee Lontoon King’s Crossin rautatieaseman laiturilta 9 ¾, joka vuosi tasan kello 11. Ilmiintyminen ei ole Tylypahkan koulun alueella mahdollista, paitsi Dumbledorelle, vaikka aikuiset velhot ja noidat saapuvatkin Tylypahkaan myös muilla keinoilla kuin junalla. Koululla on vahvat taikasuojaukset ympärillään, jotta jästit eli ei-taikovat ihmiset pysyisivät poissa: jästit näkevät koulun paikalla vain vanhan ja homeisen linnanraunion, jossa on vaarasta varoittava kyltti. Linnalla on laajat tilukset, jotka kattavat viettäviä nurmikenttiä, kukkapenkkejä ja kasvisviljelmiä, järven (jota kutsutaan neljännessä elokuvassa Mustajärveksi), suuren tiheän metsän (jota kutsutaan Kielletyksi metsäksi), lukuisia kasvihuoneita ja muita ulkorakennuksia sekä täysikokoisen huispauskentän. Linnassa on myös pöllölä, mikä toimii kaikkien koulun oppilaiden pöllöjen kotina. Täytyy myös huomauttaa, että jotkin koulun huoneet tapaavat ”liikuskella” ja niin myös koulun pääportaikot. Noidat ja velhot eivät pysty ilmiintymään eivätkä kaikkoontumaan Tylypahkan mailla, lukuun ottamatta silloin, kun rehtori poistaa lumouksen väliaikaisesti, joko vain osalta koulun alueista tai koko koululta. Tietokoneita, televisioita ja muita sähkölaitteita ei ole Tylypahkassa. Kirjassa Harry Potter ja liekehtivä pikari Hermione kertoo linnassa ja sen ympärillä olevan liikaa taikaa, jotta ”koneet, joita jästit käyttävät” pystyisivät toimimaan. Radiot kuitenkin ovat poikkeus. Rowling selittää tämän sanomalla radioiden toimivan taialla eikä sähköllä.

Tylypahka on sisäoppilaitos, jossa koulua käyvät 11-17-vuotiaat oppilaat. Opetus Tylypahkassa on vaihtoehtoista: joitain oppilaita opetetaan kotonaan, kuten seitsemännessä kirjassa mainitaan. Rowling on sanonut, että Tylypahkassa on noin tuhat oppilasta. Myöhemmin hän kertoi heitä olevan noin 600, sopivampi luku Harryn luokkalaisten pieneen määrään verrattuna. Hän selitti lisäksi, että Harryn vuosiluokalla olevien pieni määrä johtuu siitä, ettei hän luonut kuin 40 Harryn ikäistä hahmoa.

Rehtori, jota vararehtori avustaa, on koulun johtaja, ja hän on vastuussa koulun asioista kahdelletoista johtokunnan jäsenelle.

On epäselvää, miten Tylypahka rahoitetaan; on viitattu, että perheet maksaisivat koulusta vain osittain silloin, kun perheillä ei ole varaa täyteen maksuun. Kirjassa Harry Potter ja puoliverinen prinssi Tom Valedro sanoo, ettei hänellä ole varaa Tylypahkaan, johon Albus Dumbledore vastaa ”Tylypahkassa on rahasto niitä varten, jotka tarvitsevat apua kirjojen ja kaapujen ostamiseen”, sillä oppilaiden täytyy ostaa omat oppikirjansa, kaapunsa ja muut tarvikkeet. Taikaministeriön tekemä koulun haltuunotto kirjassa Harry Potter ja Feeniksin kilta viittaa siihen, että valtio rahoittaa koulua.

Rowling on sanonut Tylypahkan olevan ”moniuskontoinen koulu”.

Tylypahkaan pääsy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tylypahkaan pääsy on valikoivaa: lapset, jotka pystyvät taikomaan, saavat automaattisesti paikan, mutta surkit eivät pääse kouluun oppilaiksi (vaikkakin he voivat toimia siellä muussa roolissa, kuten Argus Voro -vahtimestari). Tylypahkan taikasulkakynä saa selville taikamaailmaan syntyneiden lasten nimet ja kirjoittaa ne valtavaan pergamenttikirjaan. Kouluun ei ole pääsykoetta, koska ”olet joko velho tai et.” Joka vuosi opettaja katsoo kirjan läpi ja lähettää kirjeet niille lapsille, jotka täyttävät yksitoista ennen 31. elokuuta. Suostumus pitää postittaa takaisin Tylypahkaan 31. heinäkuuta mennessä. Kirje sisältää myös listan tavaroista, kuten oppikirjoista, kaavuista ja muista tavaroista, joita oppilas tarvitsee. Tulevan oppilaan oletetaan ostavan kaiken tarvittavan materiaalin, tavallisesti Viistokujalta, joka on Vuotava noidankattila -nimisen pubin taakse piilotettu katu lähellä Charing Cross Roadia Lontoossa. Oppilaat, joilla ei ole varaa tarvikkeisiin, saavat rahallista avustusta koululta, kuten nuori Tom Valedro.

Jästisyntyisille velhoille ja noidille, jotka eivät välttämättä tiedä voimistaan tai velhomaailmasta, kirjeet toimittavat Tylypahkan henkilökunnan jäsenet, jotka kertovat vanhemmille/huoltajille velhoyhteisöstä ja vakuuttavat heidät uutisesta. He avustavat perhettä myös ostamaan tarvikkeet ja pääsemään Viistokujalle.

Jokainen oppilas saa tuoda kouluun kissan, sammakon tai pöllön. Ron Weasleyn rotta Kutka on Tylypahkassa erityisluvalla. Hyväksymiskirjeen mukana ensiluokkalaisille lähetetään lista tarvittavista välineistä, joita ovat muun muassa taikasauva, normaali koon 2 tinanoidankattila, punnussarja, lasi- tai kristallipullosarja, taikajuomien perustarvikkeita (liemitunteja varten) ja messinkinen kaukoputki (tähtitieteen tunteja varten). Tylypahkan koulupuku sisältää tavallisen mustan työkaavun ja tavallisen mustan suippohatun, parin suojahanskoja sekä mustan talviviitan hopeakiinnikkeillä. Jokainen vaatekappale on nimikoitava. Ensiluokkalaiset eivät saa tuoda omaa varsiluutaa, vaikka Harrysta tuleekin sääntöön poikkeus erinomaisten huispaajakykyjensä ansiosta - hän tosin saa luudan lahjaksi.

Oppivuosia erottavat noin kahden kuukauden kesälomat, ja joka vuosi on jaettu kolmeen lukukauteen. Joulun aikaan on lyhyempi loma.

Tylypahkaan saapuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maisema Lontoo-Tylyaho välillä.

Tylypahkaan saavutaan Tylypahkan pikajunalla. Oppilaat lastautuvat junaan laiturilta 9 ¾, joka sijaitsee King's Crossin rautatieasemalla, Lontoossa laitureiden 9 ja 10 välissä. Juna lähtee tasan kello yksitoista ja saapuu Tylyahon asemalle, lähelle Tylypahkaa, pimeän tulon jälkeen.

Perillä ensiluokkalaiset menevät avainten ja tilusten vahdin – tai jonkin muun opettajan – kanssa pieniin veneisiin, mitkä purjehtivat taian avulla järven poikki lähelle Tylypahkan sisäänkäyntiä. Vanhemmat oppilaat matkustavat linnaan thestralien vetämillä vaunuilla. Kun ensiluokkalaiset ovat saapuneet linnaan, he odottavat pienessä kamarissa eteishallin lähettyvillä että vanhemmat oppilaat ovat päässeet paikoilleen, ja astuvat lopulta Suureen saliin Lajitteluhatun lajiteltaviksi. Kuten Minerva McGarmiwa sanoi kirjassa Harry Potter ja viisasten kivi,

Lajittelu on erittäin merkityksellinen seremonia, koska koko sen ajan minkä te opiskelette täällä Tylypahkassa, teidän tupanne tulee olemaan ikään kuin perheenne. Te käytte tunneilla oman tupanne kanssa, nukutte oman tupanne makuusaleissa ja vietätte vapaa-aikanne oman tupanne oleskeluhuoneessa.

