Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)/Arkisto 21

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Romanian erikoismerkeistä[muokkaa wikitekstiä]

Romanian kielessä on viisi pientä ja viisi isoa kirjainta, joita ei esimerkiksi minun kirjoituskoneessa ole: â Â î Î ă Ă Ț ț Ș ș , joista konsonantit eivät sitten ole samat merkit kuin eräiden kielten sediljillä varustetut t ja s eli Ţ ţ ja Ş ş, vaan alalisuke on irtonaisempi. Näin on Romanian tiedeakatemia todennut. No kaksi ensimmäistä paria â Â î Î löytyy erikoismerkkivalikosta. ă Ă saisi myös löytyä. Konsonanttien suhteen ro-wiki näyttää todella nykyään siirtyneen käyttämään noita tiedeakatemian suosittelemia muotoja. Vrt. Braşov ja vastaava ro-wikin artikkeli. Oliskoos meillä aihetta vaihtaa kaikki artikkelit joissa noi esiintyy samanlaisiksi kuin alkukielessä, niinhän on tehty muidenkin erikoismerkkikielten kanssa. Syynä varmaan se että meillä on intressiä puolustaa omia ääkkösiämme. Mitä raati on mieltä? --Höyhens 21. marraskuuta 2010 kello 20.30 (EET)[vastaa]

Ilman muuta käytetään merkkejä ț ja ș kun kerran virallinen taho on määritellyt ne oikeaksi kirjoitustavaksi. Vastaavia sediljimerkkejä käyttävät muodot kannattaa kuitenkin jättää uudelleenohjauksiksi. Mutta miten ihmeessä ääkkösten puolustaminen liittyy ehdotukseen? Jafeluv 21. marraskuuta 2010 kello 20.48 (EET)[vastaa]
En tainnut ihan ymmärtää, mistä on kysymys... Minulla ţ:n alalisuke näkyy näytöllä irtonaisena ja romaniankielisen Wikipedian Brasovissa on ihan selvä kiinni oleva sedilji. Ei ehkä kuulu tähän, mutta tällaisia "hienostelujuttuja" on muissakin kielissä, ja helpoiten ne voi ratkaista käyttämällä kutakin kieltä varten erikseen tehtyjä fontteja. Esim. venäjässa ja bulgariassa käytetyt kursiivikirjaimet poikkeavat jonkin verran toistaan. --Esamatti1 21. marraskuuta 2010 kello 21.05 (EET)[vastaa]
Ongelmana on ilmeisesti ollut aikaisemmin puutteellinen fonttituki: kaikkien tietokoneiden fonteista ei ole löytynyt pilkullista s:ää ja t:tä. En-wikin en:Romanian alphabet#Comma-below (ș and ț) versus cedilla (ş and ţ) antaisi ymmärtää, että nykyisin fonttitukea pitäisi löytyä ainakin melko hyvin. --Ryhanen 21. marraskuuta 2010 kello 22.48 (EET)[vastaa]
Joo, siis kun kerran alapilkku-s ja alapilkku-t ovat eri kirjaimet kuin sedilji-s ja sedilji-t, niin ohjaus on tehtävä suomalaisessa versiossakin molemmista. Näkyykö Esamatilla Ryhasen tekstissä ja linkissä ero selvästi? Tämä nyt on toisaalta enemmän tekniikan kuin kielenhuollon heiniä.. Jafeluville. Ääkkösten puolustaminen liittyy varmaan fi-Wikipedian alkuaikoihin, jolloin ilmeisesti on mietitty tarviiko jokainen esim. puolankielinen erikoismerkki mainita - samaa lienee mietitty vakavasti angosaksissa kirjaimista å, ä ja ö. Pilkutus on toisaalta pikku juttu, mutta mitä aikaisemmin virheet korjaa sitä vähemmän niitä korjatessa on. --Höyhens 21. marraskuuta 2010 kello 23.47 (EET)[vastaa]
Mitä venäjän ja bulgarian kursiiveihin tulee, niin niitähän voi olla toki fi-wikin leipätekstissä, mutta niitä harvoin ohjataan toisiinsa. Nämä romanian suhuäänteet sen sijaan voivat sekaantua kuten tuossa tekemässäni Brașovin Musta kirkko -kokeilussani kävi ilmi. Ja jos niitä päätetään alkaa muuttaa, olisi asiallista toimia myös interwiki-puolella ainakin kun merkki on artikkelin nimessä. --Höyhens 22. marraskuuta 2010 kello 00.02 (EET)[vastaa]
Ryhasen tekstissä ero näkyy minulla selvästi. Apropoo, romaniankielisessä Wikipediassa diakriittiasia on nostettu etusivun ylälaitaan, valitettavasti en vain ymmärrä romaniaa. Bulgariassa ja Venäjässä asia on ratkaistu tekemällä muodoiltaan erilaisia fontteja, joiden koodaus on kuitenkin sama. Bulgarialaiset fontit herättivät aikanaan paljon porua Venäjällä, eikä niitä enää ole painetuissa teksteissä näkynyt. --Esamatti1 22. marraskuuta 2010 kello 10.08 (EET)[vastaa]
Hmm, enpä lähde nyt veikkailemaan kumpi meistä huonommin sitä ymmärtää mutta en sitä etusivun ylälaidasta kyllä löydä, olisiko tämän Betan ansiota? On siellä linkkejä tosin kuten tässä vieraskirjassa ja usein kysytyissä. Mutta ilmeisesti ei kannata vielä lyödä konsensusta lukkoon, pari päiväähän tätä vain on ihmeteltykin julkisesti niin ettei siihen juuri ole kerettykään ottaa kantaa. Toisaalta jos on epäily että romanian wikipedistit aikovat mahdollisesti päätyä samanlaiseen ratkaisuun kuin bulgarialaiset venäjän suhteen eli yhdistää fonttien koodit (mitä tosin toistaiseksi epäilen) niin kannattaisikohan vaikka hmm.. meikäläisen yrittää perehtyä keskusteluun tarkemmin. Odotella heidän mahdollista ratkaisuaan? Ei se puhekielinen kahvipöytäkeskustelu ole niinkään helppoa seurattavaa, jos artikkeleista saakin jotenkin selvää. Musta kirkko oli vähän kokeilua sen suhteen että saanko edes kirjoitetusta mitään irti ja onko oman käyttäjäsivuni babel-ro-1 liioittelua kun en sitä juurikaan ole harrastanut sitten nuoruuteni paitsi mitä nyt muissa wikiprojekteissa. Mutta aika siedettävästi se sentään meni eikä fiwikissä ole montakaan suomentaitajaa joka ymmärtää tästä senkään vertaa, että olkoon nyt. (Off-topic - Mustaa kirkkoa saa tietenkin parantaa muiden lähteiden pohjalta.) Mutta pointti: Yritänkö seurailla keskustelua siellä vai ryhdytäänkö varoajan jälkeen konsensuksin muutoksiin täällä muuten? Kolmas mahdollisuus olisi kysyä englanniksi, mitä on meneillään mutta en ole ollenkaan vakuuttunut että sillai saatu vastaus on rowikin yleinen kanta, mikä se sitten liekin. --Höyhens 22. marraskuuta 2010 kello 19.31 (EET)[vastaa]
Kannatan oikeita merkkejä, jos tosiaan kaikkien tärkeimpien työpöytäkäyttöjärjestelmien nyky- ja hieman vanhemmatkin versiot osaavat näyttää ne. Nokia E75 näyttää neliöitä, mutta siinä taitaa olla muutenkin puutteellinen merkistötuki. (Onkohan tuossa venäjän ja bulgarian ongelmassa kyse samasta asiasta? Tässähän ei olla vaihtamassa fonttia vaan korvaamassa merkkejä toisilla.) Google-kääntäjä osaa muuten kääntää kohtalaisesti romaniasta englanniksi:
Wikipedia a trecut la diacriticele corecte. Dacă aveţi probleme cu vizualizarea unor caractere şi faturile noastre nu vă ajută, vă rugăm să ne spuneţi.
Wikipedia has moved to correct diacritics. If you have problems viewing the characters and our advice does not help, please let us know.
--Silvonen 23. marraskuuta 2010 kello 07.48 (EET)[vastaa]
Kuuntelen nyt viikonlopun yli. Sitten täytyis miettiä miten asiaa lähdetään korjaamaan. Liekö botille liian hankalaa tunnistaa mikä on romaniaa ja mikä ei? --Höyhens 27. marraskuuta 2010 kello 02.07 (EET)[vastaa]
Tämä lienee konsensus. Käsityöksi varmaan menee. --Höyhens 6. joulukuuta 2010 kello 05.30 (EET)[vastaa]
Hyvän alustavan listan voisi saada etsimällä ensin kaikki artikkelit joissa on ţ tai ş ja listaamalla niistä erikseen ne artikkelit, joissa romanian kielilinkki osoittaa ț/ș-merkkiä käyttävään nimeen. Sitä en tiedä onnistuuko yksittäisen merkin sisältävien artikkelinnimien listaaminen jotenkin helposti... Jafeluv 6. joulukuuta 2010 kello 05.57 (EET)[vastaa]
CatScanilla saa ainakin luettelon Romania-luokan artikkeleista, mistä on jo melko vaivatonta poimia halutut artikkelit. –Kooma (keskustelu) 9. joulukuuta 2010 kello 11.49 (EET)[vastaa]
Hyvä. aloin katsoa alusta. Ensimmäinen eli Aghireşu varmaan toimii. Jo toisella (Alexandru Ioniţă) ei ole rowikin vastinetta, mutta kai sekin on vaihdettava. Jos vain kävisi nuo kaikki botilla läpi ja tekisi muutoksen riippumatta onko rowikissa. Sitten katsoisi silmällä ettei ole muuttanut jotain epäasiallista ja pudottaisi semmoiset jotenkin listasta. Seuraavassa vaiheessa kävisi läpi leipätekstit. Onnistuneeko? Tämä nyt on jo lähempänä tekniikkaa kuin kielenhuoltoa mutta eiköhän pidetä yhdessä paikassa.. --Höyhens 9. joulukuuta 2010 kello 15.48 (EET)[vastaa]

Suomen Pankki vai Suomen pankki?[muokkaa wikitekstiä]

Suora lainaus keskustelusta Suomen Pankki:

Pankin nimestä
Hiusten halkomista: Suomen Pankki näyttää kirjoittavan nimensä nykyään kieliopillisesti väärin. Ilmeisesti ovat apinoineet anglosaksista tapaa aloittaa nimen molemmat sanat isolla alkukirjaimella vaikka oikeammin suomenkielisessä muodossa pankki pitäisi alkaa pienellä. Tässä artikkelissa tietenkin kirjoitusasu pitää olla sama kuin pankin itsensä käyttämä.--Myyrylainen 11. tammikuuta 2006 kello 07:57:07 (UTC)
Vastakommentti
Enpä usko, että kyseessä olisi anglosaksisen kirjoitusasun apinointi. Tuo kirjoitusasu on ollut käytössä iät ja ajat, jo silloin, kun Suomessa vain merimiehet osasivat englantia.--Skeptosaurus 16. lokakuuta 2007 kello 19.57 (UTC)

--85.76.194.253 4. joulukuuta 2010 kello 19.47 (EET)[vastaa]

Vaikka yrityksen nimi ja tavaramerkki tms. olisivat sen logossa kokonaan versaalilla eli isoilla kirjaimilla, Wikipediassa kirjoitetaan isolla vain ensimmäinen kirjain sekä artikkelin otsikossa että itse tekstissä. Eli pitäisi olla pienellä.-Henswick1 4. joulukuuta 2010 kello 20.06 (EET) E: Lisäksi meillä on mm. Euroopan keskuspankki, oikealta nimeltään European Central Bank. Kävin siirtämässä.-Henswick1 4. joulukuuta 2010 kello 20.08 (EET)[vastaa]
Kannattaa odotella, että saadaan tämä nimeämisohjehomma päätökseen, ennen kuin lähdetään siirtelemään. Toki ei se tuohon Euroopan keskuspankkiin liity, koska se on ulkomainen yritys. --Maradona 4. joulukuuta 2010 kello 21.32 (EET)[vastaa]
Itse asiassa se on yksiselitteisesti Suomen Pankki, koska jopa Kielitoimistokin suosittelee tuota muotoa: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149#S. Siirsin artikkelin siksi takaisin vanhalle nimelle. --Maradona 4. joulukuuta 2010 kello 21.39 (EET)[vastaa]
Koska se on jopa säädetty Suomen perustuslain 91 §:ssä muotoon Suomen Pankki. --Jylöstalo 4. joulukuuta 2010 kello 23.23 (EET)[vastaa]

Sampo Pankki ym.[muokkaa wikitekstiä]

Edellä oleva siis merkitsee, että esim. Sampo-pankki, Nooa-säästöpankki, Pohjola-pankki, Pohjola-vakuutus, A-vakuutus on muutettava omille nimilleen Sampo Pankki, Nooa Säästöpankki, Pohjola Pankki, Pohjola Vakuutus, A-Vakuutus kuten on jo olemassa Tapiola Pankki. --85.76.136.234 5. joulukuuta 2010 kello 16.33 (EET)[vastaa]

Ei merkitse. --MiPe (wikinät) 5. joulukuuta 2010 kello 16.34 (EET)[vastaa]
Miksi sitten on Sampo-pankki, mutta Tapiola Pankki? --85.76.136.234 5. joulukuuta 2010 kello 17.39 (EET)[vastaa]
Koska artikkelien nimeämisohje on toistaiseksi tulkinnanvarainen. --Maradona 5. joulukuuta 2010 kello 19.18 (EET)[vastaa]

Syntymäpaikka ja syntymäkotikunta[muokkaa wikitekstiä]

Henkilömallineisiin pitää ruveta erottelemaan nämä asiat toisistaan. Ne ovat monesti eri asiat. Syntymäpaikka poistettiin virallisista papereista joskus 1970 taitteessa ja alettiin käyttämään uusiotermiä syntymäkotikunta. Ilman sarvia ja hampaita tarkistaisiko joku laintuntija tämän jutun selkeämmäksi. --Höyhens 6. joulukuuta 2010 kello 05.28 (EET)[vastaa]

