Sukupuolineutraali kielenkäyttö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sukupuolineutraali kielenkäyttö on kieltä, joka ei ole sukupuolittunutta.[1][2] Suomen kielen lautakunta on antanut suosituksen sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi.[3]

Aamulehti ilmoitti syyskuussa 2017 pyrkivänsä sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön. Lehti ilmoitti luopuvansa muun muassa nimikkeistä puhemies, lautamies, luottamusmies ja palomies.[4]

Ongelmallinen sana ”nainen”[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläinen The Spectator kirjoitti vuonna 2017 että sanasta ”nainen” (engl. woman) ollaan luopumassa julkisessa kielenkäytössä. Britannian ulkoministeriö näki ongelmallisena YK-sopimuksen sanamuodon, jonka mukaan ”raskaana olevia naisia ei saa tuomita kuolemanrangaistukseen” ja ehdotti tilalle termiä ”raskaana olevat henkilöt” (pregnant people). Myös British Medical Association on suositellut termiä ”tulevan äidin” sijaan.[5]

Englannin kielessä sanan ”woman” (nainen) sisältää sanan ”man” (mies). Tämän vuoksi tätä sanaa on pidetty patriarkaalisena ja sille on kehitetty vaihtoehtoja.[6] Vuonna 1975 Lesbian Connection -lehti esitteli nainen-sanan korvaajaksi sanan ”womyn”. Uudempi versio on ”womxn”.[7]

