Wikipedia:Äänestys/Yritys- ja yhteisöartikkelien nimeämisohje

	Tämä sivu on arkisto alla olevasta äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien, ohjeiden tai käytäntöjen keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Uusi nimeämisohje otettiin käyttöön.

Äänestys uuden yritys- ja yhteisöartikkelien nimeämisohjeen käyttöönotosta

Pitkällisen keskustelun, mielipidetiedustelun ja äänestyksen jälkeen uudeksi yritys- ja yhteisöartikkelien nimeämisohjeeksi on ehdolla seuraavanlainen teksti:

Yritys- ja yhteisöartikkelit nimetään sen mukaan miten yritystä tai yhteisöä yleisimmin kutsutaan suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä, pois lukien pörssilistaukset. Yrityksen tai yhteisön nimeen ei kuitenkaan liitetä loppuosia kuten Oy, Oyj tai ry. Jos lähteissä käytetään tasavertaisesti kahta tai useampaa muotoa, niin artikkelin nimestä päätetään tapauskohtaisesti.

Nykyohje taas kuuluu kokonaisuudessaan seuraavanlaisesti:

Artikkelien nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Tekstissä artikkeleihin viitataan suomen vakiintuneiden kirjoitussääntöjen mukaisesti, eli yleisnimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja erisnimet isolla alkukirjaimella. Vaikka yrityksen nimi ja tavaramerkki tms. olisivat sen logossa kokonaan versaalilla eli isoilla kirjaimilla, Wikipediassa kirjoitetaan isolla vain ensimmäinen kirjain sekä artikkelin otsikossa että itse tekstissä. Poikkeuksen muodostavat eBay-tyyppiset nimet, joissa voidaan selvyyden vuoksi noudattaa yrityksen omaa käytäntöä. Artikkeli nimetään sen mukaan, miten yritystä tai yhteisöä useimmin käyttökielessä kutsutaan. Useimmiten tämä tarkoittaa, että yrityksen tai yhteisön nimeen ei liitetä loppuosia kuten Oy, Oyj tai ry.

Tässä äänestyksessä ratkaistaan otetaanko uusi ohje käyttöön vai ei. Uuden nimeämisohjeen käyttöönoton toteutuminen vaatii 70 prosentin kannatuksen. Äänestysaikaa on kaksi viikkoa. Äänestys päättyy 25.3.2011 klo 8.00. Voit äänestää vain toista vaihtoehdoista. Uusia vaihtoehtoja ei voi lisätä kesken äänestyksen.

Lopputulos: Uuden nimeämisohjeen käyttöönottoa kannatti 74 % äänestäneistä, joten uusi nimeämisohje otetaan käyttöön.

Uuden nimeämisohjeen käyttöönottoa kannattavat

1. --Maradona 11. maaliskuuta 2011 kello 07.51 (EET)
2. –Phïï (Keskustelu – Muokkaukset) 11. maaliskuuta 2011 kello 16.00 (EET)
3. --Nedergard 11. maaliskuuta 2011 kello 16.18 (EET)
4. --Otrfan 11. maaliskuuta 2011 kello 18.44 (EET)
5. --Opa 12. maaliskuuta 2011 kello 10.20 (EET)
6. jos nykyisen sanamuodon tulkinta ei muuten muutu, niin kai on sitten pakko ottaa uus sanamuoto käyttöön. :) Gopase+f 12. maaliskuuta 2011 kello 11.25 (EET)
7. En ole jaksanut kaikkea aiheen tiimoilta käytyä keskustelua seurata, mutta vaikuttaa ihan järkevältä. – Haltiamieli 12. maaliskuuta 2011 kello 19.15 (EET)
8. Näin. ––Crimson Cherry Blossom™ 12. maaliskuuta 2011 kello 21.54 (EET)
9. Eiköhän tällä pärjätä. --PeeKoo 13. maaliskuuta 2011 kello 18.20 (EET)
10. -- vilkapi 16. maaliskuuta 2011 kello 21.32 (EET)
11. Kannatan. Toivon mukaan virhekäsitys, että tämä olisi vain yhden henkilön ajama/kannattama muutosehdotus, voidaan jo laskea lepoon. Jafeluv 17. maaliskuuta 2011 kello 14.39 (EET)
12. --BrDead 17. maaliskuuta 2011 kello 14.58 (EET)
13. Ihan hyvä muotoilu. --Zache 17. maaliskuuta 2011 kello 15.05 (EET)
14. Järkevä viedä kirjoituasua siihen suuntaan, miten nimet ovat y-artikkeleiden lähteiden enemmistössäkin. Ts. vakiintunut käytäntö > Kotus.--Ras 19. maaliskuuta 2011 kello 04.38 (EET)
15. J.K Nakkila :D 24. maaliskuuta 2011 kello 13.14 (EET)
16. Vaikuttaa paremmalta kuin vanha. Ei enää mitään omakeksimiä nimiä kuten Sampo-pankki. –☆Makele-90 24. maaliskuuta 2011 kello 16.28 (EET)
17. Samat sanat kuin Makele-90:llä. Emmehän me kirjoita esimerkiksi "Helsingin sanomat", miksi sitten yritysnimissä pitäisi olla uutta tutkimusta. --Compance 24. maaliskuuta 2011 kello 17.03 (EET)
18. --Kotlas 24. maaliskuuta 2011 kello 19.05 (EET)
19. –Kooma (keskustelu) 24. maaliskuuta 2011 kello 21.35 (EET)
20. --Nironen 25. maaliskuuta 2011 kello 07.29 (EET)

Uuden nimeämisohjeen käyttöönottoa vastustavat

1. Ei sentään. --Abc10 11. maaliskuuta 2011 kello 18.36 (EET)
2. Ei. --Kampf 12. maaliskuuta 2011 kello 16.20 (EET)
3. Ei --Mirgon 12. maaliskuuta 2011 kello 18.34 (EET)
4. --Esamatti1 12. maaliskuuta 2011 kello 19.01 (EET)
5. No comments. --Ulrika 21. maaliskuuta 2011 kello 11.26 (EET)
6. En täysin ymmärrä miksi. Siksi. --Paju 24. maaliskuuta 2011 kello 01.26 (EET)
7. --MiPe ^(wikinät) 25. maaliskuuta 2011 kello 07.19 (EET)

Keskustelu

Jaaha, tästä keskustellaan siellä sun täällä. Lopetetaan tällaiset pelleilyt. Asia lienee jo tullut selväksi aiemmissa käsittelyissä. Vastustan tällaisia harrastajavoimin käynnistettyjä kielenrapauttamisäänestyksiä. Suomessa on Kielitoimisto, joka säätelee kielen käyttöön liittyviä ohjeita, ja se on myös Wikipediassa elin johon vedotaan. On huvittavaa että yksi käyttäjä pyrkii kaikin keinoin (ilmeisesti on pyrkinyt jo kuukausien ajan) ajamaan Kielitoimistoa nurin ja nostamaan omat näkemyksensä sen asiantuntemuksen yläpuolelle ohjeiksi, jotka sivuuttavat lakisääteisen elimen. Kielitoimisto on itseään korjaava elin, mutta käyttäjätunnus Maradona ajaa henkilökohtaisia näkemyksiään betoniin valetuksi ohjeeksi. Voiko millään muulla alalla harrastelijan, Wikipedian nimimerkkikirjoittelijan, mielipide sivuuttaa asiantuntijanäkemyksen? --Ulrika 11. maaliskuuta 2011 kello 15.35 (EET)

