Keskustelu Wikipediasta:Äänestys/Yritys- ja yhteisöartikkelien nimeämisohje

Ohjeen vaikutukset

Olen koonnut tänne satunnaisia yritysnimiä, joihin artikkelien nimeämisohje voisi vaikuttaa. Urheiluseurojen nimet ovat tulkinnanvaraisia, koska on vaikea arvioida onko seuran nimen toinen osa erisnimi vai ei. Liitän tähän perään vielä Jafeluvin Kahvihuoneessa esille tuoman listan. --Maradona 28. marraskuuta 2010 kello 17.43 (EET)

Alustava lista artikkeleista

13 Kustannus Adams Filmi Ajatus Kirjat Alexandria Pankkiiriliike Atena Kustannus BTJ Kustannus EPV Energia Extra Viihde Fenno Optiikka Finlandia Sahti

Hermia Yrityskehitys HYY Yhtymä Johanna Kustannus Joutsen Media Kampus Kustannus Karma Musiikki Lahti Energia LSO Osuuskunta Länsi-Suomen Osake-Pankki M & T Tuotanto

Merceedees Tuotanto Muumaa Musiikki Nooa Säästöpankki NV Kiinteistösijoitus Oral Hammaslääkärit Palladium Kirjat Pee Pee Visio Porkkana Ryhmä Suomen Käsityöläis-Osakepankki Suomen Maatalous-Osake-Pankki

Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki Tampereen Osake-Pankki Trevise Pankki Turku Energia UPO Kodinkoneet Valmet Lentokoneteollisuus Vapo Energia Voima Kustannus

Hyväksyn sen tietyn pienen tulkinnanvaraisuuden, joka meille valitettavasti tulee kielioppisääntöjen noudattamattomuudesta. Jos keskustelua on jatkettava täällä niin kuin näkyy ilman konsensusta olrevan niin alkuperäinen vaihtoehdosto on ihan käypä. Jos taas keskustelllaan yritysten nimistä niin Wikipedialla ei ole mitään asiaa niitä muuttaa. Ky:t, Oy:t aj Oyj:t käykööt uo-sivuina jos epäillään että ei firmoja muuten löydä. Joku Sampo Pankki on valitettavan hyvä esimerkki siitä millainen nimen tulisi meillä olla. Tsekkaan vielä puuttuneeko sieltä jokin merkittävä uo. --Höyhens 29. marraskuuta 2010 kello 23.17 (EET)

Pitäsikö tässä ottaa kantaa myös tarpeettomien välimerkkien käyttämiseen (If..., Avanti! jne) entäs .com loppuosan käyttämiseen (Autotalli.com vai autotalli, letsbuyit.com vai lets Buy it) (jälkimmäiset kielitoimiston suosituksia) ? Lisäks tarjoan lisäesimerkeiksi:

• TietoEnator -> Tieto-Enator
• SanomaWSOY -> Sanoma-WSOY
• HK Ruokatalo -> HK-ruokatalo
• TeleRegions -> Tele Regions
• Rautasoini Oy -> Rauta-Soini oy
• Pekkaniska Oy -> Pekka Niska oy
• Suomen Energia-Urakointi -> Suomen energiaurakointi

Jälkimmäiset kielitoimiston suosituksia (Kielitoimiston nimiopas 2008) Gopase+f 30. marraskuuta 2010 kello 11.56 (EET)

Pekka Niska oy Lappeen Rannasta. Mielenkiintoinen suositus. Jafeluv 9. joulukuuta 2010 kello 09.03 (EET)

Menettelytapa

Oikea menettelytapa tässä asiasssa on ensin järjestää mielipidetiedustelu siitä, mikä mahdollisista vaihtoehdoista on suosituin uudeksi käytännöksi tai ohjeeksi. Tämän jälkeen voidaan äänestää siitä, otetaanko uusi käytäntö tai ohje käyttöön vai ei. -- Piisamson 1. joulukuuta 2010 kello 12.25 (EET)

Onkos meillä muuten hyväksyttyä nykykäytäntöä? Toi ohje on mutta se on kai vaan suositus. Uusi käytäntöhän vaatii tosiaan jonkin määräenemmistön, vanha ei. Jos ei ole vanhaa käytäntöä kuin suosituksena, voiko sitä muuttaa ilman määräenemmistöä? (Anteeksi tsaristinen kapulointi) --Höyhens 1. joulukuuta 2010 kello 18.18 (EET)

Uuden sitovan käytännön (olkoon millä nimellä tahansa) käyttöönotto vaatii määräenemmistön oikeastaan riippumatta siitä, onko vanha käytäntö ollut sitova vai ei. -- Piisamson 2. joulukuuta 2010 kello 00.47 (EET)

