Sukupuolineutraali kielenkäyttö

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sukupuolineutraali kielenkäyttö on kieltä, joka ei ole seksististä.[1][2] Suomen kielen lautakunta on antanut suosituksen sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi.[3]

Aamulehti ilmoitti syyskuussa 2017 pyrkivänsä sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön. Lehti ilmoitti luopuvansa muun muassa nimikkeistä puhemies, lautamies, luottamusmies ja palomies.[4]

Esimerkkejä sukupuolineutraalista kielenkäytöstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ammattimies ammattilainen[2]
asiamies (oikeus-, lapsi-,
kuluttaja-, tasa-arvo)
henkilö, valtuutettu, valvoja, vastaava[5][6]
aulaemäntä vastaanottovirkailija, aulavahtimestari, aulavartija[2]
baarimikko baarimestari, baarityöntekijä[6]
edusmies edustaja[7]
esi-isät esivanhemmat[8]
esimies esihenkilö, lähijohtaja, päällikkö, osastonjohtaja[5]
ihmisten veljeys ihmisperhe,[9] yhteenkuuluvuus[10]
isännöitsijä kiinteistövastaava, taloyhtiövastaava[6]
jokamiehenoikeus jokaisenoikeus[11]
jokamies jokainen, tavallinen ihminen, tavallinen kadunkulkija, keskivertokansalainen[12][13]
järjestysmies järjestyksenvalvoja, vartija[6]
kadunmies tavallinen ihminen, tavallinen kadunkulkija[2]
katsastusmies katsastaja[14]
kirkkoherra johtava pastori, kirkkopäällikkö, kirkonjohtaja, seurakunnan johtaja[6]
lakimies juristi, lainoppinut[14]
lautamies maallikkotuomari, oikeusistuja[2][5]
lehtimies, sanomalehtimies toimittaja[14]
lentoemäntä lentoavustaja, matkustamotyöntekijä[6]
liikemies liikkeenharjoittaja, liikkeenjohtaja, yritysjohtaja, yrittäjä, sijoittaja[6]
luottamusmies luottamushenkilö, luottamusvastaava, luottovaltuutettu[2][6]
lääninherra lääninjohtaja[5]
marjamies marjastaja[2]
miestyövuosi henkilötyövuosi[12]
mitalimies mitalinsaaja[14]
myyntimies myyntiedustaja, kauppaedustaja[14]
palomies pelastaja, palopelastaja[2]
perustajaisä perustaja[15]
poliisimies poliisi[16][5]
puhemies puheenjohtaja[4]
putkimies putkiasentaja,[17] LVI-asentaja[2]
rintamamies sotaveteraani[14]
saamamies velkoja[14]
saarnamies saarnaaja[14]
selvitysmies selvittäjä[2]
sotilaslakimies oikeusupseeri[14]
sähkömies sähköasentaja, sähkötyöntekijä[2][6]
talonmies talonhoitaja[5], kiinteistönhoitaja
tiedemies tieteilijä, tieteentekijä, tutkija[6]
toimitusmies toimitsija[2]
tukimies tukija[5]
tullimies tullivirkailija[16][5]
valtionpäämies valtionjohtaja, valtionpää[12]
varamies varajäsen, varahenkilö[16][16][5]
vartiomies vartija[16]
varusmies varushenkilö, varusvelvollinen, asevelvollinen[6]
virkamies viranhaltija[2]
virkaveli virkatoveri[18]
vuokramies vuokralainen[5]
äitiysloma, isyysloma vanhempainloma, vanhempainrahakausi[14]
äitiyspakkaus vanhempainpakkaus, perhepakkaus[19]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Desprez-Bouanchaud, Annie ym.: Guidelines on Gender-Neutral Language. Kolmas laitos (1. laitos 1987). Paris: Unit for the Promotion of the Status of Women and Gender Equality, UNESCO, 1999. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 4.2.2009). (englanniksi)
  • Grönros, Eija-Riitta: Mies ja nainen sanakirjassa. Kielikello, 4/2007. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Kallio, Jussi: Miessuku ja kielenhuolto. Kielikello, 1/2002. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  • Miettinen, Sari: Kaisa Karppinen tahtoo kielestä vähemmän miehisen 13.10.2007. Turun sanomat. Viitattu 11.11.2007.
  • Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
  • Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Sukupuolineutraalin kielenkäytön edistäminen kotus.fi. 26.10.2007. Viitattu 4.2.2009.
  • Onko kielemme sukupuolineutraali vai seksistinen? (Tiivistelmä Kielikello-lehden numero 4/2007:n artikkeleista) 2007. Sukupuolisilmälasit käyttöön! -hanke. Sosiaali-ja terveysministeriö, Tasa-arvoyksikkö. Viitattu 6.9.2009.
  • Suomen kielen lautakunta: Suomen kielen lautakunnan suositus sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi. Kielikello, 2007, nro 4. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Verkkoversio (PDF) Viitattu 4.2.2009.
  • Tiililä, Ulla: Kielenhuolto ja kielellinen seksismi: Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja? Kielikello, 2/1994. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Warren, Virginia L.: Guidelines for Non-Sexist Use of Language American Philosophical Association. Viitattu 11.11.2007. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Desprez-Bouanchaud ym. 1999.
  2. a b c d e f g h i j k l m Suomen kielen lautakunta 2007.
  3. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007.
  4. a b https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/olemme-paattaneet-olla-kaikki-ihmisia-200395971/
  5. a b c d e f g h i j Kallio 2002.
  6. a b c d e f g h i j k Näin Aamulehden lukijat korvaisivat sukupuolittuneet tittelit aamulehti.fi.
  7. Onko kielemme sukupuolineutraali vai seksistinen?, 2007.
  8. Desprez-Bouanchaud ym. 1999, s. 14, Kielitoimiston sanakirja 2004.
  9. Ihmisen geeniperimää ja ihmisoikeuksia koskeva yleismaailmallinen julistus (Unescon yleiskokouksen julistus 1997) Opetusministeriö. Viitattu 7.2.2009.
  10. Desprez-Bouanchaud ym. 1999, s. 9; solidarity solidaarisuus, yhteenkuuluvuus a sense of ~ yhteenkuuluvuuden tunne. MOT Englanti 4.7 suomi-englanti. Verkkoversio. Kielikone Ltd, 2007.
  11. Grönros 2007.
  12. a b c Kielitoimiston sanakirja 2004.
  13. Nurmi 2004.
  14. a b c d e f g h i j Miettinen 2007.
  15. perustaja – – founding father, founder. MOT Englanti 4.7 suomi-englanti. Verkkoversio. Kielikone Ltd, 2007. Viitattu=7.2.2009
  16. a b c d e Tiililä 1994.
  17. Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 14.11.2016.
  18. Itkonen, Terho: Vierassanat: Kielenkäyttäjän opas. Helsinki: Kirjayhtymä, 1990. ISBN 951-26-2796-5.
  19. Sukupuolineutraali äitiyspakkaus? Yle Uutiset. Viitattu 4.12.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]