Aika harvoin taitaa luotettavista lähteistä löytyä noista eriteltyä tietoa, pitänee mennä niillä ilmauksilla joita lähteissä käytetään. Jos ilmoitetaan vain yksi paikkakunta ilman selvennyksiä, kuuluu kai lukijan yleissivistykseen tietää että kyseessä voi olla tosiasiallisen synnyinpaikan sijasta ensimmäinen asuinpaikka, äidin kotipaikka tai ties mikä. Mikä näistä nyt sitten edes on henkilön kannalta merkittävintä tietoa? -Ochs 7. joulukuuta 2010 kello 01.06 (EET)[vastaa]
Ehkäpä ei sittenkään. Vuonna 1971 voimaan tullut väestökirjalaki ja siihen liittyvät muut säädökset yhtenäistivät aiemman hajanaisen käytännön. Aiemmin väestökirjanpitoon merkittiin joko syntymäpaikka tai syntymäkotikunta vähän kirjanpitäjän mieltymyksen mukaisesti. Varhaisemmastakaan väestökirjanpidosta ei ole saatavilla tietoa siitä, onko kirjoihin merkitty kunta syntymäpaikka vai äidin kotikunta, jolloin ei erittelyä voida Wikipediaankaan luotettavasti kirjata. Erityisesti vanhemmissa rekisteritiedoissa on virheitäkin, esimerkiksi sellaisia joissa lapselle on merkitty sellainen syntymä(koti)kunta, jota lapsen syntyessä ei ole ollut olemassa esimerkiksi lakkauttamisen takia. Joudumme jatkossakin elämään epätäydellisessä maailmassa enkä näe kovin järkevänä lähteä täsmentämään tätä kotikuntakysymystä. Gronroos 8. joulukuuta 2010 kello 10.52 (EET)[vastaa]
Keskustelu ei liity kielenhuoltoon, ehkä käytäntöihin tai sekalaisiin, mutta ilmeisesti lähtöisin tuolta: äänestyksestä. --Ulrika 8. joulukuuta 2010 kello 10.59 (EET)[vastaa]
Aiheesta tosiaan keskusteltiin jo aiemmin, ja totesin silloin, että entinen käytäntö ei ollut johdonmukainen. Tietoja ei ole mitenkään mahdollista selvittää. --Abc10 8. joulukuuta 2010 kello 11.13 (EET)[vastaa]

National Highway 1[muokkaa wikitekstiä]

Sinänsä pikku juttu, mutta miten "National Highway 1" suomennetaan? Kansallinen/Valtakunnallinen moottoritie 1 yms? Tästä artikkelista on kyse. --Tovk909 13. joulukuuta 2010 kello 14.58 (EET)[vastaa]

Miten olisi yksinkertaistettuna "Valtatie 1 (Kambodža)"? Eikös valtatie tarkoita sanana kansallista päätietä. --PtG 13. joulukuuta 2010 kello 15.13 (EET)[vastaa]
National Highway (India) on ainakin suomennettu ihan vain Intian valtatiet. Jafeluv 13. joulukuuta 2010 kello 15.21 (EET)[vastaa]
Kiitoksia, näillä pärjäillään. --Tovk909 13. joulukuuta 2010 kello 15.26 (EET)[vastaa]

Onko marilaiset oikeampi nimi vai ovatko molemmat nimet yhtä hyviä? J.K Nakkila 9. joulukuuta 2010 kello 20.53 (EET)[vastaa]

Näppituntumalla sanoisin että mareista puhutaan enemmän kuin marilaisista, mutta en kyllä osaa perustella, miksi.--Tanár 9. joulukuuta 2010 kello 21.19 (EET)[vastaa]
Kuitenkin tuo Laulajainenkin käyttää muotoa marilaiset? J.K Nakkila 9. joulukuuta 2010 kello 21.28 (EET)[vastaa]
Marit on tutumpi termi, marilaiset kuulostaa oudommalta. Tšeremissit oli aiemmin käytetty nimitys, mutta ilmeisesti pyrkimys oli omakieliseen nimitykseen. --Abc10 9. joulukuuta 2010 kello 21.45 (EET)[vastaa]
Johanna Laakson toimittamassa teoksessa "Uralaiset kansat" (WSOY 1991) käytetään muotoa "marilaiset", mutta minustakin "marit" kuulostaa paremmalta. --Esamatti1 11. joulukuuta 2010 kello 17.54 (EET)[vastaa]
Olisi kuitenkin hyvä tietää, onko noista olemassa jokin virallinen nimitys. Kielistähän noita "virallisia" nimityksiä ainakin on, kansoista en tiedä. J.K Nakkila 20. joulukuuta 2010 kello 16.06 (EET)[vastaa]
YSA:n mukaan "marit" [1]. --Esamatti1 20. joulukuuta 2010 kello 16.33 (EET)[vastaa]

Khmerin translitterointi[muokkaa wikitekstiä]

Kambodžan paikannimet aiheuttavat haasteita, ks. Keskustelu:Kambodža (Mondulkiri vai Mondul Kiri) ja Keskustelu:Koh Kong (maakunta). Tämä kertoo että "Kambodža" ja "Phnom Penh" ovat suomeksi oikein. Olisiko lähteitä pienemmille paikoille ? Missä käytetään tooneja ? Mondulkiri, Mondul Kiri vai Môndôl Kiri ? --Tappinen 13. joulukuuta 2010 kello 20.34 (EET)[vastaa]

En usko, että suomeksi on muille nimille mitään vakiintuneita muotoja. Kannattaisi ehkä miettiä jonkun standardin ottamista käyttöön ja sitten soveltaa sitä mahdollisimman johdonmukaisesti. en:Romanization of Khmer -artikkelissa on joitakin, esim. tämä UNGEGN. En kyllä osaa sanoa mikä olisi paras. --Epiq 13. joulukuuta 2010 kello 22.40 (EET)[vastaa]
Ainakin enwikin Kambodža-projektin arkistokeskustelussa joku toteaa juurikin tuon UNGEGN:n olevan paras tapa khmerin romanisoinnille. Lisäksi enwikin artikkeli aiheesta toteaa, että sitä ollaan käytetty tuoreissa kartoissa. Mutta kannattaa myös huomioida, että khmerin muuttaminen latinalaisille kirjaimille on myös todella haastavaa, kun vokaalimerkintä saattaa olla pelkästään joku sykkyrä konsonantin päällä. Lisäksi tuon ohjeen mukaan kahdelle merkille saattaa olla kaksi eri tapaa muuttaa se meikäläiseen tapaan, mutta mulle ei ainakaan selvinnyt, koska käyttää eri muotoja. Tässä on aika hyvä kattaus asiasta, tosin tuo taitaa olla vanhentunut UNGEGN-versio. Ja uuden mukaan, jos oikein tulkitsin Koh Kong olisi nimenomaa Kaoh Kong. --PtG 16. joulukuuta 2010 kello 01.28 (EET)[vastaa]
Ainakin mulla on lisähaaste että tuossakin käytety khmer-merkit muuttuvat kaikki laatikoiksi näytölläni.. Tuore kartasto olisi parhautta. Google Maps sanoo Kaoh Kong, mennäänkö sillä ? --Tappinen 16. joulukuuta 2010 kello 07.58 (EET)--Tappinen 16. joulukuuta 2010 kello 07.58 (EET)[vastaa]
Ja vielä: Olisko tämä lista ajantasainen (jos valitaan kuitenkin nuo hakasulussa olevat "suomenkieleen vakiintuneina") ? --Tappinen 16. joulukuuta 2010 kello 08.04 (EET)[vastaa]
Mulla onneksi näkyvät nyt, asian kuntoon saaminen sujui suht helposti (älytöntä, että näinkin isoja kieliä ei vieläkään tueta kunnolla). Tuo lista vaikuttaa minusta olevan ihan ok, katsoin nimet aika uudesta Timesin kartastosta ja vaikuttavat olevan samoja. Ja ehkä sitten tuo UNGEGN on tosiaan paras standardi. Pitäisikö se ihan ottaa käytännöksi ja kirjata lista poikkeuksista johonkin? Translitterointi on tosiaan aika haastavaa, mutta jos vastaan tulee epäselviä tapauksia, voin kyllä kokeilla kuinka se onnistuu. --Epiq 16. joulukuuta 2010 kello 14.58 (EET)[vastaa]
Kyllähän haastetta tuo, kun suurinpiirtein jokaiselle ei-latinaiselle aakkostelle pitää asentaa omat koodistot, jotta saa ne selaimessa näkyviin. Mutta tuo citypopulationin lista vaikuttaa pätevältä. Ainakin yksi sokkotesti osoitti, että Kâmpóng Chhnăng on ainakin ilmeisesti UNGEGN:n mukainen. Ja jos tosiaan tulee epäselviä tapauksia, kerää niitä vaikka johonkin listaan, niin voin kanssa yrittää tulkita. Nyt kun tajusin tuon systeeminkin, noiden symboleiden hahmottaminen ei vain ole länsimaiselle kovin helppoa tai ainakaan mulle. --PtG 16. joulukuuta 2010 kello 15.46 (EET)[vastaa]
Ptg:lle kommentti. Khmerin aakkosto on tyypiltään abugida, jossa vokaalit ovat konsonanteille alisteisia, jolloin ne merkitään niiden eteen, alle, ylle tai ympärille. Kirjoitus on silti foneettista, kuten thain merkit. Khmerin merkit eroavat thaista sen verran, että ne on opeteltava erikseen. Thain perusteella (jonka kirjoituksen hallitsen) voin kuitenkin sanoa, että translitteroinnissa ei ole muuta haastavaa kuin päättää siitä, mitä standardia noudatetaan. Khmerin merkit, myös vokaalit, ovat muunnettavissa latinalaisille merkeille helposti. --Khaosaming 18. joulukuuta 2010 kello 11.29 (EET)[vastaa]
Jeps, kiitos kommentista. Ymmärsin toki pienen pähkäilyn jälkeen, miten homma toimii. Suurin ongelma on oikeastaan siinä, etten osaa kieliä, jotka kirjoitettaisiin meille oudolla tavalla. Merkkien tulkinta on siksi vähän hankalaa, kun hommat eivät toimikaan aivan kuten meillä. Symbolien hahmotaminen on hieman hankalaa harjaantumattomalle silmällä. --PtG 18. joulukuuta 2010 kello 16.49 (EET)[vastaa]
Tässä[2] on linkki UNGEGN-dokumenttiin. Dokumentissa puhutaan tavukirjoituksesta, mikä on mielestäni väärä termi. Khmerissä käytetään ligatuureja, useamman merkin sulaumia. Konsonanteilla on oletusvokaalina kirjoittamaton 'a', kuten devanagarissa. --Khaosaming 18. joulukuuta 2010 kello 11.43 (EET)[vastaa]

Selainmoottori vai selainydin[muokkaa wikitekstiä]

Kumpaa termiä yhteisön mielestä pitäisi käyttää selainmoottorista (web browser engine) Wikipediassa selainmoottori vai selainydin? Selainmoottori on omasta mielestäni se oikea termi ja ammattilaisten käyttämä, mutta ainakin käyttäjä ML näyttää vastustavan sitä. Selainmoottori-termiä käyttävät monet alan julkaisut ja yritykset. Google-osumia tulee enemmän selainydin-termille, mutta selainmoottori-termillä tulee laadukkaampia osumia. Googlessa selainydin-hakuosumat ovat suureksi osaksi vain Wikipedian artikkeleita peilaavilta sivustoilta. --Bokthorian varakreivi Juhana kolmastoista nuorempi 13. joulukuuta 2010 kello 22.57 (EET)[vastaa]

Selainmoottori-termiä käyttävät ainakin Tietoviikko, MikroPC, Digitoday, Apple, AfterDawn, Tietokone, Cert-fi, Google ja Nokia. --Bokthorian varakreivi Juhana kolmastoista nuorempi 13. joulukuuta 2010 kello 23.12 (EET)[vastaa]

Kerrotko vielä ketkä käyttävät selainydintä? Gopase+f 13. joulukuuta 2010 kello 23.14 (EET)[vastaa]
Lähinnä Wikipediassa ja Wikipediaa peilaavilla sivustoilla olen nähnyt käytettävän selainydin-termiä. --Bokthorian varakreivi Juhana kolmastoista nuorempi 13. joulukuuta 2010 kello 23.16 (EET)[vastaa]
Jaa mun mielestä selainydin on käytössä myös mm. it-viikko ja tietokone :) Gopase+f 13. joulukuuta 2010 kello 23.33 (EET)[vastaa]
Kreivin mainitsemat auktoriteetit käyttävät myös sanaa selainydin: esimerkiksi linkitetyssä Googlen dokumentissa käytetään sitä useammin kuin moottoria. Nokian dokumentissa on heti moottorisanan jälkeen näyte dokumentin laatijoiden kielenhuollollisesta osaamisesta: "HTML sisällön". Niin kauan kun mikään oikea kielilähde ei puolla kumpaakaan, olisi parasta mennä googlen mukaan. --ML 14. joulukuuta 2010 kello 00.36 (EET)[vastaa]
Tulkitsen asian ratkaistuksi. Ei ole tullut esiin muita valideja argumentteja kuin yleisyys. Selainydin on siis termi, jota käytetään. --ML 18. joulukuuta 2010 kello 11.59 (EET)[vastaa]
Ainut joka kannatti selainydin-termiä on käyttäjä ML. Ilmeisesti käyttäjä ML on Wikipedian suuri ja mahtava ylijumala, jonka kanssa ei voi olla eri mieltä! Ihmeellistä toimintaa. --Bokthorian varakreivi Juhana kolmastoista nuorempi 18. joulukuuta 2010 kello 12.14 (EET)[vastaa]
Kuinkas moni sitten kannattikaan selainmoottori-termiä? --Anr 18. joulukuuta 2010 kello 18.16 (EET)[vastaa]
Keskusteluun ei ole otettu osaa. --Bokthorian varakreivi Juhana kolmastoista nuorempi 18. joulukuuta 2010 kello 18.22 (EET)[vastaa]

Otetaan vielä esimerkiksi game engine, josta pelimoottori-termi on ehdottomasti se oikea termi ja tuota termiä käytetään Wikipediassa. Selainmoottori (web browser engine) on miestäni täysin verrattavissa myös siihen. --Bokthorian varakreivi Juhana kolmastoista nuorempi 18. joulukuuta 2010 kello 18.09 (EET)[vastaa]

"Pelimoottori" on tietysti ko. käsitteen ainoa käytetty suomennos, mutta sekin lienee peräisin jostain Pelit-lehdestä. Sanan "engine" kääntäminen "moottoriksi" tällaisissa yhteyksissä vaikuttaa tyypilliseltä amatöörikäännökseltä, joka on otettu suoraan sanakirjasta. Engine ei ole yksi yhteen sama asia kuin "moottori" (sitä olisi "motor"). Difference Enginen (differenssikoneen) kääntäminen "differenssimoottoriksi" saattaa paljastaa, miten tyhmä moinen käännös on väärässä yhteydessä. Kun puhutaan tietokoneohjelmista, on "moottori" koko lailla älytön kielikuva. Sanaa "ydin" sen sijaan käytetään mm. käyttöjärjestelmien yhteydessä. --ML 18. joulukuuta 2010 kello 18.40 (EET)[vastaa]
Käyttöjärjestelmän ydintä (kernel) ei voi verrata selainmoottoriin, tai pelimoottoriin. --Bokthorian varakreivi Juhana kolmastoista nuorempi 18. joulukuuta 2010 kello 18.48 (EET)[vastaa]
Amatöörisanasto valitettavasti leviää kun alan sanastotyö ei taida juuri edetä. Tietotekniikan termitalkoot -niminen projekti on olemassa, mutta tapahtuuko sen puitteissa paljon mitään, on toinen asia. Muutamia sanoja näyttää tulleen lokakuussa [3]. Voisikohan sinne lähettää kysymyksiä ajankohtaisista sanasto-ongelmista? --Abc10 18. joulukuuta 2010 kello 18.49 (EET)[vastaa]
Ainakin tuolla on palauteosio, jossa sivun mukaan voi ehdottaa uusia termejä. --Bokthorian varakreivi Juhana kolmastoista nuorempi 18. joulukuuta 2010 kello 18.56 (EET)[vastaa]
Huomasin saman. Sinne ehkä kannattaisi lähettää nämä ongelmasanat. Projekti ei välttämättä ole perillä arjen tilanteissa tuskaa tuottavista sanoista ja saattaa olla tyytyväinen kyselyistä. Tosin käsittely näyttää olevan hidasta, jos tiedotteet ovat se informaatiokanava. Saattaahan olla että sieltä tulee suoraakin palautetta. --Abc10 18. joulukuuta 2010 kello 18.59 (EET)[vastaa]

