Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 138

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Merkittävät roolit

Olen aloittanut muutamia näyttelijäartikkeleita (suomalaisista, ei niinkään Hollywood-tähtösistä), ja pannut merkille erään perin oudon seikan. Wikipediassa tuntuu olevan käsitys, että näyttelijöiden työ tehdään pääosin elokuvissa ja tv-sarjoissa. Näinhän ei suinkaan ole. Lähes kaikki suomalaiset näyttelijät ovat teatterinäyttelijöitä, toki uran varrelle mahtuu pari sivuosaa elokuvissa ja ehkä muutama taiteellisesti köykäinen tv-rooli. Näyttelijämallineessa on tämä virke "Näyttelijän rooli lihavoituna, rivinvaihto, elokuvan nimi kursivoituna, jos enemmän kuin kaksi rivinvaihtoa, niin käytä mallinetta". Siis "elokuvan nimi"? Merkittävät roolit tehdään usein aivan muualla kuin elokuvissa. Jos merkittävien roolien kohdalla on mainittu vain muutama elokuvien sivutehtävä tyyliin "3. nainen baaritiskillä", herää kysymys, eikö tuo näyttelijä(tär) ole saavuttanut mitään taiteellisesti mainitsemisen arvoista teatterilavalla? Wikipediaa on vaikea ottaa kovin vakavasti, mikäli sen lähestymistapa aiheisiinsa on viihdepainotteinen. Merkittävät roolit löytyvät yleensä hakuteoksista ja katsomalla rooleista annettuja arvosteluita.

Sivuosatkin voivat olla merkittäviä, varsinkin suuret sivuosat. Sivuosa ei kuitenkaan muutu merkittäväksi ainoastaan sillä perusteella, että se on tehty suuren suosion saaneessa tuotannossa. Pääroolien kohdalla on toisinaan hankalaa - onko klassinen rooli ilman muuta merkittävä, vaikka se olisi ollut taiteellisena suorituksena keskinkertainen? Siis jokin laimea tulkinta esim. Romeosta tms.

Toivottavasti tuohon näyttelijämallineeseen tehdään muutos, ihan Wikipedian uskottavuuden kannalta. Tietosanakirjan on pysyttävä tiukasti faktoissa, tosiasioita ei voi vääntää "musta tuntuu" -suuntaan. Itse en ole teatterin suuri ystävä, ja merkitsisin mieluusti elokuvien pikkurooleja "merkittäviin rooleihin", mutta niin ei vain voi toimia.

Drefer (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 08.37 (EET)

Itse olen laittanut merkittäviin rooleihin ne, joista näyttelijä parhaiten tunnetaan tai josta hän on saanut merkittäviä palkintoja tai palkintoehdokkuuksia. Useimmat näyttelijät tunnetaan paremmin elokuvista ja tv:stä kuin näyttämöltä. --URunICon 7. helmikuuta 2017 kello 09.34 (EET)

Tuostahan on keskusteltu aiemminkin ja pistetty myös hulluimpia esimerkkejä sivulle Wikipedia:Huonot vitsit ja muu höpöhöpö. Objektiivisesti ja lähteiden mukaan mentäessä tuohon tietenkin kuuluu tunnetuimpia ja palkittuja rooleja missä vaan, mukaan lukien tietenkin myös teatteri. Ja palkinnothan löytyvät lähteistä, samoin kuin näyttelijöistä voi olla elämäkertoja tai vähintään henkilöesittelyjä lehdissä, ja lopuksi asiantuntevia muistokirjoituksia, missä merkittävimpiä rooleja kerrotaan (niillehän palkintojen ohella myös arvostelut ym. ovat lähde). Mutta jos joku on katsonut vain Turhapuroja eikä ole kuullutkaan Komisario Palmusta, niin hänelle Helge Heralan tunnetuin rooli tietenkin on rooli Speden elokuvassa Pölhölä jne. Tai jos ei tunne sarjaa Kaikenkarvaiset ystäväni, niin sen toinen pääosan esittäjä näyttäytyy "tunnettuna" vain jostain hiljattaisesta Harry Potter -sivuroolistaan. Tai joku merkittävä suomalainen näyttelijä Salkkarien sivuroolihahmona. Tällaiset arviot kuitenkin ovat yleensä uutta tutkimusta, joka ei perustu lähteisiin. --Urjanhai (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 10.03 (EET)

Mertasesta kertova artikkeli on malliesimerkki siitä, kuinka faktat pitää tuoda esiin sieltä viihdehötön alta. Olen jättänyt pois tuon "tunnetaan jostain yhteydestä" -ilmaisun, se muistuttaa liiaksi lehdistön käyttämää kieltä, kuten nämä "nousta otsikoihin" -tyyppiset ilmaisut. Wikipediassa pitäisi keskustella laajemminkin muokkausten tasosta. Artikkelin "Robert Enckell" infoboxissa teos "Popcorn" on muutettu elokuvaksi. Ei Enckell ole näytellyt "Popcorn"-nimisessä elokuvassa - käyttäjät siis vain lisäävät "tietoa" mutu-pohjalta. Kuinka paljon Wikipediassa onkaan vastaavaa mutuilua? Ei siis vaivauduta edes tarkistamaan, onko jokin asia totta. -- Drefer (keskustelu) 10. helmikuuta 2017 kello 11.59 (EET)

Niinhän siinä käy jos kun lähteistämistä pidetään vaivaannuttavana sivuasiana ja lähteistämisen puutteita katsotaan normaalisti läpi sormien, toisin kuin merkittävyyttä, jota Wikipediassa pidetään kauhean tärkeänä asiana ja siitä vääntämiseenhän aina löytyy energiaa. Lähteistämisen vaatiminen on ase mutuilua, muistinvaraista kirjoittelua ja uutta tutkimusta vastaan. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 10. helmikuuta 2017 kello 14.09 (EET)

Tosi hyvä huomio. Mallineessa voisi olla esimerkiksi kohta "teatterit" tai täsmällisemmin esim. "merkittävät teatterikiinnitykset" , joka voisi olla aika luonteva tapa saada sitä puolta paremmin näkyviin? Tärkeä yleisemmän tason pointti myös tuo viihdepuolen ylikorostuminen.--Qtea (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 23.02 (EET)

Everstien merkittävyys

Vastaan tulee artikkeleita eversteistä. Onko linjaa, että everstit ovat merkittäviä? Olen jonkun kyseenalaistanut, mutta jos se on turhaa, niin en jatkaa. Niissä ei välttämättä ole lähteen lähdettä, esimerkiksi Esko Raunio. Tuntuu oudolta että pitkäaikainen käyttäjät tekee lähteettömiä artikkeleita. Eli tässä on nyt kaksi eri ongelmaa. --Tpe1 (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 13.09 (EET)

Löysin nyt sitten lopulta suuntaviivoista linjauksen, että "Kenraalikuntaan kuuluvat ovat merkittäviä, everstit pääsääntöisesti eivät, elleivät ole merkittävässä tehtävässä". --Tpe1 (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 13.11 (EET)

Äänioikeutetun käyttäjän määritelmä

Hei! Haluaisin muuttaa hieman äänioikeutetun käyttäjän määritelmää. Nykyinen määritelmä kuuluu näin:

Käyttäjätunnuksen ääni hylätään, jos sen muokkaushistoria äänestyksen alkaessa on lyhyt. Yleisesti muokkaushistoria luokitellaan lyhyeksi, kun artikkelimuokkausten määrä äänestyksen alkaessa jää alle sadan. Poistettuihin artikkeleihin tehtyjä muokkauksia ei lasketa mukaan.

Ehdottamani uusi määritelmä kuuluisi näin (uudet kohda lihavoituna):

Käyttäjätunnuksen ääni hylätään, jos sen muokkaushistoria äänestyksen alkaessa on lyhyt ja yksipuolinen. Yleisesti muokkaushistoria luokitellaan lyhyeksi, kun artikkelimuokkausten määrä äänestyksen alkaessa jää alle sadan. Muokkaushistoria katsotaan yksipuoliseksi, jos muokkaukset on tehty kolmeen tai harvempaan artikkelinimiavaruuden sivuun. Poistettuihin artikkeleihin tehtyjä muokkauksia tai kumottuja muokkauksia ei lasketa mukaan.

Haluaisin siis hieman tiukentaa määritelmää, jotta äänioikeutetut olisivat varmasti yhteisölle hyödyllisiä muokkaajia, eikä äänestystä ei voisi manipuloida uusilla tunnuksilla. Jälkimmäinen on jo nykyään kielletty, mutta määritelmä jättää mielestäni väljyydessään liikaa tulkinnanvaraa. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 20. helmikuuta 2017 kello 18.44 (EET)

Ainakaan kumottuja muokkauksia ei kannata tähän sotkea, sillä käsittääkseni niiden lukumäärää ei saa näppärästi selvitettyä yhdellä klikkauksella. Ehdotuksen alkuosaakaan en kannata, sillä ei ole paljon eroa, tekeekö paljon muokkauksia kolmeen artikkeliin vai viivojen korjauksia sataan artikkeliin. Anteeksi negatiivisuuteni, mutta en kannata edellä esitettyä ehdotusta. --Lax (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 19.12 (EET)

Mun mielestäni nykyinen systeemi on ollut ihan toimiva (100 artikkelimuokkausta) eikä tässä tietääkseni ole ollut ongelmia. En myöskään muista, että olisi ollut mitään äänestysten manipulointiin liittyneitä ongelmia myöskään. --Zache (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 19.15 (EET)

Mitä tarkoittaa varsinaisesti "manipulointi"? Some-maailmassa on melko tavallista, että jostain syntyy pikaisesti syttyvä ja sammuva joukkoliike. Joissakin artikkelien poistoäänestyksissä näkee sitä, että aiheen kannattajat puolustavat artikkelin säilymistä ja antavat ääniä IP-osoitteilla tai uusilla tunnuksilla. Ymmärtääkseni kaikki tällaiset äänet on saatu hylättyä jo nykyisen määritelmän avulla eikä lopputulos ole ainakaan viime aikoina tainnut olla päinvastainen kuin establishmenttiin kuuluvien vakiomuokkaajien ilmaisema tahto. Lax esitti hyvät perustelut laskutoimitusten vaikeudesta. Ainoa muutos, joka pitäisi tehdä tekstiin, olisi poistaa sana "yleisesti", koska asia ei ole noin "yleisesti" vaan "poikkeuksetta". --Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 19.21 ja kello 19.24 (EET)

Yhdyn Zachen näkemykseen. Xyzäö (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 19.28 (EET)

Olen samaa mieltä kuin Pxos. Nykyinen käytäntö on toimiva, ja kun sanamuodon vielä muuttaisi, niin käytäntö olisi myös yksiselitteinen. De facto se onkin sitä, tai en ainakaan muista, että tästä olisi tehty mitään poikkeuksia. En usko, että ehdotettu lisävaatimus suojaisi väärinkäytöksiltä sen paremmin kuin nykyinenkään käytäntö. Jos tekee artikkelimuokkauksia vain saavuttaakseen äänioikeuden, niin äkkiäkös sitä muokkaa neljää eri artikkelia. Lähinnä tuo aiheuttaisi lisätyötä niille, jotka tarkistavat, ovatko käyttäjät äänioikeutettuja. --Outilein (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 14.12 (EET)

KomppaanSiis olen samaa mieltä kuin Pxos ja Outilein.--Tanár 22. helmikuuta 2017 kello 15.42 (EET). Yleisesti-sanan voi poistaa. Muuten on turha korjata sellaista, mikä ei ole rikki.--Tanár 21. helmikuuta 2017 kello 16.26 (EET)

Poistin sanan yleisesti, mutta jätin määritelmän muuten ennalleen keskustelun mukaisesti. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 22. helmikuuta 2017 kello 15.46 (EET)

