Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 50

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Viritinvahvistimen optisen inputin latenssi

Tietääkö kukaan onko näissä Harman/Kardoneissa (oma malli AVR445) jotain latenssia optisessa sisääntulossa? Kun tuntuu ettei millään äänikortilla saa latenssittomasti ääntä ulos, ja itse äänikorttien pitäis olla lähes latenssittomia. Osaako kukaan jeesata? --Styroks (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 00.11 (EET)

Tuossa taitaa tulla väkisin latenssia kun vahvistin joutuu muuttamaan ykköset ja nollat ääneksi. Yhdellä forumilla väitetään sen olevan tyypillisesti 20ms-300ms, mutta en löytänyt parempaa lähdettä. Stack exchangeen joku oli postannut ohjeet sen mittaamiseen. Omilla vahvistimilla (20 vuotta vanha yamaha ja uudehko denon) en muista koskaan kiinnittäneeni asiaan huomiota. --91.154.11.117 24. helmikuuta 2019 kello 00.42 (EET)

Meinaan vaan että latenssi on häiritsevän pitkä. Ja oon aina käyttäny Harman/Kardonin vahvistimia, mietin vaan että onko tässä tosiaan niin surkeet syteemit että latenssin kuulee ja se on ärsyttävän pitkä! --Styroks (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 01.01 (EET)

Henkilöllisyyden todistaminen Suomessa

Muistelisin, että joskus takavuosina oli jossakin virallisessa suomalaisessa säännössä mainittu, ettei henkilöllisyyden todistamiseksi tarvinnut välttämättä esittää (virallista) henkilötodistusta, jos "henkilö oli muuten tunnettu/tunnistettu".

Missä paikoissa asioidessa tällaisen säännön mukaan on toimittu, ja onko sääntö nykyään täysin vanhentunut? Olisiko vaikkapa siis Urho Kekkonen saanut aikoinaan pankista rahaa ilman henkilötodistuksen esittämistä, vaikka Sauli Niinistöltä sitä nykyisin varmasti vaadittaisiinkin?

--37.33.138.39 24. helmikuuta 2019 kello 17.17 (EET)

Monipuolinen kysymys. Ensinnäkin voitaisiin sanoa, että ihmisen tunnistaminen tuntemalla hänet henkilökohtaisesti on paljon vahvempi ja varmempi tunnistamistapa kuin jokin pahvi- tai muovikortti. Kun pankin konttorissa oli aina töissä kassaneiti Virtanen ja joka maanantaipäivä hänen asiakkaakseen saapui minkkiturkkiin kesät ja talvet pukeutunut rouva Korkea-Otsa, niin eipä siihen sormenjälkien vertailu juuri mitään lisävarmuutta enää tuo. Osittain henkilötodistusten ja erilaisten varmenteiden käytön lisääntyminen ja yleistyminen johtuu varmaankin siitä, että asiointi on muuttunut. Ihmiset eivät käy jatkuvasti samassa kauppaliikkeessä samojen myyjien luona turisemassa, vaan toiminnot on hajautettu ja digitoitu. Myös sisäiset ohjeistukset ovat voineet muuttua: jos ohjeen mukaan tunnistamiseen pitää käyttää joko passia tai henkilökorttia, niin vaikka tuttu vanhaemäntä tulee konttoriin ajokorttinsa kanssa, häntä pidetään tuntemattomana siihen saakka, että hän käy sen passin hankkimassa. Mikäli virkailija kuvittelee tunnistavansa asiakkaansa eikä esimerkiksi viivakoodinlukijan lokiin ole kirjautunut henkilökortin lukemista, niin mahdollisesti järjestelmässä ei pääse eteenpäin eikä virkailijakaan pääse urallaan kuin taaksepäin. On ihan selvää, että männävuosina ihmiset tunsivat toisensa kylillä eikä ennen vanhaan tainnut olla papintodistusta ja sätkäpapereita kummempia pumaskoja yleensä mukana. Lopuksi on sanottava, että ei tunnistautumista ja asiointia yksityisissä yrityksissä ole aikaisemmin mitkään sen kummemmat säädökset ohjanneet. Kyllä paikallinen säästöosuuspankki itse on kantanut riskit siitä, kenen kanssa se on asioinut. Nykyään ollaan enemmän viranomaisuskovaisia. Esimerkiksi vuoden 2019 alusta poliisi ilmoitti, että ajokortti ei enää kelpaa tunnistautumiseen – poliisin lupapalveluissa. Siinähän kävi sitten niin, että kuvallinen ajokortti ei kelpaa tunnistautumiseen enää suurin piirtein uimahallin saunassakaan. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.03 (EET)

Ajokortti kelpaa sentään vielä äänestettäessä ja postista pakettia haettaessa: [1]. Ja jos hakee ensimmäistä passiaan tai henkilökorttiaan eikä ole esittää virallisia asiakirjoja, "viranomainen tunnistaa hakijan" (Henkilökorttilaki 11§). Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa, on toinen juttu. -Ochs (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.09 (EET)

Nuorta vanhemmat henkilöt muistanevat vielä sen ajan, kun vaaleissa äänestäjien nimet haettiin paperitulosteista pelkän ilmoitetun nimen perusteella eikä siinä tarvinnut näyttää asianomistajakorttia kenellekään. Asun itse suuressa pääkaupungissa, mutta kuvittelisin, että jossain eipä-kaupunkiseudulla, jossa on paritusinaa ihmistä, ei paljoa passeja kysellä, kun käydään äänestämässä kunnantalossa kavereiden luona. Vaalilaissa onkin itse asiassa edelleen lainkohdassa muotoilu "-- velvollinen esittämään -- selvityksen henkilöllisyydestään". Kyllä selvitykseksi riittää, että sanoo olevansa Isotalo tai Rannanjärvi, ja henkilötodistukseksi pannaan puukko pöytähän. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.39 (EET)

Takavuosina poliisi esimerkiksi tunnisti hakijan kysymällä häneltä strategisia kysymyksiä, kuten syntymäpäivää, syntymäkuntaa, tietoja vanhemmista ja jotain muuta henkilökohtaista. Viranomainen pystyy tarkistamaan oikeat vastaukset rekistereistä.--Htm (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 19.04 (EET)

Vielä 2000-luvulla kävin Vantalla pankista hakemassa rahaa henkilöllisyystodistuksella joka oli jostain vuodelta 1985. Aina ne siellä rutisi siitä ettei tämä ole enään voimassa ja että pitäisi hakea uusi ;), antoivat kuitenkin rahaa tililtä kun tunsivat. Hain uuden vasta 2011 kun piti päästä Viroon. 60- ja -70 -luvuilla ei lähimmissä pankeissa yleensä kysytty todistuksia, mutta silloin ihmiset kävivät pari kertaakin viikossa pankissa, ja niitä pankkeja oli miltei joka korttelissa. Ei ollut kortteja ja laskutkin käytiin maksamassa tiskillä. Rahat tuli työnantajalta sellofaanikuoressa käteen monelle. Kaupat meni yleensä kiinni klo 17-18, Alko klo 17 paitsi perjantaina 18. Yle lopetti ohjelmien lähettämisen noin klo 24 jonka jälkeen ei auttanut muu kuin kuunnella ulkomaisia kanavia. --Linkkerpar™ 24. helmikuuta 2019 kello 19.12 (EET)

Olen ainakin sekä nostanut rahaa pankista että käynyt äänestämässä ilman henkilötodistuksen esittämistä. Pankissa riitti kun kerroin nostettavan summan, äänestäessä ei tarvinnut edes suutaan avata. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 19.17 (EET)

Wikipediassakin jotkut voi tunnistaa muokkaustyylistä, ei tarvita edes käyttäjätunnuksen esittämistä. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 19.47 (EET)

Tunnettu tosiasiahan on, että näin pienelle kielialueelle ei voi osua yhden sortin hulluja enempää kuin yksi, ja näin kaikkinainen identiteetin feikkaaminen on tuhoon tuomittua. Syntyminen pienelle äänestysalueelle taas on luontaisetu, jonka menettää pois muuttaessaan.--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 20.45 (EET)

Minulla on sekä vanhentunut passi että vanhentunut henkilökortti. Vieläköhän niillä pääsee äänestämään vai pitäisikö hankkia uusi? -- Cimon Avaro 24. helmikuuta 2019 kello 19.57 (EET)

Se riippuu vaalivirkailijan filosofisesta näkemyksestä. Jos hän uskoo, että henkilöllisyys katoaa määräpäivänä ja että muutut torakaksi sinä aamuna, kun passisi vanhenee, et saa äänestää. Jos taas virkailija vakuuttuu siitä, että mukanasi tuomat peräti kaksi vanhentunutta asiakirjaa, joissa on sama nimi ja samankaltainen pärstäkuva, yhdessä antavat riittävän selvityksen henkilöllisyydestäsi, hän saattaa antaa sinun käyttää äänioikeuttasi. Oikeusasiamies on hieman vastaavaan asiaan ottanut kantaa 2000-luvun alussa: EOA 4.5.2001, 630/4/99. Päätös alkaa tosin olla jo äänestysiässä itsekin 18 vuoden takaa. Kun ratkaisussa puhutaan maksuttomista väliaikaisista henkilöllisyystodistuksista, niin kyllähän se antaa vahvan vaikutelman siitä, että ilman voimassa olevaa passia tai henkilökorttia ihminen on nykyisin valehenkilö. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 20.26 (EET)

Niin, ja onhan kansanteeveessä video, missä aika lailla Barack Obamalta vaikuttava Barack Obama presidenttinä ollessaan näyttää henkilökorttiaan eri pyynnöstä äänestyspaikalla: linkki vie YouTubeen. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 20.42 (EET)

Obaman puheiden perusteella (videossa 33 ja 42 sekunnin välillä) hän näytti ajokorttia, jossa oli vanha kuva. –Ejs-80 24. helmikuuta 2019 kello 21.37 (EET)

Takavuosina kun olin menossa suorittamaan vapausrangaistusta Suomenlinnan TS:aan, piti ilmoittautua Nokalla (=Katajanokalla) ja portilla vartija kysyi hyvin virallisesti että mitähän asiaa Teillä on? jolloin esitin vankeinhoitolaitoksen kirjeen ja todistin pyydettäessä henkilöllisyyteni paperiajokortilla ennenkuin pääsin sisälle. --Russellin teekannu (keskustelu) 2. maaliskuuta 2019 kello 16.58 (EET)

Monon muuttuminen stereoksi?

Seuraavissa 1960-luvun suomalaislevytyksissä äänenlaatu on kiistattomasti mono:

- Pieni sydän, Laila Kinnunen, 1965 - Kun tyttöjä katselen, Eddy, 1967 - Vähän ennen kyyneleitä, Danny, 1966

Kun kappaleet on sitten julkaistu uudelleen 1970-luvulla toisten artistien esittäminä, mutta täsmälleen samoilla sovituksilla, on niissä äänenlaatuna tyylipuhtaasti stereo. Eli:

- Pieni sydän, Eija Merilä, 1974 - Kun tyttöjä katselen, Aaron, 1976 - Vähän ennen kyyneleitä, Kari Tapio, 1976

Onko siis niin, että kappaleiden alkuperäiset soitto-osuudet on 1960-luvulla aikoinaan nauhoitettu stereona, mutta varsinaiset äänilevyt on kuitenkin julkaistu monona?

Onko sitten tehty seuraavalla vuosikymmenellä niin, että vanhat stereonauhat on kaivettu arkistoista esille, niihin on liitetty uuden artistin lauluosuus ja levytykset on sittemmin julkaistu stereona?