Esimerkkejä korvaavista sukupuolineutraaleista termeistä suomen kielessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ammattimies ammattilainen[2]
asiamies (oikeus-, lapsi-,
kuluttaja-, tasa-arvo)
henkilö, valtuutettu, valvoja, vastaava[8][9]
aulaemäntä vastaanottovirkailija, aulavahtimestari, aulavartija[2]
baarimikko baarimestari, baarityöntekijä[9]
edusmies edustaja[10]
esi-isät esivanhemmat[11]
esimies esihenkilö, lähijohtaja, päällikkö, osastonjohtaja[8]
ihmisten veljeys ihmisperhe,[12] yhteenkuuluvuus[13]
isännöitsijä kiinteistövastaava, taloyhtiövastaava[9]
jokamiehenoikeus jokaisenoikeus[14]
jokamies jokainen, tavallinen ihminen, tavallinen kadunkulkija, keskivertokansalainen[15][16]
järjestysmies järjestyksenvalvoja, vartija[9]
kadunmies tavallinen ihminen, tavallinen kadunkulkija[2]
katsastusmies katsastaja[17]
kirkkoherra johtava pastori, kirkkopäällikkö, kirkonjohtaja, seurakunnan johtaja[9]
lakimies juristi, lainoppinut[17]
lautamies maallikkotuomari, oikeusistuja[2][8]
lehtimies, sanomalehtimies toimittaja[17]
lentoemäntä lentoavustaja, matkustamotyöntekijä[9]
liikemies liikkeenharjoittaja, liikkeenjohtaja, yritysjohtaja, yrittäjä, sijoittaja[9]
luottamusmies luottamushenkilö, luottamusvastaava, luottovaltuutettu[2][9]
lääninherra lääninjohtaja[8]
marjamies marjastaja[2]
miestyövuosi henkilötyövuosi[15]
mitalimies mitalinsaaja[17]
myyntimies myyntiedustaja, kauppaedustaja[17]
palomies pelastaja[2]
perustajaisä perustaja[18]
poliisimies poliisi[19][8]
puhemies puheenjohtaja[4]
putkimies putkiasentaja,[20] LVI-asentaja[2]
rintamamies sotaveteraani[17]
saamamies velkoja[17]
saarnamies saarnaaja[17]
selvitysmies selvittäjä[2]
sotilaslakimies oikeusupseeri[17]
sähkömies sähköasentaja, sähkötyöntekijä[2][9]
talonmies talonhoitaja[8], kiinteistönhoitaja
tiedemies tieteilijä, tieteentekijä, tutkija[9]
toimitusmies toimitsija[2]
tukimies tukija[8]
tullimies tullivirkailija[19][8]
valtionpäämies valtionjohtaja, valtionpää[15]
varamies varajäsen, varahenkilö[19][19][8]
vartiomies vartija[19]
varusmies varushenkilö, varusvelvollinen, asevelvollinen[9]
virkamies viranhaltija[2]
virkaveli virkatoveri[21]
vuokramies vuokralainen[8]
äitiysloma, isyysloma vanhempainloma, vanhempainrahakausi[17]
äitiyspakkaus vanhempainpakkaus, perhepakkaus[22]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Desprez-Bouanchaud, Annie ym.: Guidelines on Gender-Neutral Language. Kolmas laitos (1. laitos 1987). Paris: Unit for the Promotion of the Status of Women and Gender Equality, UNESCO, 1999. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 4.2.2009). (englanniksi)
  • Grönros, Eija-Riitta: Mies ja nainen sanakirjassa. Kielikello, 4/2007. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Kallio, Jussi: Miessuku ja kielenhuolto. Kielikello, 1/2002. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  • Miettinen, Sari: Kaisa Karppinen tahtoo kielestä vähemmän miehisen 13.10.2007. Turun sanomat. Viitattu 11.11.2007.
  • Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
  • Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Sukupuolineutraalin kielenkäytön edistäminen kotus.fi. 26.10.2007. Viitattu 4.2.2009.
  • Onko kielemme sukupuolineutraali vai seksistinen? (Tiivistelmä Kielikello-lehden numero 4/2007:n artikkeleista) 2007. Sukupuolisilmälasit käyttöön! -hanke. Sosiaali-ja terveysministeriö, Tasa-arvoyksikkö. Viitattu 6.9.2009.
  • Suomen kielen lautakunta: Suomen kielen lautakunnan suositus sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi. Kielikello, 2007, nro 4. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Verkkoversio (PDF) Viitattu 4.2.2009.
  • Tiililä, Ulla: Kielenhuolto ja kielellinen seksismi: Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja? Kielikello, 2/1994. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Warren, Virginia L.: Guidelines for Non-Sexist Use of Language American Philosophical Association. Viitattu 11.11.2007. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Desprez-Bouanchaud ym. 1999.
  2. a b c d e f g h i j k l m Suomen kielen lautakunta 2007.
  3. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007.
  4. a b https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/olemme-paattaneet-olla-kaikki-ihmisia-200395971/
  5. Brendan O'Neill: The word ‘woman’ is being erased from public life spectator.co.uk. 23.10.2017.
  6. Twitch backtracks after outcry for using 'gender neutral' term 'womxn' BBC.
  7. https://www3.bostonglobe.com/ideas/2017/05/09/womyn-wimmin-and-other-folx/vjhPn82ITGgCCbE12iNn1N/story.html?arc404=true
  8. a b c d e f g h i j Kallio 2002.
  9. a b c d e f g h i j k Näin Aamulehden lukijat korvaisivat sukupuolittuneet tittelit aamulehti.fi.
  10. Onko kielemme sukupuolineutraali vai seksistinen?, 2007.
  11. Desprez-Bouanchaud ym. 1999, s. 14, Kielitoimiston sanakirja 2004.
  12. Ihmisen geeniperimää ja ihmisoikeuksia koskeva yleismaailmallinen julistus (Unescon yleiskokouksen julistus 1997) Opetusministeriö. Viitattu 7.2.2009.
  13. Desprez-Bouanchaud ym. 1999, s. 9; solidarity solidaarisuus, yhteenkuuluvuus a sense of ~ yhteenkuuluvuuden tunne. MOT Englanti 4.7 suomi-englanti. Verkkoversio. Kielikone Ltd, 2007.
  14. Grönros 2007.
  15. a b c Kielitoimiston sanakirja 2004.
  16. Nurmi 2004.
  17. a b c d e f g h i j Miettinen 2007.
  18. perustaja – – founding father, founder. MOT Englanti 4.7 suomi-englanti. Verkkoversio. Kielikone Ltd, 2007. Viitattu=7.2.2009
  19. a b c d e Tiililä 1994.
  20. Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 14.11.2016.
  21. Itkonen, Terho: Vierassanat: Kielenkäyttäjän opas. Helsinki: Kirjayhtymä, 1990. ISBN 951-26-2796-5.
  22. Sukupuolineutraali äitiyspakkaus? Yle Uutiset. Viitattu 4.12.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sukupuolineutraali kielenkäyttö.