Nyt ääni hylätään, jos muokkaushistoria on lyhyt. Ehdotuksen mukaan se hylätään, jos muokkaushistoria on lyhyt ja yksipuolinen, eli hylkäämiseen vaaditaan enemmän kuin nyt. Tämähän ei ole tiukennus vaan löysennys nykykäytäntöön. Oliko tarkoitus kirjoittaa tai? Siitä riippumatta en kannata käytännön muuttamista tältä osin, koska siihen ei ole ilmennyt tarvetta. Tuo yleisesti-sanan poistaminenkin (kyllä se on siellä ehdotuksessa edelleen, vaikka SMAUG kirjoitti sen poistaneensa) on kaksipiippuinen juttu. Nähdäkseni se ei ole siinä tekstissä sen takia, että sen perusteella jonkun annettaisiin äänestää lyhyemmällä muokkaushistorialla (mistä tietysti täytyisi joka tapauksessa erikseen päättää, jos joku valittaisi siitä, että lyhyen muokkaushistorian takia ei ole saanut äänestää), vaan sen takia että mahdolliset kehittyneemmät manipulointiyritykset (joita nyt ei onneksi tähän mennessä ole havaittu) voidaan käytännön perusteella estää, jos yhteisö katsoo sen tarpeelliseksi. --AB (keskustelu) 22. helmikuuta 2017 kello 16.50 (EET)

SMAUG poisti yleensä-sanan jo käytännöstä (ei siis tästä muutosehdotuksesta). --Lax (keskustelu) 22. helmikuuta 2017 kello 17.16 (EET)

AB, käytännön muissa kohdissa on jo "saatetaan hylätä" -klausuuli. Siis on totta, että täällä katsotaan muokkaushistoria poikkeuksetta lyhyeksi, jos se ei täytä 100 artikkelimuokkausta ja 7 päivää -ehtoa. Sen sijaan ääniä tosiaan "saatetaan hylätä" myös muista syistä. Eri asia on, hylätäänkö koskaan. --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2017 kello 18.22 (EET)

Juttelua muokkauslaskureista

Lax: Muokkauslaskurin piirakan vasemmalla puolella on Overview, ja siinä on ilmoitettu "deleted edits". Olisiko tuo niiden kumottujen tai hylättyjen määrä?--Htm (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 20.33 (EET)

Varmaankin poistettujen muokkausten määrä (jotka syntyvät, kun sivu poistetaan kokonaan Wikipediasta). Ei siis sivuhistoriassa säilyvien kumottujen muokkausten. --Lax (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 20.38 (EET)

Se termi oli jopa suomennettu väärin translatewikissä ja sitä kautta muokkauslaskurissa aikanaan. On erikseen deleted edits ja reverted edits. Molemmat oli joku "muokkasin rohkeasti" -tyyppi suomentanut poistetuiksi muokkauksiksi. En tiedä, onko vika vielä olemassa, kun varmuuden vuoksi katselen laskureita aina englanniksi. Mutta joo, deletointi tarkoittaa siis poistamista muiden kuin ylläpitäjien saatavilta. --Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 20.57 (EET)

Niin ja tässä on se muokkauslaskuri, josta näkee etsien ja löytäen erikseen sekä "deleted edits" että "reverted edits" for SMAUG. --Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 21.30 (EET)

Lienee jossain määrin käyttökelpoinen laskuri niin kauan kuin toimii (aika monta fi-wikin ulkopuolista laskuria on tässä vuosien varrella lakannut toimimasta, joten siitä pessimistinen asenteeni). Mutta laskeeko tuo pelkästään artikkeliavaruuden kumotut muokkaukset, sillä artikkeliavaruusmuokkauksethan ovat ne, jotka äänioikeuden ratkaisevat? Entä lasketaanko kumottuihin muokkauksiin käyttäjän itsensä kumoamat muokkaukset (tuskin ainakaan käyttäjän itsensä kumoamia keskustelumuokkauksia, kun Pxosilla on noin pieni luku: [1])... --Lax (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 09.54 (EET)

Sivun alareunassa on luettelo muokkauslaskurin tekijöistä. Ei näy merkkijonoa "Pxos" siellä. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 12.31 (EET)

Kysyin, kun aattelin, että voisit silti tietää asiasta enemmän kuin minä (kun kerran laskurinkin löysit). Mutta saa siihen muutkin vastata. --Lax (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 12.49 (EET)

Lisäys: Kun katsoin omista tilastoistani mm. luotujen sivujen lukumäärää, niin ainakin siinä olivat kaikki avaruudet mukana. --Lax (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 10.00 (EET)

Jos käytäntömuutosehdotus hylätään kokonaan tai edes osittain noiden kumottujen muokkausten osalta, niin asia ei onneksi aiheuta minulle enempää päänvaivaa. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 12.31 (EET)

Hyväksyminen voisi aiheuttaa kaikille päänvaivaa. --Lax (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 12.49 (EET)

keskustelusivun poisto virheellisissä huomautuksissa

Laitoin sivulle Keskustelu käyttäjästä:87.93.43.25 poistopyynnön koska laitoin aiheettomasti varoituksen vandalismista tulkittuani muokkauksen väärin. Onko ihan ok että tämänkaltaisissa tilanteissa pyytää toisen käyttäjän keskustelusivun poistoa? --Lympri ^(Viestii) 28. helmikuuta 2017 kello 10.28 (EET)

On. Tosin käyttäjän viimeisin muokkaus ansaitsisi jonkinlaisen huomautuksen, mutta se on taas kokonaan toinen juttu. --Lax (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.35 (EET)

Niin näyttää. Olin kyllä muutenkin aika varma ettei tämä käyttäjä kovin asiallisella asialla täällä liiku. --Lympri ^(Viestii) 28. helmikuuta 2017 kello 11.37 (EET)

Laadukkaiden artikkelien kriteereihin lisäys

Hei! Ehdotan kaikkien laadukkaiden artikkelien (SA, SL, HA, LA) kriteereihin lisäystä, joka velvoittaa laittamaan Wikidata-kohteen perustiedot kuntoon. Tarkoitan suomenkielistä nimeä ja kuvausta sekä mahdollisia aliaksia. Nykyään sitä ei edellytetä, eikä yhdessäkään nykyisessä SA- tai HA-ehdokkaassa ole suomenkielistä kuvausta. Wikidata-kuvaus näkyy ainakin mobiilinäkymässä, joten se olisi hyvä olla olemassa. Lisäksi sen tulisi olla mahd. lyhyt ja ytimekäs, jotta se mahtuu puhelimenkin näytölle kokonaan. Muotoilu voisi mennä vaikka näin: "Artikkelin Wikidata-kohteessa on suomenkielinen nimi ja mahdolliset aliakset sekä lyhyt ja ytimekäs suomenkielinen kuvaus." Tätä sovelleittaisiin tietysti vain tuleviin laadukkaiksi ehdotottuihin artikkeleihin. --SMAUG (keskustelu – muokkaukset – lokit) 28. helmikuuta 2017 kello 20.37 (EET)

Wikipedia ja Wikidata ovat eri projekteja. Wikipedian kirjoittajalta ei tarvitse edellyttää Wikidatan hallintaa. Datojen ja metojen harmonisoimiseen myös menneiden laadukkaiden suhteen sopii paremmin vapaaehtoisten aliprojekti. --Thi (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 20.51 (EET)

Ainakin Wikiprojektissa Wikiprojekti:Suomen järvet listaillaan juuri kenttiä, jotka Wikiprojektin aihepiirin artikkeleista voisi wikidataan täyttää. Eri aihepiirien harrastajat ehkä voisivat kiinnostua tekemään samantapaista täydentelyä muissakin aihepiireissä. Esimerkiksi Suomen järvissä Järviwikin käyttämä ympäristöhallinnon järvinumero yksilöi kohteen tehokkaasti. Samanlaisia tehokkaasti yksilöiviä tunnisteita luultavasti on muissakin aihepiireissä.--Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 21.58 (EET)

Kommentoi järvien kolmatta Botti-ajoa

Laitoin fiwikiin 20 Viron suuria järviä edellisten 10 seuraksi AWB-botilla. Parsin niihin sisällön Viron ympäristövirannomaisten julkaisemista tiedoista ja käsittelin niitä Excelillä julkaisumuotoon. Järven tietolaatikoksi olen valinnut uuden Järvi WD-mallineen.--J Hokkanen (keskustelu) 3. maaliskuuta 2017 kello 18.00 (EET)

Kolmanteen ajoon lisäsin myös artikkelin Asidotrofinen järvi sisältämät esimerkkijärvet.--J Hokkanen (keskustelu) 3. maaliskuuta 2017 kello 21.04 (EET)

Viitteistyspakko

Wikipedian on muutettava lähde- ja tarkistettavuuskäytäntöä ja lisättävä niihin viitteistyspakko (aiempi keskustelu Viitepakkoko?, koska muutama käyttäjä vaatii nykyisten käytäntöjen vastaisesti jatkuvasti viitteiden lisäämistä käännömallinein merkittyihin käännöartikkeleihin Blériot Aéronautique ja Puolan armeijan ilmavoimat ja heidän toimintaansa on ylläpito pitänyt oikeana Wikipedia:Ylläpitäjien ilmoitustaulu#Muokkaussotimista ja tarkistettavuuskäytännön rikkominen Zachen muutos. Toki on olemassa toiinen vaihtoehto eli käyttäjien toiminnan tuotmitseminen vähintään häirintänä ja toiminnan toistuessa heidän toimintansa estäminen.--194.251.119.208 2. maaliskuuta 2017 kello 08.00 (EET)

Jos alkuperäisissä artikkeleissa on asiallinen viitteistys, sittenhän käännösartikkelin viitteistyksen pitäisi olla vain erityisen helppoa. Jos taas alkuperäisartikkelissa ei ole viitteitä, herää kysymys, miksi ei ole ja eikö pitäisi olla. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että lähteistyksen ja viitteistyksen pitää toimia samalla tavalla, olipa artikkeli mistä hyvänsä poimittu tai käännetty. Puutteellinen viitteistys ei saa jäädä lukijan ongelmaksi. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 01.14 (EET)

Ruoririitelyn määrittäminen suomenkielisessä Wikipediassa

Ruoririitely (engl. wheel war) tarkoittaa ylläpitäjien välistä "toimintosotaa", missä ylläpitäjät käyttävät ylläpitäjän oikeuksiaan toistensa päätösten kumoamiseen tai muuttamiseen. Käsitettä ei ole määritelty mitenkään suomenkielisessä Wikipediassa, ei edes minään kirjoittamattomana de facto -menettelykoodina, koska käsitykset ruoririitelystä ovat kahtalaisia. Haluaisinkin ensin aloittaa määritelmän tekemällä mielipidetiedustelun siitä, kumpi käsityslinja on yhteisön tahdon mukainen. Ennen sitä on turha tehdä käytäntöehdotusta tekstimuodossa. --Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 18.23 (EET)

Aiheesta täällä ja muualla

• Englanninkielisen Wikipedian käytäntö "Wheel warring" (englanniksi).
• Suomenkielisessä Wikipediassa ei ole käytäntöä tai ohjetta ruoririitelystä, mutta asiasta on kerran keskusteltu käytäntötasolla, vuonna 2009.
• Käyttäjän Pxos alasivulleen keräämää yksityistä pohdintaa vuodelta 2016, jonka voi lukea mielipidekirjoituksena.

Mielipidetiedustelu

Jotta ruoririitelykäytäntö voitaisiin ylipäänsä laatia, on ensin ratkaistava periaatekysymys.

Kysymyksenasettelu

Kysymyksenasettelu on seuraavanlainen. (YP-1 on toimenpiteen ensimmäisenä suorittanut ylläpitäjä. YP-2 on toinen ylläpitäjä, joka muuttaa päätöstä.)