Ulrikan kanssa täysin samaa mieltä. --Esamatti1 11. maaliskuuta 2011 kello 15.47 (EET)

Ulrikan viestissä puhutaan minustakin selvää asiaa. --Khaosaming 11. maaliskuuta 2011 kello 18.22 (EET)

Jospa annetaan äänestäjien ratkaista ja jätät provoamisyritykset niihin kommenttipyyntöihin ynnä muihin. --Maradona 11. maaliskuuta 2011 kello 16.07 (EET)

Onpa taas rakentavaa keskustelua Maradonalta. --Esamatti1 12. maaliskuuta 2011 kello 19.02 (EET)

Eiköhän tässä asiassa ole jo Ulrikan näkökanta tullut selväksi, ettei tarvitse sitä joka paikassa toistella. Ja jos olisit tietoinen miten paljon jäsen U on pistänyt kapuloita rattaisiin tämän koko prosessin aikana, niin ymmärtäisit paremmin kärkevän kommenttini. --Maradona 12. maaliskuuta 2011 kello 21.49 (EET)

Toi nyt oli sellainen kommentti, jossa ei ollut päätä ei häntää. Jos kerta toisensa jälkeen alat ajaa samaa asiaa, monesko kerta niistä on se, jossa asiaa ei saa enää vastustaa? Voit kirjata sen vaikka Wikipedian Wirallisiin käytäntöihin, jos siltä tuntuu. --Ulrika 21. maaliskuuta 2011 kello 11.28 (EET)

Kielitoimiston ohjeistus koskee juoksevaa tekstiä. Kuuluuko wikipedia-artikkelin otsikko tämän käsitteen alle? Gopase+f 12. maaliskuuta 2011 kello 19.50 (EET)

Sanotaan tämä nyt taas: Kielitoimisto ei anna yksiselitteistä suositusta, siksi täällä yritetään saada jonkinlaista yhtenäistä linjausta. Jos yksitulkintainen suositus olisi olemassa, koko tämä ruljanssi olisi tarpeeton.--Nedergard 12. maaliskuuta 2011 kello 20.49 (EET)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Äänestyksen tulos: Vaihtoehto 1 sai eniten ääniä.

Äänestys yritys- ja yhteisöartikkelien nimeämisohjeen muuttamisesta

Artikkelin nimeämisohjeessa [1] mainitaan yrityksistä ja yhteisöistä näin: "Tekstissä artikkeleihin viitataan suomen vakiintuneiden kirjoitussääntöjen mukaisesti, eli yleisnimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja erisnimet isolla alkukirjaimella. Vaikka yrityksen nimi ja tavaramerkki tms. olisivat sen logossa kokonaan versaalilla eli isoilla kirjaimilla, Wikipediassa kirjoitetaan isolla vain ensimmäinen kirjain sekä artikkelin otsikossa että itse tekstissä. Poikkeuksen muodostavat eBay-tyyppiset nimet, joissa voidaan selvyyden vuoksi noudattaa yrityksen omaa käytäntöä."

Ja myöhemmin samalla sivulla: "Artikkeli nimetään sen mukaan, miten yritystä tai yhteisöä useimmin käyttökielessä kutsutaan. Useimmiten tämä tarkoittaa, että yrityksen tai yhteisön nimeen ei liitetä loppuosia kuten Oy, Oyj tai ry."

Mielipidetiedustelussa (löytyy alempaa tältä sivulta) eniten kannatusta uudeksi nimeämisohjeeksi sai vaihtoehto: Artikkelin nimeksi tulee nimi, joka on yleisin suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä.

Tämän ja muiden eniten ääniä saaneiden vaihtoehtojen pohjalta on keskustelussa pyritty pääsemään yhteisymmärrykseen uuden ohjeen kirjoitusasusta siinä kuitenkaan onnistumatta. Keskustelussa esille tulleiden mielipiteiden ja aiemman mielipidetiedustelun pohjalta on luotu neljä äänestysvaihtoehtoa. Nyt äänestetään siitä, mikä seuraavista ohjeteksteistä on suosituin uudeksi ohjetekstiksi. Tämän äänestyksen päätyttyä käydään tarvittaessa vielä erillinen äänestys siitä, korvataanko uudella ohjetekstillä aiempi nimeämisohje.

Äänestysaikaa on 2 viikkoa. Äänestys päättyy 10.3.2011 klo 14.00. Voit äänestää vain yhtä vaihtoehtoa. Uusia äänestysvaihtoehtoja ei voi lisätä kesken äänestyksen.

Äänestysvaihtoehdot

1) Yritys- ja yhteisöartikkelit nimetään sen mukaan miten yritystä tai yhteisöä yleisimmin kutsutaan suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä, pois lukien pörssilistaukset. Yrityksen tai yhteisön nimeen ei kuitenkaan liitetä loppuosia kuten Oy, Oyj tai ry. Jos lähteissä käytetään tasavertaisesti kahta tai useampaa muotoa, niin artikkelin nimestä päätetään tapauskohtaisesti.

2) Yritys- ja yhteisöartikkelit nimetään sen mukaan miten yritystä tai yhteisöä yleisimmin kutsutaan suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä, pois lukien pörssilistaukset. Yrityksen tai yhteisön nimeen ei kuitenkaan liitetä loppuosia kuten Oy, Oyj tai ry. Jos lähteissä käytetään tasavertaisesti kahta tai useampaa muotoa, niin artikkelin nimestä päätetään tapauskohtaisesti. Artikkelin nimeä ei kirjoiteta kokonaan isoilla kirjaimilla.

3) Yritys- ja yhteisöartikkelit nimetään sen mukaan miten yritystä tai yhteisöä yleisimmin kutsutaan suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä, pois lukien pörssilistaukset. Yrityksen tai yhteisön nimeen ei kuitenkaan liitetä loppuosia kuten Oy, Oyj tai ry. Jos lähteissä käytetään tasavertaisesti kahta tai useampaa muotoa, niin artikkelin nimestä päätetään tapauskohtaisesti. Artikkelin nimeä ei kirjoiteta kokonaan isoilla kirjaimilla. Artikkelin nimi alkaa tavallisesti isolla kirjaimella, mutta poikkeuksen muodostavat eBay-tyyppiset nimet, joissa käytetään selvyyden vuoksi yrityksen omaa nimeämiskäytäntöä

4) Yritys- ja yhteisöartikkelit nimetään sen mukaan miten yritystä tai yhteisöä yleisimmin kutsutaan suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä, pois lukien pörssilistaukset. Yrityksen tai yhteisön nimeen ei kuitenkaan liitetä loppuosia kuten Oy, Oyj tai ry. Jos lähteissä käytetään tasavertaisesti kahta tai useampaa muotoa, niin artikkelin nimeksi tulee Kaupparekisterissä oleva muoto.