--37.33.138.39 24. helmikuuta 2019 kello 17.51 (EET)

Siltä vaikuttaisi. Esimerkiksi tuon Vähän ennen kyyneleitä julkaisi molemmilla kerroilla Scandia, ja sieltähän ne alkuperäiset masternauhat on helppo arkistoista poimia, koska Scandialla oli ainakin vielä 1960-luvun puolella oma Kulttuuritalolla sijainnut studio ja nauhoitukset siten kaiketi sen omassa hallussa. Kuuntelin vain kyseisen biisin, koska se on minulle noista tutuin, ja ihan täsmälleen sama sovitus noissa ei ollut. Dannyn version sähköurut puuttuvat ja myös kitararaita oli äänitetty uusiksi (soittaa myös oktaavia korkeammalta kuin alkuperäisessä). Rummut, piano ja jouset ovat mielestäni samat molemmissa. --Sblöbö (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.07 (EET) edit: Tekstiä tarkennettu. --Sblöbö (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.24 (EET)

Tein vielä pientä tutkimustyötä, ja kaikki mainitut kuusi levytystä näyttäisivät olevan Scandian julkaisemia, joten erittäin todennäköisesti niissä kaikissa on kyse samasta menetelmästä. Ihan mielenkiintoinen juttu kyllä. --Sblöbö (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.37 (EET)

Nyt mulla tulee mieleen taannoinen valestereo, joka tuli kahdesta kovaäänisestä siten että toiseen ohjautui hieman matalammat ja toiseen hieman korkeammat äänet. Puhutaanko samasta asiasta? --Höyhens (keskustelu) 7. maaliskuuta 2019 kello 10.17 (EET)

Perukirja sota-aikana?

Miten perunkirjoitus tehdään sodan aikana kaatuneille? Jos sota syttysi nyt,ja tavallinen ihminen kaatuu sodan aikana, niin onko se tehtävä lain mukaan kolmenkuukauden kuluessa kaatumisesta kuolemasta ? Jukka Wallin (keskustelu) 2. maaliskuuta 2019 kello 17.32 (EET)

”Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä, ellei Verohallinto ole myöntänyt lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiselle.”[2] Eiköhän hyvistä syistä voida lykätä. --Linkkerpar™ 2. maaliskuuta 2019 kello 17.40 (EET)

Kyl siinä voi mennä kauankin jos kuolleeksi julistamista täytyy odottaa. --Höyhens (keskustelu) 2. maaliskuuta 2019 kello 18.34 (EET)

RFID-suojaus

Uudessa lompsassani on kartonki, jossa lukee "RFID SUOJATTU". Tarkoittaako se oikeasti ettei luottokorttia voi skannata luvattomasti, vai tarkoittaako se että lompsa on merkitty jollain mikrosirulla? --Höyhens (keskustelu) 7. maaliskuuta 2019 kello 10.14 (EET)

Edellistä vaihtoehtoa: lompakossa on kalvo, jonka pitäisi estää kortin skannaus, kun lompakko on kiinni. Jos oikein haluaa foliohattuilla, kortin voi vielä kääriä folioon. -Ochs (keskustelu) 7. maaliskuuta 2019 kello 17.43 (EET)

Painekyllästetty puu

Tuleeko painekyllästetyn sahatavaran vihreä sävy juurikäävän torjunta-aineesta, joka on väriltään vihreää? Ja kun sävy on vihreä, niin onko kyseessä jokin kuparipohjainen aine? --Hartz (keskustelu) 9. maaliskuuta 2019 kello 09.55 (EET)

Uskoisin, että artikkeli Painekyllästäminen kertoo jotain aineista ja väristä. --Jmk (keskustelu) 9. maaliskuuta 2019 kello 10.20 (EET)

Kalsiumsooda

Vuonna 1937 julkaistussa kirjassa kerrotaan, että sulfiittispriin valmistuksessa tarvittiin muun muassa kalsiumsoodaa. Sitä valmistettiin Suomessa, mutta mikä on sen nimi nykyaikaisessa kemian nimistössä?--Svallis (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 10.52 (EET)

Olisiko tarkoitettu kalsiumkarbonaattia? Siitä tehdään kalsiumdivetysulfiittia, jota käytettiin artikkelin Sulfiittimenetelmä mukaan Suomen sellutehtaissa. Tällainen yhtälö löytyi:

$\mathrm {CaCO_{3}+2\ H_{2}SO_{3}\rightarrow Ca(HSO_{3})_{2}+H_{2}O+CO_{2}}$ -Ochs (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 11.10 (EET)

Kiitos ongelman nopeasta ratkaisusta. Paperiset tietosanakirjat eivät asiassa auttaneet.--Svallis (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 12.08 (EET)

Miksi kesälajeissa on paljon enemmän joukkuelajeja kuin talvella?

Jos ajatellaan esim. olympialaisia, on talviolympialaisissa joukkuelajeja (eli niitä, joissa ei järjestä yksilökilpailuita) jääkiekko, curling ja rattikelkkailu. Kesäolympialaisissa niitä on paljon enemmän eli jalkapallo, rugby, vesipallo, koripallo, käsipallo, lentopallo, rantalentopallo, maahockey ja taitouinti. Miksi talvella on paljon vähemmän joukkuelajeja kuin kesällä?--LCHawk (keskustelu) 12. maaliskuuta 2019 kello 15.15 (EET)

Mahdollisia selityksiä: 1) Kesäolympialaisissa on muutenkin lajeja yli kaksi kertaa enemmän kuin talviolympialaisissa. 2) Joukkuelajeja harrastetaan korkeimmalla tasolla lähinnä suurissa kaupungeissa, koska ne vaativat riittävän väestöpohjan. Suuria kaupunkeja on vähemmän alueilla, joilla on talviurheiluun sopivat olosuhteet. Tämä on toki vain mutua. -Ochs (keskustelu) 12. maaliskuuta 2019 kello 15.31 (EET)

Olympialaisiin pääsee vain Kansainvälisen olympiakomitean tunnustamat urheilulajit. En tunne tunnustamisperiaatteita, mutta esimerkiksi amerikkalainen jalkapallo tunnustettiin vasta 2013, kun jokaisella mantereella oli virallista kansallista kilpatoimintaa. Talvilajien vähyys saattaa perustua tähän. --Vnnen (keskustelu) 12. maaliskuuta 2019 kello 18.24 (EET)

Lumi ja jää suosivat liukkaina pintoina pikemminkin lineaarista yksilöetenemistä kuin jatkuvasti suuntaa muuttavaa kollektiivipompsahtelua pelivälineen tai muun tekosyyn perässä, joka taas soveltuu kitkaisemmille maapallon seuduille. Lisäksi eri lajien lobbaus kabinettitasolla on arktisissa maissa kovin tehotonta korruptiokulttuurin kehittymättömyyden vuoksi, Venäjää lukuun ottamatta. Tämä vasta mutua olikin. – Kotivalo (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 08.19 (EET)

Onko todellisuuksia vain yksi?

voiko vaaliväittelyissä siis sanoa, että "mehän puhutaan samasta todellisuudesta, kun niitä on vain yksi"? Niitä on kuitenkin pronomini joka viittaa useampaan kuin yhteen. --Hartz (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 12.23 (EET)

Vaaliväittelyissä voi sanoa ihan mitä vaan, jos on sellaiseen päässyt. --Lax (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 12.30 (EET)

Kieliopillisesta monikkomuodosta nyt ei voi paljon päätellä. Vaikka kansanedustaja kulkee paljain päin, ei se tarkoita, että hänellä on molemmat päät paljaana. --Jmk (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 12.32 (EET)

Riippumatta siitä, katsotaanko todellisuuksia olevan monta tai yksi, näkisin että muoto "Niitä on vain yksi" on oikein silloinkin, jos niitä asioita, mistä puhutaan, on vain yksi.--Urjanhai (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 13.53 (EET)

Kyllä, mutta koska kysyjän esimerkissä edellä oleva korrelaatti ("todellisuudesta") ei ole monikossa, esimerkki ei olisi yleiskielessä mielestäni täysin korrekti. Lauseiden suurempi ongelma on kuitenkin, että ne eivät oikeasti tarkoita yhtään mitään. -Ochs (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 14.58 (EET)

Tulinpa toisiin aatoksiin. Olisi korrektia yleiskieltä sanoa: "ostin vain yhden kalan, koska niitä oli kaupassa vain yksi", joten kyllä kysyjän esimerkkikin kävisi. Mutta jos lauseissa ei ole järkevää sisältöä, ne tuntuvat helposti muodollisestikin oudoilta. Sen sijaan sisällöltään järkevän lauseen ymmärtää yleensä ongelmitta, vaikka siinä jokin kielellinen pikkuvirhe olisikin. -Ochs (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 15.14 (EET)

Lause ilman pronominia: "mehän puhutaan samasta todellisuudesta, kun todellisuuksia on vain yksi".--MAQuire (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 15.03 (EET)

–Hyviä vointeja teillekin! –Kiitos, niitä samoja! --Pxos (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 16.25 (EET)

Euroopan maat

Hei! Montako Euroopan unioniin kuuluvaa maata ei kuulu Eurooppaan? Teen esitelmää mutten tiedä sitä. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 13. maaliskuuta 2019 kello 17.23 (EET)

0. Olisit kysynyt toisinpäin. Stryn (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 17.54 (EET)

Kypros? Riippuu Euroopan määritelmästä. --Jmk (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.29 (EET)

Ainakin Ranska ja Espanja ulottuvat muihin maanosiin, mutta sitähän ei kai kysytty. --Höyhens (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.44 (EET)

Kiitos kaikille jotka viitsivät vastata Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 21. maaliskuuta 2019 kello 13.35 (EET)

Mistä johtuu että facebook failaa pahasti?

Ei vain toimi nyt. Onkohan vika mun ohjelmissa vai Facebookin? -- Cimon Avaro 13. maaliskuuta 2019 kello 18.07 (EET)

Kokeile vaikka toisella selaimella. Stryn (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 18.39 (EET)

Sanovat huoltavansa tietokantaa. --Urjanhai (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 19.14 (EET)

https://yle.fi/uutiset/3-10687701 --Lax (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 22.01 (EET)

Sama ongelma taas, onko sama syykin, mitä sanovat uutislähteet? -- Cimon Avaro 21. maaliskuuta 2019 kello 05.01 (EET)

Mikä elokuva?

Muistan nähneeni jonkun vanhan mustavalkoelokuvan, jossa oli kohtaus, jossa eräs opettaja tai arkkitehti ruttasi tai hylkäsi komediallisella tavalla muiden ihmisten rakennuspiirrustukset, kunnes viimeisen henkilön kohdalla hän tutki piirrustusta vähän aikaa ja ilmeisesti hyväksyi sen OK-merkinnällä, minkä jälkeen kun hän oli poistunut muut paikalla olevat vihastuivat ja tuhosivat kyseisen henkilön piirrustuksen. Muistaako kukaan kyseisen elokuvan nimeä, jossa kyseinen kohtaus on ollut?--109.240.143.199 15. maaliskuuta 2019 kello 18.10 (EET)

Kotimainen vai muunmaalainen elokuva? Kieli? Epookki eli tarinan tapahtuma-aika? Elokuvan tekoaika? Millaiseen tarinaan kohtaus liittyi? Oliko koko elokuva komedia vaiko vain tämä kohtaus huvittava? Milloin näit tämän ja missä? Mustavalkoelokuva vai mustavalkoteevee? Nämä vähän helpottaisivat. PS Kyseinen-sanan vaihtoehdoksi on jo paljon ennen kyseinen-sanaa keksitty käteviä pronomineja: tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne... – Kotivalo (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.23 (EET)

Muistelisin että kyseessä on ulkomaalainen elokuva, jossa ei ollut paljon puhetta vaan enemmänkin musiikkia. Todennäköisesti musikaalinen draamakomedia ajalta, jolloin elokuvissa ei vielä ollut värejä, koska tämä elokuva esitettiin mustavalkoisena eli todennäköisesti 50-60-luvulta. Ja edellämainittu kohtaus oli huvittava kunnes tultiin jälkimmäiseen kohtaan. Auttoiko yhtään selventämään?--109.240.128.1 18. maaliskuuta 2019 kello 12.27 (EET)

Eipä auttanut, mutta tässä sinulle linkki IMDb:n luettelemiin arkkitehdeistä kertoviin elokuviin vanhimmasta uusimpaan: [3]. IMDb:ssä oli myös ainakin takavuosina hyviä keskustelupalstoja, joissa tällaisia saattoi kysellä leffafriikeiltä. – Kotivalo (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 13.06 (EET)

Värielokuvia tehtiin jo 1930-luvulla. --Abc10 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 14.57 (EET)

"Lässyttäminen" mainoksissa

Olen noteerannut, että monissa mainoksissa syyllistytään lässyttämiseen, erityisesti lapsille tarkoitetuissa mainoksissa. Tähän liittyen tuli mieleen muutama kyssäri:

• Syyllistytäänkö lässyttämiseen muuallakin kuin Suomessa?
• Milloin mainoksissa lässyttäminen alkoi?/Kauanko mainoksissa on lässytetty?
• Minkä vuoksi mainoksissa lässytetään?