Toinen kysymys on sitten se, että onko ok jakaa nimeämisongelma tällaisiin pienempiin paloihin. Epäilen nimittäin, että näin päädytään kompromissiehdotuksen mukaiseen lopputulokseen, eli artikkelin nimi eroaa artikkelin leipätekstissä käytettävässä muodosta. (Jos ongelmaa käsiteltäisiin kokonaisuutena, jäisi kompromissi vähemmälle kannatukselle, mutta konsensus-lopputulos olisi hyvin epätodennäköinen.) Gopase+f 1. joulukuuta 2010 kello 18.28 (EET)

Artikkelin nimi on kuitenkin oleellisin, koska se näkyy kaikissa luokissa. Artikkelin leipätekstissä käytettävää muotoa yritysnimestä ei taideta edes määritellä missään ohjeessa? --Maradona 1. joulukuuta 2010 kello 19.59 (EET)

Miksi homma on tarpeen tehdä noin monimutkaisesti? Onko sekin käytäntö? --Maradona 3. joulukuuta 2010 kello 10.52 (EET)

Ei, käytäntö on se, että käytäntömuutosten ja uusien käytäntöjen taakse pitää saada konsensus tai määräenemmistö. Viiden vaihtoehdon äänestyksessä voittaneella ei sitä välttämättä ole. Luonnollisesti jos yhtä vaihtoehtoa kannattaa määräenemmistö, hyväksymisäänestystä ei tarvita, mutta käytyjen keskustelujen perusteella se vaikuttaa epätodennäköiseltä. -- Piisamson 4. joulukuuta 2010 kello 14.32 (EET)

Ok, selityksen jälkeen vaikuttaa järkevältä. Onko mielipidetiedustelulle sopiva paikka tämä sivu vai Kahvihuone? --Maradona 5. joulukuuta 2010 kello 11.55 (EET)

Kumpi vaan kunhan Ajankohtaista-sivulta on helppo löytää tiedusteluun eli suora linkki. No arkistoinnin kannalta ehkä juuri keskustelusivu ei ole hyvä idea, projektisivu varmaan on kätsympi kuin kahvihuone. --Höyhens 6. joulukuuta 2010 kello 05.45 (EET)

Muokkasin äänestyssivun vastaamaan mielipidetiedustelua. Joku voisi tsekata läpi, että olisiko se nyt valmis mielipidetiedustelun käynnistämistä varten. --Maradona 6. joulukuuta 2010 kello 12.39 (EET)

Mitenkähän on. Jos 2+3+4+5 saa määräenemmistön mutta 1 saa eniten ääniä, miten tulos tulkitaan? Minusta saisi jatkaa vaikkapa 1 vastaan toiseksi eniten ääniä saanut. (Tämä on vain tekniikkaa, alustavasti kannatan itse ehkä ykköstä niin että en ole taktikoimassa.) ;) --Höyhens 6. joulukuuta 2010 kello 13.46 (EET)

Enpä tullut ajatelleeksi, mutta noinhan siinä varmaan pitäisi toimia. --Maradona 6. joulukuuta 2010 kello 14.24 (EET)

Joo, noin varmaan kannattaa tehdä ellei sitten ykkösvaihtoehto saa ihan selkeää murskaenemmistöä. Muuten, hypoteettinen tilanne: jos joku haluaa alustavassa mielipidetiedustelussa ehdottaa jotain muuta kuin yhtä valmiiksi esitetyistä vaihtoehdoista, voiko vaihtoehtoja lisätä lennosta uusia? Jafeluv 6. joulukuuta 2010 kello 16.05 (EET)

Ei kai uusien vaihtoehtojen keksimiselle ole estettä. --Maradona 7. joulukuuta 2010 kello 14.17 (EET)

Jos jokin vaihtoehto saa määräenemmistön, se voidaan ottaa käyttöön suoraan. Jos mikään vaihtoehto ei saa määräenemmistöä, voidaan äänestää vaihtoehdon 1 ja eniten kannatusta saaneen muun vaihtoehdon välilllä. Eri vaihtoehtojen yhteenlasketulla kannatuksella ei ole juuri merkitystä. -- Piisamson 7. joulukuuta 2010 kello 12.19 (EET)

Tulokset

Mielipidetiedusteluun osallistui laskujeni mukaan 29 äänioikeutettua käyttäjää. Ykkösvaihtoehto eli käytännön ennallaan pitäminen sai 9 kannatusta ja muista vaihtoehdoista suosituin (nro 10) 16 kannatusta. Mitäs nyt? Laitetaan äänestys pystyyn tälle sivulle vaihtoehdon 10 käyttöönotosta, normaalilla 70% hyväksymisrajalla? Jafeluv 28. joulukuuta 2010 kello 22.37 (EET)