Vaihtoehtoa 1 kannattavat

1. --Maradona 24. helmikuuta 2011 kello 14.02 (EET)
2. Aiempien kommenttieni perusteella. Vaihtoehdossa 2 on oikea idea, mutta ehdotettu sanamuoto on liian jyrkkä. Esimerkiksi BBC pitää mielestäni kyllä kirjoittaa kokonaan isoilla kirjaimilla. Jafeluv 27. helmikuuta 2011 kello 16.49 (EET)
3. J.K Nakkila 8===D 27. helmikuuta 2011 kello 17.02 (EET)
4. --Opa 28. helmikuuta 2011 kello 07.14 (EET)
5. – Kuten Jafeluv –Saruwine 8. maaliskuuta 2011 kello 19.36 (EET)

Vaihtoehtoa 2 kannattavat

1. --MiPe ^(wikinät) 27. helmikuuta 2011 kello 16.30 (EET)

Vaihtoehtoa 3 kannattavat

Vaihtoehtoa 4 kannattavat

1. -- vilkapi 1. maaliskuuta 2011 kello 20.08 (EET)
2. -- Htm 4. maaliskuuta 2011 kello 16.09 (EET)
3. (mutta muodossa "..yhteisön rekisteröity nimi.", koska asia koskee muitakin kuin Kaupparekisterissä olevia yhteisöjä.) --Kotlas 8. maaliskuuta 2011 kello 19.47 (EET)

Keskustelu

Asiallista olisi, että voisi äänestää myös nykykäytännön puolesta. Tällä kommentilla äänestän kaikkia Maradonan masinoimia "ehdotuksia" vastaan. --Esamatti1 1. maaliskuuta 2011 kello 10.48 (EET)

Itsehän "masinoin" vain ehdotusta 1, joten ilmeisesti kannatat jotain vaihtoehdoista 2-4? --Maradona 1. maaliskuuta 2011 kello 11.19 (EET)

Eikö äänestyksen kuvauksen mukaan tässä äänestetä vain parasta näistä neljästä ehdotuksesta, joka sitten menee uuteen äänestykseen nykyistä ohjetta vastaan? Siellä pääsee halutessaan äänestämään sitten muutosta vastaan. --Care 1. maaliskuuta 2011 kello 11.49 (EET)

Kyllä vaan, mutta olisi suotavaa ottaa kantaa jo tässä vaiheessa, vaikka vastustaakin koko muutosta. --Maradona 1. maaliskuuta 2011 kello 13.27 (EET)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Uuden nimeämisohjeen käyttöönottoa kannattavat

Uuden nimeämisohjeen käyttöönottoa vastustavat

Vastustan edelleen jyrkästi tällaisia äänestyksiä, joilla suomen kieltä pyritään rapauttamaan ties millä motiiveilla mutta ainakin asiantuntemattomuuteen pohjautuen. On olemassa virallinen, lakisääteinen elin, Kotus (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus), joka antaa ohjeet suomen kieltä koskevissa asioissa. Wikipedian nimimerkkien ei pidä nousta sen yläpuolelle eikä Wikipedian olla esimerkkinä huonosta kielenkäytöstä. Ehdotan tämän äänestyksen peruuttamista. --Abc10 6. tammikuuta 2011 kello 12.51 (EET)

Keskustelu

Mikä minulta menee nyt ohi: nykyinen ohje on Artikkeli nimetään sen mukaan, miten yritystä tai yhteisöä useimmin käyttökielessä kutsutaan. Vaihtoehtona sille on Artikkelin nimeksi tulee nimi, joka on yleisin suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä. Onko noilla joku ero? En ole hirvittävästi keskusteluja seurannut, mutta tuskin olen ainoa, joten tuota voisi vähän selittää vaikka esimerkkien kanssa. --Otrfan 6. tammikuuta 2011 kello 12.11 (EET)

Nykyohje on tulkittu sellaiseksi, että yritysten ja yhteisöjen nimet tulee korjata suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaiseen kirjoitusasuun (vaikkei sitä ohjeessa kirjaimellisesti mainitakaan). Uusi ehdotus taas poistaisi tuon vaatimuksen. --Maradona 6. tammikuuta 2011 kello 12.21 (EET)

Eli ohje säilyy liki samana, mutta sen tulkinta muuttuisi? Tämä äänestys kaipaisi kyllä vähän hiomista. --Otrfan 6. tammikuuta 2011 kello 12.26 (EET)

Pistetäänpä äänestys sitten poikki saman tien. Näyttää että kommentaattoreita ilmestyi jälleen kuin tyhjästä vasta kun äänestys saatiin käyntiin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. --Maradona 6. tammikuuta 2011 kello 12.39 (EET)

Oli niin pirun hankala kommentoida, ennen kuin oli jotain kommentoitavaa. --Otrfan 6. tammikuuta 2011 kello 12.41 (EET)

Eiköhän helpointa olis alottuu keskustelu kielenhuoltokahvihuoneessa, jossa todetaan, että nykyinen nimeämisohjeen (tiukka) tulkinta on tullut tiensä päähän ja siitä pitää luopua. Keskustelussa voi viitata tohon päättyneeseen mielipidetiedusteluun. Jos konsensusta tiukan tulkinnan hautaamisesta ei löydy niin sitten voidaan jatkaa keskusteluun ja mahdolliseen äänestykseen. Näin minä etenisin, jos asiaa veisin eteenpäin. Gopase+f 6. tammikuuta 2011 kello 12.50 (EET)

Eiköhän se nyt ole muutamassa aiemmassa keskustelussa tullut selväksi, että mihinkään konsensukseen ei keskustelemalla voida päästä. Toki jos noinkin voidaan päästä asiassa eteenpäin, niin kannattaahan sitä kokeilla. Tämän muutaman kuukauden aikana, kun tätä mielipidetiedustelua ja sen suunnittelua on veivattu, niin kukaan ei ole ehdottanut tuollaista ratkaisua. --Maradona 6. tammikuuta 2011 kello 12.55 (EET)

Jos käytetään sanaa "veivata", veivaajia on ollut lähinnä yksi, joka toistuvasti vetää asian esille. --Abc10 6. tammikuuta 2011 kello 12.58 (EET)

Konsensus oli todellakin hyvin kaukana aikaisemmissa keskusteluissa. Nyt meillä on kuitenkin käytössä toi jo toteutettu mielipidetiedustelu, joka auttaa (tod näk) konsensuksen saavuttamisessa. Mun mielestä sen perusteella on hyvin selvää, että tiukka nimeämisohjeen tulkinta on tullut tiensä päähän. Tietysti vasta keskustelussa selviää muiden mielipiteet ja se että onko rintamalinjat edelleen samoilla paikoilla kun ennen mielipidetiedustelua. Gopase+f 6. tammikuuta 2011 kello 13.00 (EET)

