Virtsaputki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Virtsaputki eli urethra tai uretra on putkimainen elin, jonka kautta virtsa ja miehillä myös siemenneste poistuvat elimistöstä.

Anatomiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

miehen virtsaputken pää

Virtsaputki on sileästä lihaskudoksesta, sidekudoksesta ja limakalvosta koostuva putkimainen elin, joka alkaa virtsarakosta ja päättyy kehon ulkopinnalle sukupuolielinten alueelle. Virtsaamista hallitaan virtsaputken toimintaa säätelevän virtsaputken sulkijalihaksen, musculus sphincter urethrae, avulla.

Miehen virtsaputki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 20-25 cm[1] pitkä virtsaputki alkaa virtsarakon alaosasta ja kulkee ensin eturauhasen, sitten lantion lihasten ja lopulta siittimen läpi virtsaputken paisuvaisen sisällä. Virtsaputken suu sijaitsee siittimen päässä, terskan kärjessä. Eturauhasessa siemenjohtimet yhtyvät virtsaputkeen, samoin eturauhasen alapuolella sijaitseva bulbouretraalirauhanen liittyy virtsaputkeen.

Naisen virtsaputki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 3-5 cm pitkä virtsaputki alkaa virtsarakon alaosasta ja kulkee lantion lihasten läpi. Virtsaputken suu avautuu hävyn seudulle, häpykielen ja emättimen väliin.

Sairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtsaputken yleisimpiin sairauksiin kuuluu virtsaputken tulehdus, urethritis eli uretriitti, joka on yleinen syy kivulle virtsatessa. Naiset saavat miehiä helpommin virtsarakkotulehduksen eli kystiitin, koska heidän rakkoa tulehduksilta suojaava virtsaputkensa on paljon lyhyempi kuin miehillä.

Virtsaputken ahtauma, strictura urethrae, voi aiheutua iskusta tai tulehduksesta. Nämä ovat miehillä yleisempiä pitemmän virtsaputken vuoksi.

Virtsarakon ekstrofiassa virtsaputki ja -rakko ovat jääneet sulkeutumatta.[2]

Virtsaputken syöpä on erittäin harvinainen.[3] Virtsaputkessa voi esiintyä virtsakiviä.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]