Lajitteluhatun laulettua laulunsa, jokainen oppilas istuu tuolille toisten koululaisten eteen. Hattu asetetaan oppilaan päähän, jossa se tarkkailee hänen mieltään ja lajittelee hänet yhteen neljästä tuvasta kykyjen, persoonallisuuden ja mieltymyksien mukaan. Lajitteluseremonian jälkeen oppilaat ja opettajat nauttivat illallisesta, jonka Tylypahkan kotitontut ovat valmistaneet. Jos Dumbledore on tavallista iloisemmalla tuulella, hän johdattaa oppilaat koulun lauluun.

Elokuvien Tylypahkan pikajunan veturi varikolla.

Tylypahkan pikajuna (engl. The Hogwarts Express) on taikajuna, joka kuljettaa Tylypahkan oppilaita Lontoon ja Tylyahon välillä. Juna lähtee King’s Crossin rautatieasemalta laiturilta 9 ¾ ja kulkee pysähtymättä Tylyahon rautatieasemalle. Valvojaoppilaat matkaavat erivaunuissa, lähellä veturikuskia. Junan vaunuosastot ovat ilmeisesti nimetty kirjaimilla; kuudennessa kirjassa ”Kuhnukerho” tapaa vaunuosastossa C. Ensimmäisessä kirjassa Harry tapaa kaksi parasta ystäväänsä, Ronin ja Hermionen, ensimmäisellä matkallaan Tylypahkan pikajunalla. Kirjoissa hän on ollut junassa kymmenen kertaa: kahdesti ensimmäisessä, kolmannessa, neljännessä ja viidennessä kirjassa ja kerran toisessa (jossa hän ja Ron saapuvat kouluun lentävällä autolla) ja kuudennessa kirjassa (joka loppuu ennen kuin Harry lähtee Tylypahkasta).

Höyrykone, jota käytettiin elokuvissa on GWR 4900 Class 5972 Olton Hall, mutta se ei ollut ensimmäinen veturi, joka naamioitiin Tylypahkan pikajunaksi. Tukeakseen kirjoja, Southern Railwayn veturi Taw Valley maalattiin uudelleen ja nimettiin väliaikaisesti, mutta ohjaaja Chris Columbus torjui sen, koska se näytti ”liian modernilta”.lähde?

Tuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräs tulkinta Tylypahkan vaakunasta.

Tylypahka on jaettu neljään tupaan, joista jokainen kantaa perustajansa nimeä: Godrick Rohkelikko, Salazar Luihuinen, Rowena Korpinkynsi ja Helga Puuskupuh. Tuvat kilpailevat koko kouluvuoden ajan ansaitsemalla pisteitä hyvistä teoista ja menettämällä pisteitä huonosta käytöksestä ja lopulta eniten pisteitä omaava joukkue voittaa tupamestaruuden. Jokaisella tuvalla on myös oma huispausjoukkueensa, jotka kilpailevat huispausmestaruudesta. Nämä kaksi kilpailua aiheuttavat kilpailuhenkeä tupien välillä. Tylypahkan tuvat ovat oppilaiden eläviä ja oppivia yhteisöjä, joista jokainen on yhden Tylypahkan henkilökunnan jäsenen valvonnassa. Tuvanjohtajat, joiksi heitä kutsutaan, ovat vastuussa muun muassa antamaan oppilaille tärkeää tietoa, rankaisemaan heitä ja vastaamaan tuvassaan tapahtuvista hätätilanteista. Joka vuosi vuosiluokat jakavat saman makuusalin ja oppitunnit. Makuusali ja oleskeluhuone ovat tupa-aluetta, jolloin siellä oleskelevien täytyy kuulua kyseiseen tupaan.

Tylypahkan alkuaikoina neljä perustajaa valitsivat oppilaat tupiinsa. Kun perustajat huolestuivat siitä, kuinka oppilaat valittaisiin heidän kuolemansa jälkeen, Godric Rohkelikko otti hattunsa ja he kaikki lisäsivät siihen tietoa, jolloin Lajitteluhattu valitsisi oppilaat arvioiden heidän kykyjään ja asettaen heidät sopivimpaan tupaan. Oppilaan omat toiveet voivat vaikuttaa päätökseen: selvin esimerkki on, kun Hattu kertoo Harrylle tämän sopivan hyvin Luihuiseen, mutta laittaakin Harryn Rohkelikkoon Harryn pyydettyä, ettei joutuisi Luihuiseen.

Rohkelikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Rohkelikko

Blason Gryffondor.svg Rohkelikko arvostaa urhoollisuutta, rohkeutta, pelottomuutta, uskallusta ja ritarillisuutta. Tuvan maskotti on leijona ja sen värit ovat punainen ja kulta. Tuvanjohtaja on muodonmuutosten opettaja, Minerva McGarmiwa ja tupakummitus on Melkein päätön Nick, oikealta nimeltään Sir Nicholas de Mimsy-Porpington. Hän ei todellakaan pidä siitä, että häntä sanotaan melkein päättömäksi Nickiksi.Rowlingin mukaan Rohkelikko kuvastaa tulen elemettiä.Tuvan perustaja on Godric Rohkelikko. Harry Potter ystävineen kuuluu Rohkelikkoon. Myös mm. Harryn vanhemmat James ja Lily Potter ja rehtori Albus Dumbledore ovat aikoinaan olleet kyseisessä tuvassa.

Puuskupuh[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Puuskupuh

Blason Poufsouffle.svg Puuskupuh arvostaa kovaa työtä, lojaaliutta, kärsivällisyyttä ja reilua peliä. Tuvan maskotti on mäyrä ja sen värit ovat kanarian keltainen ja musta. Tuvanjohtaja on yrttitiedon opettaja, Pomona Verso ja tupakummitus on Lihava munkki. Rowlingin mukaan Puuskupuh kuvastaa karkeasti maan elementtiä. Tuvan perustaja on Helga Puuskupuh.

Korpinkynsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Korpinkynsi

Blason Serdaigle.svg Korpinkynsi arvostaa älykkyyttä, oppimista ja sukkeluutta. Tuvan maskotti on kotka ja sen värit ovat sininen ja pronssi. Tuvanjohtaja on loitsujen opettaja, Filius Lipetit ja tupakummitus on Harmaa leidi (Helena Korpinkynsi). Rowlingin mukaan Korpinkynsi kuvaa ilman elementtiä. Tuvan perustaja on Rowena Korpinkynsi.

Luihuinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Luihuinen

Blason Serpentard.svg Luihuinen arvostaa määrätietoisuutta, juonikkuutta ja neuvokkuutta. Tylypahkan tuvista juuri Luihuisesta on tullut eniten pimän puolen velhoja, mm. lordi Voldemort ja suurin osa hänen kannattajistaan kuuluivat kouluaikoinaan Luihuiseen. Tuvan maskotti on käärme ja sen värit ovat vihreä ja hopea. Tuvan perusti Salazar Luihuinen. Luihuisen tupakummitus on Verinen paroni.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Tuvanjohtaja viiden ensimmäisen kirjan aikana ja suurimman osan kuudennesta kirjasta on Severus Kalkaros. Kuudennessa kirjassa ja seitsemännen kirjan alussa, eläkkeelle jäänyt taikajuomien opettaja ja entinen tuvanjohtaja, Horatius Kuhnusarvio saa tuvanjohtajan tittelin.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Tylypahkan perustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Godric Rohkelikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Godric Rohkelikko (engl. Godric Gryffindor) on Rohkelikon tuvan perustaja. Hän oli alkuaan Salazar Luihuisen hyvä ystävä, mutta myöhemmin heidän välinsä rikkoontuivat. Tästä syystä Luihuisen ja Rohkelikon tuvat ovat vieläkin huonoissa väleissä.