Kuten Abc10:n kommenteista voit päätellä, niin äärisiipi tuskin suostuu antamaan periksi. En usko, että he suostuvat kahvihuonekeskustelujen perusteella ohjeen muuttamiseen. Siksi mielestäni keskustelu on toistaiseksi turhaa. --Maradona 6. tammikuuta 2011 kello 13.05 (EET)

Ei yks tai kaks käyttäjää vielä konsensusta kaada. Tiedä vaikka tilanne olis muuttunu. Gopase+f 6. tammikuuta 2011 kello 13.08 (EET)

Hyvä on. Koitetaan vielä kerran sitten keskustelujen kautta. --Maradona 6. tammikuuta 2011 kello 13.09 (EET)

Keskustelu löytyy nyt täältä. --Maradona 6. tammikuuta 2011 kello 15.51 (EET)

Nyt menee kyllä vähän mutkat suoraks. Varmaan kannattais ensin keskustella (ja tarvittaessa äänestää) siitä mikä on uusi ehdotus käytännön sanamuodoksi. Lisäksi mainitsen, että ainakin mä käsitin ton ensimmäisen mielipidetiedustelun olevan hyväksymisvaalimuotoinen, eli kahden eniten mielipiteitä saaneen ahdotuksen pohjalta äänestettäisiin (ja keskusteltaisiin) uudesta ehdotuksesta sanamuodoksi. Gopase+f 6. tammikuuta 2011 kello 12.17 (EET)

Tämänkin asian olisit toki voinut tuoda jo aiemmin esille. --Maradona 6. tammikuuta 2011 kello 12.21 (EET)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Mielipidetiedustelu yritys- ja yhteisöartikkelien nimeämisohjeen muuttamisesta

Artikkelin nimeämisohjeessa [2] mainitaan yrityksistä ja yhteisöistä näin: Artikkeli nimetään sen mukaan, miten yritystä tai yhteisöä useimmin käyttökielessä kutsutaan. Useimmiten tämä tarkoittaa, että yrityksen tai yhteisön nimeen ei liitetä loppuosia kuten Oy, Oyj tai ry.

Ohje on tulkinnanvarainen, joten tällä mielipidetiedustelulla kartoitetaan miten ohjetta tulisi muuttaa. Aiheesta on keskustelu laajasti muun muassa täällä ja täällä.

Vaihtoehdot ovat seuraavat:

• 1) Ohjetta ei muuteta.
• 2) Artikkelin nimeksi tulee yrityksen tai yhteisön virallinen nimi ilman yhtiömuotoa kuvaavaa loppuosaa. (Esimerkiksi Sampo Pankki).
• 3) Artikkelin nimeksi tulee yrityksen tai yhteisön virallinen nimi kokonaisuudessaan. (Esimerkiksi Sampo Pankki Oyj).
• 4) Artikkelin nimeksi tulee yrityksen tai yhteisön suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaiseen muotoon korjattu nimi ilman yhtiömuotoa kuvaavaa loppuosaa. (Esimerkiksi Sampo-pankki).
• 5) Artikkelin nimeksi tulee yrityksen tai yhteisön suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaiseen muotoon korjattu nimi kokonaisuudessaan. (Esimerkiksi Sampo-pankki oyj).
• 6) Artikkelin nimeksi tulee yrityksen tai yhteisön omassa viestinnässään juoksevassa tekstissä käyttämä kirjoitusasu. (esim. If tai Sampo Pankki)
• 7) Artikkeli nimeksi tulee yrityksen tai yhteisön nimimuoto, jota ko. wikipedia-artikkelin leipätekstissä käytetään.
• 8) Todetaan, että tiukin tulkinta kielitoimiston yritysnimi-ohjeesta on sopimaton wikipedian artikkeleiden nimien ohjeeksi (eli wikipedia artikkelin nimi ei ole suorasanaista tai juoksevaa tekstiä) ja etsitään sopiva kompromissi uudeksi tulkinnaksi.
• 9) Artikkelin nimeksi tulee yrityksen tai yhteisön omassa viestinnässään käyttämä nimi ja kirjoitusasu joka löytyy ytj.fi palvelusta yrityksen nimenä, rinnakkaisnimenä, aputoiminimenä tai sieltä löytyvänä käännöksenä (esim. If, Nordea, KONE tai Sampo Pankki)
• 10) Artikkelin nimeksi tulee nimi, joka on yleisin suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä.

Mielipidetiedustelu päättyy 28.12.2010 klo 18.00. Voit kannattaa useaa vaihtoehtoa. Uusien vaihtoehtojen lisääminen on mahdollista. Mikäli vaihtoehto 1 saa tässä mielipidetiedustelussa eniten kannatusta, niin sen ja seuraavaksi eniten kannatusta saaneen vaihtoehdon kesken järjestetään äänestys. Jos joku vaihtoehdoista 2-10 saa eniten kannatusta, niin sen jälkeen äänestetään erikseen otetaanko uusi ohje käyttöön vai ei.

Vaihtoehtoa 1 kannattavat:

1. Tällaisilla äänestyksillä ei pidä ohittaa sitä että Kielitoimisto on kielenhuollon ylin asiantuntija. Olisi vaikea kuvitella että vaikkapa lintujen nimistä äänestettäisiin, kun siitä on olemassa asiantuntijoiden suositus. --Abc10 9. joulukuuta 2010 kello 08.55 (EET)
2. Käytäntöä voidaan kehittää, muttei niin mekaanisesti että lopetetaan kokonaan tapauskohtainen harkinta. Esimerkiksi Kone saisi mielestäni jäädä nykyiselle nimelleen, vaikka se on virallisesti KONE Oyj. --Jisis 11. joulukuuta 2010 kello 04.56 (EET)
3. Samaa mieltä kuin Jisis. --MiPe ^(wikinät) 13. joulukuuta 2010 kello 11.03 (EET)
4. --Humbleby 14. joulukuuta 2010 kello 09.36 (EET)
5. Terve järki ja Wikipedian ohjeet sanovat että noudatetaan Kielitoimiston ohjeita, muuten Wikipediasta tulee koominen harrastelijafoorumi, mitä se tietysti on muutenkin. Jotenkin vakuuttavammalta vaikuttaisi kuitenkin, kun otsikot olisivat asiallisia eivätkä pelleilyä ja mainoksia. -- Ulrika 14. joulukuuta 2010 kello 11.41 (EET)
6. --Thi 14. joulukuuta 2010 kello 17.11 (EET)
7. --Harriv 25. joulukuuta 2010 kello 19.03 (EET)
8. --Care 26. joulukuuta 2010 kello 14.11 (EET)
9. Pidetään sanamuoto ennallaan, luovutaan vain kielitoimiston ohjeiden tiukimmasta tulkinnasta. Gopase+f 27. joulukuuta 2010 kello 14.46 (EET)