Olisin tyytyväinen, jos tähän keskusteluun ottaisi osaa ja kertoisi mielipiteensä edes kolme muuta käyttäjää. --Bokthorian varakreivi Juhana kolmastoista nuorempi 18. joulukuuta 2010 kello 18.46 (EET)[vastaa]

Itselleni selainydin taitaa olla hieman tutumpi nimi. Google Chromen sivuilla lukee samalla sivulla sekä ytimestä että moottorista. --Stryn(k) 18. joulukuuta 2010 kello 18.52 (EET)[vastaa]

Kannattaisin selainydintä. Selailin eri sivustoja ja näyttäisi olevan niin että web browser engine (tai layout engine) on todellakin selaimen ydin eli se komponetti, jota ilman selain ei yksinkertaisesti toimi (vrt. käyttöjärjestelmän ydin).--Nedergard 21. joulukuuta 2010 kello 18.13 (EET)[vastaa]
Kannatan selainydintä. Kantani tueksi viittaan MikroPC-lehden selainvertailuun nrossa 3/2009, jonka taulukossa on riviotsikko "Selainydin". Näitä ytimiä ovat Gecko, WebKit-kirjasto, Trident ja Presto. --Paappa 21. joulukuuta 2010 kello 20.42 (EET)[vastaa]

Miten tuo tulisi kirjoittaa oikein? Mid-price, midprice vai mid price? Eli väliviivalla, yhteen vai erikseen kirjoitettuna? Esim. täällä näkyy kirjoitettavan väliviivalla. –Anonymous87 16. joulukuuta 2010 kello 19.54 (EET)[vastaa]

Ainakin IFPI:n sivuilla lukee mid-price. --Stryn(k) 17. joulukuuta 2010 kello 13.44 (EET)[vastaa]
Jep, niin lukee. Projektina on ollut luoda listat mid-price-listoista, taidan julkaista ne väliviivalla. –Anonymous87 17. joulukuuta 2010 kello 17.32 (EET)[vastaa]

Venäjän translitterointi: Henkilönimen ee[muokkaa wikitekstiä]

Miten translitteroidaan venäjän tupla-e . Eli tapaus Баир Иринчеев [4]? Kyseessä on kaveri, joka on kirjoittanut kirjan Mannerheim-linjasta ja kirjan talvisodan unohdetuista kuvista. Käyttää englanniksi muotoa Bair Irincheev. --Peltimikko 22. joulukuuta 2010 kello 16.38 (EET)[vastaa]

Bair Irintšejev. Е translitteroidaan je:ksi, kun se seuraa vokaalia (sekä parissa muussa tapauksessa). –Kooma (keskustelu) 22. joulukuuta 2010 kello 16.47 (EET)[vastaa]

Poppers-artikkelissa käytetään sanaa "bilepäihde". Keksiskö joku "asiallisemman" synonyymin? --Memasa 19. joulukuuta 2010 kello 15.29 (EET)[vastaa]

Korvasin sanan "bilepäihde" sanalla "viihdekäyttö". En tiedä, menikö tolla muutoksella yhtään parempaan suuntaan, kun artikkelissa lukee nyt "käytetään ... viihdekäytössä". Jotenkin kömpelö ilmaus. --Memasa 19. joulukuuta 2010 kello 15.48 (EET)[vastaa]

Hion hieman. "Viihdekäyttö" on "bilehuumeen" korvaajaksi hyvä, mutta rakenteita pitää tietenkin säätää. Pitke 4. tammikuuta 2011 kello 19.59 (EET)[vastaa]

ongelmamaa Grönlanti[muokkaa wikitekstiä]

Maan nimi lausutaan miltei poikkeuksetta pitkällä öö:llä eli [gröönlanti] tai [kröönlanti]. Nimen virallinen suomenkielinen oikeinkirjoitusasu "Grönlanti" on näin ollen ristiriidassa suomalaisen ääntämisen kanssa, pitäisihän Grönlanti-nimen sen t-kirjaimesta ja loppu-i:stä päätellen todella olla suomea (vrt. ruots. "Grönland"). Voidaan siis päätellä Grönlanti-kirjoitusasun olevan virheellinen, joten olisi ruvettava kirjoittamaan totuudenmukaisemmin "Gröönlanti". Tätä jälkimmäistä asua löytyykin Kuuklella (eli Kuukelilla) internetistä tuhansittain. --Pahio 6. tammikuuta 2011 kello 14.50 (EET)[vastaa]

Joku varmaan osaa kertoa mikä tai mitkä ovat tässä tapauksessa nimistölähteet ja mitä niissä sanotaan. Omaa järkeilyähän pyritään tässä välttämään ja nojaamaan lähteisiin.--Urjanhai 6. tammikuuta 2011 kello 15.04 (EET)[vastaa]
Kotus: [5]--Nedergard 6. tammikuuta 2011 kello 15.16 (EET)[vastaa]
Vertailukohtanahan voi mainita myös sellaiset sukunimet kuin "Blommila", "Söderkultalahti" jne.--Urjanhai 6. tammikuuta 2011 kello 15.21 (EET)[vastaa]
Olen itsekin joskus tuumaillut samaa nimeä, jolloin sitten mm. Venezuelan pitäisi olla Venetsuela - myös, koska tarkoittaa "pientä Venetsiaa" -, Nicaraguan Nikaragua, Tadžikistanin Tadsikistan, Uzbekistanin Usbekistan jne. Toisaalta, onhan esim. Guinea-Bissau ja Papua- Uusi-Guinea, ei "Ginea-Bissau" eikä "Papua- Uusi-Ginea". --85.76.148.89 6. tammikuuta 2011 kello 17.12 (EET)[vastaa]
Miksi pitäisi? Wikipediassa mennään nimistölähteiden mukaan, ja oma tutkimus kuuluu tehdä muualla. Joissain kielissä, kuten esim. latvian kieli ja liettuan kieli menetellään noin, mutta ei suomessa. Vrt. esim. lt:Kiumijokis, lt:Tuvė Janson. Toki suomessakin voitaisiin menetellä samoin, esim. "Sootsi Tapuljuu Pussi" tai "Miihkali Sergeinpoika Korpatsovi", mutta aikoinaan on vain päädytty toiseen systeemiin, jota nyt nimistölähteissä noudatetaan. --Urjanhai 6. tammikuuta 2011 kello 17.20 (EET)[vastaa]
Kenties pitkän ö:n lausuminen on väärin. --ML 6. tammikuuta 2011 kello 17.28 (EET)[vastaa]
Tuskin se on, vrt. yllä mainittuihin sukunimiin.--Urjanhai 6. tammikuuta 2011 kello 17.31 (EET)[vastaa]
Suomi on sen verran säännöllinen kieli että monille suomenkielisille tuntuu olevan todella vaikeaa ymmärtää että perussääntöihin voi olla olemassa poikkeuksia. Jafeluv 6. tammikuuta 2011 kello 17.34 (EET)[vastaa]
Eiköhän niitä poikkeuksia jo ole muutoinkin riittämiin -- vrt. esim. Forttumi-ilmiö. --Pahio 6. tammikuuta 2011 kello 21.23 (EET)[vastaa]

Kursivointi mallineen sisällä[muokkaa wikitekstiä]

Kirja-mallineeseen liittyvä kysymys: kursivoidaanko teosten nimet mallineen sisällä vai ei? Minusta ei, ja joistain artikkeleista olen kursivointeja poistanutkin muiden muokkausten ohessa. Toisesta päästä niitä kuitenkin muut lisäävät. Eli joku käytäntö, kiitos. (Tai jos sellainen on, niin kertokaa missä se lukee.) Perustelen kursivoimattomuutta sillä, että kursivoinnin tehtävänä artikkelitekstissä on tuoda esiin, että kyse on teoksen nimestä. Mallineen sisällä on kuitenkin selvää ilman kursivointiakin, että kyseessä on kirja ja sen nimi. (Siis kyseinen kirja, alkuteos, edellinen ja seuraava. Ja mitä kaikkia niitä kohtia nyt onkaan siinä.) --Hanna V 15. tammikuuta 2011 kello 18.09 (EET)[vastaa]

Jos tarkoitat tietolaatikkoa, niin esim. elokuvamallineessa nimi kursivoituu automaattisesti. Ne pitäisi yhtenäistää jompaankumpaan suuntaan. --Ulrika 15. tammikuuta 2011 kello 18.59 (EET)[vastaa]
Juurikin näin, kaikenlainen muotoilu tulisi jättää mallineen huoleksi jolloin linja olisi automaattisesti yhtenäinen ja tarvittaessa helposti vaihdettavissa. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 15. tammikuuta 2011 kello 19.19 (EET)[vastaa]
Tartu siis toimiin, älä aikaile. Tässä kerron toisesta ongelmasta, jolle joku näppärä nuori mies voi tehdä jotakin. --^^^--Ulrika 15. tammikuuta 2011 kello 19.32 (EET)[vastaa]
Tuolle ei ohjelmallisesti oikein voi mitään; kun nappia painaa tapahtuu muutokset X ja Y. Jos muutoksen X kumoaa manuaalisesti ei muutosta Y saa kumottua muuten kuin samalla keinolla: manuaalisesti (tai saa mutta tuo vaatisi jo siinä määrin raskaan tekoälyn että Brion aluksi lahtaisi, sen jälkeen seivästäisi ja lopuksi lasauttaisi vielä haulikolla, varmuuden vuoksi, kun koodi olisi pitkä kuin nälkävuosi ja veisi palvelimen resursseista 97% parissa sekunnissa). --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 15. tammikuuta 2011 kello 19.41 (EET)[vastaa]
Malline:Kirjan ohjeissa ei ainakaan ohjeisteta lisäämään kursivointimerkkejä.--Nedergard 15. tammikuuta 2011 kello 19.05 (EET)[vastaa]
Mielestäni artikkelissa tulee noudattaa yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta, joten kun teos kursivoidaan tekstissä, se tulisi kursivoida myös mallineissa. Tämä on myös yksinkertaisinta. Joskus teoksella saattaa olla sama nimi kuin jollakin teoksessa esiintyvällä asialla tai hahmolla: esimerkiksi Alan Wake -pelin päähenkilö on Alan Wake ja Max Payne -pelin Max Payne.--Olimar 15. tammikuuta 2011 kello 19.30 (EET)[vastaa]
Tuon voi toteuttaa helposti mallineeseen mutta sitä ennen kaikki mallinetta käyttävät sivut pitäisi käydä läpi ja poistaa kursivointi sillä '' + '' = 'aika höhlän näköistä'. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 15. tammikuuta 2011 kello 19.43 (EET)[vastaa]

No siis juuri näin. Piti tuossa sanomani, että jos kursivoidaan, niin se malline saisi tehdä sen suoraan. Mutta unohdin sitten jo tuota kirjoittaessani. :] Sikäli kuin noita kursivointeja ei ole kukaan vielä ehtinyt käydä etsimässä, niin voin huomenna jossain vaiheessa koittaa asiaa edistää. Joku nörtimpi voi sitten säätää sen mallineen ojennukseen. :] --Hanna V 16. tammikuuta 2011 kello 00.11 (EET)[vastaa]

Afrikan dekolonisaatio[muokkaa wikitekstiä]

Keskustelua artikkelin nimestä >>>>>> Keskustelu:Afrikan dekolonisaatio. --Ulrika 17. tammikuuta 2011 kello 16.23 (EET)[vastaa]

Ranskankielisen nimen "Navis" genetiivi[muokkaa wikitekstiä]

Miten lisään genetiivin päätteen nimeen Navis: Naviksen vai Naviin? Kumpikin muoto yhtä hyvä?--RicHard-59 17. tammikuuta 2011 kello 19.31 (EET)[vastaa]

Ainakin "Naviksen" kuulostaa huonolta. Riippuu kai siitä, onko kyseessä jonkin kielinen nimi, ja miten tämä nimi äännetään ko. kielessä, jolloin suomenkielinen pääte lisätään änntämyksen mukaan (kuten "Foucault'n"). Mutta jos kyse on scifi-hahmosta, niin on vaikea arvioida, miten ja minkä kielen mukaan se tulisi ääntää. Silloin kai voisi taivuttaa "Navisin".--Urjanhai 17. tammikuuta 2011 kello 19.43 (EET)[vastaa]
Navisin on varmaan järkevin muoto, sillä alkuperäinen ranskankielinen nimi on Nävis, joten Navis on ainakin jonkunlainen "suomennos" nimestä. --PtG 17. tammikuuta 2011 kello 19.45 (EET)[vastaa]
"Navisin"-muotoa on käytetty muualla verkkoteksteissä. Sarjakuvassa luultavasti käytetään myös tätä muotoa, koska tuntuisi oudolta että ei-ranskalaiseen ympäristöön sijoitussa tarinassa taivutettaisiin kuten Calais : Calais’n eikä nimen ääntämisasu ole lukijoille tuttu muualta, vaikka se olisikin äännettäessä vokaaliin päättyvä. --Thi 17. tammikuuta 2011 kello 19.53 (EET)[vastaa]
Albumissa on "Navis'n", viitannee että nimi lausutaan [navii]. Fr wiktionaryssa ei ole sanalle ääntämystä, harmi vaan. --RicHard-59 19. tammikuuta 2011 kello 07.15 (EET)[vastaa]
Näin itsekin lausuisin tämän, navii. Mutta minulla on ranskanopintoja takana tasan puoli vuotta joten en itsekään luottaisi omaan ääntämykseeni. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 19. tammikuuta 2011 kello 07.43 (EET)[vastaa]
Noin juuri se ranskan ääntämissääntöjen mukaan menee.--Nedergard 19. tammikuuta 2011 kello 09.11 (EET)[vastaa]
Te ranskantaitoiset, voisitteko avittaa kääntämällä ranskankieliseltä sivulta tekstiä, kuten hahmojen ja rotujen määritelmiä ym tekstiä?--RicHard-59 19. tammikuuta 2011 kello 15.10 (EET)[vastaa]

Muutettu. Miten muuten "sillage" lausutaan?--RicHard-59 17. tammikuuta 2011 kello 20.02 (EET)[vastaa]