• YP-1 voittaa

  Ensimmäisen ylläpitäjän tekemä ratkaisu on oikea ja loukkaamaton. Jos toinen ylläpitäjä muuttaa ratkaisua (estoa, poistoa ym.) ilman YP-1:n lupaa, tämä on ruoririitelyä ja se pitäisi kieltää. YP-1:llä on oikeus palauttaa voimaan oma ratkaisunsa vaikka heti. (YP-2 toimii väärin.)

• YP-2 voittaa

  Jokainen ylläpitäjän tekemä ratkaisu on sellainen, että sitä voi tarvittaessa toinen ylläpitäjä muuttaa ilman YP-1:n lupaa, jos katsoo että alkuperäinen ratkaisu on väärä. Vasta jos YP-1 kumoaa YP-2:n ratkaisun ilman keskustelua ja mahdollista asian laajempaa käsittelyä, tämä on ruoririitelyä. (YP-1 toimii väärin.)

YP-1 voittakoon

(Pane allekirjoituksesi tähän (~~~~) ja vain lyhyt perustelu. Keskustelu on alempana.)

1. Kysymyksenasettelu on melkoisen johdatteleva, mutta jos jompikumpi on pakko valita, niin tämä. Selvästi virheellinen ratkaisu on toki voitava muuttaa, mutta miksi YP-2:n ratkaisu muuten olisi automaattisesti sen oikeampi kuin YP-1:nkään? Kyllä YP-2:n pitäisi ensin kysyä YP-1:ltä perusteluja tämän ratkaisulle, ennen kuin alkaa niitä muuttamaan. Ja esimerkiksi eston kohteen kaikki toiminta ei välttämättä näy Wikipedian lokeissa muun muassa sähköpostien osalta.--Otrfan (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 02.09 (EET)

YP-2 voittakoon

(Pane allekirjoituksesi tähän (~~~~) ja vain lyhyt perustelu. Keskustelu on alempana.)

1. Ensimmäinen ylläpitäjä ei ole välttämättä aina oikeassa, eikä virheellisen päätöksen muuttamista tulisi laskea ruoririitelyksi. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 20. helmikuuta 2017 kello 18.30 (EET)
2. Tämä on mielestäni ainoa järkevä vaihtoehto, ja nähdäkseni tätä käsitystä noudattaa jo nyt ylläpitäjien enemmistö. --Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 18.48 (EET)
3. Jos esim. estopäätös ei ole kunnolla perusteltu tai eston pituus on selkeän liioiteltu estetyn aiempaan estohistoriaan tai rikkeeseen nähden, kyllä tällaista päätöstä on mielestäni oltava oikeus muuttaa. --Nironen (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 19.26 (EET)
4. Edelliset äänestäjät ovatkin jo esittäneet hyvät perustelut. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 20. helmikuuta 2017 kello 20.59 (EET)
5. Kun kysymyksenasettelu on tuollainen, on tämä vaihtoehto valintani. Tämän tulkitsen vielä sallivan sen, että YP-3 muuttaa YP-2:n päätöksen, sillä kun unohdetaan YP-1, tulee YP-2:sta YP-1 ja YP-3:sta YP-2, jolloin uusi kurssimuutos on yhtä perusteltu kuin ensimmäinenkin kurssimuutos. Kielto koskee vain YP-1:tä. --Lax (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 10.06 (EET)
6. Virheellinen päätös pitää voida muuttaa ilman, että se on heti ruoririitelyä. --Outilein (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 13.01 (EET)

Keskustelu käytäntöehdotuksesta yleisesti

Mielipidetiedustelun (käytäntöehdotuksen) kakkoskohdassa puhutaan YP-2:n päätöksen kumoamisesta. Ehkä siinä kohtaa pitäisi laajemmin puhua kumoamisen sijasta muuttamisesta, sillä muutoin siihen voidaan katsoa sisältyvän sellainen porsaanreikä, että kumoaminen katsotaan vain aiemman päätöksen palauttamiseksi, jolloin YP-1 voisi laillisesti tehdä toimenpiteen, joka ei ole sama kuin YP-2:n toimenpide eikä myöskään sama kuin hänen oma alkuperäinen toimenpiteensä. --Lax (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 10.13 (EET)

Mielipidetiedustelu on vain alkutoimi käytännön laatimista varten. Tässäkin on se ongelma, että pitää samalla laatia periaatetasolla liikkuva käytäntö, ikään kuin laki tulevaisuutta varten samaan tapaan kuin Suomessa vaikkapa puolustustilalaki, joka on laadittu seuraavaa sotaa varten valmiiksi, ja sitten pitää myös pohtia, mitä tilanteita Wikipediassa on (minun nähdäkseni) jo esiintynyt, joiden takia asiasta pitää laatia kirjoitettu käytäntö eikä jättää kysymystä vain ylläpitäjien erinomaisuuden varaan kuten nyt. Mielipidetiedustelun vaihtoehdot kuvaavat lähinnä vain niitä ongelmia, joita on jo ollut täällä 2010-luvulla. Varsinaiseen käytäntötekstiin yhteisö saanee keskustelussa aikaan sellaisen sisällön, joka ottaa huomioon asiat laajasti. Jostain pitää kuitenkin aloittaa ja nähdä, mikä on yhteisön suurpiirteinen mielikuva asiasta nyt. Aiempi yritys saada käytäntö aikaan jostain syystä epäonnistui vuonna 2009. En rupea tulkitsemaan, miksi niin kävi. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 13.04 (EET)

On päivänselvää, että ylläpitäjät voivat olla väärässäkin kuten muutkin ihmiset. On myös suotavaa, että he pääsevät sovintoon ennen kuin kumoavat toistensa päätöksiä. Kannattaisin muutoin kakkoskohtaa, mutta joskus on kiirus, näköjään esimerkiksi minulla tosin liiankin kiirus. Ainakin tämä tuli ihan yllättäen ja äkkiä. --Höyhens (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 09.04 (EET)

Neljäs järvien botti-ajo, kommentoi tarvittaessa

Suoritettu neljäs järvien bottiajo käyttäen Viron järvien taulukkoa. Syntyneet artikkelit ovat seuraavat: Elistvere järv, Harku järv, Järise järv, Kaisma järv, Kaiu järv, Kaussjärv, Keema järv, Keeri järv, Klooga järv, Koigi järv, Konsu järv, Lahepera järv, Leego järv, Lõõdla järv, Maardu järv, Männiku järv, Nõuni järv, Oessaare laht, Pabra järv, Pangodi järv, Raigastvere järv, Ruhijärv, Sinejärv, Sinijärv, Soitsjärv, Tänavjärv, Veskijärv, Viisjaagu järv, Viljandi järv ja Ähijärv. Pyydän jättämään huomautukset tähän alle.--J Hokkanen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 14.22 (EET)

Oletko fundeerannut sitä mittakaavan sovittaminesta järven koon mukaan? Noissa on kai kaikissa 1:50000. Silloin 180-metrinen Kaussjärv on aika pieni läntti (esim. Google-kartassa [2]). --Jmk (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 14.27 (EET)

Se osaa arpoa tuota mittakaavaa järven pinta-alan mukaan jos pinta-ala löytyy Wikidatasta ja vielä täsmällisemmin jos Openstreetmap:iin merkitty järvelle wikidata-id -tagi (ks. nyt Kaussjärv ja Kaussjärv (Q2119275) ) , niin se osaa järven ääriviivojen perusteella kohdistaa kartan järveen. Toistaiseksi nuo tiedot kuitenkin puuttuvat vielä suurimmasta osasta karttoja, mutta esimerkiksi noiden pinta-alojen lisääminen Wikidataan botilla on ihan tehtävissä oleva asia. OSM-kartan muokkaaminen softalla on hiukan työläämpää, koska siinä pitäisi joko osata käsin lisätä tuo id tai sitten softalla tunnistaa järvi johon id:tä ollaan lisäämässä oikeaksi. --Zache (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 15.43 (EET)

Jätin fundeeramisen kun Järvi-mallinneeseen tuli tuo Zachen kertoma arvaus-menetelmä. Se vaatii kuitenkin sen, että wikidatassa on pinta-ala. Useat tämän ajon järvistä ovat yli 100 ha, joten käyn vaihtamassa scale-arvoksi 15000 käsin (5 järveä?).--J Hokkanen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 15.59 (EET)

Nyt aloin taas fundeerata. Teen seuraavia ajoja varten menetelmän, jolla mittakaava määritetään järven pituuden tai alan mukaan. Scale-arvo voi olla arvoltaan melko juokseva, ei siis jokin totutuista arvoista. Asia saattaa ratketa sillä. Kun scale-arvo saadaan toimimaan halutulla tavalla, liitän sen suomalaisten järvien skaalaukseen.--J Hokkanen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 16.56 (EET)

Jos kyseessä on vain muutama järvi, niin lisää mieluummin Wikidataan tuo pinta-ala. --Zache (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 16.15 (EET)

Kokeilin laittaa pinta-alan wikidataan tässä tapauksessa ja syntyi haluamasi muutos karttaan: Laadunjärvi. --J Hokkanen (keskustelu) 12. maaliskuuta 2017 kello 14.13 (EET)

Tällainen ilmiö sattui pitkälle ja kapealle järvelle: Soilujärvi --J Hokkanen (keskustelu) 12. maaliskuuta 2017 kello 16.54 (EET)

Juu, noinhan se tekee. Kävin lisäämässä Soilujärvelle id:n Openstreetmapiin ja sen pitäisi Wikipedian palvelimille parissa päivässä jolloin se osaa hakea rajat järvelle ja kartta zoomaa järven rajojen perusteella. Sellainen kysymys, että saatko BBOX:n ulos eli min/max leveys- ja pituuspiirit siitä datalähteestä jota käytät tietojen hakemiseen? --Zache (keskustelu) 12. maaliskuuta 2017 kello 17.15 (EET)

Luotaus linkittää täsmennyssivulle, pitäisi linkittää artikkeliin Luotaus (vesistöt).--PtG (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 15.11 (EET)

Korjaan tuon linkityksen.--J Hokkanen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 15.56 (EET)

Jotain on pielessä pyöristyksissä. Kaussjärv: "Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,00020 km³ (kuutiokilometriä) eli 0,17 miljoonaa m³ [2]." Molemmissa on kaksi merkitsevää numeroa, mutta eri numerot (20 ja 17). Ei kai pelkän yksikkömuunnoksen pitäisi muuttaa niitä. Jos lasketaan artikkelissa ilmoitetuista luvuista 2,3 ha × 7,3 m, saadaan ennen pyöristystä 0,1679 miljoonaa m³. Kahdella merkitsevällä numerolla tästä tulee 0,17 miljoonaa tai 0,00017. En tosin tiedä, onko laskenta tehty noista artikkelissa näkyvistä luvuista, vai jostain tietokannassa olevista tarkemmista luvuista. --Jmk (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 16.20 (EET)

Laskut on tehty noilla luvuilla, joita esitit. Wikissä käytin mallinetta muunna, joka on kokeilussa yksikönmuunnoksissa. Sen etu on pyöristys merkitsevien numeroiden mukaisesti. Se miksi 20 ja 17 esiintyvät rinnakkain johtuu yllättävästi Excelistä. Luku 20 tulee Excelistä, joka ei osaa suoraan pyöristää merkitsevien numeroiden mukaisesti ja pyöristää vain annetun desimaalimäärän mukaisesti. Pienessä järvessä jää jäljelle vain 0,0002 km³, joak muuntuu sitten 20:ksi. Isoissa järvissä tuota eroa ei esiinny. Tuo ero on helppo korjata, joten teen muutoksen samantien. Käyn ajon pienet järvet läpi käsin lunttaamalla samalla Exceliä.--J Hokkanen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 16.45 (EET)

