Virtsakivitauti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suuri munuaiskivi selkärangan vieressä kuvan oikeassa reunassa, potilaan vasemmassa virtsanjohtimessa.
6–8 mm:n kokoinen munuaiskivi, joka on poistunut virtsan mukana.

Virtsakivitauti on tila, jossa virtsateihin eli munuaisaltaaseen, virtsajohtimiin, virtsarakkoon tai joskus virtsaputkeen muodostuu kiinteitä kappaleita.[1] Virtsatiekivet eli munuaiskivet ovat niukkaliukoisten aineiden muodostamia kasaumia. Virtsakivi voi syntyä jos jokin virtsan niukkaliukoisista aineista, kuten virtsahappo, saostuu. Virtsakivitaudin pääasiallinen oire on kohtauksittain esiintyvä kipu. Muita oireita ovat oksentelu ja joskus kuumeilu. Munuaiskivet ovat yleisimpiä keski-iässä. Suomessa noin yksi kymmenestä ihmisestä saa elämänsä aikana munuaiskiviä.

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtsakivet voivat aiheuttaa akuutin virtsakivikohtauksen, jonka aiheuttaja on tyypillisesti virtsajohtimeen kiilautunut kivi. Kohtauksen ensioire on äkillinen, voimakas kipu, joka tuntuu selässä, kyljessä ja alavatsalla. Kipu voi olla vaikea paikallistaa, koska se voi säteillä navan vierestä melkein nivusiin, sieltä lonkan seudulle, ristiselän kautta alimman kylkiluun korkeudelle. Oireena on suurimmalla osalla potilaista myös verivirtsaisuus, jota ei välttämättä havaitse paljain silmin.[2]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos munuaiskivet ovat pieniä, ne tulevat itsestään ulos useimmiten muutaman päivän kuluessa. Nykyään munuaiskiviä ei poisteta kirurgisesti, vaan ne murskataan ESWL-laitteella (extracorporeal shock wave lithotripsy) eli kehon ulkopuolisella painesysäysaaltohoidolla.[3] Tässä menetelmässä laitteen tuottamat iskuaallot murskaavat munuaiskiven pienemmiksi paloiksi jotka pääsevät tulemaan itsestään ulos. Kiireellisissä tapauksissa kivi poistetaan tähystyksellä. Suurikokoisempia munuaiskiviä voidaan joutua poistamaan kirurgisella toimenpiteellä. Kivi saattaa aiheuttaa munuaisen allassysteemien laajentumaa. Laajentuma näkyy ultraäänikuvassa ja kivi röntgenin varjoainekuvauksissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Saarelma, O.: Virtsakivitauti Lääkärikirja Duodecim. 21.3.2007. Terveyskirjasto. Viitattu 12.1.2008.
  2. Lindell, O.: Virtsakivien hoito. Duodecim, {{{Vuosi}}}, 2007. vsk, nro 123, s. 3017-3024.
  3. Hus.fi
  • YKT 16.3.2007, Pekka Hellström: "Virtsakivitauti"
  • Duodecim 2002;118(21):2183-2190 Kari Lehtoranta, Eija Tukiainen, Ossi Lindell "Virtsakivipotilaan tutkiminen sekä ruokavalion ja lääkehoidon mahdollisuudet"
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.