Ranskaksi "s'laaž" (vivahtaa suutaan "sälaaž"), englanniksi (tarkoittaa säiliörehua, ei-standardi kirjoitustapa) "sailidž". Pitke 17. tammikuuta 2011 kello 22.04 (EET)[vastaa]
ranskaksi [sijaʒ] ([6])--Nedergard 18. tammikuuta 2011 kello 09.49 (EET)[vastaa]

Mikä sen Naviksen oikea kirjoitusasu on, kun vastaan tulee muotoja Navis, Nävis ja Navïs? --Ulrika 19. tammikuuta 2011 kello 09.35 (EET)[vastaa]

Suomenkielisessä albumissa Navis, alkuperäinen ranskankielinen Nävis, sarjan taidetta esittelevässä kirjassa "1000 Navïs". En osaa ranskaa, mutta kyseessä lienee erakepisteet. Englanninkielisessä Navee, ilmeisesti ääntämyksen takia.--RicHard-59 19. tammikuuta 2011 kello 15.03 (EET)[vastaa]

Godsherrarna[muokkaa wikitekstiä]

Mikäs on suomenkielinen vastine ruotsalaiselle sanalle "godsherrarna"? J.K Nakkila 19. tammikuuta 2011 kello 14.04 (EET)[vastaa]

Voisi olla ella vaikkapa "kartanonherrat" (ehkä luontevampi ja suomeksi enemmän käytetty muoto) tai "tilanherrat" (ehkä sanatarkempi käännös). Ruotsin sanakirjasta hakusanalla gods, godset voi löytyä sanan tarkempia nyansseja. Esim. "Jockis Gods Ab" on ollut Jokioisten kartanon omistanut yhtiö ja Eurajoella on tainnut olla "Vuojoki gods Ab" niminen yhtiö omistamassa Vuojoen kartanoa.--Urjanhai 19. tammikuuta 2011 kello 14.20 (EET)[vastaa]

Yritys- ja yhteisöartikkelien nimeämisohjeen muuttaminen[muokkaa wikitekstiä]

Hiljattain päättynyt mielipidetiedustelu osoitti, että nykyinen nimeämisohje ei saa enää kovin paljon kannatusta. Uuden ohjeen käyttöönottoäänestyksen sijaan keskustelussa ehdotettiin asian viemistä eteenpäin Kahvihuoneen kautta, joten tässä sitä ollaan. Mielipidetiedustelussa eniten ääniä keräsivät vaihtoehdot Artikkelin nimeksi tulee nimi, joka on yleisin suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä ja Artikkelin nimeksi tulee yrityksen tai yhteisön virallinen nimi ilman yhtiömuotoa kuvaavaa loppuosaa. Nykyohjetta kannatti 9 äänestäjää, mutta heistäkin ainakin 3 oli sitä mieltä, että ohjetta tulisi tulkita nykyisestä poikkeavalla tavalla. Se vaikutti mielipidetiedustelun tuloksen perusteella selvältä, että yritysten ja yhteisöjen nimien korjaamista suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaiseksi ei juuri kannateta.

Ehdotan nyt, että uutta ohjeen sanamuotoa aletaan muotoilla mielipidetiedustelussa eniten ääniä keränneiden vaihtoehtojen pohjalta. --Maradona 6. tammikuuta 2011 kello 13.18 (EET)[vastaa]

Hieno nähdä ettei yrityksiä konsensuksen saavuttamiseksi ole vielä kokonaan kuopattu. Nykyohje kaikille artikkeleille sanoo, että artikkelin nimeksi pitäisi ottaa nimi, jolla aiheeseen viitataan suomen yleiskielessä. Tulkintaongelmien aiheuttaja on tässä Kielitoimiston preskriptiivinen suositus, jonka mukaan yritysnimiä on korjattava yleiskielen mukaiseksi muun muassa isoja kirjaimia muuttamalla, välimerkkejä lisäämällä tai poistamalla ja yhteen kirjoitettuja sanoja erottamalla.
Toisten mukaan em. Kielitoimiston suosituksen mukaan korjattu muoto on ainoa oikea suomenkielinen muoto, tai ainakin ainoa tietosanakirjaan sopiva. Omasta mielestäni taas tietosanakirjan ei tulisi lähteä omaksumaan korjattuja muotoja ennen kuin ne on omaksuttu yleiseen käyttöön. Hyvä lähtökohta olisi tutkia saatavilla olevia suomenkielisiä lähteitä ja katsoa millä nimellä ne viittaavat aiheeseen. Tällä tavalla saavutetaan hyvällä todennäköisyydellä normaalilukijalle tunnistettava kirjoitusasu. Se, mikä kussakin tapauksessa on hallitseva muoto lähteissä, on tietty keskusteltava tapauskohtaisesti, mutta mielestäni lähteisiin perustuva keskustelu on keskimäärin kehittävämpää kuin omiin mieltymyksiin perustuva väittely. Jafeluv 6. tammikuuta 2011 kello 18.54 (EET)[vastaa]
Tämmönen tulkinta kelpaa mulle. Gopase+f 6. tammikuuta 2011 kello 19.00 (EET)[vastaa]
Toisin sanoen itse ohjetta ei olisi edes tarpeen muuttaa, vaan ainoastaan sen tulkintaa. Miten tämä käytännössä tehdään? --Maradona 13. tammikuuta 2011 kello 11.46 (EET)[vastaa]
Kyllä ohjeen yritysnimiin viittaavaa kohtaa pitää tarkentaa, nykyinen tekstihän puhuu ainoastaan kielitoimiston suosituksesta. Jafeluv 13. tammikuuta 2011 kello 11.55 (EET)[vastaa]
Ehdotan että tämä kohta ohjeessa "Vaikka yrityksen nimi ja tavaramerkki tms. olisivat sen logossa kokonaan versaalilla eli isoilla kirjaimilla, Wikipediassa kirjoitetaan isolla vain ensimmäinen kirjain sekä artikkelin otsikossa että itse tekstissä. Poikkeuksen muodostavat eBay-tyyppiset nimet, joissa voidaan selvyyden vuoksi noudattaa yrityksen omaa käytäntöä." korvataan tekstillä "Yritys- ja yhteisöartikkelit nimetään sen mukaan miten yritystä tai yhteisöä yleisimmin kutsutaan suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä. Jos lähteissä käytetään tasavertaisesti kahta tai useampaa muotoa, niin artikkelin nimestä päätetään tapauskohtaisesti." Saa muotoilla paremmaksi. Lisäksi sen perässä irrallaan olevan Kielitoimiston ohjeen lainauksen voisi poistaa kokonaan. --Maradona 17. tammikuuta 2011 kello 09.10 (EET)[vastaa]
Tälläkö jatketaan, kun parannuskommentteja ei kuulu? --Maradona 20. tammikuuta 2011 kello 23.22 (EET)[vastaa]
Mielestäni on huononnus, jos poistetaan maininta siitä, ettei logon versaaleista välitetä. Myös eBay-esimerkkiä englanninkielisistä nimistä on tarpeetonta poistaa. --Jisis 20. tammikuuta 2011 kello 23.34 (EET)[vastaa]
Vaikkei sitä erikseen mainita, niin lopputulos olisi silti sama. Tuskin missään lähteissä kirjoitetaan systemaattisesti yrityksen nimeä versaaleilla tai eBayta Ebay. Muutenkaan logossa näkyvä nimi ei edes pitäisi olla ehdolla artikkeli nimeksi (ei tainnut olla edes mielipidetiedustelussa vaihtoehtona). --Maradona 21. tammikuuta 2011 kello 07.37 (EET)[vastaa]
Tarkentamalla nykyistä ohjetta voidaan tulkintaa ohjata tiettyyn suuntaan. Pitke 13. tammikuuta 2011 kello 12.17 (EET)[vastaa]

Tässä yhteydessä kannattaa varmaankin ottaa kantaa myös toissijaisten kriteerien järjestykseen. Jos useampaa nimimuotoa käytetään suurin piirtein yhtä yleisesti, mikä niistä valitaan, oikeakielisin vai virallisin? -- Piisamson 8. tammikuuta 2011 kello 21.39 (EET)[vastaa]

Hyvä pointti. Mielestäni tuollaiset pattitilanteet voisi jättää tapauskohtaisesti ratkaistavaksi. Ensinnäkin se, onko kyseessä pattitilanne vai ei, on aina katsottava tapauskohtaisesti, ja tapauksesta riippuen pitää ottaa huomioon nimen oikeakielisyyden ja kohteen oman preferenssin lisäksi muitakin seikkoja. Jos myöhemmin vaikuttaa siltä, että ongelmatapauksilla on keskustelujen perusteella taipumus kääntyä tiettyyn suuntaan, voi käytäntöä tarkentaa vastaamaan paremmin oikeaa tilannetta (ks. miten käytännöt syntyvät, kohta 1). Jafeluv 11. tammikuuta 2011 kello 10.33 (EET)[vastaa]
Näin näppituntumalta arvioituna tuollaisia epävarmoja tapauksia ei tule kovin usein vastaan. Nämä eniten närää aiheuttaneet pankkien nimetkin ovat selviä juttuja, jos katsotaan yleisimmin käytettyjä kirjoitusasuja. Mielipideäänestyksen keskustelussa esiin tullut Kuituanet olisi varmaan tällainen tapaus, vaan siitä ei toistaiseksi ole artikkelia. --Maradona 11. tammikuuta 2011 kello 10.41 (EET)[vastaa]
Ei nuo pankitkaan aivan selviä tapauksia ole. Esimerkiksi kiistellystä Sampo-pankista löytyy Helsingin Sanomien artikkeleista kumpaakin muotoa runsaasti (esim. [7], [8], [9], [10]). --Jusb 14. tammikuuta 2011 kello 09.43 (EET)[vastaa]
Pankki-sana on siinä erotuksen Sampo Groupista, joka taas on englantia ja voidaan kirjoittaa melkein miten vain. Sampo-pankki kirjoitetaan sen vuoksi Sampo-pankki, vaikka logossa yritetäänkin matkia englantia. --Ulrika 14. tammikuuta 2011 kello 09.48 (EET)[vastaa]
Oma näkemykseni Sampo Pankin Sampo-pankin Sampo-nimisen pankin yleisimmästä kirjoitusasusta löytyy keskustelusivulta. Juttua voidaan jatkaa siellä jos saadaan ensin käytäntökysymys ratkaistua :) Jafeluv 14. tammikuuta 2011 kello 09.58 (EET)[vastaa]
43-7 näytti menevän Sampo Pankin hyväksi pikaisen haun perusteella HS:n sivulla. Tv-uutisissa oli muuten viimeksi pari päivää sitten haastattelussa joku Sampo Pankista, ei Sampo-pankista. Että tuosta pankin nimestä ei vääntöä saada enää aikaan. --Maradona 14. tammikuuta 2011 kello 11.45 (EET)[vastaa]
"Jos useampaa nimimuotoa käytetään suurin piirtein yhtä yleisesti, mikä niistä valitaan, oikeakielisin vai virallisin?" Tottakai oikeakielisin, aina. jr888 16. tammikuuta 2011 kello 09.11 (EET)[vastaa]
Tottakai virallinen :)--Opa 16. tammikuuta 2011 kello 12.56 (EET)[vastaa]
Virallinen, ilman muuta. Tarvittaessa voitaisiin ratkaista tapauskohtaisesti keskustelemalla. --Maradona 17. tammikuuta 2011 kello 08.59 (EET)[vastaa]
Ilman muuta kielenmukainen, ei mitään mainosmuotoiluja. Maradona ei päätä Wikipedian kielenhuoltoasioista vaan asiantuntija on Kielitoimisto. --Ulrika 17. tammikuuta 2011 kello 09.28 (EET)[vastaa]
Täysin samaa mieltä Ulrikan kanssa. --Esamatti1 17. tammikuuta 2011 kello 09.36 (EET)[vastaa]
Jos nyt esimerkiksi yksi tapaus viidestäkymmenestä on niin epäselvä, että yrityksen nimestä käytetään useampaa muotoa, niin eiköhän sen nimen voi keskustelemalla päättää. Siihen keskusteluun voisi Ulrikakin osallistua aina niin virkeillä ja uudistuvilla perusteluillaan. --Maradona 17. tammikuuta 2011 kello 09.42 (EET)[vastaa]

Nähdäkseni asiasta on nyt konsensus, joten avasin keskustelun Artikkelin nimeämisohjeen keskustelusivulle siitä, miten ohjesivua tulisi muokata. --Maradona 23. tammikuuta 2011 kello 13.25 (EET)[vastaa]

Suomenkielisen maataloustermin lajike (engl. Cultivar) merkitys ei näytä olevan kaikille selvä. Kasvitieteilijä Arne Rousi valitteli kirjassaan Auringonkukasta viiniköynnökseen (sivulla 39), että sanaa käytetään tiedotusvälineissä usein väärin, esimerkiksi lajin synonyyminä ja usein luonnonkasveistakin. Kyseessä on kuitenkin ainoastaan viljelyskasvien luokitteluun liittyvä käsite, joka tarkoittaa kasvin jalostettua viljelysmuotoa ja on samalla niiden luokittelun alimman tason yksikkö. Myös Nykysuomen sanakirja vahvistaa, että sana tarkoittaa nimenomaan tätä eikä edes tunne sille mitään muuta merkitystä tai käyttöyhteyttä. (Vai sanooko jokin uudempi sanakirja toista?) Niinpä yhteen viljelyskasvilajiin voi kuulua vaikka kuinka monta lajiketta, kun taas luonnonkasveista ei lajikkeita ole olemassakaan. Päätinpä tarkistaa, minkä verran sitä on käytetty virheellisesti myös täällä. Hakutulos on tässä: Näyttää [11]. Osoittautui että suurimmassa osassa hakutulokseen tulleista artikkeleista sanaa olikin käytetty oikein, mutta aika monesta löytyi myös korjattavaa - parissakin artikkelissa sitä oli käytetty jopa kivistä - ja muutamassa tapauksessa ehkä tarkistettavaakin: onko jokin viljelyskasvin tyyppi todella yksi ainoa lajike vai ehkä useamman lajikkeen ryhmä, esimerkiksi alalaji? (Ehkä tätä suomen kielen sanaa on syytäkin pitää hieman epäonnistuneena, koska se on sekaannuttavan lähellä sanaa laji; englannissa jo termit ovat selvemmin erotettavissa toisistaan. Mutta uuden termin ehdottaminen tilalle olisi tietysti "uutta tutkimusta", emmekä mene sitä tällä tekemään.) -KLS 20. tammikuuta 2011 kello 23.33 (EET)[vastaa]