Itseäni asia häiritsee ja aika rankastikin. En minä totta vie ostaisi tuotetta, jos pitäisi pohjata aatokset pelkän mainoksen pohjalta.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.02 (EET)

Ehkä ymmärrät itsekin, että näin epämääräisiin, tunteen vallassa heitettyihin kysymyksiin on mahdotonta vastata. Emme tiedä mitä tarkoitat lässyttämisellä, ja mitä mainoksia erityisesti tarkoitat. Jos elinpiirissäsi on pieniä lapsia tai lemmikkieläimiä, lienet huomannut että heille ja niille puhutaan vähän eri tavoin kuin aikuisille. – Kotivalo (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.23 (EET)

Minäkään en osaa vastata, mutta aihe on sinänsä mielenkiintoinen ja sitä on tutkittukin: [4]. Tiivistelmän mukaan "Tulokset toivat esille sukupuolirooliin sosiaalistamisen tapoja äänen keinoin: poikia puhuteltiin korostamalla voimaa ja toimintaa; tyttöjä puhuteltiin pehmeämmin äänellisin keinoin, kuten käyttämällä laulamista ja jännitteetöntä ääntä taustapuheessa." -Ochs (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.50 (EET)

Mikä kappale?

Hei, missä kappalessa on sanat "We got the sun-sun-sunshine" Vastaa niin pian kuin mahdollista. Kiitos jo etukäteen. --40bus (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.58 (EET)

Oliskohan sanoissasi jotain väärin, koska Google ei löydä juuri tuolla fraasilla mitään (ehkä olet jo kokeillutkin). Yleensä laulun sanat löytyvät haulla helposti. Hauilla "sun sun sunshine" tai "we got sunshine" löytyy kyllä kappaleita. -Ochs (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 22.09 (EET)

Ainakin siinä oli "sun-sun-sunshine", mutta "we gotista" en ollut varma. --40bus (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 22.44 (EET)

Mahtaako haulla "sun sun sunshine" lyrics ensimmäiseksi tulokseksi saamani Clean Banditin ”Come Over” olla etsimäsi kappale? Sunshine-sanasta tuli itselleni ensimmäisenä mieleen Katrina and the Waves -yhtyeen ”Walking on Sunshine”, mutta se ei vastaa kuvausta. –Ejs-80 15. maaliskuuta 2019 kello 23.28 (EET)

Suosittelen myös the Temptationsin I Got Sunshine [5], vaikka se tuskin oli haussa. --Höyhens (keskustelu) 16. maaliskuuta 2019 kello 14.26 (EET)

Aina on mahdollista että laulaja laulaa noin vaikka sanoissa tekstinä ei toistoa näykään. Selaamalla hakukonetta tulee vaihtoehtoja. --Abc10 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 14.49 (EET)

Netissähän on myös paljon virheellisiä laulunsanoja, koska niitä saa sinne tallettaa kuka vain niin kuin tietoa wikipediaan. Joskus uutisoitiin, kun joku tällainen virheellinen litterointi oli päätynyt jopa yo-kokeen aineistoon.--Urjanhai (keskustelu) 21. maaliskuuta 2019 kello 08.01 (EET)

Sulkeet

Tuleeko lainaajan omissa huomautuksissa sisäkkäisiin sulkeisiin haka- vai aaltosulkeet. Jälkimmäiset olisivat loogisemmat. Eli:

Ludwig Wittgenstein mainitsee: "Pintapuolisesti katsoen tässä näyttää silloin, että lause p olisi jonkinlaisessa suhteessa olioon A. [ Modernissa tietoteoriassa {Russell, Moore jne.} nämä lauseet onkin selitetty juuri näillä tavoin. ]" näinkö? --40bus (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 22.52 (EET)

Kannattanee muotoilla teksti toisin, niin että tulee selväksi mikä on lainausta ja mikä lainaajan kommenttia. Aaltosulkeiden käyttö ei ole tavallista tällaisessa yhteydessä. Eli yksinkertaisesti:

Ludwig Wittgenstein mainitsee: "Pintapuolisesti katsoen tässä näyttää silloin, että lause p olisi jonkinlaisessa suhteessa olioon A." Modernissa tietoteoriassa (Russell, Moore jne.) nämä lauseet onkin selitetty juuri näillä tavoin.

Vai oliko tuo modernissa-sanalla alkava lause myös Wittgensteinin tekstiä? -Ochs (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 23.16 (EET)

Tässä on sellainen esimerkki, missä molemmat sulkeet ovat osa lainausta:

Tänään saksan tunnilla opin: "Wiegen [painaa{kg}] on epäsäännöllinen verbi, joka taipuu wiegen, wiege, wog, hat gewogen. " --40bus (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 19.00 (EET)

Onko tuossa siksi kg, että merkitys ei sekaantuisi suomen kielen painaa-verbin muihin merkityksiin? Asia ei ole selkeästi ilmaistu. Kirjoittamiseen pätee sama sanonta kuin kaikkeen elämään: älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei joudu. Ole mieluummin se viisas ja muotoile lauseesi siten, ettet joudu käyttämään sisäkkäisiä sulkeita. -Ochs (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 19.15 (EET)

Mouthbrooder

Heippa taas. Mitä englanninkielinen (kala)termi "mouthbrooder" on suomeksi? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 21. maaliskuuta 2019 kello 15.38 (EET)

Suuhautoja. --Linkkerpar™ 21. maaliskuuta 2019 kello 17.50 (EET)

Kiitos! Pyöräytän aiheesta artikkelin lähiaikoina. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 21. maaliskuuta 2019 kello 18.22 (EET)

Mikä sana aktivismin ja kansanäänestysten vastustajasta

Jos joku tavallinen kansalainen (ei siis valtaapitävä/hallitsija) vastustaa kaikenlaista (kansalais)aktivismia ja sitä että kansalaiset saavat äänestää vaaleissa (että kansalta kysytään), millä sanalla tällaista henkilöä pitäisi parhaiten kutsua? Minkäänlaiseksi autokraatiksi tai diktaattoriksi häntä ei voi kutsua, sillä hän ei ole missään valta-asemassa itse. --Hartz (keskustelu) 25. maaliskuuta 2019 kello 11.27 (EET)

Oligaani? --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2019 kello 14.21 (EET)

Tulisi mieleen autoritaristi, vaikka Kielitoimiston sanakirjassa sitä ei listata. --PeeKoo 28. maaliskuuta 2019 kello 19.22 (EET)

satunnaisen sanan

miten käyttäjäsivulle saisi? sillai että kun lataa sivun uudestaan niin sana vaihtuu? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 28. maaliskuuta 2019 kello 19.33 (EET)

Esimerkiksi näin:

{{#switch: {{#invoke: Math | random | 1 | 5 }} | 1 = sana A | 2 = sana B | 3 = sana C | 4 = sana D | 5 = sana E }}

Tulos: sana D. –Ejs-80 28. maaliskuuta 2019 kello 23.28 (EET)

Tai no tuo yllä mainittu ei vaihda sanaa, jos sivun ainoastaan lataa normaalisti uudelleen, vaan sivu pitää purgettaa (esim. tallentamalla sivu sellaisenaan muokkaamatta sitä lainkaan tai napsauttamalla kelloa, jos kellon oikeaan ylälaitaan lisäävä pienoisohjelma on käytössä), jotta sana vaihtuisi. –Ejs-80 28. maaliskuuta 2019 kello 23.35 (EET)

Kiitos. Lisään sivulle ko. koodin lisäksi mallineen Päivitysnappula niin sitten homma toimii. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 29. maaliskuuta 2019 kello 14.19 (EET)

Englannin kielen will ja shall?

1990-luvulla yläasteen englannin kielen opettajani kertoi, että kaikissa tapauksissa, joissa käytetään apuverbiä will on "ennen vanhaan" voinut käyttää myös apuverbiä shall - ja päinvastoin.

Millainen tilanne on nykyään? Onko periaatteessa vieläkin sellainen englannin kirjakielen käyttö hyväksyttävää, jossa futuuri-ilmauksissa verbejä will ja shall käyttää oman halunsa mukaan?

Toisen maailmansodan aikana tuli Isossa-Britanniassa tunnetuksi iskulause "Britain shall not burn". Mikäli kyseinen lause otettaisiin käyttöön nyt, niin olisiko se todennäköisesti muodossa "Britain will not burn"?

--37.33.138.39 24. helmikuuta 2019 kello 17.04 (EET)

Sanojen merkityksessä on vivahde-ero. Will on neutraalimpi ja korostaa vapaaehtoisuutta, shall taas puhujan tahtoa tai jopa uhkausta. Sanakirjassani on esimerkki: he says he will not go but I say he shall, suom. "hän sanoo ettei mene mutta minä sanon että kyllä menee". Esimerkkilauseeseesi juhlallinen shall sopii paljon paremmin kuin will, koska iskulauseella korostettiin kansan yksituumaisuutta ja tahtoa. -Ochs (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 17.41 (EET)

En-opettaja sanoi vähän mitä sattuu. Ennenhän noissa oli persoonaero: 1. persoonassa neutraali futuuri oli "I shall", kun taas muissa persoonissa käytettiin sanaa "will". Jos pantiin toisinpäin, futuuri muuttui tahdonilmaisuksi. Kielioppikirjoissa on asiasta hyvät selitykset. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.05 (EET)

Niin, ja jos osaa englantia, asiasta on kirjoitettu kokonainen artikkeli en-wikiin. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.07 (EET)

Shall on erittäin harvinainen amerikanenglannissa. Hollywood-elokuvissa siihen ei törmää. Vielä 1960- ja 1970-luvuilla brittienglanti on ollut ihan yleinen englannin kielen muoto, mutta 1980-luvulta alkaen amerikanenglanti on syönyt sen. --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.09 (EET)

Paitsi kysymyksissä. Ei ole USA:ssakaan mitään muuta vaihtoehtoa kysymykselle "Shall I open the window?" Siinä ei voi käyttää "will"-sanaa ilman, että kysymyksestä tulee absurdi. Asiat eivät ole aivan mustapaitaisia. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.13 (EET)

Kokeillaas. "Would you mind if I open(ed) the window?" / "Do you mind if I open(ed) the window?" --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.17 (EET)

Kokeilut voidaan viedä vaikka kuinka kauas metsään. Tuo on eri kysymys. Dialogissa "—I don't feel very well. —Will I open the window?" ei ole mieltä. Mutta Wikipediassa on usein niin, että alkuperäinen kysymys voidaan unohtaa heti ja ruveta puhumaan siitä, mitä shälli suuhun tuo. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.51 (EET)

Aionko avata ikkunan? --Höyhens (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.40 (EET)

Olet turhan jyrkkä, ks. esim. [6], jonka mukaan ainakin Irlannissa ja Skotlannissa voidaan hyvin kysyä "Will I open the window?". Keskustelupalstasälää aiheesta: [7]. -Ochs (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.57 (EET)

Oxforddictionaries.com sanoo: "In practice, though, the two words are used more or less interchangeably, and this is now an acceptable part of standard British and American English; however, the word shall is now seldom used in any normal context in American English." -Ochs (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 21.40 (EET)

Amerikanenglannissa ei siis ole mahdollista sanoa: I shall open the window. Mutta sen sijaan Shall I open the window? on mahdollinen. --40bus (keskustelu) 5. huhtikuuta 2019 kello 19.39 (EEST)

Kaikkihan on mahdollista, mutta ensimmäinen lause kuulostaa amerikkalaisen korvissa vanhahtavalta. Tämän arvostetun amerikkalaisen kielenoppaan mukaan (s. 720-721) tuo jälkimmäinen lause edustaakin niitä ainoita tapauksia, joissa shall on vielä tarpeen ja ehkä säilyy hengissä. Muuten sanaa luonnehditaan amerikanenglannissa "perifeeriseksi". -Ochs (keskustelu) 5. huhtikuuta 2019 kello 23.30 (EEST)

Miksi linja 665K ei näy HSL:n haussa?