Vaihtoehtoa 2 kannattavat:

1. --Maradona 8. joulukuuta 2010 kello 12.09 (EET)
2. --Opa 8. joulukuuta 2010 kello 12.10 (EET)
3. SEIS! J.K Nakkila 8. joulukuuta 2010 kello 23.52 (EET)
4. --vilkapi 9. joulukuuta 2010 kello 19.39 (EET)
   1. Ehkä sittenkin näin. Ainakaan kielitoimistolta ei voi kysyä yritysten nimiä. Tuolla on joitain muitakin kiinnostavia vaihtoehtoja. --Höyhens 10. joulukuuta 2010 kello 21.11 (EET)
5. Juuri näin on tehtävä. –Crimson Cherry Blossom™ 10. joulukuuta 2010 kello 21.29 (EET)
6. Terve järki ja Helsingin Poliisi-Voimailijat. --Kotlas 11. joulukuuta 2010 kello 00.58 (EET)
7. Vanhemmat antavat nimen lapselleen eikä sitä voi muut toiseksi muuttaa, yhtiöt antavat nimen itselleen eikä sitä voi muut toiseksi muuttaa. --Huhdanjo 12. joulukuuta 2010 kello 11.34 (EET)
8. Terve järki ja Helsingin Laulu (genetiivi) ja Hassisen Kone (genetiivi), mutta poislukien pelleilyt ja mainokset, jota ison kirjaimen käyttö kaksiosaisten nimien toisen osan alussa ei ole.--IA 14. joulukuuta 2010 kello 15.11 (EET)
9. Selkeä vaihtoehto rekisteröidyille yhteisöille. Versaaleja ja lyhenteitä voisi tosin poistaa.--ap4k 15. joulukuuta 2010 kello 16.45 (EET)
10. --Ras 15. joulukuuta 2010 kello 21.20 (EET)
11. --junafani ^(?!) 18. joulukuuta 2010 kello 14.57 (EET)

Vaihtoehtoa 3 kannattavat:

1. --–Phïï (Keskustelu – Muokkaukset) 17. joulukuuta 2010 kello 16.16 (EET)

Vaihtoehtoa 4 kannattavat:

Vaihtoehtoa 5 kannattavat:

1. Kielitoimiston suosittama muoto. Gopase+f 27. joulukuuta 2010 kello 14.46 (EET)

Vaihtoehtoa 6 kannattavat:

1. Ehkä se näinkin juuri ja juuri menisi. --Höyhens 10. joulukuuta 2010 kello 21.17 (EET)
2. Tämäkin vaikuttaa järkevältä ainakin If:n kohdalla. --Maradona 12. joulukuuta 2010 kello 11.10 (EET)
3. --George Esayas^TM 22. joulukuuta 2010 kello 22.10 (EET)
4. Soveltaen voisi toimia. Eli esim. Versaaleja pääsääntöisesti vain nimen alkuun. Gopase+f 27. joulukuuta 2010 kello 14.46 (EET)

Vaihtoehtoa 7 kannattavat:

Vaihtoehtoa 8 kannattavat:

1. Tähän kuitenkin päädytään? --Höyhens 16. joulukuuta 2010 kello 05.16 (EET)
2. --George Esayas^TM 22. joulukuuta 2010 kello 22.10 (EET)
3. Järkevin toimintasuunnitelma. Gopase+f 27. joulukuuta 2010 kello 14.46 (EET)

Vaihtoehtoa 9 kannattavat:

1. Nordean vuoksi--Opa 13. joulukuuta 2010 kello 11.50 (EET)
2. --George Esayas^TM 22. joulukuuta 2010 kello 22.10 (EET)

Vaihtoehtoa 10 kannattavat

1. Tietosanakirja-artikkelien nimeämisessä on tärkeää löytää tunnistettava nimi, jotta lukijalle on ensi silmäyksellä selvää mistä artikkelissa on kysymys. Lähteisiin vetoamalla vältetään kömpelöt viralliset nimet ja KONE-tyyppiset mainontaan tarkoitetut korostukset, mutta samalla vältytään päätymästä Pekka Niska Oy -tyyppisiin muodostelmiin jotka eivät ole yleisessä käytössä. Jafeluv 14. joulukuuta 2010 kello 10.03 (EET)
2. Tämäkin toimii --Opa 14. joulukuuta 2010 kello 11.27 (EET)
3. Kaipa tämäkin käy. --MiPe ^(wikinät) 14. joulukuuta 2010 kello 11.28 (EET)
4. Vähiten huonoin vaihtoehto. --SM 14. joulukuuta 2010 kello 11.32 (EET)
5. Jos tämä tarkoittaa sitä, että "Sampo Pankki" on nimenä OK, mutta "JANNEN TosiMyyvä osake yhtiö" on rikos ihmisyyttä vastaan. --albval(keskustelu) 14. joulukuuta 2010 kello 15.11 (EET)
6. En vastusta. --Höyhens 16. joulukuuta 2010 kello 05.15 (EET)
7. —kallerna™ 18. joulukuuta 2010 kello 14.49 (EET)
8. Tämäkin käy. --junafani ^(?!) 18. joulukuuta 2010 kello 14.57 (EET)
9. --George Esayas^TM 22. joulukuuta 2010 kello 22.10 (EET)
10. --Lakritsa 25. joulukuuta 2010 kello 17.05 (EET)
11. --Harriv 25. joulukuuta 2010 kello 19.03 (EET)
12. --Kotlas 26. joulukuuta 2010 kello 13.52 (EET)
13. –Crimson Cherry Blossom™ 26. joulukuuta 2010 kello 14.00 (EET)
14. --Care 26. joulukuuta 2010 kello 14.11 (EET)
15. Tämäkin käy, en vastusta. Joitain tulkintaongelmia voi olla. toivottavasti eivät muodostu ylipääsemättömiksi. Gopase+f 27. joulukuuta 2010 kello 14.46 (EET)
16. Tämä vaihtoehto tukenee ohjeen nyrkkisääntöä: "Wikipedian artikkelin nimen tulee olla sellainen, jolla aiheeseen viitataan suomen yleiskielessä." --PeeKoo 27. joulukuuta 2010 kello 21.27 (EET)

Hylätyt

1. --tms 8. joulukuuta 2010 kello 23.54 (EET) Alle 100 artikkelimuokkausta -Ochs 9. joulukuuta 2010 kello 00.06 (EET)

Keskustelu

Tämä on edelleen huonosti valmisteltu ja on sotkettu mielipidetiedustelun ja äänestyksen ero. Mielipidetiedustelulle on luonteenomaista että useita vaihtoehtoja voi kannattaa/kommentoida ja kartoitetaan vaihtoehtoja. Nyt tämä on äänestys, jossa voi kannattaa vain yhtä vaihtoehtoa enkä itse esimerkiksi löydä vaihtoehtojen joukosta yhtään hyvää. --Jisis 7. joulukuuta 2010 kello 18.25 (EET)