Ainakaan Suomen kielen perussanakirja ei ole laajentanut merkitystä, vaan juuri tuota varten se siinäkin varataan. Iivarius 21. tammikuuta 2011 kello 01.53 (EET)[vastaa]
Laji -sanalla kyllä on eri yhteyksissä muitakin käyttötapoja, jotka sana­kirjatkin tuntevat. Paitsi biologisista lajeista, sitä voidaan käyttää (joko pelkkänä tai ainakin yhdys­sanan osana) myös esimerkiksi tavara­­lajeista, ruoka­lajeista ja urheilu­­lajeista. Kun on kysymys tavarasta, sanan merkitys tuskin on kovin tarkkaan määritelty, mutta kun on kysymys kasvista tai eläimestä, on syytä olla tarkkana - onko kyseessä laji vai jokin sitä ylempi tai alempi taksonominen yksikkö. Sen sijaan lajike ei ilmeisestikään ole mitään muuta kuin kasvin jalostettu viljelys­muoto, joten jos sanaa näkee käytettävän mistä muusta tahansa, se on syytä vaihtaa joksikin muuksi. (Tosin kyllä se viljelty kasvi voi olla myös koriste­kasvi; niistäkin on jalostettu lajikkeita.)Kommentin jätti KLS (keskustelu – muokkaukset)
Termin merkitys on selvä, viljelykasveista sitä käytetään, ja Kielitoimiston sanakirjan mukaan nimenomaan sellaisista, joiden ominaisuudet periytyvät, mikä olikin minulle uusi tieto. Mikä mahtaa olla sellainen jalostettu viljelymuoto, jonka ominaisuudet eivät periydy? Hybiridi? Korjaukset on siis sitä myöten tehtävä. Minulle tämä ero on selvä, mutta on ymmärrettävää, että eroa ei huomaa, jos ei ole ollut asian kanssa tekemisissä. --Abc10 21. tammikuuta 2011 kello 09.03 (EET)[vastaa]
Voiko joku asiaa tarkemmin tunteva vielä tarkistaa, mitä ovat ne "lajikkeet", joista puhuttiin artikkelin S-nitrosylaatio aikaisemmissa versioissa? Selvästi eivät ainakaan kasvilajikkeita, vaan kaikesta päättäen joitakin orgaanisia molekyylejä tai niiden osia. Korjasin sen toistaiseksi sanalla molekyyli, mutta onko korjaukseni oikea? -KLS 21. tammikuuta 2011 kello 10.45 (EET)[vastaa]
Tuo lajike on tekstiin todennäköisesti päätynyt englanninkielisestä termistä Chemical species, jonka merkitys vaihtelee. Se voi olla molekyyli, ioni, atomi, molekyylin osa... (joskus näkee käytettävän suomenkielisessäkin tekstissä muotoa spesiekset). Lajike ei siis todellakaan ole oikea termi. Joskus sen voi korvata sanalla yhdiste molekyyli, mutta ei aina. Tämän artikkelin tapauksessa useimmat luetelluista aineista olivat (epä)orgaanisia yhdisteitä ja molekyyli oli tässä ihan hyvä sana (joskin peroksinitriitti on ioni). Jos haluaa voi molekyylitermin korvata myös yhdisteellä. --MiPe (wikinät) 21. tammikuuta 2011 kello 20.46 (EET)[vastaa]

Aasialaiset paikannimet[muokkaa wikitekstiä]

Olisin kiitollinen jos joku jaksaisi katsoa paikannimien oikeinkirjoituksen sivulta Irakin maakunnat‎ läpi. Ohje:Arabian kielen transkribointi on merkitty vielä keskeneräiseksi, heräteltäisiinkö sen kehittämistä ? Asiaa sivuava aiempi keskustelu Wikipedia:Kahvihuone_(kielenhuolto)/Arkisto4#Persian_translitterointi tuli esille Iranin vertaisarvioinnissa, siellä ei tullut vastustusta Citypopulationin käytölle, mutta olisiko loogista ottaa tarkkeet pois niistäkin ? Toisaalta, Arkisto 21#Khmerin translitterointi päätyi tarkkeiden käyttöön UNGEGNin mukaan, ja Ohje:Itä-Aasiaa käsittelevät artikkelit sanoo että vietnamissa käytetään tooneja. --Tappinen 22. tammikuuta 2011 kello 12.16 (EET)[vastaa]

Myös hepreankielen tyyliopas on vaiheessa. Kumpikin tarvisi varmaan keskustelua ja eteenpäin vientiä --PtG 23. tammikuuta 2011 kello 00.34 (EET)[vastaa]
Paikannimissä UNGEGN:n ohjeet ovat mielestäni se auktoriteetti, jota olisi syytä noudattaa. Sen suosituksilla on myös monissa kohdemaissa virallisluonteinen asema (esim. enemmän tai vähemmän juuri Irak: [12]). Ongelmana on tietenkin suomenkieliset sovinnaisnimet - en tiedä miten monta niitä Irakissa on.--Nedergard 23. tammikuuta 2011 kello 06.12 (EET)[vastaa]
Arabialaisten paikannimien kohdalla kannattaa huomioida, että Suomessa on oma standardi kielen muuntamiseksi suomalaiseen muotoon. Se ei taida lopulta hirveästi erota UNGEGN:stä. Suurin ero taitaa olla se, että kirjaimen šīn suomalainen muoto on š, kun englanniksi se on sh. --PtG 23. tammikuuta 2011 kello 14.35 (EET)[vastaa]
Kävin maakunnat läpi maailman paikannimien kanssa. Ainoat, joita vois sen näkökulmasta miettiä ovat Babylon ja Ninive. Gopase+f 23. tammikuuta 2011 kello 09.21 (EET)[vastaa]
Tai siis tarkennukseksi: Paikannimet otti kantaa vain noihin kahteen. Gopase+f 23. tammikuuta 2011 kello 09.31 (EET)[vastaa]

Computer specialist[muokkaa wikitekstiä]

Nyt siis puhutaan ammattinimikkeestä. Tietokone-ekspertti tai -asiantuntija ei taida oikein kelvata. Joten parempia suomennoksia kaivataan. --Memasa 22. tammikuuta 2011 kello 22.17 (EET)[vastaa]

IT-asiantutntija ? --Tappinen 22. tammikuuta 2011 kello 22.19 (EET)[vastaa]
Tietotekniikan asiantuntija? --Maradona 22. tammikuuta 2011 kello 22.24 (EET)[vastaa]
Oiskohan toi Maradonan ehdotus parempi. Käytän sitä ainakin toistaiseksi. --Memasa 22. tammikuuta 2011 kello 22.27 (EET)[vastaa]
IT-alalla X-specialist kääntyy hyvin herkästi muotoon X:n erityisasiantuntija joten loogisin suomennos olisi pelkkä erityisasiantuntija (kun termi suomennetaan IT-alaa käsittelevään aiheeseen) tai tietotekniikan erityisasiantuntija muissa aiheissa. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 22. tammikuuta 2011 kello 22.28 (EET)[vastaa]
Järjestelmäasiantuntija. Ei tarkoita oikein yhtään mitään, mutta sopii joka työnkuvaan. --Otrfan 22. tammikuuta 2011 kello 22.30 (EET)[vastaa]

Lähteen paikka tekstissä[muokkaa wikitekstiä]

Kun lähde laitetaan ref-mallinteella tekstiin niin miten tulee menetellä seuraavissa tapauksissa

1. lähde tekstin keskellä

nain:

sanalahde sana

vai näin

sana lähde sana 2. kun lähde on rivin lopussa näin

sana lähde .

vain näin

sanalahde.

vain näin

sana.lahde

vai näin

sana. lähde

tuossa lähde tarkoittaa sitä viitteenhttp://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Wikipedia:Kahvihuone_(kielenhuolto)&action=edit&section=11 numeroa mikä näkyy tekstissä.--Musamies 23. tammikuuta 2011 kello 10.23 (EET)[vastaa]

Riippuu vähän mitä lähteistetään:
"Seppo Pekka Kaaleppi Jokusukunimi[1] on kuuluisa..." = Lähde sanassa kiinni; nimen lähteistys
"...joka on tunnettu[2][3] teoksistaan ympäri Suomen." = Lähde/lähteet "superlatiivissa" kiinni: Lähteet todentaa "superlatiivin"
"Nuorempana Seppo Jokusukunimi oli kova poika ryyppäämään mutta AA-kerhon avulla Seppo pääsi eroon alkoholista ja on nykyisin absolutisti[4]." = Lähde sanassa kiinni juuri ennen lopetusmerkkiä; lähde lauseelle
"Myohemmin Seppo muutti Posiolle ja osti Maatilan.[5] --[kappaleenvaihto]--" = Lähde kappaleen viimeisen välimerkin jälkeen; Lähde lähteistää koko kappaletta
Mutta siis lähde on aina kiinni sanassa tai lopetusmerkissä, ei ikinä irroitettuna välilyönnillä. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 23. tammikuuta 2011 kello 10.41 (EET)[vastaa]
Käytäntöjen mukaan viittaukset laitetaan pääsääntöisesti heti välimerkin jälkeen,[1] tällä tavalla.[1] Kuitenkin jos viittauksen vaikutusalueesta voi syntyä epäselvyyttä (esim. viitattaessa kappaleen viimeiseen virkkeeseen), voi viitteen sijoittaa selvyyden vuoksi myös ennen virkkeen päättävää pistettä. Tämä on siis vaihtoehtoinen tapa.
Kappaleeseen ja lauseeseen viittaavien viitteiden erottelu on hankalaa wikipedia-artikkelien historian vuoksi. Meillä on todella suuri määrä artikkeleja joissa on järjestelmällisesti käytetty aina viitemerkintää välimerkin jälkeen, silloinkin kun on kysymys kappaleen viimeiseen lauseeseen kohdistuvasta viitteestä. Näissäkin siis viite on kappaleen viimeisen välimerkin jälkeen, ei ennen. Tämän vuoksi Agonyn esittämä lause- ja kappaleviitteen erottelu ei yksinkertaisesti toimi: vaikka kirjoittaja merkkaisi kappaleeseen kohdistuvan viitteen esitetyllä tavalla, ei lukijalla ole mitään keinoa tietää onko viite kappaleeseen vai lauseeseen kohdistuva: viite kun ei eroa millään tavalla vanhasta tavanomaisesti käytetystä viittaustavasta. Käytännössä meillä siis ei ole minkäänlaista toimivaa yhdessä sovittua tapaa merkitä kappaleviite.
Toinen ongelma kyseisessä tavassa on se, ettei kukaan muu kuin viitteen lisääjä tiedä onko viitteen paikka tarkoituksellinen, välinpitämättömästi roiskaistu vai typo. Tapa soveltuu erinomaisen huonosti wikipediatyyppiseen yhteisökirjoittamiseen, mutta sen käyttö on siis sallittua. Toimivan kappaleviitemerkinnän puutteen voi kiertää viitteistämällä jokaisen lauseen erikseen, mikä kyllä johtaa heikkolukuisempaan tekstin niin luku- kuin muokkausnäkymässäkin. Toinen vaihtoehto on merkitä huomautusmerkinnällä viitteen laajuus (<!-- Viite XXXX alkaa -->). Huomautus kyllä näkyy vain muokkaustilassa.
Koska kappaleviitteiden käyttö helpottaisi viitteiden kanssa suhmurointia ja säästäisi krjoittajan aikaa meidän olisi kyllä syytä saada aikaan oikeasti toimiva kappaleeseen kohdistuva viittaustapa. Terv. --Riisipuuro 23. tammikuuta 2011 kello 17.27 (EET)--[vastaa]
Hmm, nyt tipahti viimeinenkin inkkari mun kanootista. Siis oldschool-esimerkkinihän nimenomaan erottelee kappaleviitteet lauseviitteistä. Otetaan esimerkkikappale:
"Seppo Pekka Kaaleppi Jokusukunimi[1] on kuuluisa[2][3] kaislamattojen tekijä joka tunnetaan millintarkoista matoistaan. Nuorempana Seppo Jokusukunimi oli kova ryyppäämään mutta AA-kerhon ansiosta Seppo pääsi eroon alkoholista ja on nykyisin absolutisti tilanomistaja posiolla[4].[5]"
Esimerkissä
[1] lähteistää lauseen alkua
[2][3] lähteistää sanan "kuuluisa"
[4] lähteistää kappaleen viimeisen lauseen
[5] lähteistää kappaleen
Eli 4 & 5 erottuu toisistaan. Tai näin ainakin itse olen kuvitellut tämän menevän :p --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 23. tammikuuta 2011 kello 17.43 (EET)[vastaa]
Totta, 4 & 5 eroavat toisistaan. 5 ei sen sijaan eroa millään tavalla meidän vähintään kymmenistä tuhansista artikkeleista jossa on käytetty tyyliä 5 aina, riippumatta sitä onko kysymyksessä lause- tai kappaleviite. Millä keinoin siis lukija tietää juuri ko. viitteen tarkoittavan kappaleviitettä kun se yleensä voi tarkoittaa jompaa kumpaa?
Tyyli 4 kertoo kyllä että tarkoitetaan lauseviitettä. Sekään ei kuitenkaan eroa mitenkään niistä viitteistä, joissa kirjoittajalle sattuu typo: piste tulee väärään paikkaan. Se että noin pieni typo muuttaa koko merkinnän kertoman toiseksi, eikä muilla kuin kirjoittajalla ole mahdollisuutta tietää asiaa, on melkoisen huono piirre yhteisökirjoittamisessa. Terv. --Riisipuuro 23. tammikuuta 2011 kello 19.44 (EET)--[vastaa]
Ah, nyt palasi inkkarit takaisin kanoottiin ja soutu voi jatkua. Kiitos ratakiskosta :) --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 23. tammikuuta 2011 kello 20.18 (EET)[vastaa]
Tää ei oikeastaan kuuluisi kielenhuoltoon vaan käytäntöihin tms. --Ulrika 23. tammikuuta 2011 kello 11.13 (EET)[vastaa]

corvée labor suomeksi?[muokkaa wikitekstiä]

Tietääköhän joku, mitä en:Corvée on suomeksi? Vähän vaikuttaisi samankaltaiselta kuin taksvärkki.--Nedergard 23. tammikuuta 2011 kello 18.32 (EET)[vastaa]