Minusta on kiva vain katsella linjojen reittejä. Huomasin vain äsken, että linja 665K ei näy HSL:n haussa, vaikka se näkyy aikatauluissa. Miksi? --40bus (keskustelu) 30. maaliskuuta 2019 kello 20.15 (EET)

Missä aikataulussa tuollainen linja näkyy? Ei ainakaan tässä. -Ochs (keskustelu) 30. maaliskuuta 2019 kello 23.33 (EET)

Tai lukee siellä "K reitti kulkee Riihikallion kautta", mutta yhdenkään lähdön kohdalla ei ole K-kirjainta. Olisiko lause jäänyt vanhoista aikatauluista? -Ochs (keskustelu) 30. maaliskuuta 2019 kello 23.37 (EET)

Toisinkin päin on. Samasta aikataulusta huomaa, että linjan 937 aikataulussa on lähtöjen 17:11 Nahkelasta ja 17:20 Hyrylästä kohdalla B-kirjain. Mutta sen merkitystä ei selitetä siinä. --40bus (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 19.23 (EEST)

British America

Mitä British America on suomeksi? Britannian Amerikkako? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 4. huhtikuuta 2019 kello 10.25 (EEST)

Brittiläinen Amerikka. --Vnnen (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 20.18 (EEST)

Törmäsin enwikissä sivuun British America, ja ajattelin kääntää sen suomeksi. Nyt alkaa tuntua, että artikkeli Brittiläinen imperiumi käsittelee samaa aihetta!!! Olenko millään lailla oikeassa? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 9. huhtikuuta 2019 kello 13.01 (EEST)

Totta kai Britannian Amerikan-siirtokunnat olivat osa imperiumia. Se ei sinänsä sulje pois ala-artikkelia tästä imperiumin osasta, jos yläartikkeli paisuisi liian suureksi. Huom. on myös artikkeli Kolmetoista siirtokuntaa. Kannattaa ensin miettiä ja keskustella, mitä eri artikkeleja tarvitaan. Tuossa en-wikin artikkelissa on sitä paitsi aika niukasti lähteitä, joten en kääntäisi sitä, vaan etsisin ensin lähteitä. -Ochs (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 17.06 (EEST)

Voiko tämän kääntää suomeksi?

Voiko sivuston http://kakkakaffe.com/ nimen kääntää sivistyneesti suomeksi?

--176.93.34.41 4. huhtikuuta 2019 kello 17.36 (EEST)

Täällä bloginpitäjä selittää kieltämättä aika erikoista nimivalintaansa. Nimi ei ole ruotsiksi "sivistynyt", joten ei sitä tarvitse suomeksikaan sivistyneesti kääntää. Onneksi riikinruotsalaiset eivät ymmärrä nimen hienouksia, vaan luulevat, että kyseessä on jokin erikoinen suomenruotsalainen tapa kirjoittaa kaka. -Ochs (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 22.55 (EEST)

Ihmisten jakaminen rotuihin?

Biologisesti on kiistatonta, että ihmiset kuuluvat viime kädessä eläinkuntaan. Eri eläinlajien edustajia jaetaan vieläkin yleisesti eri rotuihin kuuluviksi - esimerkiksi koirarotuja katsotaan olevan valtavasti. Näin ollen tuntuisi periaatteessa luonnolliselta katsoa myös ihmisten jakautuvan eri rotuihin.

Esimerkiksi vanhoissa maantiedon kirjoissa on ihmiset jaettu karkeasti kolmeen eri päärotuun kuuluviksi eli valkoisiin, mustiin ja keltaisiin. Vaikkei ihmisroduista nykyään yleisesti enää puhutakaan, pystyy ulkonäön perusteella havaitsemaan, että vaikkapa valkoihoinen suomalainen, tummaihoinen kenialainen ja "keltainen" kiinalainen ovat nykyäänkin selkeästi eri ryhmiin kuuluvia.

Onko siis niin, että ihmiset olisivat puhtaasti biologiselta kannalta jaettavissa edelleenkin rotuihin, muttei sitä kuitenkaan tehdä, koka se johtaisi helposti näkemyksiin ihmisrotujen eriarvoisuudesta?

Historian saatossa on monesti selitetty valkoihoisten menestyneisyyden johtuvan siitä, että valkoihoiset ovat synnynnäisiltä "rotuominaisuuksiltaan" muihin "rotuihin" kuuluvia älykkäämpiä. Tällaiset näkemykset katsotaan nykyään yleensä räikeäksi rasismiksi. Onko kuitenkaan pystytty esittämään kiistattomia todisteita siitä, etteivät eri "ihmisrodut" ole älykkyydeltään eri tasoisia?

--87.93.12.84 6. huhtikuuta 2019 kello 15.08 (EEST)

Itse jaan ihmisen alalajeihin. Kiinalaisten älykkyysosamäärän keskiarvo on korkea, mutta hajonta kapea. Valkoisilla älykkyysosamäärän keskiarvo on kiinalaista matalampi, mutta hajonta on leveämpi. Se tarkoittaa että valkoinen voi olla kiinalaista älykkäämpi, mutta ei keskimäärin sitä ole. --Hartz (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 15.25 (EEST)

Mistä näkee Kampin kaukoliikenneterminaalin laiturijaon?

Katselen tässä vain terminaalien laiturijakoja, ja haluaisin tietää, mistä näkee Kampin kaukoliikenneterminaalin laiturijaon? --40bus (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 18.55 (EEST)

Yllättävän koville ottaa laiturikartan lötyminen. Jotain tietoa löytyy bussiyhtiöiden sivuilta: esim. [8] ja [9]. -Ochs (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 19.20 (EEST)

Entä sitten vaikkapa Korsisaaren Nurmijärven linjojen tai Tuusulan linjojen lähtölaiturit? --40bus (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 19.59 (EEST)

[10]. Oletko muuten koskaan kuullut Googlesta? -Ochs (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 20.13 (EEST)

Suomalainen työelämä ennen ja nyt

Olen ollut mukana suomalaisessa työelämässä 1990-luvulta alkaen. Koen, että ajanjaksolla sieltä nykypäivään työelämämme perinteisissä palkkatöissä on tavallisen rivityöntekijän kannalta muuttunut mm. seuraavin tavoin:

- Toiminta on monilla aloilla muuttunut monipuolisemmaksi eli "asiakkaille" tahdotaan tarjota yhä enemmän erilaisia vaihtoehtoja.

- Pelkän yhden tai kahden työtehtävän osaaminen ja tekeminen on työpaikoilla karsiutunut olemattomiin, ja sen tilalle on vahvasti tullut moniosaajuus. Näin ollen ei siis ole enää olemassa avustavia työntekijöitä, vaan pelkkiä ammattihenkilöitä.

- Moneenkaan paikkaan ei enää nykyään pääse sisälle suoraan kadulta oppipojaksi tai -tytöksi, jota kokeneemmat työntekijät sitten opettaisivat työntekoon.

- Koulutustaustaa ja laajaa kokemusta vaaditaan nykyään runsaasti lähes alalla kuin alalla, jotta voisi saada työpaikan.

- Henkilökuntaa on työpaikoilla nykyään aiempaa vähemmän suhteessa työn määrään. Toisin sanoen siinä missä 1990-luvulla tiettyä työmäärää tekemässä oli kolme työntekijää, tehdään sama työmäärä nykyään usein vain kahden työntekijän voimin. On siis tapahtunut työtehtävien niputtamista.

- Työnkulku on muuttunut työpaikoilla sekavammaksi ja rikkonaisemmaksi, jolloin työtehtäviä ei pysty tekemään yksi kerrallaan alusta loppuun, vaan työntekijät joutuvat siirtyilemään työpaikoilla lennosta tehtävästä toiseen.

Miten te muut koette suomalaisen perusduunarin työelämän muuttuneen 1990-luvulta tähän päivään?

Entä miten nykypäivän työelämämme eroaa esimerkiksi 1950 - 1980-lukujen menosta?

--87.93.21.176 6. huhtikuuta 2019 kello 21.58 (EEST)

Käsittääkseni nämä ilmoittamasi muutokset ovat tapahtuneet jo 1990-luvulle tultaessa. Vaikea uskoa että olet vasta silloin tullut työelämään. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 22.25 (EEST)

Olen tullut työelämään 1997. Ehkä asiat eivät sittenkään ole - tarkemmin ajateltuna - nykyään noin reilusti silloisesta poikkeavia, kuin alkuperäisessä tekstissäni sanoin. Epäilen kuitenkin, ettei meno työpaikoilla ollut 1990-luvulla kuitenkaan ihan samalla tavalla tiukkaa, kuin nykyään.

Miten nykypäivän työelämä eroaa 1990-lukua edeltävien aikojen työelämästä? Oletan, että meno oli menneiden vuosikymmenten työpaikoilla jotenkin nykyistä ihmiskasvoisempaa.

--87.93.21.176 6. huhtikuuta 2019 kello 22.49 (EEST)

Ainakin asiaan vaikuttaa, että työelämää on automatisoitu ja sikäli varsinaisia työntekijöitä tarvitaan vähemmän, eikä tämä koske pelkästään teollisuutta. Lisäksi herättää huomiota, että monia työsuhteita on muutettu alihankintasuhteiksi, jolloin työoloja on vaikeampi valvoa. Tähän verratuna karumpi versio on, että työsuhteita on muutettu jopa yrittäjäsuhteiksi, jolloin yrittäjätyöntekijä joutuu vastaamaan työsuhdeturvastaan ja sairausvakuutuksistaan ym. itse. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 23.00 (EEST)

Kolmas asia on töiden vienti kehitysmaihin, joissa työvoima on halpaa ja sitä käytetään vähemmän vastuullisesti. Em. syistä ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvalta on vähentynyt työpaikoilla -70-luvulta alkaen, joskin siihenkin asti monilla työpaikoilla järjestäytyneiden työntekijöiden syrjintä oli yleistä, mahdollisesti jopa yleisempää kuin nykyään, mutta tästä minulla ei ole tilastotietoa. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 23.07 (EEST)

Sikälihän kehitys on paradoksaalista, että työnjohtajille on opetettu osallistavaa johtamista ym. mutta joka on halutun työpaikkademokratian sijasta tehnyt työntekijöille osallisuuden vain YT- tai paremmin sanottuna vain irtisanomiseen liittyviin kysymyksiin. Toisaalta itse työsuojelun vaatimukset ovat vähentäneet ammattitauteja ja vaaratilanteita työpaikoilla, mikä on kiistämätön parannus. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 23.13 (EEST)

En juuri näihin vapaisiin keskustelualoituksiin puutu, mutta tähän sentään. Yksi merkittävä parannus on alkoholinkäytön romahtaminen työaikana ja työhön liittyvissä tilaisuuksissa. Muutama vuosikymmen sitten oli aivan tavanomaista että keskellä päivää järjestettävässä tilaisuudessa oli tarjolla vapaasti juotavaksi väkeviä alkoholijuomia, ja niitä myös juotiin, niin että loppupäivä meni sitten jatkoilla. Lounas saatettiin nauttia lähiravintolassa 2-3 oluella vahvistettuna, ellei lounas sitten ollut ns. pitkä. Työajan ulkopuolella järjestetyt seminaarit olivat järjestään kosteita. Ette uskoisi vaikka näkisitte aikakoneella. Asennemuutos on kiitettävä. --Abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2019 kello 07.55 (EEST)

Vaihtoehtoja Jeesukselle?

En henkilökohtaisista syistä voi olla uskovainen, mutta kaipiaisin samanlaista yhteisöllisyyttä, kuin kristillisessä seurakunnassa on. Mistä tällaisen yhteisöllisyyden voisi löytää ilman Jeesusta? --Räätäli Tikkanen (keskustelu) 7. huhtikuuta 2019 kello 18.53 (EEST)

Seurakunnan toimintaan voi hyvin osallistua, vaikka ei olisi uskovainen tai ei kuuluisi kirkkoon. -Ochs (keskustelu) 7. huhtikuuta 2019 kello 19.14 (EEST)

Mistä tämä johtuu?

