Sukupuolineutraali kielenkäyttö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sukupuolineutraali kielenkäyttö on kieltä, joka ei ole seksististä.[1][2] Suomen kielen lautakunta on antanut suosituksen sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi.[3]

Aamulehti ilmoitti syyskuussa 2017 pyrkivänsä sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön. Lehti ilmoitti luopuvansa muun muassa nimikkeistä puhemies, lautamies, luottamusmies ja palomies.[4]

Esimerkkejä sukupuolineutraalista kielenkäytöstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

asiamies valtuutettu, asioija (valtuutettua alempi)[5]
ammattimies ammattilainen[2]
aulaemäntä vastaanottovirkailija, aulavahtimestari, aulavartija[2]
edusmies edustaja[6]
esi-isät esivanhemmat[7]
esimies esihenkilö, lähijohtaja, päällikkö, osastonjohtaja[5]
ihmisten veljeys ihmisperhe[8], yhteenkuuluvuus[9]
jokamiehenoikeus jokaisenoikeus[10]
jokamies jokainen, tavallinen ihminen, tavallinen kadunkulkija, keskivertokansalainen[11][12]
kadunmies tavallinen kadunkulkija[2]
katsastusmies katsastaja[13]
lakimies juristi, lainoppinut[13]
lautamies maallikkotuomari, oikeusistuja[2][5]
lehtimies, sanomalehtimies toimittaja[13]
lääninherra lääninjohtaja[5]
luottamusmies luottamushenkilö[2]
marjamies marjastaja[2]
mitalimies mitalinsaaja[13]
miestyövuosi henkilötyövuosi[11]
myyntimies kauppaedustaja[13]
palomies pelastaja, palopelastaja[2]
perustajaisä perustaja[14]
poliisimies poliisi[15][5]
putkimies putkiasentaja[16], LVI-asentaja[2]
rintamamies sotaveteraani[13]
saamamies velkoja[13]
saarnamies saarnaaja[13]
selvitysmies selvittäjä[2]
sotilaslakimies oikeusupseeri[13]
sähkömies sähköasentaja[2]
talonmies talonhoitaja[5]
toimitusmies toimitsija[2]
tukimies tukija[5]
tullimies tullivirkailija[15][5]
valtionpäämies valtionjohtaja[11]
varamies varajäsen, varahenkilö[15][15][5]
vartiomies vartija[15]
virkamies viranhaltija[2]
virkaveli virkatoveri[17]
vuokramies vuokralainen[5]
äitiysloma, isyysloma vanhempainloma, vanhempainrahakausi[13]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Desprez-Bouanchaud, Annie ym.: Guidelines on Gender-Neutral Language. Kolmas laitos (1. laitos 1987). Paris: Unit for the Promotion of the Status of Women and Gender Equality, UNESCO, 1999. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 4.2.2009). (englanniksi)
  • Grönros, Eija-Riitta: Mies ja nainen sanakirjassa. Kielikello, 4/2007. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Kallio, Jussi: Miessuku ja kielenhuolto. Kielikello, 1/2002. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  • Miettinen, Sari: Kaisa Karppinen tahtoo kielestä vähemmän miehisen 13.10.2007. Turun sanomat. Viitattu 11.11.2007.
  • Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
  • Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Sukupuolineutraalin kielenkäytön edistäminen 26.10.2007. Viitattu 4.2.2009.
  • Onko kielemme sukupuolineutraali vai seksistinen? (Tiivistelmä Kielikello-lehden numero 4/2007:n artikkeleista) 2007. Sukupuolisilmälasit käyttöön! -hanke. Sosiaali-ja terveysministeriö, Tasa-arvoyksikkö. Viitattu 6.9.2009.
  • Suomen kielen lautakunta: Suomen kielen lautakunnan suositus sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi. Kielikello, 2007, nro 4. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Verkkoversio (PDF) Viitattu 4.2.2009.
  • Tiililä, Ulla: Kielenhuolto ja kielellinen seksismi: Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja? Kielikello, 2/1994. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Warren, Virginia L.: Guidelines for Non-Sexist Use of Language American Philosophical Association. Viitattu 11.11.2007. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Desprez-Bouanchaud ym. 1999.
  2. a b c d e f g h i j k l m Suomen kielen lautakunta 2007.
  3. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007.
  4. https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/olemme-paattaneet-olla-kaikki-ihmisia-200395971/
  5. a b c d e f g h i j Kallio 2002.
  6. Onko kielemme sukupuolineutraali vai seksistinen?, 2007.
  7. Desprez-Bouanchaud ym. 1999, s. 14, Kielitoimiston sanakirja 2004.
  8. Ihmisen geeniperimää ja ihmisoikeuksia koskeva yleismaailmallinen julistus (Unescon yleiskokouksen julistus 1997) Opetusministeriö. Viitattu 7.2.2009.
  9. Desprez-Bouanchaud ym. 1999, s. 9; solidarity solidaarisuus, yhteenkuuluvuus a sense of ~ yhteenkuuluvuuden tunne. MOT Englanti 4.7 suomi-englanti. Verkkoversio. Kielikone Ltd, 2007.
  10. Grönros 2007.
  11. a b c Kielitoimiston sanakirja 2004.
  12. Nurmi 2004.
  13. a b c d e f g h i j Miettinen 2007.
  14. perustaja – – founding father, founder. MOT Englanti 4.7 suomi-englanti. Verkkoversio. Kielikone Ltd, 2007. Viitattu=7.2.2009
  15. a b c d e Tiililä 1994.
  16. Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 14.11.2016.
  17. Itkonen, Terho: Vierassanat: Kielenkäyttäjän opas. Helsinki: Kirjayhtymä, 1990. ISBN 951-26-2796-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]