Ranskaa: raadanta, aherrus, (sot.) työpalvelus. --Ulrika 23. tammikuuta 2011 kello 18.39 (EET)[vastaa]
Käytetään ranskassa usein juuri täksvärkkiä ilmaisemaan, siis sellaista torpparin tai mäkitupalaisen taksvärkkiä! --Tomppaboy 23. tammikuuta 2011 kello 18.52 (EET)[vastaa]
Kiitos kommenteista! Päädyin taksvärkkijärjestelmään tässä yhteydessä. Lähde ei valitettavasti täsmentänyt tätä sen tarkemmin...--Nedergard 23. tammikuuta 2011 kello 19.55 (EET)[vastaa]
Venäjällä oli olemassa suunnilleen vastaava järjestelmä барщина (barštšina). Sanakirjan mukaan: 'päivätyö', 'veropäivätyö', 'verotyö'. Ilmiönä 'veropäivätyöjärjestelmä'. Myanmanrin sotilasjuntta on käyttänyt corvéeta nykyaikanakin[13], joten se ei ole aivan hävinnyt. Veropäivätyö löytyy punaisena linkkinä Wikisanakirjasta[14]. Minusta taksvärkkijärjestelmä, vaikka onkin asiaanliittyvä, antaa väärän kuvan, etenkin kun nykyään taksvärkillä on hyvin positiivinen merkitys koululaisten vapaaehtoistyönä. Corvée ei ole milloinkaan valinnanvarainen työn muoto. Ulrikan antama 'työpalvelus' on ehkä lähinnä ilmiön luonnetta, varsinkin jos sitä täsmentää laatusanalla 'pakollinen'.--Khaosaming 24. tammikuuta 2011 kello 16.07 (EET)[vastaa]
Asiaa koskeva kansainvälinen sopimus on muuten "Pakollista työtä koskeva sopimus, jonka kansainvälinen työkonferenssi on hyväksynyt vuonna 1930". Siinä mielessä "pakollinen työpalvelus" lienee sopivin termi.--Nedergard 25. tammikuuta 2011 kello 08.40 (EET)[vastaa]
Kansainliiton sopimukset eivät käsittääkseni sääntele feodalismin ajan yhteiskuntajärjestystä. --Esamatti1 25. tammikuuta 2011 kello 10.16 (EET)[vastaa]
Eivät toki, mutta nykyisen Kambodzan alueella tämä järjestelmä on kuitenkin ollut käytössä aina 1900-luvulle asti. Siinä mielessä "nykyaikaisenkin" termin käyttö on puolusteltavissa (ja toiseksi en mistään lähteestä ole ainakaan vielä löytänyt omakielistä termiä). --Nedergard 25. tammikuuta 2011 kello 12.34 (EET)[vastaa]
Suomessa ei nähdäkseni ole ollut olemassa feodalismia (maaorjuutta) ainakaan puhtaassa muodossa, joten 'taksvärkkikään' ei minusta ole paras tapa ilmiön kuvaamiseen. Haen sopivaa yleisluontoista termiä kokooma-artikkelia varten, jossa voitaisiin kuvailla ja selittää eri maissa käytössä olleita vastaavia järjestelmiä. Olisikohan käytettävä ranskankielistä sanaa corvée, jolloin se olisi heti johdannossa avattava lukijalle. Roomassa corvée tunnettiin nimellä "angaria". Khmerien valtakunnassa ja Thaimaassa (Siamissa) oli aikoinaan käytössä feodalismia muistuttava "sakdina", jossa talonpojat oli jaettu kuninkaalle työvelvollisiin ไพร่ phrai[15]. Corvée ei liity (välttämättä) orjuuteen, sillä hyvin usein sen alainen henkilö on ollut muutoin vapaa, vaikka kuuluu alempaan yhteiskuntaluokkaan. Ilmiönä corvée rinnastuu usein verovelvollisuuteen.--Khaosaming 25. tammikuuta 2011 kello 19.01 (EET)[vastaa]

Ylipaino vai liikapaino?[muokkaa wikitekstiä]

Kumpi on virallisempi termi? Keskustelu lähti liikkeelle täältä, jossa osa porukasta oli ylipainon ja osa liikapainon kannalla. Kielitoimiston sanakirja tuntee molemmat, samoin Duodecim käyttää molempia sekaisin. Nyt kun itse artikkeli ylipaino on siirretty (mielestäni huonommalle) liikapaino -nimelle, ajattelin kysellä laajempaa kantaa asiaan. Jospa saataisiin vaikka wikikäyttäjien mielipiteiden sijaan ihan jonkun virallisen tahon määritelmä. --albval(keskustelu) 28. tammikuuta 2011 kello 22.08 (EET)[vastaa]

Voi äiti. Liikapaino viittaisi mutu-pohjalta lääketieteellisin perustein liialliseen (eli haitalliseen) painoon, kun taas ylipainon skaalaan kuuluisi siitä painokäyrää alaspäin myös pätkä ennen "normaalipainoa". Artikkeli nykytilassaan käsittelee normaalipainoa ylempää painoa lähinnä terveyden kannalta, joten puolestani saa olla liikapaino, vaikken ole sanaa aiemmin edes kuullut. Hassua, että joku keskustelussa sanoi, että hänelle tulee mieleen "ylipainosta" painorajoituksen ylittävät kulkuneuvot ja "liikapainosta" henkilö -- minulla konnotaatiot menee juuri päinvastoin. Pitke 28. tammikuuta 2011 kello 23.31 (EET)[vastaa]
Näin päin ne keskustelussakin meni; liikapaino == tekninen, ylipaino == ihminen(viärä keskustelu :p). Itse kannatan ylipainoa. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 29. tammikuuta 2011 kello 11.39 (EET)[vastaa]
Kielitoimiston sanakirjan mukaan ovat synonyymejä ja molempia käytetään yhtä lailla ihmisistä ja kuormasta. Ylipaino on yleisempi googlessa. --Jisis 28. tammikuuta 2011 kello 23.41 (EET)[vastaa]
Virallisten tahojen mielipidettä en tiedä, mutta kyllähän ylipaino on selvästi yleisemmin käytetty sana kuin liikapaino. Esimerkkinä (jo mainitun Googlen lisäksi): sana ylipaino mainittu yli 2000 artikkelissa Helsingin Sanomissa viimeisten 21 vuoden aikana [16], kun taas sanalla liikapaino tulee vain hieman päälle sata osumaa [17]. Kannattaisin artikkelin siirtoa takaisin nimelle ylipaino. --Nironen 29. tammikuuta 2011 kello 00.09 (EET)[vastaa]
Ylipaino. --ML 29. tammikuuta 2011 kello 00.44 (EET)[vastaa]
Ylipaino.--Nedergard 29. tammikuuta 2011 kello 10.30 (EET)[vastaa]
Mun täytyy varmaan hankkia toinen käyttäjätunnus tällaisia toimenpiteitä (esim. luokan nimet) varten, kun eräät käyttäjät ovat aina eri mieltä kt Ulrikan kanssa, aiheesta riippumatta, järkiperusteista riippumatta. --Ulrika 29. tammikuuta 2011 kello 10.41 (EET)[vastaa]

Kun valitsin luokan nimeksi liikapaino, tein sen Wikipedian käytäntöjen mukaan. Totesin että ylipaino liittyy useammin teknisiin yhteyksiin (Google-haku: ylipaino + rekka 526, liikapaino + rekka 63 osoitti sen selvästi). Ihmisestä puhuttaessa Duodecimin Terveyskirjasto käyttää selvästi useammin liikapainoa (194) kuin ylipainoa (169). Jos nämä toteennäytetyt faktat, jo keskustelussa esille tuomani perusteet, halutaan sivuuttaa henkilökohtaisilla tuntemuksilla (uskomus), olen aika hämmästynyt. --Ulrika 29. tammikuuta 2011 kello 09.55 (EET)[vastaa]

Itse asiassa yllä mainittu google-testi ei osoita mitään - tai sitten ihan päinvastaista. Pelkällä sanalla ylipaino tulee etusivun ilmoituksen mukaan noin 291 000 tulosta, sanalla liikapaino 14 300 tulosta. Tuossa on tietty duplikaatit mukana, mutta jätetään se toistaiseksi huomiotta, ero on kuitenkin selvä. Absoluuttiset luvut Xpaino+rekka eivät siis ole mitenkään vertailukelpoisia, vaan pitää katsoa osuuksia. Itse asiassa ylipaino yhdistetään rekkoihin vain 526 / 291000 = 0,24 % termin käyttötapauksista kun taas liikapaino yhdistetään 63 / 14 300 = 0,44 % tapauksista -> liikapaino + rekka on itse asiassa yleisempi kuin ylipaino + rekka. --albval(keskustelu) 29. tammikuuta 2011 kello 11.46 (EET)[vastaa]
Ottaen huomioon, että artikkeli ei käsittele rekkojen painoa, niin mitä tekemistä noilla googletuksilla on minkään kanssa, varsinkin kun taas käytät Googlea varsin persoonallisesti? Googleta vaikka +ihminen +ylipaino, jos jotain haluat googletella. --Otrfan 29. tammikuuta 2011 kello 13.04 (EET)[vastaa]

Huoh, kumpikin tarkoittaa samaa asiaa, ja molempia käytetään. Monissa Googlesta löytämässä artikkelissa on kirjoitettu tyyliin "Liikapaino, ylipaino", "liikapaino (ylipaino)" ja "ylipaino (liikapaino)". Termit rinnastetaan toisiinsa ja monessa paikassa käytetäänkin kumpaakin termiä. En ainakaan henkilökohtaisesti osaa sanoa, kumpi olisi ensisijainen termi. Tähän mennessä ei oikein ole myöskään ollut kunnollisia perusteluita suuntaan tai toiseen, sillä Duodecimissa käytetään molempia aikalailla sekaisin ja vaikka Ulrika esittääkin Duodecimin käyttävän liikapainoa "selvästi useammin", niin ero on todellisuudessa huomattavan pieni. Tappeluksi siis varmaan menee. --PtG 29. tammikuuta 2011 kello 11.32 (EET)[vastaa]

Ero on tilastollisesti erittäin merkitsevä, ylittää vaaligalluppien virhemarginaalin moninkertaisesti. Jos se olisi toisin päin, pitäisit sitä varmasti (kuten muutkin yllä kirjoittaneet) vahvana perusteena. --Ulrika 29. tammikuuta 2011 kello 11.50 (EET)[vastaa]
Tottakai pitäisin. --PtG 29. tammikuuta 2011 kello 11.54 (EET)[vastaa]
Ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Näpyttelin numerot aikani kuluksi tänne, jonka mukaan :" Chi-square-test (Χ²) for uniform distribution: 1.722, Degrees of freedom: 1, No significant difference from the uniform distribution." --albval(keskustelu) 29. tammikuuta 2011 kello 12.00 (EET)[vastaa]
Duodecim ei tosiaankaan ole lähellekään yksiselitteinen tässä asiassa. Esimerkiksi terveyskirjaston "pääartikkeli" Lihavuus käyttää ainoastaan ylipaino-sanaa, toisaalta Duodecimin käypä hoito -suositus Aikuisten lihavuuden hoito käyttää ensisijaisesti liikapainoa. --albval(keskustelu) 29. tammikuuta 2011 kello 11.55 (EET)[vastaa]

Kuten PTG yllä sanoo, jos ero olisi toisinpäin, perusteet kelpaisivat. Liikapainon vastustajilta älyllisesti epärehellistä kirjoittelua, melkeinpä sanoisin. --Ulrika 29. tammikuuta 2011 kello 12.12 (EET)[vastaa]

Mielestäni molemmat ovat ihan yhtä sopivia termejä, mutta koska ylipaino on yleisesti käytetympi ja tunnetumpi, tulisi sitä myös tämän vuoksi käyttää. --Tovk909 29. tammikuuta 2011 kello 12.52 (EET)[vastaa]

Yllä esittämissäni asia on kuitenkin juuri päinvastoin: liikapaino on yleisempi, ja toivoisin että noudatettaisiin Wikipedian käytäntöjä. --Ulrika 29. tammikuuta 2011 kello 12.58 (EET)[vastaa]
Ja kuten minä olen yllä osoittanut, liikapaino ei ole yleisempi. Ero Duodecim-tuloksissa ei ole mitenkään merkitsevä ja Google-tulokset osoittavat päinvastaista. Käytännön sanastolähteistä YSA tuntee vain ylipainon, ei liikapainoa ja em. Duodecim ja Kielitoimisto käyttävät molempia (kuten yllä on todettu). Miten käytäntöä silloin siis noudatetaan? --albval(keskustelu) 29. tammikuuta 2011 kello 14.01 (EET)[vastaa]
Sinä et mielestäni ole osoittanut mitään. Minä sen sijaan olen tuonut esille asialliset perusteet (yleisempi) liikapainolle, ja niiden kuten myös Wikipedian käytäntöjen perusteella luokan nimi on Liikapaino. --Ulrika 29. tammikuuta 2011 kello 14.26 (EET)[vastaa]

Liikapainon puolesta esitetyt perustelut eivät kallista vaakaani sen puolelle, kun vähintään yhtä hyviä argumentteja on esitetty myös ylipainon puolesta. Ylipaino on siitäkin oiva ilmaus, että sillä on suora vastineensa skaalan toisessa päässä: alipaino. – Haltiamieli 29. tammikuuta 2011 kello 15.46 (EET)[vastaa]

Ylipainohan se ylivoimaa perinteisesti on. --Maradona 29. tammikuuta 2011 kello 17.55 (EET)[vastaa]

Artikkelin voisi varmaan jo siirtää vai onko tarkoitus järjestää äänestys tyyliin uskomuspaino/vaihtoehtopaino? Uo:tkin ovat vielä pielessä edellisen siirron jäljiltä. --Otrfan 29. tammikuuta 2011 kello 18.40 (EET)[vastaa]

Siirrän artikkelin takaisin. Yllä olevan keskustelun perusteella vanhalle ylipaino-nimelle on suurempi yhteisön kannatus, eivätkä nimistölähteet anna nimikiistaan selvää ratkaisua. --albval(keskustelu) 30. tammikuuta 2011 kello 15.11 (EET)[vastaa]
Siirretty. Voisiko joku osaavampi samalla nimetä luokan Luokka:Liikapaino uudelleen nimelle Luokka:Ylipaino? Mä en ymmärtänyt miten se tehdään niin, että keskustelusivun historia säilyy. --albval(keskustelu) 30. tammikuuta 2011 kello 15.17 (EET)[vastaa]
Luokkia ei pysty siirtämään, mutta sen keskustelusivun voi siirtää normaalisti siirrä-napilla. --Anr 30. tammikuuta 2011 kello 15.19 (EET)[vastaa]

Liikapaino kirjallisuuden mukaan. ref: Nienstedt at al. (2000) Ihmisen fysiologia ja anatomia sivu 396 Sjmantyl 4. helmikuuta 2011 kello 12.45 (EET)[vastaa]

Malline:Yhdistynyt kuningaskunta[muokkaa wikitekstiä]

Eräs ip vaihtoi kyseisestä mallineesta Britannian Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Kuitenki mun mielestä tuossa mallineessa olis parempi käyttää joko Britanniaa tai Isoa-Britanniaa. Mutta mikäs nyt olis se oikeaoppisin muoto tuohon? Artikkeli on nimellä Yhdistynyt kuningaskunta, joka toisaalta saattaisi olla loogisin vaihtoehto mallineeseenkin. -DragonMaster- 29. tammikuuta 2011 kello 18.57 (EET)[vastaa]

