Sukupuolineutraali kielenkäyttö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sukupuolineutraali kielenkäyttö on kieltä, joka ei ole seksististä.[1][2] Suomen kielen lautakunta on antanut suosituksen sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi.[3]

Opetushallitus julkaisi 2016 kouluilla pakolliseksi tulevan tasa-arvosuunnitelman laatimisen helpottamiseksi oppaan TASA-ARVOTYÖ ON TAITOLAJI – Opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Tässä on luovutti vuoden 2004 oppaan kannasta, että opetuksen pitää olla sukupuolineutraalia. Vuoden 2014 perustusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden mukaan opetuksen tulee olla sukupuolitietoista, ja siinä tunnistetaan sukupuolittavia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia rakenteita ja puretaan niitä.[4]

Oppaasta nousi kohu, kun Helsingin Sanomien NYT-liitteessä lainattiin siitä kohtaa, jonka mukaan lapsia ei pidä enää puhutella joukkona 'tytöt' tai 'pojat'.[5]

Esimerkkejä sukupuolineutraalista kielenkäytöstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

asiamies valtuutettu, asioija (valtuutettua alempi)[6]
ammattimies ammattilainen[2]
aulaemäntä vastaanottovirkailija, aulavahtimestari, aulavartija[2]
edusmies edustaja[7]
esi-isät esivanhemmat[8]
esimies esihenkilö, lähijohtaja, päällikkö, osastonjohtaja[6]
ihmisten veljeys ihmisperhe[9], yhteenkuuluvuus[10]
jokamiehenoikeus jokaisenoikeus[11]
jokamies jokainen, tavallinen ihminen, tavallinen kadunkulkija, keskivertokansalainen[12][13]
kadunmies tavallinen kadunkulkija[2]
katsastusmies katsastaja[14]
lakimies juristi, lainoppinut[14]
lautamies maallikkotuomari, oikeusistuja[2][6]
lehtimies, sanomalehtimies toimittaja[14]
lääninherra lääninjohtaja[6]
luottamusmies luottamushenkilö[2]
marjamies marjastaja[2]
mitalimies mitalinsaaja[14]
miestyövuosi henkilötyövuosi[12]
myyntimies kauppaedustaja[14]
palomies pelastaja, palopelastaja[2]
perustajaisä perustaja[15]
poliisimies poliisi[16][6]
putkimies putkiasentaja[17], LVI-asentaja[2]
rintamamies sotaveteraani[14]
saamamies velkoja[14]
saarnamies saarnaaja[14]
selvitysmies selvittäjä[2]
sotilaslakimies oikeusupseeri[14]
sähkömies sähköasentaja[2]
talonmies talonhoitaja[6]
toimitusmies toimitsija[2]
tukimies tukija[6]
tullimies tullivirkailija[16][6]
valtionpäämies valtionjohtaja[12]
varamies varajäsen, varahenkilö[16][16][6]
vartiomies vartija[16]
virkamies viranhaltija[2]
virkaveli virkatoveri[18]
vuokramies vuokralainen[6]
äitiysloma, isyysloma vanhempainloma, vanhempainrahakausi[14]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Desprez-Bouanchaud, Annie ym.: Guidelines on Gender-Neutral Language. Kolmas laitos (1. laitos 1987). Paris: Unit for the Promotion of the Status of Women and Gender Equality, UNESCO, 1999. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 4.2.2009). (englanniksi)
  • Grönros, Eija-Riitta: Mies ja nainen sanakirjassa. Kielikello, 4/2007. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Kallio, Jussi: Miessuku ja kielenhuolto. Kielikello, 1/2002. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  • Miettinen, Sari: Kaisa Karppinen tahtoo kielestä vähemmän miehisen 13.10.2007. Turun sanomat. Viitattu 11.11.2007.
  • Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
  • Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Sukupuolineutraalin kielenkäytön edistäminen 26.10.2007. Viitattu 4.2.2009.
  • Onko kielemme sukupuolineutraali vai seksistinen? (Tiivistelmä Kielikello-lehden numero 4/2007:n artikkeleista) 2007. Sukupuolisilmälasit käyttöön! -hanke. Sosiaali-ja terveysministeriö, Tasa-arvoyksikkö. Viitattu 6.9.2009.
  • Suomen kielen lautakunta: Suomen kielen lautakunnan suositus sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi. Kielikello, 2007, nro 4. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Verkkoversio (PDF) Viitattu 4.2.2009.
  • Tiililä, Ulla: Kielenhuolto ja kielellinen seksismi: Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja? Kielikello, 2/1994. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Warren, Virginia L.: Guidelines for Non-Sexist Use of Language American Philosophical Association. Viitattu 11.11.2007. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Desprez-Bouanchaud ym. 1999.
  2. a b c d e f g h i j k l m Suomen kielen lautakunta 2007.
  3. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007.
  4. http://nyt.fi/a1476754398484
  5. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016101822479376_uu.shtml
  6. a b c d e f g h i j Kallio 2002.
  7. Onko kielemme sukupuolineutraali vai seksistinen?, 2007.
  8. Desprez-Bouanchaud ym. 1999, s. 14, Kielitoimiston sanakirja 2004.
  9. Ihmisen geeniperimää ja ihmisoikeuksia koskeva yleismaailmallinen julistus (Unescon yleiskokouksen julistus 1997) Opetusministeriö. Viitattu 7.2.2009.
  10. Desprez-Bouanchaud ym. 1999, s. 9; solidarity solidaarisuus, yhteenkuuluvuus a sense of ~ yhteenkuuluvuuden tunne. MOT Englanti 4.7 suomi-englanti. Verkkoversio. Kielikone Ltd, 2007.
  11. Grönros 2007.
  12. a b c Kielitoimiston sanakirja 2004.
  13. Nurmi 2004.
  14. a b c d e f g h i j Miettinen 2007.
  15. perustaja – – founding father, founder. MOT Englanti 4.7 suomi-englanti. Verkkoversio. Kielikone Ltd, 2007. Viitattu=7.2.2009
  16. a b c d e Tiililä 1994.
  17. Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 14.11.2016.
  18. Itkonen, Terho: Vierassanat: Kielenkäyttäjän opas. Helsinki: Kirjayhtymä, 1990. ISBN 951-26-2796-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]