Käytin aikoinaan lääkärin minulle määräämää lääkitystä, joka aiheutti haittavaikutuksena säärien syyhyämistä. Kun lääkitys sittemmin lopetettiin, hävisivät säärisyyhytkin.

Kuitenkin, jos nykyään alan muistella noita aikoja, jolloin sääreni syyhysivät, alkavat sääreni jälleen syyhytä. Kyseessä ei ole kuviteltu tunne, vaan ihan aito fyysinen syyhyn tunne.

Mitenkähän näiden nykyisten tuntemusteni aiheutuminen voidaan selittää?

--176.93.123.222 7. huhtikuuta 2019 kello 20.15 (EEST)

Tarkoittanet kutinaa yleensä eikä varsinaista syyhyä, jonka aiheuttaa syyhypunkki. Kutinaan voi olla fyysisten syiden ohella myös psyykkisiä ja neurologisia syitä. Ks. myös Aavekipu. -Ochs (keskustelu) 7. huhtikuuta 2019 kello 22.30 (EEST)

Keskushyökkääjä jalkapallossa

Onko jalkapallossa keskushyökkääjiä? Enwikissä lukee erään pelaajan kohdalla "who plays as a forward". Forward kai on keskushyökkääjä? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 8. huhtikuuta 2019 kello 10.03 (EEST)

Forward on hyökkääjä. Nykyään pelataan paljon yhdellä tai kahdella hyökkääjällä, joten keskushyökkääjät ovat aiempaa harvinaisempia. --Lax (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 10.38 (EEST)

Ai jaa, kiva että joku tietää jalkapallosta. Mitä Striker meinaa? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 8. huhtikuuta 2019 kello 11.09 (EEST)

Se lienee lähempänä keskushyökkääjää kuin pelkkä forward mutta varovaisuussyistä puhuisin Wikipediaan kirjoittaessani myös strikerista pelkkänä hyökkääjänä. Lukeminen kannattaa aina: [11]. --Lax (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 11.30 (EEST)

Ja ettei menisi liian helpoksi, niin puhutaan myös targetista eli yleensä isokokoisesta hyökkääjästä, joka jatkaa korkeat pallot päällään kohti maalia tai vikkelämmälle hyökkääjäparilleen. Suomeksi kaikkia on kai helpointa kutsua vain hyökkääjiksi, sillä aika vaikeahan on monesti eritellä, mitä hyökkääjätyyppiä itse kukin edustaa. --Quinn (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 13.08 (EEST)

Suomalaiset lienevät ainoa kansa, joka suomentaa jokaikisen urheilutermin, mikä ei välttämättä ole huono asia, mutta aiheuttaa hämmennystä lajeihin perehtymättömille. Käytä hyökkääjää, kuten muutkin käyttäjät ovat neuvoneet. --Vnnen (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 13.57 (EEST)

Päinvastoin niitä ei ihan mahdottomasti suomenneta sähköisissä eikä kirjallisissa urheiluselostuksissa. Esimerkiksi wingereistä ja targeteista puhutaan aika paljon suomalaisissa teksteissä, kuten niitä skauttaava helposti huomaa... --Lax (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 14.01 (EEST)

Niimpä. Se sotkeekin pakkaa. Yhtälailla amerikkalaisessa jalkapallossa on bäkit, rissut, kuupat, kornerit jne. --Vnnen (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 14.07 (EEST)

Olen kirjoittanut artikkeleihini nyt ihan yksinkertaisesti pelipaikaltaan hyökkääjä, vaika lähteessä lukisi forward, attack, striker tai muuta sekavaa Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 9. huhtikuuta 2019 kello 12.55 (EEST)

Hyvä. --Lax (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 13.07 (EEST)

He has can?

Hei, mikä on englannin can-verbin (osata, voida) indikatiivin yksikön 3.persoonan perfektin apuverbi? Have vai has? Preesensissähän ei sanota: He cans swim vaan He can swim. Miten sanotaan englanniksi: "Hän on osannut uida jo yli 30 vuotta"? He have can swim, He has can swim, vai joku muu (esim. may, might)? En tiedä, onko preesensin poikkeus (ei omaa muotoa yksikön 3.persoonassa) myös perfektissä. Sivustolta fi.bab.la löytyvä can on toinen can, ja tarkoittaa "purkittaa". Kiitos jo etukäteen. --40bus (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.16 (EEST) Pieni täydennys --40bus (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.18 (EEST)

Verbillä can ei ole muotoa perfektissä. On sanottava He has been able to. -Ochs (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.21 (EEST)

Could on joka tapauksessa imperfekti. Onko näin, että koska se toinen can on "purkittaa" ja taipuu säännöllisesti can, canned, canned, niin onko sitten "Voinko purkittaa" "Can I can?" vai mitä? --40bus (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.26 (EEST)

On. Lisäyksenä alkuperäiseen ongelmaan: on mahdollista sanoa he can have swum, mutta se tarkoittaa lähinnä "on saattanut uida" eikä "on osannut uida". Esim. I can't believe that he can have swum in this water. Tällaiset rakenteet ovat kuitenkin harvinaisia. -Ochs (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.54 (EEST)

Lisäksi muistin, että jos can-verbillä olisi 3. muoto, niin se olisi varmaan could eikä can, koska niin minä ensin luulin. --40bus (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 16.41 (EEST)

Ochsin käännökseen oma kielentajun palaseni: able viittaa kenties mahdollisuuteen, ja tuo mallilause kääntyykin paremmin "He has known how to swim (since he was seven)." Verbi to be able (to) tuo mieleen esimerkiksi sen, että jäät ovat lähteneet järvestä tyyliin "We have been able to swim in the lake from early April (when the jäät lähtivät)". --Pxos (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 19.44 (EEST)

Kyllä esimerkiksi täällä sanotaan "He has been able to swim independently with a woggle from very young" ja täällä "I have been able to swim since I was five". -Ochs (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 23.08 (EEST)

Alkuperäiseen kysymykseen on edellä vastaukset can-verbin osalta. Täydennän sitä vain siltä osin, että can-verbillä ei ole myöskään perusmuotoa ("to can") vaan sitäkin tarvittaessa käytetään able-ilmausta to be able to.

Mutta alkuperäinen kysymys oli oikeastaan, kuuluisiko can-verbin kanssa käyttää have vai has (jos nyt unohdetaan hetkeksi, ettei can-verbistä ole perfektissä ja pluskvamperfektissä käytettävää muotoa). Siihenhän vastaus on, että kysymys ei ole oikeastaan oikeanlainen, sillä have/has-valinta ei riipu pääverbistä vaan persoonasta, eli yksikön kolmannessa persoonassa on has ja muissa persoonissa have. Have ja has ovat saman verbin to have persoonamuotoja, eivät eri verbejä. Joissain muissa kielissä pääverbi vaikuttaa apuverbin valintaan (jolloin kyse on tosiaan eri apuverbistä, ei saman apuverbin taivutusmuodoista): esimerkiksi saksassa perfekti ja pluskvamperfekti muodostetaan yleensä zu haben-verbin avulla (esim. Er hat gelesen eli Hän on lukenut), mutta tiettyjen verbien kanssa käytetään olla-verbiä zu sein (esim. Er ist geboren eli Hän on syntynyt). --91.155.100.204 21. huhtikuuta 2019 kello 23.06 (EEST)

Tupakka-askin ulkomitat

Minulle lähetettiin tänään kuva, jossa erään omituisen esineen koko on tuotu ymmärrettäväksi panemalla sen viereen suomalainen kova Malluperä-aski. Kun minulla ei ole kiinnostusta hankkia savukkeita eikä juuri nyt ole lähistöllä tupakkamiehiäkään, niin kysynpä tässä: mitkä ovat senttimetreinä yleisen 20 savuketta sisältävän kovan röökiaskin ulkomitat (pituus ja leveys nyt ainakin)? --Pxos (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 19.50 (EEST)

Käykö millimetrit ja B-vuori? leveys 55 mm, korkeus 88 mm ja syvyys 22 mm.--Htm (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 20.04 (EEST)

Vastaisen varalle: Lemon juice & Glycerine jalkavoide-tuubin korkeus on 14,6 senttimetriä.--Htm (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 20.06 (EEST)

pataässä

Kun olen selaillut erinäisiä korttipakkoja, olen huomannut, että pataässän kortissa padan kuva on valtavampi kuin muissa ässissä ja lisäksi padalle on tehty "koristelua". Minkä vuoksi pataässä on pröysteimmän näköinen kortti?--176.93.182.53 10. huhtikuuta 2019 kello 01.09 (EEST)

Joku kirjoitus pataässästä Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 10. huhtikuuta 2019 kello 10.24 (EEST)

En-wikissä on melko hyvin lähteistettyä ja suht luotettavan tuntuista tietoa. Tuohon blogiin taas en ihan niin paljon luottaisi. -Ochs (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 12.41 (EEST)

En mäkään niin hirveästi, mutta luin silti. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 10. huhtikuuta 2019 kello 12.47 (EEST)

Free people of color

Mitä mahtaa merkitä suomeksi? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 10. huhtikuuta 2019 kello 15.28 (EEST)

"Vapaat mustat" kai se olisi suomeksi, Yhdysvalloissa asuvista tosin ehkä "vapaat afroamerikkalaiset". --Prospero One (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 15.32 (EEST)

Asiayhteys, ajankohta? Näiden kääntäminen on tulenarkaa. -Ochs (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 15.46 (EEST)

Mary Brittonin mainitaan syntyneen "Free people of color" vuonna 1855. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 10. huhtikuuta 2019 kello 23.42 (EEST)

En-wikin ihmemaassa on näköjään artikkelit en:Free people of color ja en:Free negro. Kaiken järjen mukaan Brittonista tai paremminkin hänen vanhemmistaan on aikanaan käytetty jälkimmäistä nimitystä. Tuossa lähteessä on sitten haluttu käyttää nykyään korrektimpaa "free African Americans" -luonnehdintaa. -Ochs (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 00.08 (EEST)

Maailman ensimmäinen ihmisen harjoittama ammatti

Mikä on ollut kronologisesti ajateltuna ihmisen ensimmäinen ammatti, jota hän on harjoittanut? Maanviljelijä vai metsästäjä? --Kruununoksa (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 18.40 (EEST)

Nykykäsityksen mukaan metsästäjä-keräilijä. Sitä on harjoitettu jo ennen kun oli tämä nykyihminen. Maanviljely on syntynyt ilmeisesti ensimmäisen kerran ammatina Niilin laaksossa tai sielläpäin vajaa 10 000 vuotta sitten. --Höyhens (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 01.57 (EEST)

Mitähän ammatti oikein tarkoittaa tässä? Jos ihmiseläin keräilee maastosta ravintoa itselleen ja kantasuomalaisilleen, niin onko ravinnon hankinta ammatti? Toisaalta voidaan kuvitella, että missä tahansa yhteisössä, jossa on enemmän kuin yksi jäsen, toiset metsästelevät-keräilevät aamusta iltaan kun taas toiset ilmeisesti viettävät aikaa tukikohdassa suunnitellen tulevia metsästysretkiä tai muistelevat menneitä keräilymatkojaan. --Pxos (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 19.01 (EEST)

Latteasti voisi tähän heittää sen "maailman vanhimman ammatin", mutta fiksumminkin on vastattu: [12]. -Ochs (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 19.09 (EEST)

Liittyykö ammatti-käsitteeseen ainakin jossain määrin sellainen ajatus, että se on jotakin korvausta vastaan "ulkopuolisille" tehtävää työtä, jota tekijä pääasiallisesti työnään tekee (ei vain satunnaisia tehtäviä)? Luin kyllä Kielitoimiston sanakirjan määritelmän ammatille, missä tuota näkökantaa ei tuoda esiin. Esimerkiksi kotiäidin työtä ei perinteisesti ole oikein pidetty ammattina (tämä ei millään tavoin ole oma kannanottoni asiaan). Myöskään esim. pakkotyö, esim. orjatyö, ei välttämättä sinänsä täytä kai ammatin määritelmää (joskin pakolla on tietysti voitu teettää ihmisen mahdollisen oman ammatin mukaista työtä, tai sitten orjalla on koko hänen ikänsä teetetty tiettyä työtä niin että siitä on muodostunut hänelle ammatti tai sen veroinen). Pohdin näitä siltä kannalta, mikä oikeastaan voidaan määritellä ensimmäiseksi ammatiksi: onko ruoan metsästäminen tai kerääminen itselle ja sukulaisille ruoaksi oikeastaan sinänsä ammatti vai onko se ollut vain välttämätön elinkeino, kuten metsästävillä eläimilläkin. Tai pitäisikö ammatiksi tavallaan laskea esimerkiksi varhaisissa metsästäjäyhteisöissä vaikkapa eri tehtäviä, jos ryhmien/yhteisöjen eri jäsenille sellaisia erottui. Varmaan ainakin nuolenpäiden tai kivikirveiden valmistaja saattoi olla ikään kuin varhainen ammatti, jos kaikista ei ollut sellaiseen. Eikä kannata ottaa tätä kovin vakavasti, tämä ei ole tarkoitettu hiotuksi tieteelliseksi tarkasteluksi vaan vapaaksi pohdiskeluksi. --91.155.100.204 21. huhtikuuta 2019 kello 23.41 (EEST)

Enontekiön kuntavaalit

Muistaako joku milloin menivät Enontekiön kuntavaalit uusiksi? Arvelen 80-luvun alkua, enkä muista syytä. Tuloshan oli sinänsä uusintavaaleissa lähes sama kuin kumoutuneissakin.