No, onnistuuhan se merkitsevien numeroiden mukaan pyöristäminenkin [3] vaikka vähän kikkailua vaatiikin. Olennaista kai olisi varmistaa, olipa pyöristyksen kriteerinä desimaalit tai merkitsevät numerot, ettei tulosta sitten pyöristämisen jälkeen näytetä suuremmalla tarkkuudella kuin mihin juuri pyöristettiin. Silloin tulee niitä valemerkitseviä nollia perään. --Jmk (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 17.01 (EET)

Muistan vieläkin tuon Excelin "laajennuksen", ideana kiehtova. Kuitenkin, Zache käänsi fiwikiin uuden mallineen, jolla voi suorittaa yksikönmuunnoksia, pyöristyksiä ja eteenkin merkitsevien numeroiden osalta kuten tässä haluttiin.--J Hokkanen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 23.47 (EET)

Tämä menee nyt vähän asian sivuun, mutta jos ymmärsin mitä tässä on tapahtunut, niin ei kyseessä ole Excelistä johtuva vika. Excel on kiltisti tehnyt sen mitä käskettiin (pyöristä neljään desimaaliin eli 0,0002) ja sen jälkeen Muunna-malline on myös tehnyt kiltisti mitä käskettiin (esitä annettu luku 0,0002 kahdella merkitsevällä numerolla eli 0,00020). Vika on siinä, että kahden ohjelman on käsketty pyöristää lukua ensin pienempään ja sitten suurempaan tarkkuuteen. Siistein ratkaisu toki on, että pyöristys tehdään vain yhdessä paikassa, eli jos sen hoitaa muunna-malline, niin Excelistä otetaan tieto ulos varmasti riittävän monella numerolla. --Jmk (keskustelu) 12. maaliskuuta 2017 kello 11.23 (EET)

Kartoissa ei merkki aina ole ihan kohdallaan, esimerkiksi Viljandi järv. Katsoin väärin, se onkin ihan ok.--Tanár 11. maaliskuuta 2017 kello 17.14 (EET) Voiko bottimallineen muuten poistaa ihmisvoimin, jos käy ensin artikkelin läpi ja toteaa sen olevan kunnossa?--Tanár 11. maaliskuuta 2017 kello 17.10 (EET)

Eikös se olekkin alkuperäinen tarkoitus. Bottimalline luon näkyviin myös luokan, mutta luokka häviää kun bottimerinnän poistaa. Siksi lisäsin myös luokan sivun alareunaan, joka ei häviä bottimerkinnän hävittyä. Bottimerkinnän pitäisi "houkutella" tarkistamaan artikkelin ja sitten poistattaa bottimerkintä. Näin olen toiminut suomalaisilla järvillä.--J Hokkanen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 23.45 (EET)

Okei, lisäsin nimittäin Harku järveen vähän tekstiä ja olisin samalla voinut poistaa bottimallineen, mutta en ollut varma käytännöstä. Sinä olitkin sen sitten poistanut vähän myöhemmin.--Tanár 12. maaliskuuta 2017 kello 11.34 (EET)

Meta-asiaa: Nämä ilmoitukset ja keskustelut voisivat ehkä olla Sekalaista-kahvihuoneessa tai jollakin projektisivulla. Kyse ei ole kuitenkaan enää Wikipedian käytäntöjen ("sääntöjen") kehittämisestä. --Jmk (keskustelu) 12. maaliskuuta 2017 kello 11.50 (EET)

Vastaus meta-asiaan: Siellä se ei tavoita suurta yleisöä, mutta.... Kun toin botti-kirjoittelun tänne, alkoi melkoinen keskustelu. Se näyttää laantuneen. Kolmannessa bottia-jossa ei ollut kovinkaan monta kehitysesitystä ja neljännessä jonkin verran. Keskustelu on ollut antoisaa ja ilmeisesti kehitystalkoiden tulokset, joiden tekemiseen muutamat tekijät ovat osallistuneet kiitettävästi, ovat olleet mieleiset. Jos jatkokeskustelut kiinnostavat vain harvoja, keskutelunavaukset seuraavissa ajoissa voisi jatkossa sijoittaa Suomen järvet-Wikiprojektin keskustelusivulle. Uusi ajo tapahtuu viikonloppuna, joten merkitää kyseinen keskustelusivu seurantaanne.--J Hokkanen (keskustelu) 17. maaliskuuta 2017 kello 16.15 (EET)

Ehdotus käyttäjäsivukäytännön muuttamiseksi

Dmitri 152:n luomien salaliittoteorioita ja muuta epäilyttävää materiaalia sisältävistä käyttäjäsivuista käytyjen keskusteluiden (esim. KP1, KP2, K1, K2) pohjalta ehdottaisin uutta, en-wikin WP:FAKEARTICLE -käytäntöä vastaavaa kohtaa käyttäjäsivukäytäntöön. Näin voitaisiin poistaa sivuja, joilla käyttäjä pyrkii luomaan ”vaihtoehtowikipediaa” tai vastaavaa artikkeliavaruuden ulkopuolelle. Ehdottaisin, että seuraava kohta lisättäisiin käyttäjäsivukäytännön osioon ”Mitä käyttäjäsivu ei saa olla” kohdan ”Wikipedia ei ole kotisivu vaan tietosanakirja” alle:

”Käyttäjäsivuja ja niiden alasivuja ei ole tarkoitettu poistetun sisällön tai käyttäjän suosimien artikkeliversioiden säilyttämiseen.”

Jos ehdotettu teksti kelpaa muille, tänne voisi varmaan avata äänestyksen sen sisällyttämisestä käytäntöön. --Msaynevirta (k · m) 7. maaliskuuta 2017 kello 20.06 (EET) edit: kielenhuoltoa. --Msaynevirta (k · m) 7. maaliskuuta 2017 kello 20.39 (EET)

Kielenhuoltoa pitää tehdä virkkeeseen ennen kuin se lyödään lukkoon. Kongruenssiongelma. --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2017 kello 20.18 (EET)

Minkä lisäksi vastustan itse sisältöäkin.Iivarius (keskustelu) 7. maaliskuuta 2017 kello 20.19 (EET)

Tämä on mitä yhteisö KP2:sessa näyttäisi haluavan. Lisäksi Wikipedia:Pikapoisto sivulta pitäisi poistaa "Suomenkielisellä Wikipedialla ei ole muuta prosessia käyttäjäsivujen poistoon kuin nämä poistosyyt" lause. Epäselvissä tapauksissa käyttäjän alasivut pitäisi poistaa poistoäänestyksessä, ei pikapoistona. jni (k) 7. maaliskuuta 2017 kello 20.26 (EET)

Siis siellähän on kohta Käyttäjäsivukäytännön vastainen. Käyttäjäsivut, jotka rikkovat räikeästi käyttäjäsivukäytäntöä. eli jos ehdotus lisätään käyttääsivukäytäntöön, niin se menee tuon alle. Sitten pikapoiston ja poistoäänestyksen välissä on fiwikissä {{poistokeskustelu}} jota voi käyttää kaikkeen epämääräiseen.--Zache (keskustelu) 7. maaliskuuta 2017 kello 20.42 (EET)

Kävin selventämässä tuota lausetta. jni (k) 7. maaliskuuta 2017 kello 22.32 (EET)

Panin korjauksen suoraan ehdotukseen, jotta ei tarvitse jälkeenpäin hioa mitään. Muut ovat muotoa "ei saa", joten sitä olisi voinut käyttää tässäkin. --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2017 kello 22.37 (EET)

Muokkasin tuon lauseen vielä IP:n alempana ehdottamaan muotoon, joka on ainakin omasta mielestäni parhaiten kirjoitettu tähän mennessä. --Msaynevirta (k · m) 7. maaliskuuta 2017 kello 23.20 (EET)

Kannatan Msaynevirran ehdotusta. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 7. maaliskuuta 2017 kello 20.53 (EET)

Parempaa suomea olis partitiivi: ”Käyttäjäsivuja ja niiden alasivuja ei ole tarkoitettu poistetun sisällön tai käyttäjän suosimien artikkeliversioiden säilyttämiseen.” Ylempänä ehdotettu muoto on kuin ruotsinkielisen kirjoittajan suomea, en tiedä onko. (Palautan tämän, koska tämä on ihan ammatillinen näkemys, korjailen näitä työkseni. Ei mennä ylisuojeluun.) --85.76.139.54 7. maaliskuuta 2017 kello 21.57 (EET)

Ainakin vaikuttaa. Kääntäjän pitäisi olla aina senkielinen, mihin hän kääntää. Omassa lähipiirissäni on ihminen joka toimii kielentarkastajana, ja välillä kuuluu tulikivenkatkuisia kommentteja, kun kielten rakenteet ovat siirtyneet kielestä toiseen eikä osata ajatella kielellä jonne kääntää. Wikipediassakin olisi tämä hyvä ottaa huomioon, koska väärinymmärryksen mahdollisuus on aina olemassa. Kääntäminen ei ole jokapojan hommaa. --Rantatunneli (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 14.59 (EET)

Vastustan ehdotusta. Kuka täällä wikipediassa saa määritellä toisen työn salaliittoteoriaksi tai wikipediaan sopimattomaksi tai ns. "vaihtoehtowikipediaksi". "Käyttäjäsivuja ja niiden alasivuja ei ole tarkoitettu poistetun sisällön tai käyttäjän suosimien artikkeliversioiden säilyttämiseen.”" No mihin tarkoitukseen niitä voi sitten ylipäätään käyttää? "käyttäjän suosimia"?? aikalailla kaikki on käyttäjän tekemä teksti on käyttäjän "suosimaa", ehkä alasivut on tarkoitettu luonnosten tekemiseen. Ainoa mahdollinen tapa poistaa käyttäjän alasivuja pitäisi olla poistoäänestys ja sekin vain poikkeustapauksissa tai jos ne rikkoo jotain oikeaa käytäntöä kuten esim kunnianloukkaus, tekijänoikeusloukkaus jne. tälläset vaihtoehtowikipedia tiipa-daapa-perusteet pitäisi kieltää kokonaan.--Dmitri 152 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 08.46 (EET)

En wikin säännöissäkin sanotaan, että jos joku ei ole pystynyt muokkaamaan luonnostaan hetkeen, voi sen sivun tyhjätä sen sijaan että poistaa.: "Malline:Userpage blanked may be added to such pages that have not been edited for a considerable amount of time."--Dmitri 152 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 09.15 (EET)

Se tyhjentäminen on tarkoitettu lähinnä tapauksiin, joissa sivut sisältävät jotain artikkeliavaruuteen soveltuvaa. Noita sinun alasivujasi on höystetty niin paljon kaikenlaisilla salaliittoteorioilla, että ne ovat enemmän sillä fake article -puolella, josta todetaan seuraavaa: "Actual fake articles should be deleted as incompatible with the purpose of the project." --Msaynevirta (k · m) 8. maaliskuuta 2017 kello 10.22 (EET)

No eikä ole, sivuni ovat pääosin artikkeliavaruuteen sopivia, lähteistettyjä, neutraaleja ja vastaa reaalimaailmaa ja fysikaalisia lakeja, eikä siten mitään feikkejä. Mikä oikeus sulla on arvioida artikkeliluonnoksiani sopivaksi/sopimattomaksi? Ja vaikka olisikin, ni ne on työn alla. Luonnoksen ei tarvitse vastata rajoittunutta maailmankuvaasi.--Dmitri 152 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 10.34 (EET)

Tämä sinun mielipiteesi on nyt varmasti tullut kaikille selväksi, että sitä ei ainakaan tässä keskustelussa tämän jälkeen tarvitse enää jankata. Jos joku haluaa lukea jankkauksiasi niin voi mennä sitten kommenttipyyntöösi niitä lukemaan. --4shadoww (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 11.07 (EET)

Kannatan ehdotusta. --4shadoww (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 10.58 (EET)