Rohkelikko jätti koulun rehtorien huostaan kaksi muistoesinettä: velhonhattunsa, jonka hän määräsi toimimaan oppilaat tupiin jakavana lajitteluhattuna, sekä hopeisen, kulta- ja rubiinikahvaisen, basiliskin myrkyllä myöhemmin karaistun maahisten tekemän miekkansa. Tällä miekalla Harry Potter surmaa basiliskin. Seitsemännessä kirjassa Harry perii miekan, mutta Rufus Rymistyir ei anna sitä Harrylle. Harry saa miekan kuitenkin käsiinsä.

Rowena Korpinkynsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rowena Korpinkynsi (engl. Rowena Ravenclaw) on Korpinkynnen tuvan perustaja. Teoksessa Harry Potter ja kuoleman varjelukset selviää, että Rowenan tytär Helena on jäänyt Tylypahkaan aaveeksi. Rowena Korpinkynnen diadeemi on yksi lordi Voldemortin hirnyrkeistä ja Harry Potter löytää sen tarvehuoneesta.

Helga Puuskupuh[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helga Puuskupuh (engl. Helga Hufflepuff) on Puuskupuh-tuvan perustaja. Hänen kultainen kuppinsa paljastuu teoksessa Harry Potter ja kuoleman varjelukset yhdeksi lordi Voldemortin hirnyrkeistä.

Salazar Luihuinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salazar Luihuinen (engl. Salazar Slytherin) on Luihuisten tuvan perustaja. Luihuisella oli harvinainen kyky puhua kärmeskieltä. Luihuinen ja Rohkelikko olivat ylimmät ystävykset ennen Tylypahkan perustamista, mutta koulua perustettaessa Salazar Luihuinen ei olisi halunnut päästää jästisyntyisiä velhoja lainkaan kouluun. Hän riitaantui asiasta Rohkelikon tuvan perustajan, Godric Rohkelikon, kanssa niin pahasti, että lähti lopulta koulusta.

Ennen lähtöään Luihuinen rakensi Tylypahkan alle salaisuuksien kammion, jonne hän laittoi basiliskin, jättiläiskäärmeen. Basiliski tappoi "kuraverisiä" eli jästisyntyisiä velhoja ja noitia. Se täyttää ainoastaan Luihuisen perillisen, eli Tom Lomen Valedron (tunnetaan myös nimellä lordi Voldemort), käskyt. Basiliski onnistui kuitenkin tappamaan katseellaan vain kerran; ainoa uhri on eräässä Tylypahkan tyttöjen vessassa kummitteleva Murjottava Myrtti. Harry Potter surmaa basiliskin Rohkelikon miekalla kirjassa Harry Potter ja salaisuuksien kammio.

Luihuinen jätti jälkimaailmalle myös käärmeenmuotoisella nimikirjaimellaan koristellun kultaisen medaljongin. Medaljonkia kantoi pitkään Kolkon suku, jotka olivat hänen viimeisiä jälkeläisiään. Merope Kolkko, suvun viimeinen nainen ja Voldemortin äiti, myi rahapulassaan medaljongin Borgin & Burkes -nimiseen pimeiden tarvikkeiden kauppaan edullisesti. Monen mutkan jälkeen medaljonki päätyi Voldemortin haltuun, ja hän teki siitä hirnyrkin. Ron Weasley tuhoaa medaljongin Rohkelikon miekalla kirjassa Harry Potter ja kuoleman varjelukset.

Opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulu aloitetaan yhdentoista vuoden iässä ja sieltä valmistutaan 17-vuotiaana. Oppilaat asuvat noin neljän hengen ryhmissä makuusaleissa, joista on yhteys heidän tupansa oleskeluhuoneeseen. Päivät alkavat aamiaisella suuressa salissa, jossa oppilaat istuvat omien tupalaistensa kanssa pitkissä pöydissä. Tylypahkan koulussa käytetään koulupukuna mustaa, pitkää kaapua ja viittaa. Tylypahkassa on lähes 1 000 oppilasta, jotka on jaettu eri tupiin lajitteluhatun avulla.

Lomia koulussa pidetään jouluna ja pääsiäisenä, joskaan Rowling ei ole korostanut juhlan kristillistä merkitystä. Oppilaat voivat halutessaan viettää lomansa Tylypahkassa tai lähteä lomaksi koteihinsa. Kesäpäivänseisauksesta alkavan ja syyskuun alkuun kestävän kesäloman ajaksi oppilaat lähtevät koteihinsa.

Oppilaat suorittavat viidentenä kouluvuonnaan Velhomaailman Ihmeisiin Perehdyttävän -tutkinnon (V.I.P), jolloin kokeita suoritetaan pitkin päivää; teoriakokeet ovat aamupäivällä ja käytännön kokeet iltapäivällä, paitsi tähtitieteen käytännön osuus, joka suoritetaan yöllä. Seitsemäntenä kouluvuonna suoritetaan Se Uskomattoman Paha Erittäin Raskas (S.U.P.E.R.) -tutkinto, jonka on kirjasarjan tapahtumien aikana päähahmoista suorittanut vain Percy Weasley. Kokeet arvioidaan kuuden arvosanan asteikolla, jossa paras on Upea ja huonoin Peikko.

Opettajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tylypahkan henkilökunta

Lukukaudet ja lomat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tylypahkan kouluvuosi on samankaltainen kuin Ison-Britannian ”ei-taikovien” kouluissa ja collegeissa; siellä on kolme lukukautta joiden välissä ovat joulu-, pääsiäis- ja kesälomat (pääsiäisloma kestää viikon ja kesäloma yhdeksän viikkoa). Lukuvuosi alkaa joka vuonna 1. syyskuuta ja päättyy seuraavan vuoden kesäkuun lopussa. Oppilaat voivat halutessaan jäädä kouluun talvi- ja kevätlomien ajaksi. Niillä, jotka valitsevat jäävänsä linnaan, ei ole oppitunteja ja he saapuvat joulupäivälliselle. Oppilailla ei ole myöskään oppitunteja pääsiäisviikolla, mutta heillä on silti töitä opettajien annettua paljon läksyjä päätöskokeita varten.

Oppilailla ei ole edellämainittujen lomien ja viikonloppujen lisäksi muita lomia. Kouluvuoteen sisältyy tavallisesti neljät pidot; lukukauden alkajaispidot, lukukauden päättäjäispidot, Kurpitsajuhlat sekä Joulupäivällinen. Pitoja pidetään myös erikoistilaisuuksien kunniaksi, kuten kirjassa Harry Potter ja liekehtivä pikari, kun Kolmivelhoturnajaisten alkamisen kunniaksi pidettiin pidot.

Opetettavat aineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tylypahkan velhojen ja noitien koulussa on kaksitoista nimeltämainittua opettajaa (joista jokaista kutsutaan professoriksi), joista jokainen opettaa eri oppiainetta. Muodonmuutokset, Pimeyden voimilta suojautuminen, Loitsut, Taikajuomat, Tähtitiede, Taikuuden historia ja Yrttitieto ovat pakollisia aineita ensimmäisten viiden oppivuoden aikana. Toisen oppivuotensa päätteeksi oppilat valitsevat vähintään kaksi valinnaista-ainetta jotka he tulevat aloittamaan kolmantena vuonnaan. Viisi valittavaa ainetta ovat Numerologia, Muinaiset riimut, Ennustus, Taikaeläinten hoito sekä jästitieto.

Ennustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennustaminen (engl. Divination) on tulevaisuuden näkemisen taito. Kirjoissa kuvataan lukuisia eri ennustusmetodeja, mukaan lukien teenlehdistä, tulen merkeistä, kristallipalloista, kädestä, korteista, tähdistä ja unista ennustaminen. Ennustamisen kuvaillaan olevan "taikuuden lajeista epätarkimpia". Oppiaineen kannattajat väittävät, että sen on epätarkkaa tiedettä ja vaatii sisäistä silmää. Jotkut taas väittävät aineen olevan hyödytöntä ja vilpillistä. Ennustamista opettaa Sibylla Punurmio sekä viidennestä kirjasta lähtien myös kentauri Firenze.

Jästitieto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jästitieto (engl. Muggle Studies) on jästimaailman opiskelua ”velhonäkökulmasta”. Velhoilla ja noidilla on ilmeisesti tarve oppia jästien tapoja ja aatteita, joko välttääkseen niitä tai sopeutuakseen jästimaailmaan. Koska vain Hermionen on mainittu käyvän tunneilla, ja vain vuoden ajan, tunneista ei tiedetä juuri mitään. Viimeisen kirjan ensimmäisessä kappaleessa Voldemort murhaa professori Amore Burbagen, koska hän esittää jästit positiivisessa valossa ja on puhdasveristen yksinoikeutta taikamaailmaa vastaan. Kirjan Harry Potter ja kuoleman varjelukset kattamana lukuvuonna kuolonsyöjä Alekto Carrow opettaa jästitietoa. Hänen ”oppitunneillaan” kuvaillaan jästejä puoli-ihmisinä ja vainoamisen veroisina.

Lentäminen ja huispaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentämistä (engl. Flying) lumotulla luudanvarrella opetetaan ainoastaan ensimmäisellä luokalla ( muilla luokilla se on valinnais-aine) ja sitä opettaa Matami Huiski.

Loitsut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muodonmuutosten käsittäessä esineiden muutoksia, Rowling kuvaili Loitsuja (engl. Charms) taikatyypiksi, joka antaa asialle uuden odottamattoman ominaisuuden. Loitsujen oppitunteja kuvaillaan äänekkäiksi ja kaoottisiksi tuntien ollessa suurimmalta osalta täynnä käytännön harjoituksia. Monet Harryn, Ronin ja Hermionen käymät keskustelut on käyty Loitsujen luokassa, joka sijaitsee Tylypahkan toisessa kerroksessa. Filius Lipetit pysyy koko kirjasarjan ajan Loitsujen opettajana.

Muinaiset riimut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinaiset riimut (engl. Ancient Runes) on Tylypahkan oppiaineista teoreettisin, sen tutkiessa muinaisia riimukirjoituksia (riimut ovat germaanisia runoja tai kirjoituksia). Kolmikosta vain Hermione opiskelee ainetta, joten siitä ei tiedetä paljoa. Ainetta on opettanut Bathsheba Babbling. Riimuja voi käyttää sekä salaviestien lähetykseen että muihin tarkoituksiin.

Muodonmuutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muodonmuutokset (engl. Transfiguration) on olennaisesti asioiden ulkomuodon muuttamista. Muodonmuutokset on teoriaan ja oppilaan harjoittamiseen perustuva aine, mukaan lukien aiheet kuten ”Vaihdosloitsu” (vaihtaen vain osan jostain asiasta kuten ihmiselle kanin korvat); ”Kadotustaika” (aiheuttaa asian katoamisen kokonaisuudessaan); ja "loihtimistaika" (luo asioita tyhjästä). On mahdollista muuttaa elottomia asioita elollisiksi sekä toisin päin – McGarmiwa muutti pulpettinsa porsaaksi kirjassa Harry Potter ja viisasten kivi. Muodonmuutoksia opettaa Tylypahkan vararehtori professori Minerva McGarmiwa.

Numerologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Numerologia (engl. Arithmancy) on taikahaarauma jossa opiskellaan numeroiden taikaominaisuuksista. Harry ja Ron eivät kumpikaan valitse ainetta, eikä siitä tiedetä lähes mitään. Se on kuitenkin Hermionen lempiaine. Numerologian kerrotaan olevan erittäin vaikeaa, koska sen parissa työskennellään suurien numerolistojen muistamisen kanssa. Numerologiaa opettaa professori Septina Vektori.

Pimeyden voimilta suojautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pimeyden voimilta suojautumisessa opetetaan puolustustekniikoita torjumaan toisen velhon taikomia taikoja, loitsuja, kirouksia ja herjoja; vastustaa pimeän voimia ja suojata pimeän otuksilta.pimeyden voimat ovat hyvin vaarallisia ja niiden kanssa työskenteleminen tarvitsee rohkeutta että varovaisuutta siksi se on huomattavan vaikea aine.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Oppiaineen opettaja vaihtuu tiuhaan tahtiin - kirjasarjan kuluessa Pimeyden voimilta suojautumisen opettajat ei ole pysynyt Tylypahkassa kuin vuoden verran. Hagrid sanoi Harrylle toisessa kirjassa, että ”Porukka on ruvennu aatteleen, et siinä tulee jotain huonoo onnee. Kukaan ei oo vähään aikaan kestäny siinä kauan.” Puoliverisessä prinssissä Dumbledore arveli Voldemortin kironneen kyseisen opettajan paikan,koska häntä ei hyväksytty aineen opettajaksi. Rowling itse on vahvistanut Voldemortin kironneen paikan. Rowling myös kertoi, että Dumbledore uskoi pimeyden voimilta suojautumisen opettajan paikan tuovan Kalkaroksen pahimman puolen esiin, kun tämä vihdoin sai kauan himoitsemansa paikan. Rowling julkisti, että Voldemort on kuollut ja kirous, jonka hän asetti työhuoneeseen on poistunut. Kuoleman varjeluksien ja epilogin välisenä aikana oppiainetta on opettanut sama professori. Rowling myös kuvittelee Harryn vierailevan luokassa antamassa tunteja kyseisestä aiheesta.

Teoksessa Harry Potter ja viisasten kivi pimeyden voimilta suojautumista opettaa Professori Orave. Toisessa kirjassa opettaja on Gilderoy Lockhart. Harryn kolmantena vuonna ainetta opettaa Remus Lupin.

Neljäntenä vuotena opettaja on Bartemius Kyyry Jr., joka esiintyy Alastor ”Villisilmä” Vauhkomielenä. Kyyry ”opettaa” muun muassa oppilaita vastustamaan komennuskirousta, joka on yksi anteeksiantamattomista kirouksista.

Pimeyden voimilta suojautuminen on Harryn lempiaine ennen teosta Harry Potter ja Feeniksin kilta, jolloin professori Dolores Pimento, jota lähes kaikki oppilaat inhoavat, alkaa opettaa sitä.

Kuudennessa teoksessa professori Severus Kalkaros, joka on opettanut ennen taikajuomia, saa pimeyden voimilta suojautumisen opettajan tehtävän.