Mutta nyt kun tämä banaanivaltio lopetti ennen aikojaan ennakkoäänestyksen parissa paikassa niin että kymmeniä jäi äänestämättä, voi koko eduskuntavaali mennä uusiksi, koska ei voi tietää minkä vaalipiirin ihmisiä jäi pois jonosta ala-arvoisen menettelytavan johdosta. Olkoon inhimillinen virhe tai mikä vain, niin eihän se ole mikään hyväksyttävä inhimilinen virhe, ettei vaalitoimitsijoita ole opastettu kunnolla. Jos olisin ollut paikalla, olisin kutsunut sinne poliisin, mutta sekään ei enää olisi tilannetta pelastanut. Tämä kysymys on pakko heittää ennen kuin tiedämme vaalituloksen, vaikka tämä toisaalta saattaa pahimmassa tapauksessa jättää jonkun äänestämättä tulevana sunnuntaina siinä täysin mahdollisessa tapauksessa että vaalit eivät menekään uusiksi. Että äänestäkää nyt ihmeessä ikään kuin olisi lailliset vaalit. Arvelen nimittäin että tulos jää kuitenkin voimaan, mutta tuo Enontekiö pistää arveluttamaan. --Höyhens (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 03.21 (EEST)

Ahah, se olikin vuosi 1972, lähdeviitteistä ei enää ole näköjään mihinkään. Toivottavasti eduskuntavaaleista 2019 ei tule samanlaista skandaalia. --Höyhens (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 03.49 (EEST)

Kuntavaaleja on uusittu muuallakin Suomessa, en nyt enää muista varmasti kuntaa enkä vuotta, muttta se oli joku muu kuin Enontekiö. Käsittämätöntä kyllä, miten voi olla noin huonosti luettu tai annettu ohjeet. --Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 10.33 (EEST)

Tämä ei ollut se mitä muistelin. Näitä lienee ollut eri aikoina eri syistä useita.--Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 10.40 (EEST)

Tässä luetellaan loputkin, se mitä muistelin oli näköjään tuo Humppila. Olisiko noita ollut vielä myös vuoden 2009 jälkeen?--Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 10.43 (EEST)

Oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelusta löytyy mainittujen lisäksi vain ”Uudet Loviisan kunnallisvaalit 25.10.2009”, jotka järjestettiin ilmeisesti vuoden 2010 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen vuoksi. –Samoasambia ✎ 13. huhtikuuta 2019 kello 21.00 (EEST)

Lätkäasun väri

Jääkiekossa on joukkueilla kaksi (tai kolme) eriväristä peliasua. Esimerkiksi Suomella on valkoinen ykkösasu ja sininen kakkosasu. Saksalla puolestaan on musta ykkösasu, valkoinen kakkosasu ja keltainen kolmosasu. Jos MM-kisoissa tai olympialaisissa on peli Saksa–Suomi (Saksa kotijoukkueena), Saksa saa valita ensin peliasunsa. Saako Saksa valita minkä tahansa kolmesta peliasustaan pelatessaan kotijoukkueena? Saako mikä tahansa joukkue yleensäkin valita kotijoukkueena jokaiseen pelattavaan otteluun erikseen asunsa?--176.93.182.53 14. huhtikuuta 2019 kello 18.05 (EEST)

Tietääkseni kotijoukkue ainakin SM-liigassa saa valita asunsa värin joka otteluun erikseen. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 15. huhtikuuta 2019 kello 14.51 (EEST)

NHL:n sääntökirjassa Rule 9 "Home and away uniforms must be different; only the same pants can be used for both."
IIHF:n sääntökirjassa Rule 40 "All jerseys of a team must be of the same design, including logo on the front, numbers on the sleeves and back, and nameplate on the back"
Ei taida hirveästi olla sääntöjä noihin väreihin (päävärin määrään, numeron ja nimen kirjainten kokoon sekä moniin muihin asioihin on paljon sääntöjä). --OneMember ^(keskustelu) 23. huhtikuuta 2019 kello 18.38 (EEST)

Suomen pinta-alaltaan pienin ei-kaupunkikunta

Mikä on Suomen pinta-alaltaan pienin sellainen kunta, joka ei ole kaupunki? 109.240.159.85 18. huhtikuuta 2019 kello 19.53 (EEST)

Katso Luettelo Suomen kunnista, järjestä ensin pinta-alan mukaan, sitten nimityksen mukaan. --Jmk (keskustelu) 18. huhtikuuta 2019 kello 19.58 (EEST)

Kuolajärvi

Sallan kunnan nimi oli ennen Kuolajärvi. Liittyikö se jotenkin siihen, että vähän siitä itään on Kuolan niemimaa? 109.240.159.85 19. huhtikuuta 2019 kello 03.19 (EEST)

Epäilisin, että liittyy. Joissakin vanhoissa kartoissa niemimaan nimi kirjoitetaan kahdella l-kirjaimella eli Kuolla. Kysymyksiä herättää se, liittyvätkö nimet Kuolajärvi ja Kuola/Kuolla mitenkään suusta valuvaan kuolaan tai kuolemaan. --213.216.232.80 19. huhtikuuta 2019 kello 22.34 (EEST)

Aika yleinen teoria on, että tällaiset nimet tulisivat saamen kalaa tarkoittavasta guolli-sanasta ja nimet siis tarkoittaisivat kalaisaa niemimaata tai järveä. -Ochs (keskustelu) 19. huhtikuuta 2019 kello 23.03 (EEST)

Wayback Machine – kerran tallennetun muuttuneen sivun tallennus

Miten voi pyytää Wayback Machinen tallentamaan uudemman version siihen jo kertaalleen tallennetusta muuttuneesta sivusta? --Linkkerpar™ 19. huhtikuuta 2019 kello 23.06 (EEST)

Löysinkin kun googletin ;). Kerron nyt tässäkin jos joku tarvitsee tätä tietoa. Wayback Machinen etusivulla on kenttä "Save Pages Now" mihin voi copy-pasteta sivu osoitteen jolloin se tallennetaan uudestaan [13]. Olen aiemmin tallennellut niitä vain etsimällä sivua jolloin se tarjoaa mahdollisuutta tallentaa sivu jos ei sitä ole tallennettu. Nämä tälläiset tietysti selviäisi jos vain vaivaituisi lukemaan tarkemmin ;). --Linkkerpar™ 20. huhtikuuta 2019 kello 03.16 (EEST)

Jehovan todistajien verioppi ja terveydenhuollon toiminta

Oletetaan tilanne, jossa suomalaiseen sairaalaan tuodaan niin huonossa kunnossa oleva henkilö, ettei hänen henkeään voida pelastaa ilman verensiirtoa. Sairaalassa selviää, että henkilö kuuluu Jehovan todistajiin ja että hän on ehdottomasti kieltäytynyt ottamasta verta kehoonsa missään muodossa.

Mikäli lääkäri ja hoitohenkilökunta antavat potilaalle tilanteessa tietoisesti hänen tahtonsa vastaisesti verta, voidaanko siitä langettaa verenantajille oikeuslaitoksessa rangaistus?

Jos sairaalassa puolestaan kunnioitetaan potilaan vaatimusta, ja verensiirron antamattomuus johtaa potilaan menehtymiseen, niin voiko oikeuslaitos silloin rankaista sairaalan toimijoita?

Onko tietoa käytännön tapauksista ja mahdollisesti niistä langetetuista tuomioista? --37.130.174.160 20. huhtikuuta 2019 kello 12.42 (EEST)

Tähän on vastattu vuonna 2011: [14]. -Ochs (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 20.43 (EEST)

Joo ja se Vainionpään kirjoitus on tässä. Oikeus on kieltäytyä, mutta se ei estä vastentahtoista hoitoa erityistilanteissa. Tämä on vaikea eettinen kysymys, josta en nyt avaa enempää rulettia, jottei mennä kysymykseen vääristä ja oikeista syistä jättää jokin hoito antamatta. --Höyhens (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 21.13 (EEST)

Uudet mahdolliset bussilinjat

Haluaisin, että Wikiprojekti:Joukkoliikenteeseen tulee käyttäjiä. Joten haluan näyttää teille tämän kartan. Jos joku ei näe sitä, niin kerron, että kruununa siinä on linja 541 Lentoasema - Ylästö - Martinlaakso - Myyrmäki - Hämevaara - Lintuvaara - Leppävaara - Karakallio - Nihtisilta - Suurpelto - Olari - Matinkylä. Muita linjoja ovat:

821 Vuosaari (M) - Vuosaaren satama - Kehä III - Honkanummi - Havukoski - Peijas - Korso - Leppäkorpi - Pohjois-Nikimäki - Nikinmäki, voi kulkea myös Rekolan ja Matarin kautta

838 Itäkeskus (M) - Itäväylä - Kehä III - Honkanummi - Havukoski - Päiväkumpu - Rekola - Matari - Korso - Vierumäki

72 Rautatietori - Kumpula - Koskela - Oulunkylä - Pukinmäenkaari - Tapanila

508 Askisto - Martinlaakso - Louhela - Hämeenlinnanväylä - Kehä I - Länsiväylä - Lauttasaari

645 Helsinki (Hakaniemi) - Tuusulanväylä - Riihikallio - Hyrylän las.

Näitä on vielä enemmän. Haluaisin, että joku viimeinkin kommentoisi tätä. Tottakai wikipedistit kulkevat bussilla mm. töihin. Antaa vain tulla kommentteja! --40bus (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 19.43 (EEST)

Mikä se kysymys on? Vaikea vastata, kun ei ole kysymystä. --Torakkaz (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 21.15 (EEST)

Tässä osiossa saa kysyä (lähes) vapaasti, mutta kun tässä ei kysytä mitään, tämän voi poistaa. Tästä voi keskustella eri foorumeilla. Wikipedismi ei edellytä joukkoliikennettä. --Höyhens (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 21.20 (EEST)

Tämä onkin pohdintaa. Pohdittiinhan täällä kerran syvyyskäänteistä Tellusta, Aamia. --40bus (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 21.26 (EEST)

En puutu tähän enempää tällä haavaa. Käyttäisin joukkoliikennettä jos kotoani Jormuan Pohjajoelta sellaista olisi ja kannatan sitä sinne pääkaupunkiseudullekin. Mutta se on oma päätökseni, Wikipedia ei tällaisia määritä. --Höyhens (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 21.30 (EEST)

Tämän osion nimen voisi muuttaa muotoon "Kysy ja pohdi". --40bus (keskustelu) 21. huhtikuuta 2019 kello 14.02 (EEST)

Mieluummin ei. --Höyhens (keskustelu) 21. huhtikuuta 2019 kello 18.36 (EEST)