Lisäisin tuohon sanan pysyvään, koska poistettuja artikkeleita on nimenomaan siirretty ja palautettu käyttäjäsivujen alle sitä varten, että käyttäjä saa tekstinsä talteen tai jotta poistettu artikkeli pystytään muokkaamaan käyttökelpoiseen muotoon. Selvimpiä tapauksia näistä ovat olleet merkittävyyden kyseenalaistukset tapauksissa joissa artikkelista itsestään ei ole käynyt ilmi merkittävyyttä ja se on poistettu ja jälkikäteen käy ilmi, että se todennäköisesti olisi merkittävä jos joku artikkelin jaksaisi vääntää kuntoon. Pysyvä voidaan tässä määritellä keskustelun perusteella vaikka kuukaudeksi. --Zache (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 11.06 (EET)

Täällä Tanarin ratkaisuehdotuksessa lukee: "Mikäli Dmitri 152 luo uudelleen samannimisiä tai sisällöltään samanlaisia käyttäjäsivuja, myös ne poistetaan välittömästi" Eli käytännössä KAIKKI käyttäjätunnukseeni toiminta wikipedian sisällä rajoitetaan pysyvästi. Tämä on käyttäjäkohtainen esto käytännössä, joka ei ei perustu mihinkään. Aika epäreilu ja radikaali ratkaisu, vain siksi, että joku luonnokseni ei miellyttänyt.--Dmitri 152 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 11.15 (EET)

Ei pidä kutiaan. Sä voit edelleenkin tehdä asiallisia ja lähteistettyjä artikkeleita tai artikkelitäydennyksiä artikkeliavaruuteen ja sä voit keskustella keskustelusivuilla, jne. Mikäli nuo eivät kuulu toimintatapoihisi, on kyse sinun itsesi tekemästä valinnasta. Lisäksi kommenttisi on selvästikin väärässä keskustelussa, sillä Tanár ei ole millään tavalla kommentoinut tätä käytäntömuutosehdotusta. --Lax (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 12.01 (EET)

Jos ymmärsin oikein niin Zachen ehdotus olisi muotoa: "Käyttäjäsivuja ja niiden alasivuja ei ole tarkoitettu poistetun sisällön tai käyttäjän suosimien artikkeliversioiden pysyvään säilyttämiseen" Jolloin Tanar:in ratkaisuehdotus on ristiriidassa tämän kanssa, koska luonnokseni altistetaan nyt pysyvälle tuhoamiselle, ilman palautusmahdollisuutta. Käytäntöjen vastaisesti, mutta yhteisön äänestyksen mukaisesti (koska vaadin rangaistuksia Ylläpitäjille). Olen tottunut tekemään kaikki muokkaukseni luonnosten kautta, että näen muotoilun ja sopivuuden kontekstiin.--Dmitri 152 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 12.11 (EET)

Ennenkin kommenttipyynnöissä on sovittu sellaisista asioista tapauskohtaisesti, mistä ei käytännöissä, tai missään säännöissä sanota. Ehdotus ei ole ristiriidassa kommenttipyynnössä olevan Tanárin ehdotuksen kanssa, sillä se on ensisijainen. --4shadoww (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 12.35 (EET)

Ko. kommenttipyynnön äänestys on puolueellinen elikkä jäävi. Koska vaadin rangaistuksia ylläpitäjälle. Ja puolet äänestäjistä oli ylläpitäjiä itse. Niin ei mitenkään kuvasta muun wikipediayhteisön näkemyksiä. Luonnosteni poistohetkellä, oli käytäntöjä rikottu, koska ala-sivuilla saa säilyttää wikipedia-artikkeliin liittyvää luonnosta ilman aikarajaa. (vaikka siitä puuttuisi jokunen lähdekin)--Dmitri 152 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 12.48 (EET)

En näkisi kyllä että äänestys on puolueellinen, koska perustelusi, ratkaisuehdotus ovat huonoja, ja vastineen perustelut, ratkaisuehdotus ovat hyviä. Äänestyksessä on alle puolet ylläpitäjiä, vaikka kommenttipyynnön alussa äänestäjistä puolet olivat ylläpitäjiä. Äänestys kuvastaa todella hyvin muokkaajayhteisön mielipidettä, kun eriäviä ääniä ei ainakaan vielä ole tullut. --4shadoww (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 13.00 (EET)

Pitäisi äänestää uudelleen, en voinu aavistaa, että ylläpitoklaanilla on joku oma palvojayhteisö. No selväksi tuli, että äänestää voi muutenki kuin käytäntöihin perustuen. Aika uskomatonta, että ketään ei kiinnostanut käytännöt, ainoastaan ylläpitäjiin kohdistuva kritiikki, jonka perusteella äänestettiin. Aika kökköä joutua muuttamaan käytäntöjä vain jonkun luonnoksen sensuroimiseksi. Kertoo vähän wikipedian ns. "vapaudesta".--Dmitri 152 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 13.10 (EET)

Tietenkään ketään ei kiinnosta vanhentunut käytäntö, joka vaatii uudistusta. Aikaisemmassa keskustelussa käytännön päivittämisestä todettiin vaan, että noin pientä viilaamista ei tarvita vaan käytetään järkeä. Sinun kommenttipyyntösi on nyt sitten osoittanut, että järkeä eivät kaikki osaa käyttää, ja käytäntö pitää päivittää samankaltaisten tilanteiden välttämisesi. --4shadoww (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 15.06 (EET)

Kannatan ehdotusta Zachen lisäyksellä tai ilman sitä. Luotan ylläpitäjien harkintakykyyn alasivujen poistossa, ei siinä äänestyksiä tai poistokeskusteluja tarvita. -kyykaarme (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 11.19 (EET)

Kannatan käytäntöjen muuttamista. Lisäksi voitaisiin laittaa ylös maininta, että epäselvissä tapauksissa käyttäjäsivut voidaan asettaa poistoäänestykseen. --Miihkali ^(artikuloi) 8. maaliskuuta 2017 kello 13.10 (EET)

Vastustan. Esitän vastustukseni syyt tärkeysjärjestyksessä:

1. Poistettaviksi aiotut tekstit ovat Wikipedian kannalta harmittomia.
2. Poistettaviksi aiotut tekstit saattavat osoittautua hyödyllisiksi.
3. Poistettaviksi aiotut tekstit osoittavat kirjoittajansa asiantuntemusta. Toisin sanoen ne eivät ole roskaa.
4. Vaikka joissain teksteissä onkin puutteita lähteistyksessä tai viitteistyksessä, kirjoittaja oletettavasti voi kunnostaa luomansa tekstit näiltä osin.
5. Poistaminen olisi oire Wikipedian pilaantumisesta, mitä olen käsitellyt omalla käyttäjäsivullani luvussa Näkökantani Wikipedian muokkaukseen (katso erityisesti kohdat 2 ja 7). Artikkelien tai muiden tekstien poistelu mielivaltaisilla syillä ja käytännöillä syö tavallisten kirjoittajien motivaatiota osallistua Wikipedian sisällöntuottamiseen, mikä ilmiönä lopulta uhkaa tappaa Wikipedian.

Wikipedian artikkelien lähteettömyys ja epäluotettavuus ovat Wikipedian todellisia ongelmia. Tästä on myös kirjoitettu toisaalla. Lainaus: "To be more specific, the authors mention that reasons for distrusting collaborative systems with user-generated content, such as Wikipedia, include a lack of information regarding accuracy of contents, motives and expertise of editors, stability of content, coverage of topics and the absence of sources." ––Nikolas Ojala (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 14.59 (EET)

Millä lailla Wikipediaa pilaa jos tälläistä sisältöä poistetaan: [4], [5], [6]? Ei tässä olla kenenkään luonnoksia tai iivariuksen harmitonta testisivua poistamassa, vaan Msaynevirta viittaa nimenomaisesti WP:FAKEARTICLE käytäntöön, joka on eri kuin WP:STALEDRAFT. Tällä hetkellä Google haulla "maanalainen ydinräjähde" löytyy 19 hittiä, joista 3 liittyy Dmitrin käyttäjäsivuun. Wikipedian mirroreista voi tälläkin hetkellä lukea, miten New Yorkin kaavoitusviranomaiset 60-luvulla määräsivät Manhattanin alle asennettavaksi ydinaseita rakennusten tulevaa purkamista varten, kiitos tästä tietosanakirjallemme jota kuka tahansa voi editoida [ja josta täysiä hourupäisyyksiäkään ei näköjään saada pois kirveelläkään]. jni (k) 8. maaliskuuta 2017 kello 21.52 (EET)

Kannatan turhien alasivujen poistamista. Joku aikaraja säilytykselle voisi olla, ja varsinkin jos näyttää siltä, ettei artikkelista ole syntymässä asiallista tulosta, vaan on joku salaliittoteoriakokoelma. Ainahan niitä voi kehitellä omalla koneellaa ja sitten testata kelpaako tänne, kun on valmis. --Rantatunneli (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 15.09 (EET)

Mitäs haittaa alasivuista on kenellekään? Ala-sivut ei ole artikkeliavaruutta. Omalta koneelta liian hankala editoida, koska ei saa linkitysmahdollisuutta, kontekstia, ei muotoilua yms.--Dmitri 152 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 15.20 (EET)

Haitat on ilmeiset, Wikipedia on tietosanakirja. Sitä vaan pitää sietää vähän epämukavuutta. --Rantatunneli (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 15.22 (EET)

Linkitykset sun muut voi tarkistaa esikatselulla tallentamatta artikkelia vaikka se olisikin tehty Wikipedian ulkopuolella. --Lax (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 15.39 (EET)

Kommenttipyynnössäsi on tämäkin kerrottu useaan kertaan, että mitä haittaa on. Taitaa olla Dmitrillä kortit lopussa, kun pitää samoja asioita hokea. Ymmärrän tietysti jos halusit juuri ko. käyttäjän mielipiteen asiasta. --4shadoww (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 15.43 (EET)

Ei oikeastaan. Luonnoksissani lukee, että ne on vain luonnoksia ja että osa tekstistä on lainattua. Minkäänlaista väärinkäsityksen mahdollisuutta ei siis ole. alasivut ei myöskään löydy hauilla yms. Niin ei ole siten yhtään mitään haittaa.--Dmitri 152 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 15.48 (EET)

No valitettavasti muokkaajayhteisö näyttää olevan sitä mieltä, että sivusi ovat vaihtoehtowikipediaa, ja siten ne kuuluisi poistaa. Voi kuinka harmillista. --4shadoww (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 15.57 (EET)

Termiä vaihtoehtowikipedia ei ole käytännöissä. Se on sinun ja Msaynevirran trademark. Tehdäänkö samantien vaihtoehtowikipediakomitea, ja saatte oikeudet määritellä mikä kuuluu / ei kuulu wikipediaan.--Dmitri 152 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 16.03 (EET)

Jos termiä "vaihtoehtowikipedia" ei sovi käyttää, tai et ymmärrä mitä sillä tarkoitetaan, sanotaan niin sitten, että vaihtoehtoinen artikkeli. Odotan että vastaan tähän kommenttiin, että artikkelisi ovat luonnoksia eivätkä vaihtoehtoisia artikkeleita. --4shadoww (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 16.25 (EET)

Vielä lisäyksenä väiteeseesi, että "alasivut ei myöskään löydy hauilla". Alasivut löytyvät kyllä esim. google haulla, tai ihan wikipedian omalla haulla jos sikseen tulee. --4shadoww (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 16.04 (EET)

Ei mitään väliä, otsikossa lukee että on keskeneräinen luonnos, niin ei ole mahdollisuutta sekoittaa mitään. Ongelma tässä on se, että KAIKKI voi tällöin määritellä vaihtoehtowikipediaksi. Esim. [[7]] tämä sinun kumouksesi on ihan täyttä muokkaussotaa ja vittuilua. Mikä ei miellyttänyt lähteessä? et varmaan osaa vaan englantia.--Dmitri 152 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 18.55 (EET)

