Erektiohäiriölääke

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Erektiohäiriölääkkeitä eli potenssilääkkeitä käytetään erektiohäiriöiden hoidossa eli tiloissa, joissa paisuvaiskudos ei täyty verellä riittävästi. Nykyään tablettimuotoiset lääkkeet ovat yleistyneet, myös suoraan siittimen paisuvaiskudokseen injisoitavia valmisteita käytetään. Myös joillakin luontaistuotteilla voi olla erektiota vahvistavia vaikutuksia. Nykyään on myös mielenkiinnon kohteena, olisiko joistakin potenssilääkkeistä apua naisten seksuaalisten häiriöiden hoidossa.

Erektiohäiriöön tarkoitettuja lääkkeitä myytiin Suomessa vuonna 2009 noin 23 miljoonan euron arvosta. Näistä sildenafiilivalmisteita oli puolet ja niiden osuus myynnistä runsaat 10 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 jälkeen suurten ikäluokkien ennakoidaan kasvattavan potenssilääkkeiden kysyntää. Lääkeyhtiöiden kilpailun ennakoidaan voimistuvan lähivuosina, kun rinnakkaisvalmisteiden tarjonnan odotetaan räjähtävän.

Tablettimuotoiset potenssilääkkeet (PDE5-estäjät)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimmät tablettimuotoiset potenssilääkkeet ovat Viagra® (sildenafiili), Cialis® (tadalafiili) ja Levitra® (vardenafiili). Nämä lääkkeet eivät aiheuta erektiota ilman seksuaalista kiihottumista.

Nämä lääkkeet estävät cGMP-spesifistä (syklinen guanosiinimonofosfaatti) tyypin 5 fosfodiesteraasia (PDE5), joka normaalisti estää cGMP:tä paisuvaiskudoksessa. cGMP:llä on paisuvaiskudoksessa verisuonia laajentava vaikutus. cGMP:n määrä paisuvaiskudoksessa kasvaa, kun seksuaalisen kiihottumisen myötä paisuvaiskudoksessa vapautuu typpioksidia (NO) parasympaattisen hermoston aktivoitumisen myötä. Typpioksidi sitoutuu guanylaatisyklaasientsyymin reseptoreihin, jolloin cGMP:n määrä kasvaa.

Tyypillisiä sivuvaikutuksia ovat mm. päänsärky, nenän tukkoisuus, kasvojen punoitus, vatsavaivat, sydämen tykytys ja valonarkuus. Jotkut lääkitykset, kuten nitrojen käyttö, voivat kontraindikoida eli vasta-aheistaa PDE5-estäjien käytön.

Paisuvaiskudokseen injisoitavat lääkkeet (alprostadiili)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on käytössä lähinnä alprostadiili (prostaglandiini E1 -johdos) siittimeen injisoitavista lääkkeistä. Lääke relaksoi paisuvaiskudoksen verisuonia, jolloin verimäärä lisääntyy ja muodostuu erektio. Lääke ruiskutetaan siittimeen tyviosaan. Pistokohdassa voi tuntua kipua. Lisäksi pistokohtaa tulisi vaihdella, koska pistämisestä voi aiheutua arpikudosta paisuvaiskudokseen.

Alprostadiilia voidaan ruiskuttaa myös virtsaputkeen (transuretraalisesti), mikä on helpompaa, mutta aivan yhtä tehokasta se ei tällöin ole.

Luontaistuotteet ja ravintolisät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luontaistuotekaupat mainostavat paljon potenssia parantavia luontaistuotteita ja ravintolisiä. Näistä tunnetuimpia lienee Muira puama (potenssipuu). Monissa potenssia parantavissa luontaistuotteissa on sinkkiä, seleeniä ja guaranaa. Myös karnosiinin lupaillaan parantavan potenssia. Monet saavat avun luontaistuotteista, mutta täytyy muistaa, ettei niiden tehoa useinkaan ole testattu ja tutkittu varsinaisten lääkkeiden tavoin.

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]