Yksisarvinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee taruolentoa. Yksisarvinen on myös tähdistö.
Yksisarvinen Johannes du Boysin kirjan In methodum miscendorum medicamentorum kansilehdeltä vuodelta 1572

Yksisarvinen (lat. unicornis, m. kreik. monokeros) on taruolento, joka kuvataan tavallisesti joko hoikkana valkeana tai vaaleanpunaisena hevosena tai nuorena vuohena, jolla on kierteinen sarvi keskellä otsaa. [1] [2] Sen ulkomuoto ja käytös saattaa kuitenkin vaihdella eri tarustoissa. Länsimaissa yksisarvista on pidetty villinä ja kesyttömänä, kun taas Lähi-Idässä yksisarvinen oli rauhallinen eläin, joka toi onnea. Lähi-Idässä yksisarvinen kuvattiin yleensä vuohea muistuttavana eläimenä, jolla oli kaviot ja pukinparta. Japanissa vastaavaa taruolentoa kutsutaan nimellä Kirin ja Kiinassa Ki-lin.[2]

Yksisarviset kuvataan tyypillisesti puhtaiksi, valkoisiksi olennoiksi, jotka antavat vain neitsyen koskea itseensä. Yksisarvisen sarvesta tehdyn juoman tai viinin juomisen yksisarvisen sarvesta tehdystä astiasta on uskottu suojaavan myrkyiltä ja toimivan lemmen nostattajana.[1] Uskomus sarven parantavaan voimaan perustuu luultavasti erääseen keskiaikaiseen tarinaan. Tarinassa kerrotaan, kuinka eläimet kerääntyivät kerran keskellä yötä lammen äärelle. Vesi oli myrkyllistä, eivätkä eläimet voineet juoda lammesta. Silloin yksisarvinen tuli paikalle ja kastoi sarvensa lampeen. Samassa vesi oli puhdasta ja kirkasta. Toisen tarinan mukaan yksisarvisen saattoi saada kiinni siten, että neitsyt vietiin metsään istumaan puun alle. Viattomuuden tuoksu houkutti yksisarvisen paikalle, ja eläin laski päänsä neidon syliin. Neito tuuditti yksisarvisen uneen ja leikkasi sitten tältä sarven ja jätti yksisarvisen metsästäjän kynsiin. [2] Sarvivalaan ja sarvikuonon sarvia on usein esitelty yksisarvisen sarvina.

Yksisarvisen hahmo on mahdollisesti peräisin Intiasta, ja se perustunee väärin ymmärrettyyn kuvaukseen intiansarvikuonosta. Sarvikuonon sarvea pidettiin aikoinaan potenssilääkkeenä, ja sarvella oli luultavasti fallinen sivumerkitys.[3]

Yksisarvinen ei esiinny varhaisimmassa kreikkalaisessa mytologiassa, mutta sen tunsivat muun muassa kreikkalainen historioitsija Ktesias ja roomalainen historioitsija Plinius vanhempi. Ktesias (400-luvulla eaa.) kertoo teoksessaan Indica Intiassa asuvista valkoisista villiaaseista, joilla oli terävä sarvi keskellä otsaa.[1] [2] Plinius kertoo Monokeroksesta, jonka vartalo oli kuin hevosen, jalat kuin elefantin ja häntä kuin karjun. Monokeroksella oli yksi musta sarvi otsassaan.

Yksisarvisaihe esiintyi usein keskiaikaisissa gobeliineissa, maalauksissa ja vaakunoissa. Keskiaikaiset bestiaarit kertoivat monien muiden outojen eläinten ohella tarinoita myös yksisarvista. Eurooppalaisessa mytologiassa yksisarvisen sarven alkuperäinen seksuaalinen merkitys häivytettiin. Koska sarvi kasvoi keskellä otsaa, jossa henki asui, tulkittiin sarvi pikemminkin henkisyyden symboliksi. Yksisarvisesta tuli näin puhtauden ja voiman vertauskuva.[3]

Nykyinen käsitys yksisarvisen ulkomuodosta on muuttunut elokuvien myötä.lähde? Elokuvissa ykisarvinen esitetään yleensä valkeana hevosena, jolla kasvaa kierteinen sarvi päässä. Pukinparta, sorkat ja muut yksityiskohdat ovat unohtuneet. On myös käsitys yksisarvisesta hevosena, jolla on kultainen sarvi, sen kerrotaan olevan lempeä ja syövän karhunvatukoita, ja kun sen elämä tulee päätökseen se menee merelle ja haihtuu veteen.lähde? Yksisarvisten varsojen kerrotaan syntyvän kuuttomina öinä. Kerrotaan, että 200-vuotias yksisarvinen olisi oikeiden hevosten iässä yksivuotias.lähde?

Yksisarvisia kaunokirjallisuudessa ja elokuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Unicorn Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 12.11.2013. englanti
  2. a b c d Micha F. Lindemans: Unicorn Encyclopedia Mythica from Encyclopedia Mythica Online. Viitattu 12.11.2013. englanti
  3. a b Biedermann 1993, s. 425.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iltasanomat.fi - Yksisarvinen hämmästytti tiedemiehiä