Ei ole muuta väliä kuin, että väitöksesi ei pidä paikkaansa. Muutahan en ole sanonutkaan siihen liittyen. Et taida ihan ymmärtää, että mitä sana "vaihtoehtoinen" tarkoittaa. Mitenkäs sellaiset artikkeli "luonnokset" joilla ei ole artikkeliavaruudessa omaa artikkelia? Miten silloin voi olla vaihtoehtoinen, jos ei ole vaihtoehtoa? Kuten yhteenvedossa selvästi luki "epäluotettava lähde", eli lähde ei ole luotettava. Tuo sivu minkä lähteeksi olit merkinnyt on pieni, epäilyttävä, ja ei tunnettu. Tuo syytös muokkaussodan haastamisesta on aika ironinen kun katsoo artikkelin muokkaushistoriaa. --4shadoww (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 19.12 (EET)

Käyttäjä:Rantatunneli: sinä siis haluaisit poistaa muun muassa minun alasivuni Keski-Maan esiaikojen taisteluista kuten tämän [8]? Kerro minulle, miksi? Iivarius (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 15.29 (EET)

Mä voisin poistaa sen kriteerillä tarpeeton. --Lax (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 15.39 (EET)

Niin, epäilemättä. Sitäpä tässä juuri tarkoitan. Mielivaltaista poistelua seurauksena tulossa. Iivarius (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 15.57 (EET)

Ei mielivaltaista vaan tarkoituksenmukaista. --Lax (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 16.01 (EET)

Saattaa olla tarkoituksenmukaista, mutta mihin tai kenen tarkoitukseen tällöin viittaat? ––Nikolas Ojala (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 17.03 (EET)

Wikipedian. --Lax (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 09.39 (EET)

Siinä oikein aito deletionistin asenne. Lisää tätä laatua niin Wikipedia mätänee pystyyn. Pikkupoika potki ja polki naapurin pojan tekemän lumiukon maan tasalle. Ja miksipä ei olisi potkinut, sillä olihan naapurin tekemä lumiukko tarpeeton. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 17.03 (EET)

Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun minua haukutaan deletionistiksi, joten sikäli uraauurtava keskustelu näin niinkuin henkilökohtaiselta kantilta. Mä nyt kuitenkin mielelläni kuulisin, mitä itua on säilyttää sivua, jossa on kaksi otsikkoa eikä mitään muuta, ja mitä vahinkoa sen poistaminen tuottaa sivun tekijälle. Wikipedia ei ole lumiukkojen säilömispaikka vaikka ilmastonmuutos kuinka pahasti painaisi päälle. --Lax (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 09.39 (EET)

Pakko kysyä ihan mielenkiinnosta, mikä tuon Kolmannen ajan taistelut Keski-Maassa -alasivun tarkoitus on? Onko se kesken jäänyt luettelo, esimerkki väliotsikoiden käytöstä vai joku sisäpiirin vitsi? (En tunne Tolkienin teoksia; onko jutun juju siinä, että Keski-Maassa ei käyty yhtään taistelua kolmantena aikana?) Mielestäni tuo sivu on harmiton, mutta se vaikuttaa myös niin tarkoituksettomalta, että uteliaisuuteni heräsi. --Risukarhi (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 18.36 (EET)

Silloin, kun täällä ei vielä sensuroitu sisältöä sen mielikuvituksellisen merkittävyyden perusteella, tänne luotiin muun muassa artikkeleita Tolkienin kirjoissa kuvatuista taisteluista. Sitten tuolloin vuonna 2011 alkoi merkittävyyskampanjointi, jonka mukaan "yksittäiset mielikuvitusta olevat taistelut eivät ole merkittäviä", jolloin minua sitten aikoinaan kehotettiin luomaan luettelo taisteluista, ja se voisi olla sitten merkittävä. Siihen mennessä yksittäisiä taisteluja oli kuitenkin jo poistettu epämerkittävinä, joten pyysin niiden sisällön palautusta alasivuilleni. Eventualistina näen, että vielä joskus niistä saadaan tehtyä kaksiosainen luetteloartikkeli, joka sisältää toisaalta esiaikojen taistelut ja toisaalta kolmannen ajan taistelut. Ehkä siihen mennessä myös merkittävyyskäytäntöä on merkittävästi parannettu tai sitten ehkä jopa lakkautettu. Iivarius (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 19.18 (EET)

Eli tämä ja tämä sivu ovat toistaiseksi tyhjiä artikkelipohjia, joihin tällä sivulla oleva sisältö periaatteessa kuuluisi? --Risukarhi (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 19.41 (EET)

Juuri näin. Iivarius (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 19.46 (EET)

Kannattaisi ehkä muotoilla käytäntömuutosehdotus sellaiseksi, että se kieltäisi säilyttämästä pysyvästi alasivulla vain sellaisia artikkeliversioita tai poistettuja sivuja, jotka selkeästi haittaavat Wikipedian mainetta ja uskottavuutta. Haitallista olisi esimerkiksi salaliittoteorioihin, näennäistieteeseen, poliittiseen propagandaan tai vihanlietsontaan perustuvan "vaihtoehtotietosanakirjan" luominen Käyttäjä-nimiavaruuteen, koska silloin Wikipediasta tehtäisiin pysyvä alusta disinformaation levittämiselle. Lisäksi kiellettyjä olisivat tietysti tekijänoikeusrikkomuksia, yksityisyyden loukkauksia ym. sisältävät artikkeliversiot. Sen sijaan jos joku täysin asiallinen käyttäjä haluaisi vaikka säilyttää alasivullaan omaksi ilokseen laajemman version jostain itse kirjoittamastaan artikkelista, jota muut ovat sittemmin lyhentäneet, niin sellainenhan on ihan harmitonta eikä sen tarvitse kuulua kiellon piiriin. Mielestäni alasivuilla voidaan sallia sellainen Wikipediaan liittyvä sisältö (kuten artikkelien vanhat tai vaihtoehtoiset versiot), josta ei ole erityistä haittaa muulle tietosanakirjalle tai sen uskottavuudelle. --Risukarhi (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 18.20 (EET)

Tällaista muotoilua voisin kannattaa. Iivarius (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 18.28 (EET)

Versioita jotka löytyvät sivuhistoriasta? Linkittämällä sivuhistorian version itselleen sen löytää kätevästi eikä tarvita turhia tallennuksia. --Ruispuuro (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 18.34 (EET)

Siitä tapeltiinkin jo viimekesänä (katso KP1), ylläpito jako bänniä ku laitoin sellaisia linkkejä käyttäjäsivulleni. Olivat kuulemma "häiriköintiä"--Dmitri 152 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 18.55 (EET)

Luin asianomaisen keskustelun, ja sen jälkeen joo ymmärrän kyllä ettei linkitys ole hyväksyttyä. Perun ehdotukseni. --Ruispuuro (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 19.03 (EET)

Minusta tuo alkuperäinen ehdotus on riittävä Zachen ehdottamin lisäyksin. Jos keskeneräisiä artikkeleja haluaa säilyttää vuosikausia, niin asiaan soveltuu paremmin oman tietokoneen kiintolevy, kuin Wikipedian käyttäjä-avaruus. --Msaynevirta (k · m) 8. maaliskuuta 2017 kello 23.57 (EET)

Mun mielestä tuo Risukarhin esittämä on ajatuksen hengeltä parempi kuin tuo, että kategorisesti kielletään poistetun sisällön säilyttäminen käyttäjän alasivuilla, koska kategorista kieltoa tullaan kuitenkin ennemmin tai myöhemmin käyttämään esimerkiksi käyttäjien esseiden poistamiseen tai sellaisten artikkeliversioiden poistamiseen jotka on ihan perusteltua säilyttää vaikkapa Wikipedian historiankirjoituksen kannalta. Sitä on kuitenkin hankalampi tiivistää yhteen lauseeseen. --Zache (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 02.59 (EET)

Tämä muotoilu on parempi. Mielestäni käyttäjän alasivuja ei pidä poistaa kovin kevyin perustein, esim. siksi, että sivu on jonkun mielestä turha. Jokainen päättäköön itse, ovatko omat alasivut tarpeellisia tai hyödyllisiä, kunhan niistä ei ole sen kummempaa haittaa. --Outilein (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 16.23 (EET)

Ihan hyvä, että käytäntöjä koetetaan selkeyttää. Nyt ehdolla olevassa tekstissä koetetaan lähinnä esimerkkiluettelon avulla selkeyttää sitä, millainen sisältö voidaan poistaa. Hyvä on, että siinä sanotaan "esimerkiksi", jotta ei tule käsitystä että kyseessä on tyhjentävä lista (ts. "mitään muuta ei saa poistaa kuin tässä luetellut"). Olisin kyllä kaivannut jonkinlaista yleistä linjausta, että käyttäjän alasivut ovat osa yhteisöllisesti hallittavaa sisältöä eikä oma sataprosenttisesti aidattu alue. Olisin myös kaivannut jonnekin selventävää mainintaa suositelluista menettelytavoista silloin, kun yhteisö katsoo tarpeelliseksi puuttua jonkin käyttäjäsivun/alasivun sisältöön. Esimerkiksi: yksittäisen ylläpitäjän oman harkintansa mukaan tekemä "suorapoisto"; yhteisöllinen poistokeskustelu; keskustelu käyttäjän keskustelusivulla ja siellä syntynyt konsensus jonkin sisällön poistosta; kommenttipyyntö; tms. Tietysti aina voidaan sanoa, että ei mitään tarvitse kirjata, kun ongelmia on niin harvoin. --Jmk (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 11.30 (EET)

Ei kai siihen tarvita mitään käytäntömuutoksia, että viet käyttäjän alasivun poistokeskusteluun tai poistoäänestykseen. Niin on voitu tehdä aina ja tehtykin. Lähinnä kait tässä keskustelun aiheena on se, että kuinka suoraviivaisesti noita sivuja saadaan poistaa elikä voiko ylläpitäjä oman harkintansa perusteella poistella jotain ja mitä ne tapaukset ovat. Yhteisön näkemyksen kysymisen kautta kuitenkin on voitu niitä aina poistaa. --Zache (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 11.48 (EET)

Tässä on puhuttu vain alasivujen sisällöstä. Yhden käyttäjän alasivujen lukumäärää ei ilmeisesti katsota ongelmaksi eikä sitä ole syytä rajoittaa? --Lax (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 11.41 (EET)

No mulla lienee kappalemääräisesti eniten alasivuja. --Zache (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 11.48 (EET)

Oletko aivan varma? Edellä en vielä päässyt siihen, vaikuttaako alasivujen sisältö ja sen monimuotoisuus tarpeeseen rajoittaa alasivujen lukumäärää (siihen voidaan mennä sitten, mikäli koetaan jonkinlaista tarvetta rajoituksiin). --Lax (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 11.53 (EET)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Mielipidetiedustelu

Ehdotan, että käyttäjäsivukäytäntöön lisätään seuraava uusi sääntö osioon ”Mitä käyttäjäsivu ei saa olla” kohdan ”Wikipedia ei ole kotisivu vaan tietosanakirja” alle:

”Käyttäjäsivuja ja niiden alasivuja ei ole tarkoitettu poistetun sisällön tai käyttäjän suosimien artikkeliversioiden pysyvään säilyttämiseen.”