Britannia on parempi vaihtoehto kuin Iso-Britannia (ks. Kotuksen artikkeli Britannia vai Iso-Britannia?), mutta Britannian ja Yhdistyneen kuningaskunnan paremmuudesta voidaan keskustella, kuten on keskusteltukin. --Silvonen 29. tammikuuta 2011 kello 19.37 (EET)[vastaa]
Selväähän on, että kaksi suurinta Britteinsaarta ovat Irlanti ja Britannia. Irlannin saari käsittää valtaosan Irlannin tasavallan pinta-alasta, joten valtionkin nimi on yleiskielessa Irlanti. Samoin Britannian saari käsittää valtaosan Englannin, Skotlannin ja Walesin yhdistyneestä kuningaskunnasta, joten yleiskielessä Britannia. Saarivaltioiden yleiskieliset nimet otetaan ylivoimaisesti valtion suurimman saaren mukaan, kuten mm. Kiinan tasavalta on suurimman saarensa mukaan Taiwan.
Britannia-nimi erottuu aivan hyvin "Pikku-Britanniasta" eli Bretagnesta, myös engl. Britain <> Brittany ja ransk. Britannique <> Bretagne.
--85.78.130.98 31. tammikuuta 2011 kello 04.49 (EET)[vastaa]
Toisaalta ja toisaalta. Pohjoisirlantilaiset ei tykkää jos heidän valtiotaan sanotaan Iso-Britanniaksi, koska he asuvat eri saarella. Sen sijaan kanaalisaarelaislla ei taida olla paljon vastaan, ei myöskään Falklandin sarten, Pitcairnin ym. jotka halunnevat olla em. valtion alamaisia. --Höyhens 31. tammikuuta 2011 kello 06.20 (EET)[vastaa]
Yleiskielessä on käytössä Britannia, jota myös Kielitoimisto puoltaa. Yhdistynyt kuningaskunta taitaa monelta jäädä tajuamatta. --Abc10 31. tammikuuta 2011 kello 06.44 (EET)[vastaa]
Tietenkin valtion yleiskielinen nimi ylivertaisesti suurimman saaren mukaan ei ole täysin tarkka. Ei kuitenkaan olisi myöskään "Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti", sillä valtioon kuuluu monia osia, jotka eivät ole (Ison-)Britannian saarella, kuten Hebridit, Shetlandsaaret, Mansaari, Wightsaari jne. Silti esim. Taiwan ja Madagaskar ovat valtioiden (yleiskielisinä) niminä, vaikka valtioihin kuuluukin 'pääsaaren' lisäksi muitakin saaria. Sitten on asia erikseen, kun valtio koostuu monesta suurehkosta saaresta, kuten Japani.
Pohjoisirlantilaisiin voidaan rinnastaa mm. Raippaluodon, Kemiön ja Otavan saarilla asuvat suomalaiset: vaikka he asuvat saarella, ovat he mannersuomalaisia ahvenanmaalaisiin verrattuna.
Siis: ihan jo mielekkyyssyistä Britannia ja britit, kuin "Iso-Britannia" ja "isobritit/isobritannialaiset" tai "Yhdistynyt kuningaskunta" ja "yhdistynytkuningaskuntalaiset", ellei jopa "yhdistyneetkuningaskuntalaiset".
--85.78.139.120 31. tammikuuta 2011 kello 14.18 (EET)[vastaa]

Foothills ?[muokkaa wikitekstiä]

Mitenkä sujuvasti kääntäisitte nuo Andean foothills, Himalayan foothills ? Siis ne kukkulat varsinaisten vuoristojen välittömässä läheisyydessä ? Tästä taisi olla Alppiprojektin yhteydessä puhetta mutta en löydä nyt vastausta. --Tappinen 31. tammikuuta 2011 kello 18.16 (EET)[vastaa]

Ainakin mun Englanti-Suomi-sanakirja antaa termille nimen esivuoristo. --PtG 31. tammikuuta 2011 kello 18.24 (EET)[vastaa]
tai esivuoret.--Nedergard 31. tammikuuta 2011 kello 18.25 (EET)[vastaa]
Riikonen-Tamminen-Sirkka 1979 englanti-suomi kääntää foothill=vuoreneduskukkula. --Jmk 31. tammikuuta 2011 kello 18.27 (EET)[vastaa]
Joo, tämäkin sanakirja antaa foothillille vastaavan käännöksen, mutta monikossa se on oma merkityksensä. --PtG 31. tammikuuta 2011 kello 18.29 (EET)[vastaa]
Kuusinen-Ollikainen-Syrjäläinen antaa vastaavasta venäjänkielisestä termistä predgorje käännöksen "vuoriston reuna-alue", jota minä olen käyttänyt. Niinpä esim. "Andien reuna-alue", "Himalajan reuna-alue". Itselläni ei tosin ole aavistustakaan termin asianmukaisuudesta tai oikeellisuudesta... --Esamatti1 31. tammikuuta 2011 kello 18.35 (EET)[vastaa]
Tuohan kuulostaa luontevalta, kiitos ! --Tappinen 31. tammikuuta 2011 kello 18.52 (EET)[vastaa]
Höh! "Esivuoristo" tai "vuoreneduskukkula" on suomeksi ylänkö. --85.77.217.163 6. helmikuuta 2011 kello 03.43 (EET)[vastaa]
Ihan vain mutuna, että eikö voi olla ylänköjä, joita ei seuraa korkeampi vuoristo? (Kirjallisuudesta kyllä varmaan löytyy, ennenhän noista oli kaaviot kansakoulun kartastoissakin.)--Urjanhai 6. helmikuuta 2011 kello 10.16 (EET)[vastaa]
Kyllä. Ylänkö on englanniksi "plateau". Ylänkö voi käsittää niin esivuoret kuin varsinaiset vuoret (esim. Tiibetin ylänkö) tai sitten ei kumpaakaan (esim. Mongolian ylänkö).--Nedergard 6. helmikuuta 2011 kello 10.53 (EET)[vastaa]

Tervehdys. Yritin syyskuussa herätellä votka/vodka-kirjoitusasukysymystä uudelleen, mutta näköjään Keskustelu:Votka ei ole aivan Wikipedian seuratuimpia sivuja. Kielenhuoltoeksperttien näkemykset aiheesta olisivat tervetulleita keskustelusivulle. Jafeluv 3. helmikuuta 2011 kello 13.31 (EET)[vastaa]

Sampo-pankki ym. vs. puolustusvoimien joukko-osastot[muokkaa wikitekstiä]

Jos esim. nimi Sampo-pankki on menty ns. oikaisemaan yhtiön itse käyttämästä nimestä Sampo Pankki, niin silloinhan myös esim. Lapin Lennosto, Pohjois-Karjalan Prikaati ja Saaristomeren Meripuolustusalue pitäisikin olla ns. oikeilla nimillä Lapin lennosto, Pohjois-Karjalan prikaati, Saaristomeren meripuolustusalue jne. --85.77.217.163 6. helmikuuta 2011 kello 01.53 (EET)[vastaa]

Artikkelien nimeämisohjeeseen ollaan tekemässä muutosta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_ohjeesta:Artikkelin_nimi
Uuden ohjeen myötä esim. Sampo-pankki muuttuu viralliselle nimelleen ja noita mainitsemiasi ei tarvitse muuttaa. --Maradona 6. helmikuuta 2011 kello 13.10 (EET)[vastaa]
Kyllä muutos on kestänyt kauan, jo lähes kaksi vuotta! Muuten - alkuaanhan artikkelin nimi olikin Sampo Pankki... --85.78.130.181 6. helmikuuta 2011 kello 13.30 (EET)[vastaa]
Kieltämättä muutos on kestänyt liian pitkään, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ja sekin on ihan totta, että Sampo Pankin artikkeli on lukittu väärälle nimelle. --Maradona 6. helmikuuta 2011 kello 13.33 (EET)[vastaa]
Ei siihen Sampo-pankkiin mitään muutosta olla tekemässä. Yksi käyttäjä sitä yrittää ajaa, mutta Kielitoimisto on suomen kielen ylin valvoja, jonka ohjeita Wikipediakin virallisten käytäntöjensä mukaan noudattaa. --Ulrika 6. helmikuuta 2011 kello 14.40 (EET)[vastaa]
Onneksi sinä et päätä asioista Wikipediassa, vaikka välillä siltä voikin vaikuttaa. Yksi käyttäjä = kaikki muut kuin Ulrika. --Maradona 6. helmikuuta 2011 kello 14.47 (EET)[vastaa]
Käyttäjä Maradona ei ole nimistölähde eikä kielenhuollon asiantuntija. Meillä on suomen kielen ylin ohjeistaja Kielitoimisto joka ohjaa kielenkäyttöä. Wikipediassakin. --Ulrika 6. helmikuuta 2011 kello 16.40 (EET)[vastaa]
Siinäpähän kiukuttelet, mutta häviölle jäät. Wikipediassakin. --Maradona 6. helmikuuta 2011 kello 18.36 (EET)[vastaa]
Nuo genetiivialkuiset nimet ovat hieman eri juttu. Mutta tosiaankin, jos "Sampo Pankki" kirjoitetaan Wikipediassa Sampo-pankki, niin eikö myös "Kalevala Koru" pitäisi muuttaa nimelle Kalevala-koru ja "Alma Media" nimelle Alma-media? Koru ja mediahan ovat yleisnimiä siinä missä pankkikin. Vai pitäisikö sitten sallia myös Sampo Pankki? ¬Antilope 6. helmikuuta 2011 kello 18.26 (EET)[vastaa]
No, eipä nuo aivan rinnasteisia ole. Sampo on pankki, jolloin Sampo-pankki tarkoittaa Sampo-nimistä pankkia. Kalevala-koru puolestaan tarkoittaa taas jotain korua, jota määrittää Kalevala. Kalevala Koru puolestaan on koruja valmistava yritys. --PtG 6. helmikuuta 2011 kello 19.14 (EET)[vastaa]
Sampo ei ole enää pankki, vaan vakuutuslaitos. Sampo-nimeä pankista käytettiin silloin, kun se vielä kuului Sampo-konserniin. Nykyään pankki ei ole enää Sampo, vaan itse nimessä täytyy olla mukana myös pankki-sana, tavalla tai toisella. Siksi se rinnastuu mielestäni hyvin Kalevala Korun tapaukseen. ¬Antilope 6. helmikuuta 2011 kello 19.49 (EET)[vastaa]
Niin. Olin ehkä hieman epäselvä. Sampo Pankki on pankki. Kalevala Koru ei ole koru, eikä Alma Media media. (Sinällään mulle on aivan sama, kutsutaanko artikkelia Sampo-pankiksi tai Sampo Pankiksi. Ymmärrän täysin molemmat kannat.) --PtG 6. helmikuuta 2011 kello 20.13 (EET)[vastaa]
Joo, mutta tuon näkökohdan ottaminen säännöksi johtaisi nähdäkseni siihen että esim. "Sampo Rahoitus" olisi Wikipediassa yritysnimenä ok, mutta "Sampo Pankki" ei. Eli vain jos nimen jälkiosa on kyseistä yritystä kuvaava yleisnimi, se pitäisi yhdistää alkuosaan ja kirjoittaa pienellä. Mikäpäs siinä, ehkä tuo peruste olisi järkeväkin. ¬Antilope 6. helmikuuta 2011 kello 20.44 (EET)[vastaa]

Televisio-ohjelma vai televisiosarja?[muokkaa wikitekstiä]

Miten televisiosarjat pitäisi merkitä artikkelin nimessä? Ongelma on siis se, että miksi on esim. Conan (televisio-ohjelma) ja esim. World Poker Tour (televisiosarja)? Onko televisiosarjalla ja televisio-ohjelmalla jokin oleellinen ero tai onko tässä joku käytäntö, mikä on jäänyt minulla hämärän peittoon? --Jepse 6. helmikuuta 2011 kello 14.24 (EET)[vastaa]

Joo itsekin olen tätä vähän joskus miettinyt, että miten nämä oikein menee. Äsken luin artikkelit televisiosarja ja televisio-ohjelma, ja onhan niillä tosiaan jotain pientä eroa. Eli televisiosarja on nimensä mukaisesti kokonaisuus, jossa voi olla monta tuotantokautta, kun taas televisio-ohjelmiin taitavat kuulua sitten kaikki muut. En osaa tarkemmin selittää asiaa. --Stryn(k) 6. helmikuuta 2011 kello 18.35 (EET)[vastaa]
En usko että kukaan on kauheasti noiden eroa miettinyt, luulen että on vaan sattunut tulemaan kahta eri täsmennettä, ja ohjelma-täsmenteellä on merkitty myös sarjoja. Kumpikin vaikuttaa minusta ihan kelvolliselta. Ei haittaisi, vaikka olisivat yhdenmukaisemmin, mutta ei erostakaan taida juuri käytännössä haittaa olla, eli ei kannattane vanhoja sen takia muutella. --Ryhanen 6. helmikuuta 2011 kello 20.22 (EET)[vastaa]
Eipä noilla tarkenteilla niin väliä, mutta sama sekamelska jatkuu luokittelun puolella, esim. Luokka:Suomalaiset televisiosarjat ja Luokka:Suomalaiset televisio-ohjelmat. --Otrfan 6. helmikuuta 2011 kello 20.25 (EET)[vastaa]

Glee artikkeli[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli Glee televisiosarjasta tarvitsee pikaista suomenkielen huoltoa. Perus lauserakenteet pistävät ikävästi silmään ja tekevät tekstistä vaikealukuista. Lisäksi artikkeli on mielestäni puolueeellinen ja liian kantaaottava Kommentin jätti 88.115.124.11 (keskustelu – muokkaukset)

Muokkaa rohkeasti. Tai tarkemmin ajatellen älä ehkä sittenkään... -Ochs 6. helmikuuta 2011 kello 23.07 (EET)[vastaa]

Belgian läänit vai Belgian provinssit?[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelin alkuperäinen nimi oli Belgian provinssit, mutta nykyään se on Belgian läänit. Olen paljon pohtinut kumpi oikea nimitys. Asian ongelmallisuutta lisää se että netissä kumpaakin muotoa esiintyy. Tässä EU:n julkaisutoimiston ohjeissa käytetään Belgian (ja muuten Alankomaidenkin) kohdalla nimitystä lääni[18], kun taas tässä Euroopan komission sivulla käytetään termiä maakunta. [19] Belgian Suomen suurlähetystö käyttää taas termiä provinssi. [20]. Mikäköhän on oikein muoto? --Pisces 6. helmikuuta 2011 kello 17.02 (EET)[vastaa]

