Siirry sisältöön

Sukupuolineutraali kielenkäyttö

Wikipediasta

Sukupuolineutraali kielenkäyttö on kieltä, joka ei ole sukupuolittunutta.[1][2] Suomen kielen lautakunta on antanut suosituksen sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi.[3]

Aamulehti ilmoitti syyskuussa 2017 pyrkivänsä sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön. Lehti ilmoitti luopuvansa muun muassa nimikkeistä puhemies, lautamies, luottamusmies ja palomies.[4] Ratkaisu herätti hämmennystä, koska esimerkiksi käsite eduskunnan puhemies on nimetty Suomen laissa. lähde?

Ongelmallinen sana ”nainen” englannin kielessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englannin kielessä sana ”woman” (suom. nainen) sisältää sanan ”man” (mies). Tämän vuoksi tätä sanaa on pidetty patriarkaalisena ja sille on kehitetty vaihtoehtoja,[5] vaikkakin etymologisesti "man" tarkoitti alun perin ihmistä yleisesti ja kaventui merkitykseltään vasta myöhemmin. [6] Vuonna 1975 Lesbian Connection -lehti esitteli nainen-sanan korvaajaksi sanan ”womyn”. Uudempi versio on ”womxn”.[7]

Britannian ulkoministeriö näki ongelmallisena YK-sopimuksen sanamuodon, jonka mukaan ”raskaana olevia naisia ei saa tuomita kuolemanrangaistukseen” ja ehdotti tilalle termiä ”raskaana olevat henkilöt” (pregnant people). Myös British Medical Association on suositellut termiä ”tulevan äidin” sijaan.[8]