Tätä on kylläkin valmisteltu ihan tarpeeksi kauan ja huolellisesti, eikä mitään epäselvyyksiä pitäisi olla, sillä tämä on mielipidetiedustelu. Kukaan vaan tuskin tuli ajatelleeksi, että tällaisessa asiassa joku voisi kannattaa useaa eri vaihtoehtoa. Uuden vaihtoehdon lisääminen käy, mutta olisi kiinnostava tietää etukäteen että mikä se on. --Maradona 7. joulukuuta 2010 kello 19.29 (EET)

Myönnän, että olet valmistellut tätä kauan, mutta epäselvyyksiä tässä on runsaasti. Jos tämä on todellakin mielipidetiedustelu, miksi ei voi kertoa että kannattaa varauksellisesti jotakin vaihtoehtoa? Itse pidän esimerkiksi hyvänä asiana sitä, että oikeinkirjoitus ja Kielitoimiston suositukset huomioidaan. Samoin pidän terveenä periaatteena nykykäytännön mainintaa siitä, että suositaan yleisimmin lähteissä käytettyä nimeä. Nämä asiat voivat olla joskus kuitenkin ristiriidassa, ja pidän toisaalta suositeltavana sitä, että leipätekstissä käytettäisiin artikkelin nimeä. Keksimäsi vaihtoehdot eivät mahdollista näiden kaikkien seikkojen huomioimista. Joutuisin luultavasti kannattamaan vaihtoehtoa "käytäntöä ei muuteta", mutta sekin on huono, sillä olen sitä mieltä että nykykäytäntöä voi olla mahdollista selventää. Ehkä kukaan ei vain ole vielä keksinyt parasta tapaa muotoilla käytäntö. --Jisis 7. joulukuuta 2010 kello 19.47 (EET)

Jotenkin mulle ei tuu yllätyksenä, että artikkelin nimen kirjoitusasua ei välttämättä voi ratkasta irrallaan leipätekstin kirjoitusasusta. :) Ehkä pitää vielä lisätä vaihtoehto, että artikkeli tulee nimetä artikkelin leipätekstissä käytetyn muodon mukaan... Gopase+f 7. joulukuuta 2010 kello 19.56 (EET)

Riittäisikö se, että olisi mahdollista kannattaa useaa eri vaihtoehtoa? --Maradona 7. joulukuuta 2010 kello 19.57 (EET)

Se pitäisi olla mahdollista, ja kantansa pitää voida kertoa muutenkin kuin äänestyksenomaisesti, esim. "kannatan varauksella", "kannatan tätä vaihtoehtoa jos..." jne. Lisäksi vaihtoehtoja pitää olla mahdollista lisätä, ei tämä muuten ole mikään mielipidetiedustelu vaan äänestys. --Jisis 7. joulukuuta 2010 kello 20.18 (EET)

Säädin tekstiä. Tähän asti keskusteluissa ei vaan ole tullut esille muita mahdollisia vaihtoehtoja, mutta uusien vaihtoehtojen lisääminen on sallittua. --Maradona 7. joulukuuta 2010 kello 22.42 (EET)

Hyvä, mutta on vähän epäselvää miten tuo 50 prosentin kannatus lasketaan jos on mahdollista "äänestää" useampia vaihtoehtoja? Tuollaisten prosenttiosuuksien laskeminen on luontevampaa äänestyksissä. --Jisis 8. joulukuuta 2010 kello 00.11 (EET)

Asiaa on keskustelusivulla sivuttu. Käsittääkseni 50 prosentin kannatus olisi jo niin suuri, että ei olisi tarpeen järjestää enää erikseen äänestystä. Ei kai laskennassa ole sen kummempia vaikeuksia, vaikka saakin kannattaa useampaa vaihtoehtoa? --Maradona 8. joulukuuta 2010 kello 11.34 (EET)

Noh, nyt esimerkiksi kaksi käyttäjää on kannattanut vaihtoehtoa 2 eli kannatus on 100%. Jos yksi käyttäjä äänestää nyt noita kaikkia muita vaihtoehtoja, on kannatus enää 33%. --Jisis 8. joulukuuta 2010 kello 23.48 (EET)

Selvyyden vuoksi nimeämisohjeesta kannattaa lainata mukaan vielä tämä: "Artikkelien nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Tekstissä artikkeleihin viitataan suomen vakiintuneiden kirjoitussääntöjen mukaisesti, eli yleisnimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja erisnimet isolla alkukirjaimella. Vaikka yrityksen nimi ja tavaramerkki tms. olisivat sen logossa kokonaan versaalilla eli isoilla kirjaimilla, Wikipediassa kirjoitetaan isolla vain ensimmäinen kirjain sekä artikkelin otsikossa että itse tekstissä. Poikkeuksen muodostavat eBay-tyyppiset nimet, joissa voidaan selvyyden vuoksi noudattaa yrityksen omaa käytäntöä" Tässähän periaatteessa voidaan päätyä muuttamaan tätäkin ohjeen kohtaa, vai eikö se ole tarkoitus? Gopase+f 7. joulukuuta 2010 kello 20.08 (EET)

Lisäks voi olla tarpeen mainita viittaus nimeämisohjeen kielitoimiston ohjeistukseen. Gopase+f 7. joulukuuta 2010 kello 20.11 (EET)

Mielestäni äänten mielipiteiden hylkääminen muokkausten määrän perusteella on mielipidetiedustelussa turhaa. Varsinainen äänestyshän järjestetään joka tapauksessa vielä erikseen. Jafeluv 9. joulukuuta 2010 kello 07.09 (EET)

Niinhän se vähän on, mutta käytäntö antaa ymmärtää, että äänioikeudeton käyttäjä ei saisi edes kantaansa ilmaista (!). Käytännön tarkistamisen paikka? -Ochs 9. joulukuuta 2010 kello 09.30 (EET)

No niinpäs siinä tosiaan lukeekin. Tuo pitää varmaan ottaa puheeksi kahvihuoneessa jossain vaiheessa. Jafeluv 9. joulukuuta 2010 kello 09.45 (EET)

Kielenhuoltoasioista ei pitäisi äänestää. Kun Kielitoimistossa on asioita ammatikseen pohtivia henkilöitä, amatöörien ratkaisut voivat johtaa Wikipedian kautta yleisen kielenkäytön vääristymiseen. --Abc10 9. joulukuuta 2010 kello 08.50 (EET)

Sama provo on kuultu ennenkin. Kukaan ei ole (vieläkään) tuonut esiin yhtään tietosanakirjaa, jossa olisi yritysnimiä menty näpelöimään kielenhuollon varjolla. --Maradona 9. joulukuuta 2010 kello 09.15 (EET)