Viimeisessa kirjassa, Voldemortin ollessa vallassa, aine muuttuu pimeyden voimien käytöksi ja sitä opettaa kuolonsyöjä Amikus Carrow.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Taikajuomat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taikajuomia (engl. Potions) kuvataan taikakykyjä omaavien sekoitusten valmistamisen taidoksi. Se vaatii oikeanlaisen sekoituksen ja ainesosien sekoitustavan oikeaan aikaan ja oikeassa lämmössä. Oppiaine on samankaltaista kuin kemia, mutta synkempää. Kysymykseen voivatko jästit valmistaa taikajuomia, Rowling on sanonut: ”Taikajuomat vaikuttavat kaikkein jästiystävällisimmältä oppiaineelta. Mutta siinä tullaan myös pisteeseen, jossa pelkkä sekoitus ei riitä.” Kalkaroksen oppitunteja kuvataan masentuneiksi, johon vaikuttaa se, että tunnit pidetään linnan pimeissä vankityrmissä.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Liemiä opettaa professori Severus Kalkaros. Teoksesta Harry Potter ja puoliverinen prinssi eteenpäin professori Horatius Kuhnusarvio.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Taikaolentojen hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taikaolentojen hoito (engl. Care of Magical Creatures) on oppiaine, joka neuvoo oppilaita kuinka hoitaa taikaolentoja. Taikaeläinten hoitoa opettaa riistanvartija Rubeus Hagrid. Oppitunnit pidetään linnan ulkopuolella. Vaikka Hagrid onkin kokenut taikaolentojen hoidossa ja tuntee taikaolennot, hänen tuntinsa ovat tavallisesti kaoottisia ja jopa vaarallisia, koska Hagrid arvioi käyttämiensä taikaeläinten vaarallisuusasteen usein päin honkia. Hagridin ollessa poissa ainetta opettaa sijaisopettaja Wilhelmina Matoisa-Lankku. Ennen Hagridia ainetta opetti Professori Patapalo.

Taikuuden historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taikuuden historia (engl. History of Magic) on taikamaailman historian opiskelua. Cuthbert Binnssin oppitunnit ovat Tylypahkan tylsimpiä oppitunteja. Tunneilla ei poiketa koskaan velhomaailman historian merkittävistä tapahtumista. Tuntien aiheina on ollut muun muassa maahiskapinat, jättiläissodat ja velhomaailman alkuperä. Tämä on Tylypahkan ainut oppiaine, jota opettaa kummitus.

Tähtitiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähtitiede (engl. Astronomy) on ainut oppiaine Tylypahkassa, joka pohjautuu jästimaailmaan. Tähtitieteen tunnit pidetään tähtitiedetornissa, joka on Tylypahkan korkein torni. Tunnit sisältävät yötaivaan tarkkailua teleskoopilla. Tähtitieteen tunteja ei kuvailla kirjoissa eikä elokuvissa. Rowling kuvailee kuitenkin yhtä Harryn tähtitieteen koetta kirjassa Harry Potter ja Feeniksin kilta. Tähtitieteen tunneilta läksyiksi saadaan muun muassa tähtien, tähdistöjen ja planeettojen nimeämistä, niiden liikkeiden ja sijaintien paikallistamista sekä niiden ympäristöjen ja kuiden kuvailua.

Tähtitiedettä opettaa professori Sinistra

Yrttitieto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Yrttitiedon (engl. Herbology) tunneilla opiskellaan taikakasveja ja sitä, kuinka niitä hoidetaan, hyödynnetään ja/tai hävitetään. Kirjoissa kuvaillaan vähintään kolmea kasvihuonetta, joissa on eri kuolettavuusasteiden taikakasveja. Yrttitieto on ainut oppiaine, jossa Neville on hyvä; Kuoleman varjelusten epilogissa kerrotaan, että hänestä tuli Tylypahkan yrttitiedon opettaja professori Verson jäätyä eläkkeelle.[3]

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Ilmiintymiskurssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmiintyminen (engl. Apparition); katoamisen ja samanaikaisesti toisessa paikassa ilmestymisen taito, vaatii lupaa ja on laillista vain yli 17-vuotiaille velhoille ja noidille. Syy tähän on se, että pieleen mennessä ilmiintyminen on erittäin vaarallista: ruumiin osia voi jäädä jälkeen, jota kutsutaan ”halkeentumiseksi”. Vaikka Tylypahkan mailla ei voi ilmiintyä eikä kaikkoontua, kuten Hermione alituisesti muistuttaa, kirjassa Harry Potter ja puoliverinen prinssi selitetään, että näitä suojelukeinoja voidaan väliaikaisesti heikentää Suuren salin sisällä pieninä aikoina. Wilkie Miksrossi, ”Taikaministeriön ilmiintymisohjaaja”, joka tarjoaa ilmiintymistunteja Puoliverisessä prinssissä.

Arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisten neljän vuoden aikana oppilaiden täytyy läpäistä jokainen aineensa ennen pääsyä seuraavalle vuosiluokalle. Tavalliset kokeet ja oppitunnit ovat yleensä arvosteltu 0–100, vaikka Hermione saikin loitsujen kokeestaan 112 % oikein ensimmäisessä kirjassa ja jästitiedon kokeestaan 320 % oikein kolmannessa kirjassa. Jos oppilaat reputtavat kokeensa, heidän täytyy uusia se seuraavana kouluvuonnaan. Jotta oppilaat soveltuisivat rekisteröidyiksi taianharrastajiksi, heidän täytyy suorittaa pakollinen Velhomaailman Ihmeisiin Perehdyttävä tutkinto (V.I.P.), jotka ovat viidennellä luokalla. Jos oppilas saa tarpeeksi hyvät pisteet V.I.P.:eistään, hän saa ottaa oppiaineen kahdeksi viimeiseksi oppivuodekseen jotka valmistavat oppilaan seitsemäntenä kouluvuonna pidettävään Se Uskomattoman Paha Erittäin Raskas tutkintoon (S.U.P.E.R.).

Suurin osa V.I.P.:esitä sisältää kaksi osaa, kirjallisen teoriakokeen ja käytännön kokeen, jossa koetellaan oppilaan kykyjä. Oppiaineille annetaan arvosanat seuraavan asteikon mukaan:

Hyväksytyt arvosanat:

  • U = Upea
  • O = Odotukset ylittävä
  • K = Kelvollinen

Hylätyt arvosanat:

  • S = Surkea
  • H = Hirveä
  • P = Peikko

Jotta voisi jatkaa oppiainetta S.U.P.E.R.-tasolla, kyseisestä aineesta tarvitsee yleensä olla vähintään O:n V.I.P., vaikka jotkin professorit (kuten Kalkaros) ottavat vain Upea-arvosanan saaneita S.U.P.E.R.-tasolleen. Oppilaat, jotka reputtavat kokeensa tai jotka eivät saa tarpeeksi korkeita pisteitä, eivät jatka oppiaineita kuudennella ja seitsemännellä vuodella.

Viidennen vuoden lopussa oppilaat puhuvat pikaisesti tuvanjohtajiensa kanssa päättääkseen mitä oppiaineita kannattaa opiskella (V.I.P. tuloksista riippuen) ja heidän tulevista ammattihaaveistaan. Oppiaineet joita he päättävät jatkaa ovat huomattavasti haastavampia. Koska kuudennen ja seitsemännen luokan opiskelijat ovat luopuneet suurimmasta osasta oppiaineitaan, heillä saatta olla useitakin hyppytunteja päivässä. Suuri läksymäärä kuitenkin pakottaa käyttämään ne opiskeluun tai kotiläksyihin. Seitsemännen, eli viimeisen vuoden lopussa oppilaat suorittavat S.U.P.E.R.-kokeensa, jotka testaavat mitä oppilaat ovat kahden viime vuoden aikana oppineet. Monet ammatit vaativat korkeat arvosanat näistä kokeista, mikä tarkoittaa sitä, että oppilaiden täytyy työskennellä ahkerasti varmistaakseen pääsevänsä kokeista läpi.

Oppilaselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oxfordin yliopiston collegen Christ Churchin ruokasali. Elokuvissa se on lavastettu Tylypahkan Suureksi saliksi tupapöytineen.

Päivä Tylypahkassa alkaa aamiaisella suuressa salissa. Oppilaat istuvat omien tupiensa pöydissä ja saavat syödä, keskustella ystäviensä kanssa tai viimeistellä kotitehtävänsä. Rehtori syö muiden professoreiden kanssa korokkeella olevan pöydän ääressä, joka sijaitsee salin toisessa päässä. Aamiaisen aikana saapuu oppilaiden posti, joka yleensä sisältää Päivän Profeetta -velholehden, kirjeen perheeltä tai ystävältä tai paketin kotoa. Kello ensimmäiselle tunnille soi tasan yhdeksältä.

Tylypahkassa on kaksi pitkää aamutuntia, joiden välissä on lyhyt tauko, jonka aikana oppilaat vaeltavat luokasta toiseen. Lounaan jälkeen oppitunnit jatkuvat yhdeltä ja seuraava välitunti on teeajan kieppeillä ennen toista oppituntijaksoa. Oppitunnit ovat noin tunnin mittaisia, mutta joskus on myös kaksoistunteja (joissa on kahden eri tuvan oppilaat), jotka kestävät kaksi tuntia. Oppitunnit loppuvat viideltä. Ensimmäisen luokan opiskelijat saavat perjantai-iltapäivät vapaiksi, kun kuudes- ja seitsemäsluokkalaisilla on useita hyppytunteja viikossa. Iltaisin oppilaat syövät päivällisen Suuressa salissa, jonka jälkeen heidän oletetaan menevän oleskeluhuoneisiinsa. Tähtitiedetunnit pidetään myöhään yöllä tähtitiedetornissa.

Neljän tuvan makuusaleihin pääsee vain salaisista sisäänkäynneistä, jotka tuvan jäsenet tietävät ja jotka vaativat salasanaa (paitsi Korpinkynnen, jonka salaovella täytyy vastata arvoitukseen) sisäänpääsyn vastineeksi. Oleskeluhuoneissa on nojatuoleja ja sohvia oppilaille, sekä pöytiä opiskelua varten. Huoneissa on myös tulisijat, jotka pitävät huoneet lämpiminä, sekä ilmoitustaulut. Oppilaat nukkuvat tupansa makuusaleissa, joihin pääsee oleskeluhuoneesta johtavista portaista. Jokainen makuusali on jaettu vähintään kahteen huoneeseen; yksi pojille ja yksi tytöille (loitsu pitää pojat poissa tyttöjen alueelta, vaikka tytöt pääsevätkin poikien makuusaleihin). Jokainen oppilas nukkuu suuressa pylvässängyssä, jota peittävät painavat, tuvan väreillä koristellut verhot. Jokaisen sängyn vieressä on yöpöytä ja jokaisessa makuusalissa on vesikannu sekä pikareita tarjottimella.

Tiettyinä viikonloppuina Tylypahkan kolmasluokkalaiset ja sitä vanhemmat pääsevät allekirjoitetun lupalapun turvin läheiseen Tylyahon kylään, jossa he voivat rentoutua ja nauttia pubeissa, ravintoloissa ja kaupoissa. Tylypahkan oppilaiden suosimia paikkoja Tylyahossa ovat mm. Hunajaherttuan makeiskauppa, Sekon pilapuoti, Velhovaatehtimo Hepene, Rääkyvä Röttelö, jonka huhutaan olevan Britannian eniten kummittelevin rakennus; sekä Kolmen luudanvarren, Sianpään ja Matami Puddifootin pubit.

Ruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva joukko Great Hall, Tylypahka

Tylypahkan kotitontut ovat taidokkaita kokkeja ja valmistavatkin laajan valikoiman ruokia jokaiselle aterialle. Ruoka-annokset valmistetaan keittiössä, joka on suoraan suuren salin alapuolella ja ruoka-aikoina ruuat siirretään taikojen avulla tupapöytiin. Monet Tylypahkan ruuista on alkuperäisesti Helga Puuskupuhin kehittelemiä. Tylypahkan ruoka on tyypillistä brittiläistä ruokaa, vaikka joskus koulussa tehdään poikkeuksia (kuten Kolmivelhoturnajaisten aikaan, jolloin saatavilla oli muun muassa bouillabaissea). Tavallisia juomia (veden lisäksi) ovat maito, tee, kahvi, appelsiinimehu ja kurpitsamehu. Koulussa on tarjottu kermakaljaa vain kerran (joulutanssiaisissa).

Kuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tylypahkassa rangaistaan tupapisteiden menetyksen lisäksi myös jälki-istunnoilla.

Koulun vahtimestarin, Argus Voron, mukaan jälki-istunto merkitsi erilaisia kidutuksen muotoja, kunnes sääntöjä muutettiin äskettäin. Arthur Weasley väitti kantavansa vieläkin henkisiä arpia kohtaamisestaan Apollyn Pringlen, Argus Voron edeltäjän, kanssa. Nykyaikana jälki-istunto on yleensä jonkin Tylypahkan henkilökunnan järjestämä tehtävä. Esimerkiksi Harryn jouduttua Pimennon jälki-istuntoon viidennessä kirjassa, hän joutui kirjoittamaan ”En saa valehdella” omalla verellään. Koulun muut opettajat eivät kuitenkaan käytä ikinä tätä julmaa rangaistusmuotoa. Toisessa tapauksessa Kalkaros sai Harryn kiinni käyttämästä Sektumsempraa Malfoyhin ja hän pakotti Harry käymään läpi tuhansia laatikoita Tylypahkassa rangaistujen ihmisten kansioita, jotka Harryn oli tarkoitus laittaa aakkosjärjestykseen ja kirjoittaa uudelleen kortit, jotka olivat vahingoittuneet.

Jos oppilaat ovat tehneet oikein vakavan rikkeen, heidät voidaan erottaa Tylypahkasta. Harry joutuu tähän tilanteeseen Taikaministeriön toimesta viidentenä kouluvuonnaan käytettyään taikaa jästin läsnä ollessa, joka on vakava rike velhomaailmassa. Dumbledore oli kuitenkin Harryn puolella ja hän sai pitää paikkansa koulussa. Kalkaros on useita kertoja yrittänyt saada Harryn, ja hänen isänsä James Potterin, erotetuksi Tylypahkasta. Ainut oppilas, jonka tiedetään erotetun koulusta, on Hagrid, joka piti hallussaan akromantellaa, jonka uskottiin olevan Luihuisen hirviö ja Hagridin uskottiin avanneen Salaisuuksien kammion – rikoksen, jonka Tom Valedro teki.

Professorit pystyvät antamaan oppilaille jälki-istuntoa huonosta käytöksestä tai huonoista arvosanoista. Luokan ulkopuolella tapahtuvista rikkeistä rankaiseminen kaatuu usein vahtimestarin harteille, jota valvojaoppilaat avustavat. Oppilaan tuvanjohtaja voi usein myös vaikuttaa jälki-istunto päätökseen.