Viralliset suomennokset löytynevät varmimmin EU:n alueita käsittävistä tekstinlaadinnan ohjeista, esim. [21]. Ohjeen perusteella sanoisin, että NUTS 2 tason provinssien "oikea" nimitys on lääni, ja NUTS 1 tason nimitys on alue. ¬Antilope 6. helmikuuta 2011 kello 19.31 (EET)[vastaa]
Jos asia noin on meidän muutettava myöskin Alankomaiden provinssit-artikkeli muotoon Alankomaiden läänit. Saman lähteen mukaanhan näin pitäisi menetellä. Omaan korvaan sana lääni kyllä tuntuu jotenkin liikaa skandinaaviseen perinteeseen sidotulta, ei sana oikein sovi esim. Alankomaiden provinsseihin, joilla on omat parlamentit ja paljon enemmän itsehallintoa kuin esim. Ruotsin tai Norjan lääneillä. --Pisces 6. helmikuuta 2011 kello 19.41 (EET)[vastaa]
Jossain asiaa koskeneessa keskustelussa (en muista enää missä) arvelin, että "lääni" sopisi tähän huonosti, koska se on varsinaisesti nimityksenä (erotuksena maakunnista) käytössä ja ilmiönä esiintyy vain pohjoismaissa. Tämähän ilmenee siinäkin, että sekä "lääni" että "maakunta" näkee käännettävän ilmaisulla "province", mutta en ole ehtinyt sen jälkeen perehtyä tähän laajemmin enkä esim. käydä läpi noita mainittuja suomennoksia.--Urjanhai 6. helmikuuta 2011 kello 22.16 (EET)[vastaa]
Eli siis toisin sanoen käännöstä "lääni" voisi pitää mekaanisena, asiantuntemattomana ja epähistoriallisena.--Urjanhai 7. helmikuuta 2011 kello 12.59 (EET)[vastaa]
No totta kai. Läänejä (län) on vain Ruotsissa ja Suomessa oli vuoden 2009 loppuun saakka, Norjassa sitävastoin ovat fylket. Muuten, joskus näkee jopa mainittavan Murmanskin tai Leningradin lääneistä eli mekaanista, asiantuntematonta ja epähistoriallista. --85.77.165.223 7. helmikuuta 2011 kello 15.50 (EET)[vastaa]
Kyllä. Suomen kielen lääni on kyllä hyvin pohjoismaalainen nimitys, muualla ne ovat ennemminkin provinssi tai maakunta tai mahdollisesti omakielinen ilmaisu (esim Ranskan departementti). Tyhmempi olisi voinut kuvitella, että EU olisi ennen kurkkudirektiiviä määritellyt viralliset käännökset aluejakonimityksille...--Nedergard 7. helmikuuta 2011 kello 15.55 (EET)[vastaa]
Norjan alueet ovat todellakin fylkejä, sillä ensimmäiset alueet olivat myös fylkejä, joita seurasivat sysselit ja sitten läänit (len) 1308-1662. Niiden tilalle tulivat amtit, jotka puolestaan nimettiin fylkeiksi 1919, ks. counties of Norway ja Keskustelu:Norjan läänit. --85.76.152.73 9. helmikuuta 2011 kello 02.54 (EET)[vastaa]

Århus vai Aarhus?[muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin Århus nimi on ilmeisesti muutettu Tanskassa vuodenvaihteessa nimeen Aarhus. (Tai näin ainakin tanskankielisestä wikipediasta ymmärsin[22] ja hesarissakin on asiasta juttu [23]) Ja monessa wikipediassa on muutettu artikkelin nimi muotoon Aarhus (ainakin tanskan-, englannin- ja saksankielisissä wikipedioissa on toimittu näin) Myös Århusin yliopiston nimi on muutettu näissä wikipedioissa uuteen muotoon. Pitäisiköhän fi-wikissäkin toimia samoin? --Pisces 9. helmikuuta 2011 kello 09.04 (EET)[vastaa]

Kyllähän tuo nimenmuutos näyttäisi pitävän paikkansa [24]. Joten kyllähän tuo kannattanee siirtää; erityistä syytä vanhentuneen kirjoitusasun säilyttämiseen artikkelin nimenä ei liene. --Nironen 9. helmikuuta 2011 kello 09.13 (EET)[vastaa]
No mie kävin ne nyt muuttamassa... käyköön joku muuttamassa ne takaisin jos on asiasta eri mieltä. --Pisces 9. helmikuuta 2011 kello 09.37 (EET)[vastaa]
Vaikea sanoa, jos se on vakiintunut tiettyyn muotoon, ei ehkä pitäisi mennä muuttelemaan, vrt. Kööpenhamina, Tukholma. Vai onko tämä paluu vielä vanhempaan muotoon? Mulla ei ole sitä kuuluisaa Maailman paikannimet -luetteloa (josta kuulemma on tulossa uusi laitos vielä tänä vuonna). Siitä näkisi mitä Hakulinen on kannattanut, ja soittamalla Kielitoimiston nimineuvontaan (020 781 3203 klo 9-11) kuulisi mitä ne suosittelevat tuon muutoksen jälkeen. --Ulrika 9. helmikuuta 2011 kello 09.43 (EET)[vastaa]
Tosin Kööpenhamina on vakiintunut suomennos (alkukielinen nimi København) ja Tukholma samoiten (alkukielinen nimi Stockholm). Nykyisen Aarhusin entinen nimi Århus taas ei ole suomennos vaan 1:1 laina alkukielisestä nimestä jolloin nimen tulee seurata alkukielistä kirjoitusasua. --Agony (╭∩╮(︶ε︶メ)) 9. helmikuuta 2011 kello 09.50 (EET)[vastaa]
Vaikka se on yksi yhteen, se ei tarkoita etteikö se ole vakiintunut, siksi en kovin itsevarmasti menisi kannattamaan suuntaan enkä toiseen, vaan jos olisin kysyjä, kysyisin asiantuntijalta mieluummin kuin tekisin omia päätelmiä. Wikipediassa nämä omat päätelmät ja uudet tutkimukset tuntuvat valtaavan alaa, mikä on surullista. --Ulrika 9. helmikuuta 2011 kello 10.18 (EET)[vastaa]
Totta, kaupungin nimi saattaa olla vakiintunut. Mutten silti lähtisi tätä tapausta vertaamaan Kööpenhaminaan (joka on selkeästi suomennos). --Agony (╭∩╮(︶ε︶メ)) 9. helmikuuta 2011 kello 10.27 (EET)[vastaa]

Ilmeisesti tuo Aarhus on vanha kirjoitusasu joka on otettu nyt uudelleen käyttöön kansainvälistymisen vuoksi koska Aarhus kirjoittaminen on globaalisissa yhteyksissä helpompaa (ainakin jos hesarin juttua on uskominen). Kirjoitusasu Århus otettiin käyttöön toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1948 ja se oli voimassa vuoden 2010 loppuun asti, kun tän vuoden alussa palattiin vanhaan kirjoitusasuun. --Pisces 9. helmikuuta 2011 kello 10.34 (EET)[vastaa]

Ehkä on osoittautunut, että Å-näppäimisiä tietokoneita tai laitteita on kuitenkin mailmassa vähän, tai kaikki laitteet eivät sitä merkkiä oikein käsitä, tai jossain paikassa Å:n käyttäminen on aiheuttanut sekaannuksia. Tai suurin osa ihmisistä vaan ei ymmärrä, mikä tuo kummallinen Å-merkki on. Globaalissa käytössä Gothenburg eli Göteborg on varmaan toinen tällainen. Kaupungin tai paikan kirjoitusasun tai peräti koko nimen muuttaminen on erittäin harvinaista, eikä sellaista Suomessa käsittääkseni juurikaan sallita. Aarhusin vakiintuminenkin Århusista kestänee varmaan jälleen nuo 62 vuotta, joka on aika edellisestä nimenmuutoksesta .--Kulttuurinavigaattori 9. helmikuuta 2011 kello 12.22 (EET)[vastaa]
Taustalla on Tanskassa vuonna 1948 tehty kirjakieliuudistus, jossa kieleen tuotiin å-kirjain ja lopetettiin substantiivien kirjoittaminen isolla. Virallinen kirjakieli sallii aa-yhdistelmän käytön vakiintuneissa erisnimissä. Vuoden 1948 jälkeen tilanne on ollut vähän epämääräinen, koska kaupungeista Aarhus muutti nimensä Århuksiksi, mutta Aalborg ja Aabenraa pysyivät vanhassa muodossa. Edes Aarhusissa ei ole oltu yksimielisiä; muun muassa sikäläinen yliopisto on ollut koko ajan nimeltään Aarhus Universitet. Nimenmuutoksessa on vielä yksi konsistenssiaspekti: Yhdistelmä aa ja å aakkostuvat tanskan kielessä samaan kohtaan aakkosten loppupäähän, mutta muunkielisessä aakkostuksessa Aalborg ja Århus saattavat olla aivan eri kohdissa, vähän tilanteen mukaan. (Suomessa kunnan nimi on täysin kunnanvaltuuston päätettävissä; muistammehan esimerkiksi taannoisen dynamiikan nimien Pyhäjärvi ja Pyhäsalmi ympärillä.)Gronroos 9. helmikuuta 2011 kello 15.26 (EET)[vastaa]

Uzbekistanilaiset nimet[muokkaa wikitekstiä]

Jotakuta saattaa ehkä kiinnostaa täällä käytävä keskustelu uzbekistanilaisista nimistä. --Esamatti1 14. helmikuuta 2011 kello 12.49 (EET)[vastaa]

Lehtimies vai toimittaja?[muokkaa wikitekstiä]

Olen, sen kummemmin ajattelematta, suomentanut italian kielestä ammatin giornalista sanalla lehtimies, kun kyseessä on ollut henkilö, joka selvästi on toimittanut lehtiä ja kirjoittanut artikkeleja ja kolumneja ym. Onko termi kuitenkin vähän puhekielen omainen ja olisiko parempi käyttää termiä toimittaja tai peräti journalisti? Omasta mielestäni termi lehtimies on ihan hyvää suomea ja helposti ymmärrettävä eikä mitenkään halventava. Kyseessä ovat nyt pelkästään v. 1920–1970 ammatissa toimineet miehet, jolloin termissä olisi ehkäpä pientä ajankuvaakin mukana. --Pxos 16. helmikuuta 2011 kello 00.18 (EET)[vastaa]

Mieluummin toimittaja. Mielestäni on parempi käyttää sukupuolineutraalia kieltä, varsinkin kun lehtimiehelle on olemassa luonteva suomenkielinen synonyymi. Tämä myös esimerkkitapauksena Suomen kielen lautakunnan kannanotossa.--Nedergard 16. helmikuuta 2011 kello 06.56 (EET)[vastaa]
Vahvistan Nedergardin näkemyksen, toimittaja on nykykieltä. Kun Wikipedia ei ole kaunokirjallisuutta, ei pyritä luomaan ajankuvaa, vaan kerrotaan asioista neutraalisti nykykielellä. --Abc10 16. helmikuuta 2011 kello 07.18 (EET)[vastaa]

Mitä vikaa journalisti -sanassa on? Onhan meillä Suomen journalistiliitto. Tosin se käyttää nimikettä toimittaja [25]. Käytännön kannalta olisi mielestäni hyvä, että journalisti -sanaa käytettäisiin nykyistä enemmän sillä toimittaja sanan mielleyhtymä tavarantoimittaja -sanaan on vahva. --Peltimikko 16. helmikuuta 2011 kello 09.22 (EET)[vastaa]

Kielitoimiston sanakirja tuntee myös journalistin. Ja jos haluaa erotella toimittajat, niin miksei vaikkapa lehtitoimittaja, televisiotoimittaja jne. Ammattinimikkeenä sekaantumisen mahdollisuutta tavarantoimittajaan tuskin lienee...--Nedergard 16. helmikuuta 2011 kello 09.31 (EET)[vastaa]
Toimittaja on käypä ammattinimike, jota ei tarvitse karsastaa. Kun Suomen sanomalehtimiesliiton nimenmuutos tuli ajankohtaiseksi, esillä oli myös toimittajaliitto, mutta nimi on varattu muualle, joten journalistiliitto oli ainoa vaihtoehto. --Abc10 16. helmikuuta 2011 kello 09.38 (EET)[vastaa]
Sana journalisti on ulkomailta apinoitu. Toimittaja on parempaa suomea. --Maradona 16. helmikuuta 2011 kello 10.03 (EET)[vastaa]
Kannatan toimittajaa. --Compance 16. helmikuuta 2011 kello 15.15 (EET)[vastaa]
Minusta tulisi käyttää toimittaja ja journalisti ovat molemmat käypiä sanoja, mutta niissä on eri merkitysvivahteita, joita tulisi otta huomioon asiayhteyden mukaan. toimittaja on ammattinimike, kuten opettaja; journalisti yleisempi termi, kuten pedagogi.--LemonKing 16. helmikuuta 2011 kello 16.20 (EET)[vastaa]
Lehtineekeri on hyvää vanhaa suomea, mitä sitä muuttamaan ;) 153.1.57.130 16. helmikuuta 2011 kello 19.31 (EET)[vastaa]

Azerin aakkostus[muokkaa wikitekstiä]

Saksan ü aakkostetaan suomessa käsittääkseni y:n kohdalle. Kuvittelisin että samoin pitäisi tehdä myös azerin ü:lle, esim. Bülbül. Vaan miten aakkostetaan azerin ə, esim. Bərdə? Äännearvoltaan kirjain vastaa suomen ä:tä, mutta on muodoltaan ylösalaisin käännetty e. --Esamatti1 26. helmikuuta 2011 kello 19.27 (EET)[vastaa]

Itse aakkostaisin Bərdə => Barda (joka on siis Bərdən kaupungin venäjänkielinen nimi). --Agony (╭∩╮(︶ε︶メ)) 26. helmikuuta 2011 kello 19.32 (EET)[vastaa]
de-wikissä (jossa artikkeli nimi on myös Bərdə) oletusaakkostukseksi on laitettu "Berde". en:Azerbaijani alphabet tämän mukaan ə tulisi aakkosissa e:n jälkeen. Eli aakkostaisin eehen.--Nedergard 26. helmikuuta 2011 kello 20.27 (EET)[vastaa]

Taloudellinen vapaus[muokkaa wikitekstiä]

Terve! Robert Kiyosakista kertovassa artikkelissa käytetään ilmaisua "taloudellisesti vapaa", joka on melko suoraan käännetty en-wikistä, Financial freedom. Onko kenelläkään ehdotusta suomenkielisestä vastineesta enkun sanaparille? --Jylöstalo 28. helmikuuta 2011 kello 23.31 (EET)[vastaa]

Korjasin taloudellisesti riippumattomaksi, kuulosti tutummalta. -Ochs 28. helmikuuta 2011 kello 23.34 (EET)[vastaa]

Eräiden yhdisteiden taivutus[muokkaa wikitekstiä]

Eräiden yhdisteiden (triviaali)nimet ovat muotoa "nimi+ iso kirjain". Esimerkkinä vaikka amfoterisiini B ja monet väriaineet kuten krysoiini S, alluranpunainen AC ja eriokromimusta T. Kysymys koskee näiden tavuitusta . Sanotaan esimerkiksi amfoterisiini B:tä vai amfoterisiiniä B ja onko makeiseni värjätty vihreä S:llä vai vihreällä S? Jälkimmäisen kaltaisia muotoja käyttää ainakin Raimo Alén kirjassaan Kokoelma orgaanisia yhdisteitä. Itse olen tottunut käyttämään ensimmäistä vaihtoa, mutta kumpi on oikein? --MiPe (wikinät) 3. maaliskuuta 2011 kello 09.50 (EET)[vastaa]

Tietämättä mikä on alan käytäntö käyttäisin ensimmäistä ja olen jossakin käyttänytkin. Jälkimmäisessä kirjain saa liian suuren painon, ikään kuin edellä oleva sana olisi vain kirjaimen selittävä lisä. Ohjetta minulla ei ole antaa, vain se mikä korvakuulolta tuntuu paremmalta. --Abc10 3. maaliskuuta 2011 kello 10.41 (EET)[vastaa]