Maradonan kommentti puhuu puolestaan. Se vahvistaa entisestään käsitystä että kielenhuoltoasioita ei pidä antaa kenen tahansa käsiin. Yritysten nimiä koskeva ongelma on syntynyt pääosin sen jälkeen kun viimeinenkin paperitietosanakirja ilmestyi. Aiemmin ei yritys- ym. nimissä ollut muotoja Yx8d!pp¤/?, vaan ne noudattivat kulloinkin käytössä ollutta oikeinkirjoitustapaa. Tämä nerokas tyylikeino on syntynyt pääosin 2000-luvulla, eikä sitä pidä noudattaa tietosanakirjoissa. --Ulrika 9. joulukuuta 2010 kello 09.54 (EET)

Ulrikan kommentti pursuaa pyhää vihaa: "Näillä lakeuksilla ei, jumalauta, pilkata jumalaa", saati leikitä ruualla (tai nimien oikeinkirjoituksilla). :) vilkapi 19. joulukuuta 2010 kello 15.42 (EET)

Kyllä tietosanakirjoja on ilmestynyt ihan 2000-luvullakin. Esimerkiksi WSOY:lta vuonna 2005. En tiedä onko muilta kustantajilta uudempia. Tästä kirjasta löytyy artikkeleina mm. Sampo Pankki ja Kansallis-Osake-Pankki. Löydätkö samalla rysäyksellä selityksen sille, että miksi Kielitoimisto kirjoittaa [3] Imatran Voima Oy, eikä Imatran voima oy? --Maradona 9. joulukuuta 2010 kello 10.40 (EET)

Minkäniminen se WSOY:n tietosanakirja on? --Ulrika 9. joulukuuta 2010 kello 10.48 (EET)

WSOY:n CD-Facta 2005, ja kirjaversioista uusin Weilin+Göösin Factum, 2003-2005. --Maradona 9. joulukuuta 2010 kello 10.54 (EET)

WSOY:n CD-Facta ei ole uusi vaan Facta 2001:n versio, johon perustuu myös Factum. W&G on pitkät ajat ollut vain WSOY:n tuotemerkki, ei kustannusyhtiö. --Ulrika 9. joulukuuta 2010 kello 11.01 (EET)

Korjaanpa vielä sen verran, että yritysten nimet eivät aiemminkaan ole noudattaneet oikeinkirjoitustapaa, vaikka niin haluat uskotella. Esimerkiksi 90-luvulla oikeinkirjoitussääntöjen vastaisia olivat mm. Nordea Pankki Suomi ja Merita Pankki. --Maradona 9. joulukuuta 2010 kello 11.16 (EET)

Siteeraan itseäni: "pääosin sen jälkeen kun viimeinenkin paperitietosanakirja ilmestyi". --Ulrika 9. joulukuuta 2010 kello 11.18 (EET)

Eihän tässä kielenhuoltoasioista olla äänestämässäkään vaan yksinkertaisesti käyttäjien mielipidettä tiedustellaan kielitoimiston ohjeen tulkinnasta: eli kuuluuko wikipedia-artikkelin nimi käsitteen juokseva teksti sisään vai ei. Gopase+f 9. joulukuuta 2010 kello 11.43 (EET)

Vaihtoehto 7 olisi jo melko vinkeä nimeämisohje artikkelille. Ennemmin se tulisi olla toisinpäin eli leipäteksti seurailisi artikkelin nimeä. --Maradona 9. joulukuuta 2010 kello 12.31 (EET)

Mainitaan nyt tuo Patentti- ja rekisterihallitus vastauksena lintuaiheiseen vertaukseen. Yritysten virallisia nimiä ei siis "äänestetä" vaan vaihtoehdoissa 2 ja 3 ne otetaan Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteristä sellaisenaan artikkelin nimeksi.--Opa 9. joulukuuta 2010 kello 20.01 (EET)

Kielitoimiston kanta

Olen ollut yhteydessä Kielitoimistoon henkilöön, joka on ollut laatimassa tuota Wikipediassa nyt jo väärin siteerattua Suomen kielen lautakunnan artikkelia Yritysnimien kirjoitusasu vuodelta 2000 (päivitetty 31.1.2007). Suorasanaiseen tekstiin kuuluu vastauksen mukaan artikkelin nimi eli hakusana. Yllä on käytetty ilmausta juokseva teksti, samaa tarkoittaa myös leipäteksti. Sekin kirjoitetaan siis lautakunnan ohjeiden mukaisesti, sillä kyse ei ole yritysmainonnasta eikä yrityssivuista vaan tavallisille kansalaisille tarkoitetusta tekstistä. Omassa markkinoinnissaan yritykset voivat kirjoittaa miten haluavat.

Kannattaa muistaa, että logon kirjoitusasu tulee tarvittaessa esiin tietolaatikossa artikkelin yhteydessä, ja siitä muodosta voidaan tehdä lisäksi uudelleenohjaus kielellisesti oikeaan muotoon. --Abc10 9. joulukuuta 2010 kello 13.09 (EET)

Ei meillä eikä kielitoimistolla ole valtaa päättää yritysten nimestä. Joskus toivoisi että olisi. --Höyhens 10. joulukuuta 2010 kello 21.15 (EET)

Yritysnimien kirjoitusasu kuitenkin on se, mistä nyt on kyse, ei yritysten nimet. Logotyyppinen kirjoitus ei kuulu yleiskieleen, ja kun Wikipediassa on kuitenkin tarkoitus käyttää normaalia yleiskieltä, johon Kielitoimisto antaa ohjeet, yritysnimien kirjoitusasussa tulee noudattaa Kielitoimiston ohjeita. --Abc10 10. joulukuuta 2010 kello 21.33 (EET)

Tässä ei missään tapauksessa ole kyse logonimistä, vaan yritysten virallisista nimistä. Ei kukaan keksi yritykselleen ensin logoa ja sitten vasta siihen sopivaa nimeä. Homma toimii toisin päin. --Maradona 10. joulukuuta 2010 kello 22.06 (EET)

Kyllä niitä yritysnimiä on joskus näinkin päin tehty. Eli ei ihan tuulesta temmattua, mutta ei Abc10:nkään antama kuva ihan totuuden mukainen ole. :) Gopase+f 10. joulukuuta 2010 kello 22.17 (EET)

No luulenpa, että sellaiset yritykset eivät olisi wikimerkittäviä kuitenkaan. :) --Maradona 10. joulukuuta 2010 kello 22.22 (EET)

Virallinen nimi

Tota termiä virallinen nimi vois vähän täsmentää, eli ilmeisesti kyseessä on se nimi, joka on kaupparekisterissä? Esim. Nordean kohdalla se olisi Nordea Bank Finland Abp tai Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliike ja muita esimerkkejä HKScan Oyj tai Conventum Venture Finance Oy tai Pohjola Pankki Oyj jne. Toivon, että jos vaihtoehto kaks saa eniten kannatusta, niin edelleen terveen järjen ja harkinnan käyttö sallitaan ja mietitään tarkkoja käytännön sanamuotoja sitten tämän mielipidetiedustelun jälkeen. Gopase+f 11. joulukuuta 2010 kello 11.23 (EET)