Kesällä, ennen viidettä kouluvuottaan, jokaisesta tuvasta kaksi viidennen vuosiluokan oppilasta valitaan valvojaoppilaiksi, mikä antaa heille ylimääräisiä mukavuuksia ja vastuuta (esimerkiksi valvojaoppilaiden kylpyhuoneen käyttö, nuorempien oppilaiden kontrollointi) ja kurinpitovelvollisuuksia; he pysyvät valvojaoppilaina, jollei heitä nimitetä johtajatytöksi tai -pojaksi, koko loppu koulunsa ajan. Joka tuvassa on 4-6 valvojaoppilasta, jotka ovat kaikki viidennen, kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan oppilaita: jos joku heistä nimitetään johtajatytöksi tai -pojaksi, heidän paikkaansa ei korvata. Johtajatyttö ja -poika nimitetään seitsemännen vuosiluokan oppilaista. Oppilas voidaan valita johtajaksi, vaikkei hän olisikaan aikaisemmin ollut valvojaoppilas. Valvojaoppilailla on oikeus ottaa pisteitä pois toisilta oppilailta, mutta he eivät voi ottaa pisteitä pois toisilta valvojaoppilailta. He voivat myös antaa jälki-istuntoa. Tuvan huispauskapteenille annetaan joitain samoja etuuksia kuin valvojaoppilaille, kuten valvojaoppilaiden kylpyhuoneen käyttö.

Ainut tiedetty syy Tylypahkasta erotukseen mainittiin Azkabanin vangissa. Kalkaros kertoo Harrylle, Ronille ja Hermionelle, että he ovat jo tarpeeksi isoissa ongelmissa ja heidät voidaan erottaa koulusta heidän poistuttua Tylypahkan mailta.

Ensimmäisessä kirjassa sanottiin, että oppilas voidaan ”heittää pois” koulusta, jos hän saa erittäin huonot arvosanat ensimmäisen luokan loppukokeista, mutta tämä voi olla vain Hermionen oma oletus.

Tylypahkan salaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tylypahkassa on monia salaisia paikkoja ja käytäviä. Muun muassa Tarvehuone, Salaisuuksien kammio ja käytävä, joka vie Tylyahon Hunajaherttuan kellariin sekä kahdeksan muuta käytävää, jotka näkyvät kelmien kartassa.

Kielletty metsä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kielletty metsä (engl. The Forbidden Forest) on valtava, synkkä metsä koulun rajoilla. Sitä kutsutaan yleensä pelkästään ”metsäksi” ja elokuvissa ”Synkäksi metsäksi”. Se on visusti kielletty kaikilta oppilailta, paitsi Taikaolentojen hoidon oppitunneilla ja harvinaisissa tapauksissa, kuten jälki-istunnoissa.

Metsän kasvilajien joukossa ovat muun muassa pyökki, tammi, mänty, vuoristovaahtera ja marjakuusi, ja aluskasvillisuutta mukaan lukien heinikko ja orjanruusu. Vaikka metsä onkin suunnattoman tiheä ja villi, siellä on muutamia polkuja ja aukioita. Hagrid, joka kulkee usein metsässä useista eri syistä, on yksi näiden polkujen tekijöistä. Metsä on myös monien olentojen koti. Seuraavassa listassa on lueteltu metsässä asuvia olentoja:

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
  • Vähintään viidenkymmenen kentaurin lauma, mukaan lukien, Bane, Magorian, Ronan ja Firenze.
  • Akromantellayhteiskunta; Hämäkäk ja Myhäk perheineen
  • Yksisarvisia
  • Thestraleja
  • Peikkoja
  • Pokkuroijia
  • Pörrö, kolmipäinen koira, joka vapautettiin metsään ensimmäisen kirjan tapahtumien jälkeen.
  • Ruaah, ”pieni” jättiläinen, asui metsässä viidennessä kirjassa. Myöhemmin Dumbledore järjesti hänet Tylypahkaa ympäröiville vuorille asumaan isoon luolaan, jossa hän on ”paljon onnellisempi kuin metsässä”.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Salaisuuksien kammio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salaisuuksien kammio (engl. Chamber of Secrets), joka sijaitsee syvällä vankityrmien alla, oli muinaisen basiliskin koti, jota käytettiin puhdistamaan koulu jästisyntyisistä oppilaista. Salazar Luihuinen, yksi Tylypahkan perustajista, rakensi kammion ennen lähtöään koulusta.

Kammio on hyvin piiloitettu ja sen sisäänkäynti on linnan toisessa kerroksessa, Murjottavan Myrtin vessassa, ja se johtaa pimeään, limaiseen kivitunneliin. Kammiossa on paljon pienien eläimien luurankoja ja jättimäinen basiliskin nahka. Tunneli johtaa kiinteän seinän luo, johon on kaiverrettu kaksi käärmettä, joilla on smaragdit silminään. Kun puhuu kärmeskieltä, käärmeet avautuvat pitkäksi, hämäräksi käytäväksi, jota reunustaa käärmepatsaat, mukaan lukien kaksi isoa kivipilaria, joissa on enemmän käärmekaiverruksia, ja jotka kohoavat kattoon saakka. Kammion keskellä on suuri muinainen ja apinannäköinen patsas Salazar Luihuisesta. Basiliski asuu patsaan sisällä ja tulee ulos sen suusta Luihuisen perillisen, Tom Lomen Valedron (lordi Voldemortin) kutsuessa. Toisena vuonnaan Tylypahkassa Harry käytti kärmeskieltä avatakseen kammion ja tuhotakseen päiväkirjan, joka sisältää 16-vuotiaan Tom Valedron omilta Tylypahkan ajoiltaan.

Myöhemmin paljastetaan, että päiväkirja oli hirnyrkki. Seitsemännessä kirjassa Ron ja Hermione menevät kammioon. Ron avaa oven (vaikkei osaakaan puhua kärmeskieltä) imitoimalla Harryn suusta kuulemiaan sanoja. He löytävät basiliskin hampaan ja käyttävät sitä tuhotakseen Helga Puuskupuhin kupista tehdyn hirnyrkin.

Murjottavan Myrtin vessassa on sisäänkäynti Salaisuuksien kammioon. Sisäänkäynti on lavuaari, jossa on käärme kaiverrettuna sen hanaan. Sen saa auki kärmeskielellä, jolloin hana aukeaa tarpeeksi suureksi jotta sinne mahtuu ihminen. Tunnelin pohjalla on käytävä, joka johtaa Salaisuuksien kammioon. Kun Tom Valedro avasi kammion, Myrtti oli murjottamassa yhdessä vessakopissa. Myrtin kuultua Tomin, hän avasi oven, näki basiliskin ja kuoli välittömästi, tullen haamuksi. Hänen vessansa pysyi toiminnassa, mutta vähemmän käytettynä.

Salakäytävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tylypahkassa tiedetään olevan yhdeksän salakäytävää, joista Voro tietää vain neljä, kun taas Weasleyn kaksoset tietävät ne kaikki, vaikka joidenkin käytävien toista päätä ei tiedetä. Muut viisi ovat:

  • Salakäytävä Tällipajusta Rääkyvään Röttelöön.
  • Salakäytävä neljännen kerroksen peilin takana, joka on sortunut. Se johtaa Tylyahoon, mutta tarkkaa paikkaa ei tiedetä. Sirius mainitsi, viidennessä kirjassa, että se on tarpeeksi suuri Albuksen kaartin harjoittelupaikaksi.
  • Salakäytävä yksisilmäisen noidan patsaassa Pimeyden voimilta suojautumisen luokkaan johtavien portaiden vieressä, joka johtaa Hunajaherttuaan. Kopauttaessaan noitaa ja lausuessaan `halkhios´ kuhmu noidan selässä aukeaa ja paljastaa piiloitetun käytävän.
  • Kahden häivytyskaapin välinen yhteys, joista toinen on koulussa ja toinen Borgin & Burkesilla Iskunkiertokujalla. Yhteys toimi luultavasti toiseen kirjaan asti jolloin Riesu (Melkein päättömän Nickin suostuttelemana) rikkoi Tylypahkassa olevan kaapin. Yhteys muodostui uudelleen kuudennessa kirjassa, kun Draco Malfoy korjasi kaapin. Kaappia ei näy Kelmien kartassa, koska se ei ole osa itse linnaa.
  • Salakäytävä Tarvehuoneessa, joka johtaa Sianpään pubiin. Tarvehuoneen luonteen takia on mahdollista, että sen kautta pääsee moniin eri kohteisiin. Käytävä luotiin vasta seitsemännessä kirjassa ja sitä ei näy Kelmien kartassa.