Virkamiesten määrä Suomessa

Ylen uutisen mukaan Suomessa on vähemmän virkamiehiä kuin Bulgariassa https://yle.fi/uutiset/3-7920697 Mikäköhän on asian todellinen laita ? Tuohon artikkelissa esitettyyn 78 000 lukuun ei varmaan kukaan usko. --Hartz (keskustelu) 21. huhtikuuta 2019 kello 13.29 (EEST)

Tulit sitten täältä kysymään vaikka Yleä pidetään luotettavampana kuin Wikipediaa: [15]. --Lax (keskustelu) 21. huhtikuuta 2019 kello 13.35 (EEST)

Ehkä Kysy vapaasti -palstan vastaukset ovat Hartzin mielestä luotettavampia kuin Wikipedia keskimäärin? -Ochs (keskustelu) 21. huhtikuuta 2019 kello 14.55 (EEST)

Pitäisköhän noiden Hyvä artikkeli -statusten rinnalle kehittää Hyvä kahvihuone -status? --Lax (keskustelu) 21. huhtikuuta 2019 kello 19.15 (EEST)

"Virallisten" miesten ulkoinen tyyli

Aikojen saatossa maailma on muuttunut, ja niin myös muoti - ja yleensä vapaampaan suuntaan. Mistä johtuu, että vielä nykypäivänä eräänlaiseen virallisten miesten ryhmään kuuluvat miehet - uutistenlukijat, poliitikot, yritysjohtajat jne. - ovat edelleenkin päältä päin kuin yhdestä puusta veistettyjä: Lyhyt tukka, parta yleensä kokonaan ajettu, ei näkyviä lävistyksiä, suorat housut, pukutakki, kauluspaita ja solmio? --178.55.214.148 21. huhtikuuta 2019 kello 23.16 (EEST)

Tämä kirjoitus osuu mielestäni olennaiseen: näillä aloilla on tärkeää olla kiinnittämättä huomiota pukeutumisellaan. -Ochs (keskustelu) 21. huhtikuuta 2019 kello 23.44 (EEST)

Vaan jos kaikki käyttäisivät huomiota herättäviä asuja, eivät ne enää herättäisi huomiota. Tätä voi pohtia varsinkin vappuaattona jonkin opiskelijakaupungin keskustassa liikkuessa. --Lax (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 09.39 (EEST)

"Made in"

Olen oppinut peruskaavan, miten tunnistaa aidot Ray-Banit:

• Oikeassa linssissä tulee yläkulmassa lukea valkoisella painettuna "Ray-Ban"
• Vasemmassa linssissä lukee sivulla kaiverrettuna "RB" ^{(ei siis painettuna)}
• Toisen sangan sisäpuolella lukee "Ray-Ban". Siellä lukee yleensä myös "Made in Italy", mutta aina tätä "Made in" -tekstiä ei lue missään.

Jos nuo kaikki edeltävät jutut toteutuvat ("Made inin" kanssa tai ilman), voi hyvillä mielin luottaa ostavansa aidot Ray-Banit. Vai voiko?
"Made in Italy" lähtökohtaisesti tarkoittaa sitä, että on tehty Italiassa. Mutta onko se yleistä, että valehdellaan valmistusmaa? Esimerkiksi niin, että jokin toinen maa valmistaisi "Ray-Banit", mutta liittäisi siihen tekstin "Made in Italy", vaikka ei kyseessä olisikaan Italia?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 22. huhtikuuta 2019 kello 17.08 (EEST)

Osta vaan ihan tavalliset Prisman aurinkolasit. Tutkitusti halvoilla ja kalliilla ei ole muuta ero kuin se leima ja tietysti hinta, ja kerran jopa eräässä aurinkkolasitutkimuksessa huoltoasemalasit olivat parhaat. --Abc10 (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 17.54 (EEST)

Ja tuo koskee siis kaikkia halpoja ja kalliita aurinkolaseja? --Otrfan (keskustelu) 24. huhtikuuta 2019 kello 16.50 (EEST)

Mikä estää kopioijia tekemästä näitä samoja asioita? Kaiverrus toki on varmaan yleensä vähän kalliimpaa, mutta taho, joka tekee feikki-raybaneja ei ole kiinnostunut tällaisista säännöistä, että saako kirjoittaa "made in italy". Se tekee laittomuuksia muutenkin, niin mitä sitten. Eli aivan varmasti on yleistä feikkien tekijöille valehdalla valmistusmaa. Jos oikeasti haluaa olla varma, että ostaa aitoja merkkituotteita, tuotteet kannattaa ostaa luotettavilta myyjiltä, kuten suomalaisista kivijalkaliikkeistä/verkkokaupoista. Jos he kusettavat, niin joutuvat ainakin antamaan sulle rahat takaisin. Jos ostaa parilla eurolla aidot Ray-Banit katukauppiaalta tai joltain kiinalaiselta verkkosivulta, niin ei ole mitään takeita tuotteen aitoudesta. Toki halvallakin saa joskus oikeita merkkejäkin. --PtG (keskustelu) 23. huhtikuuta 2019 kello 17.54 (EEST)

Universumi ja maailmankaikkeus

Onko universumi maailmankaikkeudessa vai maailmankaikkeus universumissa? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 23. huhtikuuta 2019 kello 15.38 (EEST)

Sama asia. --40bus (keskustelu) 23. huhtikuuta 2019 kello 16.09 (EEST)

Oho, niinpäs ovatkin. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 23. huhtikuuta 2019 kello 17.38 (EEST)

Mikä tämä ruuvi on suomeksi?

https://www.youtube.com/watch?v=Z59XhXRTavQ –Kommentin jätti 193.64.221.25 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2019 kello 09.42 (EEST)

Ikeahan noita paljon käyttää, mutta ei tunnu suomenkielistä nimeä löytyvän, kun Ikean käyttöohjeet luottavat vain kuvakieleen. -Ochs (keskustelu) 24. huhtikuuta 2019 kello 23.11 (EEST)

Löysin kaksi mahdollista vaihtoehtoa lukitushylsy[16] tai Minifix epäkesko kasaushela[17]. Jos tuolle pitäisi keksiä nimi niin antaisin nimeksi "ruuvitapin lukitusruuvi" niin nimestä ehkä joku voisi tajutakin mitä se tarkoittaa ;). --Linkkerpar™ 24. huhtikuuta 2019 kello 23.38 (EEST)

Ei sellaista asiaa olekaan, että kaikki olisivat tyytyväisiä...

... sanoi Lax Wikipediassa. Muistelen, että on olemassa (Grimmin?) satu, jossa prinssi saa prinsessan omakseen vain, jos hän suorittaa uroteon, josta kaikki valtakunnan asukkaat pitävät eikä kukaan harmistu siitä. Sitten prinssi yritti monta kertaa ja aina joku valitti, että asiat menivät huonompaan suuntaan. Viimein tarinassa keksittiin jotain, mihin jokaikinen valtakunnan asukas oli tyytyväinen ja prinssi sai sessansa. Muistaisiko joku, mikä on sadun nimi tai olisikohan se luettavissa enterintissä? --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2019 kello 11.19 (EEST)

En tunne tuota Grimmin tapausta mutta satu se joka tapauksessa olisi. Paheksun kuitenkin subliminaalisia viestejä kuten yllä olevaa armeijan rekrymainosta (enter int). --Lax (keskustelu) 24. huhtikuuta 2019 kello 13.23 (EEST)

Parhaimmat/pahimmat huijaukset suomenkielisessä Wikipediassa?

Osaatteko mainita parhaita/pahimpia esimerkkejä siitä, mitä kaikkea paikkaansa pitämätöntä suomenkieliseen Wikipediaan on vuosien varrella laitettu? Onko onnistuttu jopa luomaan pitkäikäisiä artikkeleja aiheista, joita ei ole olemassakaan? --87.93.56.135 25. huhtikuuta 2019 kello 23.11 (EEST)

Yksi esimerkki, ei varmaan pahin, on tämä. Tuolta höpöhöpö-arkistoista löytynee muitakin. -Ochs (keskustelu) 25. huhtikuuta 2019 kello 23.40 (EEST)

Toinen ikimuistoinen oli tämä. Ja tässä vielä linkki edelliseen samaa asiaa koskeneeseen keskusteluun. --Risukarhi (keskustelu) 29. huhtikuuta 2019 kello 01.03 (EEST)

Joku ylläpitäjä voisi tarkistaa noiden kaikkien kolmen luontipäivämäärät, niin saisi selvyyden siihen, mikä oli ollut olemassa pisimpään ennen poistoa. --Prospero One (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 14.40 (EEST)

Aeroflotin matkustajamäärät 1970- ja 1980-luvuilla

Löytyykös mistään tilastoa tai tilastokäppyrää Aeroflotin matkustajamäärän kasvusta. Olen löytänyt vain kaksi lukua: 1982 (108 milj.) ja 1990 (138 milj.). --Hartz (keskustelu) 29. huhtikuuta 2019 kello 20.21 (EEST)

Aeroflot oli neukkuaikaan niin suljettu valtio valtiossa, että luotettavia ja vertailukelpoisia tilastoja sen toiminnasta tuskin löytyy varsinkaan kotimaan liikenteen osalta. Aeroflot vastasi myös lennonjohdosta ja lentoturvallisuudesta, joten asioita pimitettiin. Kun USA:n ilmatilassa vuonna 1986 tapahtui 800 vaaratilannetta, NL:ossa niitä tapahtui kuulemma neljä. Voin kokemuksesta kertoa, että Aeroflotin laajarunkokoneet lensivät usein niin tyhjinä, että kaikki matkustajat saattoivat halutessaan panna pitkäkseen 3–4 istuimen päälle ja polttaa savukkeitaan mukavammassa asennossa. – Kotivalo (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 07.31 (EEST)

Ru-wikissä on jotain tietoa, mutta viitteitä on vain paikoitellen. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 18.58 (EEST)

Turku ja muut suomenkielisellä "maaperällä" sijaitsevat kaksikieliset kunnat?

Mielestäni Turku on siinä suhteessa erikoinen kaksikielinen kunta Suomessa, että se sijaitsee vanhastaan täysin suomenkielisen alueen ympäröimänä. "Kanta-Turkuun" aikoinaan liitetyt Maaria, Paattinen ja Kakskerta olivat suomenkielisiä kuntia. Samoin "Nyky-Turun" naapurikaupungit Kaarina ja Raisio ovat aina olleet suomenkielisiä. Tietenkin, jos mennään Turun keskustasta katsottuna jo jonkin verran kauemmaksi, esimerkiksi Paraisille, ollaan jo vahvasti ruotsinkielisellä alueella. Jotenkin tuntuu myös siltä, että Turku on mm. murteensa ja identiteettinsä ansiosta Suomen kaksikielisisistä kunnista "vahvimmin" suomenkielinen (tai jopa suomalainen).