Esimerkkejä korvaavista sukupuolineutraaleista termeistä suomen kielessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
ammattimiesammattilainen[2]
asiamies (oikeus-, lapsi-,
kuluttaja-, tasa-arvo)
henkilö, valtuutettu, valvoja, vastaava[9][10]
aulaemäntävastaanottovirkailija, aulavahtimestari, aulavartija[2]
baarimikkobaarimestari, baarityöntekijä[10]
edusmiesedustaja[11]
esi-isätesivanhemmat[12]
esimiesesihenkilö, lähijohtaja, päällikkö, osastonjohtaja[9]
ihmisten veljeysihmisperhe,[13] yhteenkuuluvuus[14]
isännöitsijäkiinteistövastaava, taloyhtiövastaava[10]
jarrumiesjarrumestari[15]
jokamiehenoikeusjokaisenoikeus[16]
jokamiesjokainen, tavallinen ihminen, tavallinen kadunkulkija, keskivertokansalainen[17][18]
järjestysmiesjärjestyksenvalvoja, vartija[10]
kadunmiestavallinen ihminen, tavallinen kadunkulkija[2]
katsastusmieskatsastaja[19]
kirkkoherrajohtava pastori, kirkkopäällikkö, kirkonjohtaja, seurakunnan johtaja[10]
lakimiesjuristi, lainoppinut[19]
lautamiesmaallikkotuomari, oikeusistuja[2][9]
lehtimies, sanomalehtimiestoimittaja[19]
lentoemäntälentoavustaja, matkustamotyöntekijä[10]
liikemiesliikkeenharjoittaja, liikkeenjohtaja, yritysjohtaja, yrittäjä, sijoittaja[10]
luottamusmiesluottamushenkilö, luottamusvastaava, luottovaltuutettu[2][10]
lääninherralääninjohtaja[9]
marjamiesmarjastaja[2]
miestyövuosihenkilötyövuosi[17]
mitalimiesmitalinsaaja[19]
myyntimiesmyyntiedustaja, kauppaedustaja[19]
palomiespelastaja,[2] palopelastaja[20]
perustajaisäperustaja[21]
poliisimiespoliisi[22][9]
puhemiespuheenjohtaja[4]
putkimiesputkiasentaja,[23] LVI-asentaja[2]
rintamamiessotaveteraani[19]
saamamiesvelkoja[19]
saarnamiessaarnaaja[19]
selvitysmiesselvittäjä[2]
sotilaslakimiesoikeusupseeri[19]
sähkömiessähköasentaja, sähkötyöntekijä[2][10]
talonmiestalonhoitaja[9], kiinteistönhoitaja
tiedemiestieteilijä, tieteentekijä, tutkija[10]
toimitusmiestoimitsija[2]
tukimiestukija[9]
tullimiestullivirkailija[22][9]
valtionpäämiesvaltionjohtaja, valtionpää[17]
varamiesvarajäsen, varahenkilö[22][22][9]
vartiomiesvartija[22]
virkamiesviranhaltija[2]
virkavelivirkatoveri[24]
vuokramiesvuokralainen[9]
äitiysloma, isyyslomavanhempainloma, vanhempainrahakausi[19]
äitiyspakkausvanhempainpakkaus, perhepakkaus[25]
  • Desprez-Bouanchaud, Annie ym.: Guidelines on Gender-Neutral Language. (Kolmas laitos (1. laitos 1987)) Paris: Unit for the Promotion of the Status of Women and Gender Equality, UNESCO, 1999. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 4.2.2009. (englanniksi)
  • Grönros, Eija-Riitta: Mies ja nainen sanakirjassa. Kielikello, 4/2007. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Kallio, Jussi: Miessuku ja kielenhuolto. Kielikello, 1/2002. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
  • Miettinen, Sari: Kaisa Karppinen tahtoo kielestä vähemmän miehisen 13.10.2007. Turun sanomat. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 11.11.2007.
  • Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. (3. tarkistettu ja päivitetty painos) Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X
  • Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Sukupuolineutraalin kielenkäytön edistäminen kotus.fi. 26.10.2007. Arkistoitu 5.8.2011. Viitattu 4.2.2009.
  • Onko kielemme sukupuolineutraali vai seksistinen? (Tiivistelmä Kielikello-lehden numero 4/2007:n artikkeleista) 2007. Sukupuolisilmälasit käyttöön! -hanke. Sosiaali-ja terveysministeriö, Tasa-arvoyksikkö. Viitattu 6.9.2009.[vanhentunut linkki]
  • Suomen kielen lautakunta: Suomen kielen lautakunnan suositus sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi. Kielikello, 2007, nro 4. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Verkkoversio. (PDF) Viitattu 4.2.2009.
  • Tiililä, Ulla: Kielenhuolto ja kielellinen seksismi: Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja. Kielikello, 2/1994. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Warren, Virginia L.: Guidelines for Non-Sexist Use of Language American Philosophical Association. Viitattu 11.11.2007. (englanniksi)
  1. Desprez-Bouanchaud ym. 1999.
  2. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Suomen kielen lautakunta 2007.
  3. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007.
  4. 1 2 https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/olemme-paattaneet-olla-kaikki-ihmisia-200395971/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Twitch backtracks after outcry for using 'gender neutral' term 'womxn' BBC.
  6. Woman - Etymology, Origin & Meaning etymonline. Viitattu 21.10.2025. (englanniksi)
  7. https://www3.bostonglobe.com/ideas/2017/05/09/womyn-wimmin-and-other-folx/vjhPn82ITGgCCbE12iNn1N/story.html?arc404=true[vanhentunut linkki]
  8. Brendan O'Neill: The word ‘woman’ is being erased from public life spectator.co.uk. 23.10.2017.
  9. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kallio 2002.
  10. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Näin Aamulehden lukijat korvaisivat sukupuolittuneet tittelit aamulehti.fi. Arkistoitu 7.8.2018.
  11. Onko kielemme sukupuolineutraali vai seksistinen?, 2007.
  12. Desprez-Bouanchaud ym. 1999, s. 14, Kielitoimiston sanakirja 2004.
  13. Ihmisen geeniperimää ja ihmisoikeuksia koskeva yleismaailmallinen julistus (Unescon yleiskokouksen julistus 1997) Opetusministeriö. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 7.2.2009.
  14. Desprez-Bouanchaud ym. 1999, s. 9; solidarity solidaarisuus, yhteenkuuluvuus a sense of ~ yhteenkuuluvuuden tunne. MOT Englanti 4.7 suomi-englanti. (Verkkoversio) Kielikone Ltd, 2007.
  15. Linnanmäen vuoristoradan jarrumiehet ovat jatkossa jarrumestareita – "On nykyaikaa, että kaikki työnimikkeet ovat sukupuolineutraaleja" MTV Uutiset. 2.6.2021. Viitattu 21.7.2022.
  16. Grönros 2007.
  17. 1 2 3 Kielitoimiston sanakirja 2004.
  18. Nurmi 2004. Viittausvirhe: Virheellinen parametri ”2004"” <ref>-elementissä. Tuetut parametrit ovat: details, dir, follow, group, name.
  19. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Miettinen 2007.
  20. Palomies voitti Pelastustiedon äänestyksen ammattinimikkeistä - "Kansalaisen täytyy tunnistaa pelastusviranomainen" Pelastustieto. 6.11.2019. Viitattu 16.11.2022.
  21. perustaja – – founding father, founder. MOT Englanti 4.7 suomi-englanti. Verkkoversio. Kielikone Ltd, 2007. Viitattu=7.2.2009
  22. 1 2 3 4 5 Tiililä 1994.
  23. Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 14.11.2016.
  24. Itkonen, Terho: Vierassanat: Kielenkäyttäjän opas. Helsinki: Kirjayhtymä, 1990. ISBN 951-26-2796-5
  25. Sukupuolineutraali äitiyspakkaus? Yle Uutiset. Viitattu 4.12.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]