Joo, kuulostaa hyvältä. --Maradona 29. joulukuuta 2010 kello 17.52 (EET)

En näe mitään logiikkaa siinä että eniten ääniä saanut kymppi ja vanha käytäntö ykkönen asetetaan vastakkain. Tämä on ollut poikkeuksellisen hankala kysymyksenasettelu. Logiikkaa en näe siinä siksi että on voitu äänestää useaa vaihtoehtoa. En edes yritä laskea pitäisikö tiedustelun perusteella ottaa jokin muukin vaihtoehto vielä äänestykseen. Mutta siinä on logiikkaa että laitetaan jokin (esimerkiksi eniten ääniä saanut) vaihtoehto muutosehdotuksena nykykäytäntöä vastaan joka on sama kuin Jafeluvin ehdotus ja jos ja kun näin on niin näin minun puolestani tehtäköön. Ja ehkä logiikka on Wikipedian kanssa väärä laji jota ei tarvitse suosia vaan käytännöllisyyttä. --Höyhens 31. joulukuuta 2010 kello 01.05 (EET)

Niin, kympin lisäksi vaihtoehto 2 sai enemmän ääniä kuin vanha käytäntö. Taitaa Wikipediassa olla kuitenkin tapana, että vanhaa käytäntöä suojellaan viimeiseen asti, vaikkei syytä olisikaan. --Maradona 31. joulukuuta 2010 kello 11.44 (EET)

Olisiko tässä kaikki oleellinen tieto äänestystä varten: Kommentin jätti Maradona (keskustelu – muokkaukset) 3. tammikuuta 2011 kello 09.14 (EET)

Mielipidetiedustelu yritys- ja yhteisöartikkelien nimeämisohjeen muuttamisesta

Artikkelin nimeämisohjeessa [1] mainitaan yrityksistä ja yhteisöistä näin: Artikkeli nimetään sen mukaan, miten yritystä tai yhteisöä useimmin käyttökielessä kutsutaan. Useimmiten tämä tarkoittaa, että yrityksen tai yhteisön nimeen ei liitetä loppuosia kuten Oy, Oyj tai ry.

Mielipidetiedustelussa eniten kannatusta uudeksi nimeämisohjeeksi sai vaihtoehto: Artikkelin nimeksi tulee nimi, joka on yleisin suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä.

Nyt äänestetään siitä, otetaanko uusi ohje käyttöön vai ei. Äänestys päättyy xx.xx.2011 klo 18.00. Voit äänestää vain toista vaihtoehdoista. Mikäli uutta nimeämisohjetta kannattaa vähintään 70 % äänestäneistä, niin uusi nimeämisohje korvaa nykyisen nimeämisohjeen. Muussa tapauksessa nykyinen nimeämisohje jää voimaan.

Äänestyksen pätevyys, jos osanotto jää vähäiseksi

Äänestys on ollut käynnissä muutaman päivän, ja vasta yksi ääni on annettu. Maalaisjärjellä tuntuisi selvältä, että jos osanotto jää vähäiseksi, äänestyksen tuloksella ei ole merkitystä. En kuitenkaan löytänyt äänestyskäytännöstä sääntöjä tilanteen varalle. Mihin raja vedetään - onko mielipiteitä? -Ochs 27. helmikuuta 2011 kello 16.21 (EET)

Jos rajaa ei ole määritelty, niin sitä ei ole. Ei sellaista ainakaan kesken äänestyksen voida asettaa. Tulevaisuutta varten joku raja voisi olla hyvä. Mutta eiköhän tähän vielä ääniä tule. --Otrfan 27. helmikuuta 2011 kello 16.37 (EET)

Äänestäjien herättely minulla olikin vähän mielessä kun tämän avasin. :) -Ochs 27. helmikuuta 2011 kello 17.05 (EET)

Tuntuu onnistuneen. Nimeämisjuttua on jauhettu sen verran pitkään, että ei tule juuri enää kiinnitettyä huomiota asiaan. En minäkään tiennyt koko äänestyksestä. --Otrfan 27. helmikuuta 2011 kello 17.09 (EET)

Vielä on runsas puoli tuntia aikaa antaa äänensä. Miten se nyt sitten menee, onko tämän uuden sanamuodon käyttöönottoäänestyksessä hyväksymisraja 70 % vai jotakin muuta? --Maradona 10. maaliskuuta 2011 kello 13.23 (EET)

70% tuntuu olevan yleisesti hyväksi havaittu prosenttiluku, vaikkei sitä käytäntö pakotakaan. Jafeluv 10. maaliskuuta 2011 kello 13.30 (EET)