Hyvä huomio. Kakkosvaihtoehdon ajatushan on korvata nykykäytännön "miten yritystä käyttökielessä kutsutaan" virallisella nimellä. --Jisis 11. joulukuuta 2010 kello 11.55 (EET)

Jotakin tuommoista minä salakuoppaa minä uumoilinkin, vaikka mielestäni olin taustat jo selvittänyt. :P --Höyhens 12. joulukuuta 2010 kello 06.12 (EET)

Eipä tuo nykykäytäntö sitten käytännössä ole toteutunut esim. Sampo Pankin kohdalla. Riippuu tietenkin mitä käyttökielellä tarkoitetaan, sillä ko. sanaa ei ainakaan Kielitoimiston sanakirjasta löydy. Antaa hyvät edellytykset tulkita käytäntöä oman mielensä mukaan. --Maradona 12. joulukuuta 2010 kello 11.09 (EET)

Aputoiminimenä esimerkiksi tuolle löytyy Nordea [4]--Opa 11. joulukuuta 2010 kello 13.45 (EET)

Opan linkki ei toimi, mutta löytyy rinnakkaistoiminimenä Nordea Pankki Suomi Oyj [5]. Tietenkin järjenkäyttö tulisi olla sallittua tilannekohtaisesti. --Maradona 11. joulukuuta 2010 kello 15.42 (EET)

Käytäntöuudistusehdotukset ovat useimmiten sellaisia, joissa yritetään kieltää järjenkäyttö. Vrt äänestys jossa äänioikeudesta äänestettiin. Missähän linkki on taas... --Höyhens 12. joulukuuta 2010 kello 06.12 (EET)

Jäsen H puhuu nyt muunnettua totuutta, sillä äänioikeuden kriteereitä viimeksi rukattaessa ei millään tavalla puututtu "järjenkäyttöön", vaan muutettiin vain ja ainoastaan sitä, minkätyyppiset muokkaukset lasketaan. Asiasta oli jo ennen äänestystä olemassa eräs sääntö, ja äänestyksen jälkeen siitä on hiukan toisenlainen sääntö. (Muutos ei muuten jäänyt yritykseksi, vaikka jäsen H lähes ainoana äänestikin vastaan.) Tämä näin oikaisuna, ettei jää jäsen H:n muunnetun totuuden vuoksi väärinkäsityksiä. Käsiteltävään asiaanhan tämä ei kuulu. --Jmk 13. joulukuuta 2010 kello 11.43 (EET)

Ai kun älähtää. Muistelin varmaan sitä sitä edellistä sääntöä. Olkoon, se asiahan on käsitelty. --Höyhens 16. joulukuuta 2010 kello 05.21 (EET)

Kakkosvaihtoehdossa loppuliitteet kuten Oy ja Oyj eivät siis ole mukana, vaan ne ovat kolmosvaihtoehdossa. --Maradona 12. joulukuuta 2010 kello 11.09 (EET)

Lisäsin vaihtoehdon 9 jotta nordea-tyylisetkin mahtuisivat mukaan. --Opa 13. joulukuuta 2010 kello 11.50 (EET)

Aputoiminimiä on useilla yrityksillä pitkä lista rekisteröitynä, ja niitä käytetään myös markkinoinnissa. En usko että tämä vaihtoehto toimisi. Gopase+f 27. joulukuuta 2010 kello 14.46 (EET)

Vaihtoehto 10

Mikä vaihtoehdon 10 mukaan olisi paljon puhutun Sampo Pankin kirjoitusasu? Sana "yleisin" on jo niin hankalasti tutkittavissa, että eiköhän siitä vääntö saataisi aikaan joka tapauksessa. --Maradona 14. joulukuuta 2010 kello 17.11 (EET)

Hyvä kysymys. Esimerkiksi Helsingin Sanomat käyttää sekä Sampo-pankkia että Sampo Pankkia (joskus molempia jopa samassa artikkelissa, esim. [6], [7]) --Jusb 15. joulukuuta 2010 kello 13.23 (EET)

Todennäköisesti tää vaihtoehto ei toimi, koska yleisin on hankala määritellä jos on kaks yleistä vaihtoehtoa. Gopase+f 27. joulukuuta 2010 kello 14.46 (EET)

Määräenemmistö

Keskustelusivulla viitattu määräenemmistö ei tarkoita yksinkertaista enemmistöä, vaan sitä suurempaa enemmistöä. Yleensä fi-wikissä on vaadittu käytäntömuutoksille 70 % kannatusta, mikä tuntuisi tässäkin tapauksessa sopivalta. -- Piisamson 17. joulukuuta 2010 kello 19.46 (EET)

Käytännön esimerkki

Eräs käytännön esimerkki siitä, kuinka yritykset osaavat itse sotkea nimeämisasiansa on tämä yritys. Yrityksen virallinen nimi (YTJ) on Lohjan Kuitua Oy, sen aputoiminimi on KuituaNET ja juoksevassa viestinnässään se kutsuu itseään KUITUANETIKSI (huom. ei siis KUITUANETiksi). Lehdistössä on käytetty mm. muotoja Lohjan Kuitua, Lohjan Kuitua Oy, Kuituanet ja KUITUANET. Ihan mielenkiinnosta kuulisin, miten yritys nimettäisiin esimerkiksi vaihtoehdossa 9. -- Piisamson 17. joulukuuta 2010 kello 19.46 (EET)

Vaihtoehdossa 2 käytettäisiin Lohjan Kuitua ja vaihtoehdossa 9 käytettäisiin Lohjan Kuitua tai KuituaNET, yritysen oman esitystavan mukaan [8] nimeksi tulisi KuituaNET koska se on kyseisen aputoiminimen virallinen kirjoitusasu. Lohjan Kuitua tulisi hahdollisesti ohjaukseksi artikkeliin. Leipätekstissä käytään kieliopin mukaisia esitystapoja noista vaihtoehdoista (kaiketi Lohjan kuitua, Kuituanet). Nykykäytännön mukaan artikkelin nimeksi tulisi kai "Lohjan kuitua".--Opa 18. joulukuuta 2010 kello 11.25 (EET)

Hylätyt äänet

Koska tämä ei ole äänestys vaan mielipidetiedustelu, onko perusteltua hylätä ääniä? --87.93.146.130 13. joulukuuta 2010 kello 11.29 (EET)

Nykykäytännön mukaan samat säännöt ovat voimassa kuin äänestyksessäkin: Kuka saa äänestää?. --Maradona 13. joulukuuta 2010 kello 12.06 (EET)

Mutta voihan mielipiteensä sanoa keskustelussa vaikkei ns. äänioikeutta olisikaan. Se voi vaikuttaa muiden äänestyskäyttäytymiseen, jos on asiallista asiaa. --Höyhens 28. joulukuuta 2010 kello 21.40 (EET)