Alla voi ilmoittaa kantansa muutosehdotukseen. Ehdotus on auki 16. maaliskuuta asti ja voidaan sitten varmaan sisällyttää käytäntöön, jos se tarpeeksi suuren enemmistön tuen. --Msaynevirta (k · m) 8. maaliskuuta 2017 kello 23.57 (EET)

Tämä ehdotus on keskeytetty, useamman käyttäjän kannattamaan jatkokehitettyyn voi ottaa kantaa alla. --Msaynevirta (k · m) 9. maaliskuuta 2017 kello 16.45 (EET)

Kannatan muutosehdotusta

1. --Msaynevirta (k · m) 8. maaliskuuta 2017 kello 23.57 (EET)
2. Käyttäjäsivut eivät ole paikka levitellä, omia salaliittoteorioitaan. Luonnoksien säilyttämistä tämä muutos ei estä, vaikka Dmitri toisin väittää. --4shadoww (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 08.54 (EET)
3. --Nvidia (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 08.57 (EET)
4. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 9. maaliskuuta 2017 kello 09.06 (EET)
5. Onhan tuo lisättävä, koska nykyään ongelmasivujen poistaminen on melkein mahdotonta ilman pitkää kommenttipyyntösotaa. --OneMember (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 15.07 (EET)
6. --Otrfan (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 15.16 (EET)

Vastustan muutosehdotusta

1. Wikipedia ei ole deletionistien leikkipaikka. Jos olisi, Wikipediaa ei olisi. Iivarius (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 01.34 (EET)
2. Ei missään nimessä. Alasivut on juuri tarkoitettu wikipedia-artikkeliin liittyvien luonnosten pitämiselle, ilman aikarajaa (tietenkin jos luonnos jää ns. "stale draftiksi" eli sanotaan vaikka 6kk ilman muokkausta silloin alasivun voi TYHJENTÄÄ, mutta ei poistaa). Alasivut ei ole artikkeliavaruutta, joten niitä ei voida altistaa tarkistettavuuteen tai neutraaliuden piiriin kun ovat keskeneräisä. Hyvännäköisen artikkelin luominen/muokkaaminen ilman luonnosta on hankalaa.--Dmitri 152 (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 08.35 (EET)
3. Ainakin toistaiseksi tähän tuki Risukarhin kommentille: Kannattaisi ehkä muotoilla käytäntömuutosehdotus sellaiseksi, että se kieltäisi säilyttämästä pysyvästi alasivulla vain sellaisia artikkeliversioita tai poistettuja sivuja, jotka selkeästi haittaavat Wikipedian mainetta ja uskottavuutta.... --Zache (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 09.17 (EET)
4. Periaatteessa hyvä ehdotus, mutta käytännön muotoilu on liian kategorinen. Ehdotan, että aloitetaan uusi mielipidetiedustelu ja pannaan siihen käytäntötekstiksi: Käyttäjäsivuilla ei saa säilyttää sellaisia artikkeliversioita tai poistettuja sivuja, jotka selkeästi haittaavat Wikipedian mainetta ja uskottavuutta. Haitallisia ovat esimerkiksi salaliittoteoriat, näennäistiede, poliittinen propaganda tai vihanlietsonta.--Tanár 9. maaliskuuta 2017 kello 14.46 (EET)
5. Kuten Tanár. Ehdotus sinänsä on hyvä ja kannatan jonkinlaista muutosta, mutta käytännön voisi muotoilla paremmin. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 9. maaliskuuta 2017 kello 15.35 (EET)
6. Vastustan edelleen. Tuossa edellä Zachella oli hyvä pointti. Pitää katsoa, minkälainen toiminta todellisuudessa tekee vahinkoa, ettei harrasteltaisi deletionismia vain sen hauskuuden vuoksi. Toisaalta en kannata tuollaista kategorioiden mainitsemista, mitä Tanár tuossa edellä esitti. Pitäisi katsoa, onko hyviä lähteitä vai eikö ole, ja käyttää sitä päätöksen perusteena. Ei tarvitse keksiä mitään vahingollisten tekstien luokkia. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 15.39 (EET)
7. Kuten Zache. Sinänsä muutokselle on kyllä tarvetta, mutta ehdotuksen muotoilu on huono. --Outilein (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 16.15 (EET)
8. Tanár on mielestäni oikeilla linjoilla. Periaatteessa olen kyllä käytännön päivittämisen kannalla. --Miihkali ^(artikuloi) 9. maaliskuuta 2017 kello 16.19 (EET)
9. Tiukemmin rajattuna käytäntöä voitaisiin muuttaa mutta toisaalta ongelmatapaukset ovat tarpeeksi harvinaisia että ne voitaisiin käsitellä myös kommenttipyyntö mekanismin kautta. Sinänsä turha on turhaa. -- Cimon Avaro 9. maaliskuuta 2017 kello 16.22 (EET)

Mielipidetiedustelu 2

Edellistä versiota kehitetty Tánarin ehdotuksen pohjalta: Ehdotan, että käyttäjäsivukäytäntöön lisätään seuraava uusi sääntö osioon ”Mitä käyttäjäsivu ei saa olla” kohdan ”Wikipedia ei ole kotisivu vaan tietosanakirja” alle:

”Käyttäjäsivuilla ei saa säilyttää sellaisia artikkeliversioita tai poistettuja sivuja, jotka selkeästi haittaavat Wikipedian mainetta ja uskottavuutta. Haitallisia ovat esimerkiksi salaliittoteoriat, näennäistiede, poliittinen propaganda tai vihanlietsonta.”

Kannattaisiko ko. käytännössä Alasivut-otsikon teksti ”Niitä voidaan käyttää esimerkiksi keskeneräisen wikipedia-artikkelin säilyttämiseen” tehdä jotenkin pätemättömäksi. Tuohon ainakin voi tarvittaessa vedota ja jatkaa ikiliikkujainttämistä. --80.220.68.23 10. maaliskuuta 2017 kello 13.10 (EET)

Zachehan tuolla ehdotti jo siihen edelliseen muutosehdotukseen lisättäväksi tarkennusta "pysyvään säilyttämiseen". Eli tällöin käytäntöä rikottaisiin siinä vaiheessa, kun alasivulla säilytettävä artikkeliversio selvästi ei ole työn alla tai kehittymässä tietosanakirjakelpoiseksi, vaan sitä säilytetään pysyvästi itsetarkoituksellisista syistä. Tämäkin ehdotus voitaisiin tarkentaa muotoon "...ei saa säilyttää pysyvästi...". Kohtuullinen karenssiaika (jonka kuluessa keskeneräisen työstäminen muuttuu pysyväksi säilyttämiseksi) voitaisiin sopia erikseen tai ratkaista tapauskohtaisesti. --Risukarhi (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 15.24 (EET)

Mielestäni 6kk olisi hyvä aika määritellä luonnos WP:STALEDRAFT:iksi, ja tyhjentää alasivu. Ennen sitä on kuitenkin annettava tekijälle tieto siitä, että sivua ollaan tyhjäämässä, että tekijä voi sitten reagoida. Muissa tapauksissa, jos alasivu on työn alla sitä ei pidä poistaa. Ehdotettu sanamuoto tarkoittaa käytännössä, että jos joskus on kerran jotain poistettu, sitä voidaan AINA vaan poistaa uudelleen, vaikka artikkelista tulisi jotain muuta kuin "salaliittoteoria."--Dmitri 152 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 15.41 (EET)

Alla voi ilmoittaa kantansa päivitettyyn muutosehdotukseen. Ehdotus on auki 17. maaliskuuta asti ja voidaan sitten varmaan sisällyttää käytäntöön, jos se tarpeeksi suuren enemmistön tuen. --Msaynevirta (k · m) 9. maaliskuuta 2017 kello 16.45 (EET)

Kannatan muutosehdotusta

1. --Msaynevirta (k · m) 9. maaliskuuta 2017 kello 16.45 (EET)
2. Nyt kuulostaa paremmalta. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 9. maaliskuuta 2017 kello 16.51 (EET)
3. --Thi (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 16.52 (EET)
4. --4shadoww (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 16.54 (EET)
5. --Outilein (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 17.02 (EET)
6. Roskan levittäminen hakukoneiden tuloksiin Wikipedian kautta on saatava loppumaan! jni (k) 9. maaliskuuta 2017 kello 17.39 (EET)
7. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 9. maaliskuuta 2017 kello 18.40 (EET)
8. Vieläkin parempi. --OneMember (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 18.55 (EET)
9. Ok. Ipr1 (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 19.04 (EET)
10. – Haltiamieli 9. maaliskuuta 2017 kello 21.00 (EET)
11. --Esamatti1 (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 21.56 (EET)
12. --Tanár 9. maaliskuuta 2017 kello 22.09 (EET)
13. Tämän kykenen vielä hyväksymään. Iivarius (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 00.09 (EET)
14. --Zache (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 02.30 (EET)
15. --Nironen (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 06.44 (EET)
16. Tämä ei oikeastaan muuta jo olemassa olevaa toimintatapaa. --Höyhens (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 11.23 (EET)
17. -kyykaarme (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 12.14 (EET)
18. Ehdottomasti tämä. --MiPe ^(wikinät) 10. maaliskuuta 2017 kello 12.15 (EET)
19. --Olimar 10. maaliskuuta 2017 kello 14.25 (EET)
20. Kuten Höyhens. --Miihkali ^(artikuloi) 10. maaliskuuta 2017 kello 15.11 (EET)
21. Tämä. --Ville Siliämaa (keskustelu) 12. maaliskuuta 2017 kello 00.57 (EET)
22. Tämä on hyvä. --Ukas (keskustelu) 12. maaliskuuta 2017 kello 18.58 (EET)
23. –Makele-90 (keskustelu) 14. maaliskuuta 2017 kello 17.23 (EET)
24. –Samoasambia ✎ 15. maaliskuuta 2017 kello 21.12 (EET)
25. --Otrfan (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 03.30 (EET)
26. --BrDead (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 13.53 (EET)
27. Vaikka. --Vilhokki (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 20.18 (EET)
28. Kannatan ehdotusta, jos sen avulla saadaan tämä monta kuukautta kestänyt naurettava vääntö vihdoinkin loppumaan. Kuinka monessa muussa internetyhteisössä keskustellaan kuukausia tai vuosia siitä, että onko 2 + 2 = 5 vai ei? Ei tässä touhussa ole enää mitään järkeä.-Henswick (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 22.23 (EET)

Vastustan muutosehdotusta

1. Juurikin tuollaista muotoilua vastustan. Syy: Liian tulkinnanvarainen. Mikä on yhdelle kunnon asiatekstiä, voi olla toiselle salaliittoteoriaa, näennäistiedettä, propagandaa tai lietsontaa. Wikipedian käytännöissä on jo nyt liikaa tuollaista tulkinnanvaraisuusräkää, kuten merkittävyys ja neutraalius. Pidettäisiin vain entistä tiukempaa kuria kunnollisen lähteistyksen suhteen, sitä jo voisin kannattaa. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 18.01 (EET)
2. Nikolas Ojalan kanssa samaa mieltä. Jukka Wallin (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 22.29 (EET)
3. Samaa mieltä. Miten salaliittoteoria määritellään? Mikä on salaliittoteoria? Sensuurin keinoja ainoastaan.--Dmitri 152 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 08.41 (EET)
4. Wikipedian mainetta ja uskottavuutta? Projektin maineen ja uskottavuuden suojelemisen nostaminen esiin on liian voimakasta, koska niihin liittyviä ongelmia on myös muualla. Miksei olisi perusteltua alkaa myöhemmin rajoittamaan "hankalien" käyttäjien muokkausoikeuksia projektin maineen ja uskottavuuden suojelemiseksi? Cimon Avaroria kompaten: turha on turhaa. Sinänsä en vastusta lisäystä käytäntöön, mutta se ei toteudu oikein kahden virkkeen heitolla. --Gurumasa (keskustelu) 12. maaliskuuta 2017 kello 16.47 (EET)

Arkistoitu ja lisätty käytänöön

Ehdotuksesta äänesti 32 käyttäjää, joista 28 kannatti neljän vastustaessa. Kannattajia oli näin ollen 87,5 prosenttia vastaajista, mikä osoittaa yhteisön vahvan tuen muutosehdotukselle. Arkistoin ehdotuksen ja lisään ehdotuksessa mainitun kohdan käytäntöön. --Msaynevirta (k · m) 18. maaliskuuta 2017 kello 00.33 (EET)