Tarvehuone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarvehuone (engl. The Room of Requirement) on Tylypahkan seitsemännessä kerroksessa oleva salahuone, jonka sisäänkäynti sijaitsee vastapäätä Barnabas Bauka-Aivoa esittävää kuvakudosta. Saadakseen huoneen ilmestymään, täytyy kävellä kolmesti sen ohi samalla keskittyen mitä tarvitsee. Huone ilmestyy, sisustettuna sellaiseksi, mitä on vaadittu. Tylypahkan kotitontut tuntevat sen myös nimellä ”tulee menee -huone”.

Dumbledore oli ensimmäinen, joka mainitsi huoneen, sanoen löytäneenä sen puoli kuudelta aamulla täynnä pottia hänen etsiessään vessaa. Dumbledore ei kuitenkaan ilmeisesti tiennyt huoneen erikoisista salaisuuksista. Myöhemmin Dobby kertoi Harrylle huoneesta myöntäen tuovansa välillä Winkyn sinne toipumaan humalasta ja löytäen sieltä vastalääkettä ja ”mukavana tontunkokoisen sängyn”. Voron on kerrottu löytävän puhdistusvälineitä omiensa loppuessa; kun Fred ja George Weasley tarvitsivat piilopaikkaa, se esiintyi luutakomerona. Punurmio taas teki tavaksi tyhjien sherry-pullojen piilottamisen huoneeseen saatuaan potkut ennustamisen opettajan virastaan kirjassa Harry Potter ja Feeniksin kilta. Kaikille, jotka haluavat piilottaa jotakin, ilmestyy luultavasti sama huone: Piilotettujen tavaroiden huone, joka on täynnä monen vuosisadan hylättyjä tavaroita, kuten rikkinäisiä kalusteita, kirjoja ja muuta omaisuutta, jotka niiden oikeat omistajat ovat hylänneet.

Harry kuuli huoneesta Dobbylta, ja sai siitä oivan paikan Albuksen kaartin tapaamisille, jolloin se oli täynnä kirjahyllyjä, joissa oli Pimeyden voimilta suojautumisesta kertovia kirjoja; erilaisia pimeänvoimien paljastimia ja lattiatyynyjä itsepuolustusloitsujen harjoittelua varten. Kun AK (Albuksen kaarti) petettiin, Pansy Parkinson löysi huoneesta listan AK:n jäsenistä. Kuudennessa kirjassa Harry käytti Piilotettujen tavaroiden huonetta piilottaakseen taikajuomien oppikirjansa ja kuvaili huonetta suuren katedraalin kokoiseksi ja täyteen ahdetuksi monen sukupolven aikaisia tavaroita, kuten vanhoja taikaliemiä, vatteita, pilattuja huonekaluja, vanha tiara (joka sattui olemaan yksi Voldemortin hirnyrkeistä) ja kirjoja, jotka olivat ”varmaankin kiellettyjä, sotkettuja tai varastettuja”. Myöhemmin Harry tajuaa, että Dracon on käyttänyt samaa huonetta korjatakseen häivytyskaapin voidakseen salakuljettaa kuolonsyöjiä Tylypahkaan.

Harry Potter ja kuoleman varjelukset kirjassa oppilaat tarvitsevat paikan, jonne piiloutua Carroweilta, kahdelta kuolonsyöjäprofessorilta, ja he käyttävät huonetta. Paljastetaan myös, että Tarvehuoneen olomuoto voi muuttua, vaikka sen edellistä olomuotoa vielä tarvittaisiin (esimerkiksi AK:n päämajasta Piilotettujen tavaroiden huoneeksi), mutta huoneen täytyy olla tyhjä. Huone voi myös täyttää jo huoneessa olevan henkilön toiveen, kuten Harryn toivoessa pilliä AK:n tapaamisessa, tai luoden salakäytävän Sianpäähän (huone ei voi kuitenkaan tuottaa ruokaa). Myöhemmin Korpinkynnen diadeemin tajutaan olevan Voldemortin hirnyrkki ja se on piilotettu Tarvehuoneeseen. Harry, Ron ja Hermione menevät huoneeseen, mutta Draco, Crabbe ja Goyle saartavat heidät. Diadeemi tuhoutuu lopulta Crabben täyttäessä huoneen Pirunpalolla; erittäin tuhoavalla kirotulla taikatulella. Huone kuitenkin toimii vielä senkin jälkeen; Ron oli hyvin huolestunut, että se olisi tuhoutunut kaikissa muodoissaan kirotun tulen takia.

Viisasten kiven piilopaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viisasten kiven piilopaikkaan (engl. The hiding Place of the Philosopher’s Stone) pääsee kolmannen kerroksen käytävässä olevan huoneen lattialuukun läpi. Kiveä suojelee seitsemän taikahaastetta, jotka ovat opettajien keksimiä.

  • Valtava kolmipäinen koira nimeltä Pörrö, jonka Hagrid asetti vartioimaan lattialuukkua.
  • Suunnaton pirunnuora, jonka professori Verso kasvatti.
  • Huone, joka sisältää tusinoittain avaimia, joille professori Lipetit lumosi siivet ja jotka nyt lentävät lähellä katonrajaa. Yksi avaimista avaa oven seuraavaan huoneeseen. Kirjan elokuvaversiossa avaimet kuitenkin hyökkäsivät huoneeseen tulleiden kimppuun.
  • Valtava shakkilauta, jossa on suuri professori McGarmiwan muuttama shakkinappuloiden armeija. Päästäkseen vastakkaisella puolella olevalle ovelle, täytyy voittaa velhoshakkiottelu ja riskeerata elämänsä jos sattuu häviämään. Ron ja professori Orave ovat ainoat velhot, jotka ovat voittaneet velhoshakin.
  • Huone, jossa on valtava peikko. Tämä on juuri professori Oraven haaste. Kirjassa Orave oli tyrmännyt peikon päästäkseen viimeiseen huoneeseen ja kolmikon ei tarvinnut taistella sitä vastaan; elokuvassa huonetta ei ole lainkaan.
  • Sarja taikajuomia, jotka ovat Kalkaroksen valmistamia. Looginen arvoitus, ei taikaa, täytyy ratkaista. Huoneesta johtaa kaksi ovea, joiden oviaukoissa roihuaa tuli. Yhden juoman voimin pääsee takaisin siitä ovesta josta tuli, toisen avulla pääsee seuraavaan kammioon, kaksi ovat viiniä ja muut kolme myrkkyä. Tätä haastetta ei ole elokuvassa.
  • Viimeisestä kammiosta löytyy Iseeviot-peili, jonka Dumbledore on lumonnut antamaan viisasten kiven vain sille, joka haluaa löytää sen, mutta ei käyttää.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fry, Stephen: Launch Day interview aboard the Hogwarts Express. Bloomsbury News, 8.7.2000. Bloomsbury. Artikkelin jäljennös Quick Quotes Quill -sivustolla Viitattu 23.4.2008. (englanniksi)
  2. Rowling, J. K.: Harry Potter ja liekehtivä pikari, s. 90. Tammi, 2001. ISBN 951-31-2148-8.
  3. Lisa Waite Bunker: Neville Longbottom 6.10.2007. The Harry Potter Lexicon. Viitattu 20.7.2008. (englanniksi)