Löytyykö maastamme muita samankaltaisia tapauksia? --37.136.102.65 30. huhtikuuta 2019 kello 23.53 (EEST)

Tässä on parin vuoden takaista tietoa kaksikielisten kuntien kielisuhteista. Turussa on ruotsinkielisiä 5,4 %, mutta Vantaalla (2,6 %) ja Lohjalla (3,5 %) suhteellisesti vielä vähemmän. Turku ja Vantaa (sekä Helsinki ja Espoo) ovat kaksikielisiä kielilain perusteella ruotsinkielisten absoluuttisen määrän takia, vaikka ruotsinkielisiä on kaikissa niissä alle 8 % väestöstä. Lohja taas on kaksikielinen hakemuksesta. Lohjalla laskettiin, että kaupunki saa kaksikielisyyden ansiosta valtionosuuksia monin verroin enemmän kuin kylttien ym. käännösten tekeminen maksaa. Samasta syystä Närpiö, Korsnäs ja Luoto ovat nykyään vapaaehtoisesti kaksikielisiä, vaikka kielilain mukaan ne olisivat ruotsinkielisiä kuntia. -Ochs (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 00.29 (EEST)

Ochs esitti yllä hyvän määrällisen tarkastelun. Laadullisesti (eli identitettin puolesta) voi todeta että yhtä lailla kuin Turussa on vahva suomenkielinen perinne (mm. useimpien ympäröivien maaseutupaikkakuntien perinteisen suomenkielisyyden takia, pois lukien kuitenkin Parainen), niin Turussa on samanaikaisesti vahva ruotsinkielinen perinne toisaalta yhtenä Suomen suurimmista kaupungeista ja toisaalta Varsinai-Suomen (ja ehkä jossain määrin koko Lounais-Suomen) ruotsinkielisten alueitten keskuksena. Lisäksi voidaan puhua vahvasta kieltenvälisestä perinteestä Helsingin tapaan jos katsotaan esim. lainasanoja Helsingin slangissa ja Turun murteessa (vaikka muuten kai Turun murre suomen kielen muotona on kaikista Suomen murteista eniten sukua virolle). Kuten Ochsin esimerkit yllä osoittavat, paikkakuntakohtaista variaatiota on paljon. Olen ainakin nähnyt kirjoja ruotsinkielisestä perinteestä Porissa, ja ruotsinkielisiä koulujakin on tai on ollut monilla muutoin suomenkielisillä paikkakunnilla.--Urjanhai (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 22.53 (EEST)

Tampere ei ole tainnut olla koskaan virallisesti kaksikielinen, mutta siellä ilmestyi 1970-luvulle saakka neljänä päivänä viikossa ruotsinkielinen sanomalehti Tammerfors Aftonblad. --Risukarhi (keskustelu) 3. toukokuuta 2019 kello 12.43 (EEST)

Turussa väestön kielisyys vaihtelee paljon kaupunginosittain. Karkeasti sanottuna keskustassa ruotsinkielisten osuus on suurin, esimerkiksi II kaupunginosassa (lähteistämättömän tiedon mukaan) osuus on lähes 16 %. Katukuvassa tämä näkyy muun muassa ruotsinkielisinä mainoksina ja ihan ihmisten puheenakin keskustan alueella. Muistan ainakin viime vuonna kuulleeni Hansassa mainoskuulutuksia ruotsiksi. Täytyy olla myös unohtamatta, että Turussa sijaitsee maan ainoa yksikielisesti ruotsinkielinen yleisyliopisto, Åbo Akademi. Muita suomenruotsalaiselle kulttuurille tärkeitä turkulaisia asioita ovat Suomen vanhin teatteri Åbo Svenska Teater, vanhin sanomalehti Åbo Underrättelser ja vanhin koulu Katedralskolan i Åbo. Toki suomenkielisyys näkyy voimakkaasti Turussa, mutta kuten Urjanhai totesi, ruotsinkielinen perinne elää silti vahvana. Mainitsit Maarian, Paattisen ja Kakskerran, jotka ovat ”kaksikielistyneet” liittyessään Turkuun. Mielenkiintoisena faktana voin kertoa, että muita tällaisia kuntaliitoksia, jossa yksikielisesti suomenkielinen kunta on liittynyt kaksikieliseen kuntaan, ovat ainakin Vähäkyrön liittyminen Vaasaan vuonna 2013 sekä Kälviän, Lohtajan ja Ullavan liittyminen Kokkolaan vuonna 2009. –Samoasambia ✎ 3. toukokuuta 2019 kello 00.10 (EEST)

Vartiovuoren prosenttiluvun voi laskea ja lähteistää tämän avulla. Esimerkiksi Suomen tilastollinen vuosikirja 1885 ilmoittaa väkiluvut sekä suomen- ja ruotsinkielisten määrät vuonna 1880. Tuolloin Turun kaltaisia kielisaarekkeita (de:Sprachinsel) näyttäisi olleen enemmänkin. Kun jätetään pois tarkastelusta ruotsinkielisten alueiden läheisyydessä sijainneet kunnat, niin ruotsinkielisten osuus on ollut seuraava: (Turku 42 %) Tornio 41 %, Naantali 39 %, Hamina 36 %, Mikkeli 27 %, Viipuri 21 %, Heinola 20 %, Hämeenlinna 15 %, Uusikaupunki 15 %, Pori 14 %, Sortavala 14 %, Ahlainen 13 %, Savonlinna 13 %, Raahe 9 %, Käkisalmi 9 %, Kuopio 9 %, Oulu 8 %, Uudenkaupungin maalaiskunta 8 %, Kemi 7 %, Varkaus 7 % ja Tampere 7 %. Lisäksi Euran Kauttualla on ollut paljon ruotsinkielisiä, kuten luultavasti myös Forssan ja Jokioisten tehdasalueilla, vaikka koko kunnat eivät nousekaan tilastossa kovin korkealle. --Raksa123 (keskustelu) 3. toukokuuta 2019 kello 16.57 (EEST)

Apua artikkelin kirjoittamiseen

Hei, olen juuri aloittanut artikkelin kirjoittamisen mobiilisovelluksestamme. Itse teksti, se mitä on kirjoitettu on ok varmastikin, mutta kaipaisin apua silti, olen varma ettei mene vielä sellaisenaan moden läpi ja jopa hyvä niin. Toivoisin, että joku minua parempi kirjoittamaan ja wikipedian kanssa tutumpi voisi uhrata muutamia hetkiä artikkelin viimeistelyyn. Itse sovellus julkaistaa 13.5.2019, joten hieman ennakkoon jo tässä aloittelen.

--KariHautamaki (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 10.23 (EEST)Yt kari h

Teksti on varmastikin hyvää (en tiedä koska sitä ei näy täällä mutta uskon kun sanot). Wikipedia on kuitenkin luultavasti väärä paikka sen julkaisemiseen. Tämä on tietosanakirja, täällä kirjoitetaan asioista jotka ovat jo ennestään laajasti tunnettuja. Jos sovelluksen julkaisun jälkeen useampi lehti kirjoittaa siitä jutun, palataan asiaan silloin. Voit alkaa jo kerätä muistiin tietoja siitä, missä sovellusta on käsitelty julkisuudessa, omat verkkosivut ja tiedotteet eivät riitä vaan pitäisi kertyä riippumattoman toimittajan kirjoittamia juttuja. --Tappinen (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 10.29 (EEST)

Jos sovellusta ei ole edes vielä julkaistu, se ei luultavasti ole tarpeeksi merkittävä artikkelin aiheeksi. Sitä ei varmaankaan ole myöskään vielä käsitelty riittävästi luotettavissa lähteissä. Eli kannattaa odotella, että nämä ehdot ensin täyttyvät. -Ochs (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 10.31 (EEST)

Kaukojuna

Missä kulkee lähi- ja kaukojunan ero? Onko tästä kansainvälisiä variaatioita? Onko esim. Helsinki–Riihimäki kaukojuna vai taajamajuna vai lähijuna vai mikä? --Höyhens (keskustelu) 26. huhtikuuta 2019 kello 12.18 (EEST)

Helsinki–Riihimäki voi olla sekä lähijuna että kaukojuna. R-juna on lähijuna, mutta esimerkiksi asemalla pysähtyvät InterCity- ja Pendolino-junat ovat kaukoliikennettä. Osa R-junista jatkaa Tampereelle asti, joten lähijunalla pääsee Tampereelle asti.--Puppe100 (keskustelu) 26. huhtikuuta 2019 kello 21.46 (EEST)

Ainakin Suomessa on lähi- ja kaukojunissa käytössä kokonaan eri kalusto. Ne käyttävät nähtävästi myös täysin erilaista lippu- ja maksusysteemiä. Yritin kerran nousta Pasilan asemalla Helsingin keskustaan päin menevään kaukojunaan vaikka minulla oli pelkkä Helsingin sisäinen joukkoliikennelippu, mutta konduktööri sanoi että se ei kelpaa junaan edes Helsingin sisäisellä matkalla vaan pitää olla nimen omaan kaukojunalippu. JIP (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 14.09 (EEST)

HSL-alueella matkustettaessa lähijunissa käy HSL-lippu. Kaukojunissa voi matkustaa vain omalla lipullaan.

Esimerkiksi VR:ltä ei voi ostaa lippua Helsingistä Keravalle, koska molemmat kuuluvat HSL-alueeseen. Lippu pitää ostaa VR:ltä jos menee Helsingistä Järvenpäähän, koska Järvenpää ei kuulu HSL-alueeseen. Näin VR:n lippu toimii myös HSL-alueella. Voit jäädä Keravalla pois vaikka olisi lippu Järvenpäähän asti.--Puppe100 (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 19.11 (EEST)

Spekulointia Suomen ja Natsi-Saksan mahdollisista yhteistoimista

Historian vaihtoehtoisten kehityskulkujen arviointi on hankalaa, mutta kysyn kuitenkin seuraavaa:

Hitlerin Saksassa pyrittiin pääsemään tehokkaasti eroon ei-toivotuista ihmisryhmistä varsinkin toisen maailmansodan aikana. Minkälaiset mahdollisuudet Suomella - niin halutessaan - olisi ollut toteuttaa yhteistyössä Saksan kanssa vastaavanlaisia toimia silloin, kun Suomi ja Saksa olivat jatkosodan aikana yhteistyössä?

Olisiko Saksa ollut Suomen niin halutessa suostuvainen ja kykenevä vaikkapa seuraavanlaiseen yhteistoimintaan:

Etelä-Suomeen olisi kerätty joukko "ei-toivottuja", jotka olisi sitten kuljetettu Saksan miehittämään Viroon laivoilla yli Suomenlahden. Sieltä kuljetukset olisivat jatkuneet rautateitse halki niin ikään saksalaisten miehittämien Latvian ja Liettuan. Kuljetusten päätepiste olisi ollut sitten Saksan valtaama Puola.

Entä onko olemassa jopa todisteita tämän tapaisten toimien suunnittelusta Suomen ja Natsi-Saksan välillä? --37.136.111.99 26. huhtikuuta 2019 kello 20.21 (EEST)

Artikkeli Suomen romanit tietää kertoa, että Suomen romaniväestön luovuttamista natsi-Saksaan oltaisiin mahdollisesti harkittu. Teknisestihän Valtiollinen poliisi varmasti olisi haluttaessa saanut koottua yhteen Suomen vähemmistöryhmiä ainakin yhteen laivalastilliseen ellei toiseenkin, mutta kun se halu tehdä niin puuttui suurelta osin – en oikeastaan muista, että olisin ylipäätään koskaan kuullut aikakauden äärioikeiston Suomessa ehdottaneen minkään vähemmistön suoranaista joukkotuhontaa. --Prospero One (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 14.37 (EEST)

Jäitä hattuun, sanoi Haavikko. Kun on vähänkin kiistanalaisesta asiasta kysymys, kannattaa mennä alkuperäiselle lähteelle eikä lukea miten wikinimimerkki on sitä tulkinnut. Ylen sivulla: "monien sitkeästi kiertävien huhujen mukaan marsalkka Mannerheim olisi estänyt romanien luovutukset Saksaan". Kyse on huhuista, mitään faktatietoa ei ole esitetty. On voitu käydä kahvipöytä- tai punssipöytäkeskustelu, jossa joku on heittänyt ajatuksen, niin kuin nytkin eräissä ryhmissä esitetään hätkähdyttäviä ajatuksia. Tai sitten ei sellaista keskustelua ole käyty, vaan joku on pannut provosointimielessä huhun liikkelle. Siinäkään ei ole mitään uutta. Jos väitteelle löytyy lähde, jossa sanotaan "kuka, mitä, missä, milloin", silloin kirjoitetaan Suomen romanien synkkään historiaan yksi luku lisää. --Abc10 (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 21.52 (EEST)

Taas oli aavistus siitä, että juttua kannattaisi tutkia artikkelia syvemminkin, mutta en sitten kuitenkaan niin tehnyt. Kävin nyt ainakin muokkaamassa artikkelin tekstiä lähteen mukaiseksi. --Prospero One (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 22.18 (EEST)

Juttu on täysin perätön, asiaa on nyt kysytty asiantuntijalta. Alan tutkijat tuntevat huhun ja on selvitetty, että se on tosiaan pellkä kiertävä myytti. Otin sen pois, ettei juttu leviä ainakaan Wikipedian kautta. --Abc10 (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 15.44 (EEST)

Keneltä asiantuntijalta tarkalleen asiaa kysyit? --Prospero One (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 16.42 (EEST)