Lähteiden vaihtaminen suomenkielisiin

Hei! Saako vieraskielisiä (mukaan lukien englanninkielisiä) lähteitä vaihtaa suomenkielisiin? --Patu98 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 19.08 (EET)

Suomenkieliset lähteet ovat ehdottomasti hyviä, mutta en kyllä ottaisi vieraskielisiä pois. Antaa niiden vain olla siinä rinnakkain, ellei sitten kyseessä ole saman lähteen käännös.--Tanár 19. maaliskuuta 2017 kello 19.11 (EET)

Riippuu hieman tilanteesta. Tulee tietysti olla erityisen tarkkana siinä, että mikäli lähteen vaihtaa, tulee molemmista lähteistä löytyä samat tiedot, mikäli tietoja ei lähteidenvaihdon yhteydessä muuteta. En näe myöskään mitään haittaa siitä, että olisi sekä suomen- että muunkielinen lähde merkittynä. Eli vaikka antaisi myös suomenkielisen lähteen, ei esimerkiksi englanninkielistä välttämättä ole tarpeellista poistaa. --MiPe ^(wikinät) 19. maaliskuuta 2017 kello 19.14 (EET)

Kuten MiPe ylempänä totesi, asia riippuu tosiaan tilanteesta. Jos suomalainen lähde tarjoaa laadukkaampaa tai tarkempaa tietoa, voi sen toki vaihtaa vieraskielisen tilalle. Esimerkkinä otan avaruustekniikkaan liittyvät artikkelit, joissa suomalaisten lehtien artikkelit monista aihepiirin asioista ovat sisältäneet usein aika paljon asiavirheitä. Olen itse siirtynyt kirjoittamaan aihepiirin artikkelit lähinnä englanninkielisten, juuri tuohon aihealueeseen keskittyneiden, ammattilehtien pohjalta, sillä niiden artikkelit ovat usein huomattavasti laadukaampia ja asiantuntevampia. --Msaynevirta (k · m) 19. maaliskuuta 2017 kello 21.55 (EET)

Komppaan MSäynevirtaa ym. Luotettavia lähteitä ei olekaan, mutta luotettavuutta ei kannata heikentää lähteen kielen vaihtamisella. Erityisesti toivotaan ettei vaikeita kieliä sisältäviä lähteitä (mikä on harvinaisenpuoleista mutta esimerkiksi kulttuurin puolella korvaamattomia) poisteta jos löytyy jokin artikkeli missä enkussa tai venäjässä on vähän oikaistu. Pitäisiköhän minun palautaa noi poistamani babel-linit, kun esim. ymmärrän eräitä kirjoitettuja kieliä joskaan en osaa niitä puhua enkä kirjoittaa. --Höyhens (keskustelu) 21. maaliskuuta 2017 kello 22.58 (EET)

Hyvien ja suositeltujen artikkeleiden luokittelu, myös statuksen myöntövuoden mukaan.

Niin haluaisin kysyä Wikiyhteisöltä, mielipidettä ensin otsikon mukaiseen käytäntöön. Minusta olisi hyvä jos otettaisiin käytäntönä myös kyseisten artikkeleiden statuksen myöntövuosi mukaan luokitteluun. Tämä voisi myös hyvä käytäntö artikkelin kehyksen seurantaan? Jukka Wallin (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 21.15 (EET)

Sivuilla Wikipedia:Hyvät artikkelit/Aikajärjestys ja Wikipedia:Suositellut artikkelit/Aikajärjestys voi nähdä artikkelit uusimmasta vanhimpaan. Riittävätkö nämä luettelot artikkelien tarkkailuun? --Thi (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 21.27 (EET)

En osaa suoraa päätä vastustaakaan, mutta herää kysymys, miksi se olisi ilmoitettava. Onko muuta kuin mahdollinen päivitysongelma (esim. jonkin urheilijan saavutukset) --Höyhens (keskustelu) 21. maaliskuuta 2017 kello 23.02 (EET)

Mitä tarkoittaa luokittelu? Tarkoittaako se Wikipedian luokittelua, missä artikkeleihin pannaan jonkinlainen erillinen piilotettu apuluokka tyyliin Kuokka:Valittu suositelluksi vuoden 2016 kuluessa vai tarkoitetaanko sillä jonkinlaista ryhmittelyä, missä luettelossa tai mahdollisesti artikkelin keskustelusivulla olevassa mallineessa selvästi kerrotaan, milloin artikkeli on saavuttanut statuksen? Kumpikaan ei kuulu käytäntökeskusteluksi. --Pxos (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 11.53 (EET)

Wikiprojektien lopettamiskriteerit

Ehdottaisin wikiprojektien lopettamiselle kriteerejä, joilla epäaktiivisia projekteja voitaisiin sulkea. Haluaisin keskustella kahdesta kriteerista, joista keskustelun perusteella toivottavasti ainakin toinen otetaan käyttöön.

1. Wikiprojektissa on kuusi kuukautta sen aloittamisen jälkeen vain yksi käyttäjä.
2. Yksikään wikiprojektiin osallistuneista käyttäjistä ei ole tehnyt vuoteen muokkauksia artikkelinimiavaruuteen.

Esimerkiksi wikiprojektissa isojalka on vain yksi osallistuja, joka ei ole tehnyt muokkauksia lähes kahteen vuoteen. Tällaiset tapaukset eivät tarvitse wikiprojektia, vaan käyttäjä voi tehdä muistilistan muokattavista sivuista käyttäjäsivulleen tai jollekin sen alasivulle. Wikiprojekti ei välttämättä kerää aloittajan lisäksi muita osallistujia heti, joten laitoin aikarajaksi puoli vuotta. Jos yksikään projektin osallistujista ei ole aktiivinen, myöskään projektissa ei voi olla toimintaa eikä projektia siten tarvita. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 7. maaliskuuta 2017 kello 21.02 (EET)

Mitä haittaa näistä epäaktiivisista projekteista yleensä on? --Ukas (keskustelu) 7. maaliskuuta 2017 kello 21.32 (EET)

Ainakin imagohaitta uusia tulokkaita houkutellessa. Tulokas katselee, että täällähän on oikein erikoisprojekteja minua kiinnostavista aiheista. Tulokas huomaa nopeasti, että projektit ovat olleet hämähäkinverkoissa jo vuosia, ja tekee johtopäätöksensä Wikipedian nykytilasta. Ilman kuolleita projekteja tulokkaan mielenkiinto kohdistuu todennäköisemmin vakiomuokkauksiin ja elinkelpoisiin yhteistyökuvioihin, kuten Viikon kilpailuun, vandalismin torjuntaan tai laatuarviointiin. --85.76.143.73 8. maaliskuuta 2017 kello 21.43 (EET)

Helpointa voisi olla nostaa oikeasti aktiiviset projektit sivun ylälaitaan ja ilmaista, että loput ovat enemmän tai vähemmän epäaktiivisia, mutta niitä saa herätellä eloon tai muuten käyttää apunaan. -kyykaarme (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 23.37 (EET)

Jotain tämän suuntaista. Imagohaittoja ei tulisi pelätä, koska jokaisella wikiprojektilla on aktiiviset ja epäaktiiviset kautensa ja uusia muokkaajia tulee ja vanhoja menee - tämä on osa Wikipediaa. Wikiprojektin sivu kuitenkin tarjoaa (tai ainakin tulisi) hyvät ja yhtenäiset lähtökohdat lähteä luomaan artikkeleita omien tai muiden toiveiden kautta. --Gurumasa (keskustelu) 12. maaliskuuta 2017 kello 16.55 (EET)

Itsekin kallistuisin tähän suuntaan. Projekteja voisi luokitella aktiivisiin ja epäaktiivisiin, ja herätellä em. potentiaalisia uusia tulokkaita maininnoilla tyyliin "tämä projekti kaipaa hoitajia". Puoli vuotta on myös aika lyhyt jakso wikiajassa. --Ukas (keskustelu) 12. maaliskuuta 2017 kello 19.03 (EET)

Kevyt vaihtoehto voisi olla merkitä aktiiviset projektit jollakin merkillä tai tekstillä listassa. Silloin ei tarvitse alkaa siirrellä niitä edestakaisin eikä rikkoa luettelon rakennetta. Näin aluksi voisi merkitä aktiivisiksi ne projektit, joiden sivua on jotenkin ylläpidetty tai joihin on liitytty viimeisen parin vuoden aikana. Jatkossa kuka tahansa voi sitten merkitä projektin aktiiviseksi/epäaktiiviseksi oman arvionsa mukaan. -kyykaarme (keskustelu) 12. maaliskuuta 2017 kello 23.19 (EET)

Wikiprojekteilla voi olla muillakin kriteereillä hyödyllisiä kuin käyttäjämäärien tai onko sen osallistujat enää aktiivisia. Yleisesti ottaen haluttaisiin siivota tai yhdistää isompiin wikiprojekteihin niitä projekteja joissa ei ole oikein mitään hyödyllistä sisältöä eikä myöskään toimintaa ja jos innostusta riittää, niin homman voisi tehdä vaikka siten, että tekee ensin vaikka listan niistä jotka katsoo hiljentyneen (vaikka tuon Wikipedia:Wikiprojekti keskustelusivulle), pyytää kommentit siellä niistä mitä oltaisiin merkkaamassa lopetetuiksi. Tämän jälkeen sulkee tai arkistoi ne jotka ovat listalla viellä kommenttien jälkeenkin. Sitten kun homma on ohi niin yrittää jatkoa varten määritellä sanallisesti sen mitkä olivat ne asiat jotka yhdistivät näitä suljettuja projekteja. --Zache (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 02.50 (EET)

Projekti on aina jotain, jolla on alku ja loppu. Kun projekti perustetaan, sille pitäisi määritellä jonkinlainen kesto. Päättymätön projekti ei ole projekti. Jos projekti itse ei määrittele sen päättymistä, Wikiyhteisön täytyy tehdä se.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. maaliskuuta 2017 kello 20.30 (EET)

Olen samaa mieltä, ja tuo huomio on hyvä. Projektit eivät vaikuta mielekkäiltä, jos ne voidaan perustaa tuosta vain ilman mitään ennalta käytettyä suunnitelmaa tai järkevyyttä, ja ne sitten jäävät vain olemaan olemassa. Olisi syytä siivota vanhentuneita asioita pois. Ehdotuksessa mainitut tarkat aikarajat ovat mielestäni hieman epäonnistuneita, mutta kyllä jokin määräaika pitäisi saada. Vaikka kaksi vuotta, minkä jälkeen pannaan hiljaiset projektit jääkaappiin. Nyt on äskettäin luotu ihan oma nimiavaruus wikiprojekteille. Ei vaikuta oikeansuuntaiselta, että siitä tulee vain kaatopaikka kaikelle turhalle, joka ei kiinnosta juuri ketään. --Pxos (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 15.14 (EET)

Wikiprojekteja on monenlaisia ja näistä osa voi jatkua loputtomiin, koska emme elä valmiissa maailmassa, jossa esim. aihekohtaiset wikiprojektit eivät löydä maailmasta mitään uutta kirjoitettavaa. Alusta ja lopusta puhuminen ei muutenkaan mielestäni sovi Wikipedian luomiseen ja muokkaamiseen – pitäisi puhua päämäärästä ja sen saavuttamisesta. Wikiprojektille on tietenkin oltava päämäärä, olkoot sitten tavoite tai tavoitteet, joka määritellään wikiprojektia luodessa, mutta sen saavuttaminen voikin olla sitten meistä rippumaton asia. --Gurumasa (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 19.06 (EET)

No ehkä pitäisi olla eri nimi sellaisille jotka loppuvat joskus ja sellaisille jotka ovat ikuisia. Jos projekti on jotain jolla on kesto, voisiko silloin jatkuva tapahtuma olla vaikka ohjelma?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 19.59 (EET)

Näen Kulttuurinavigaattorin vertailun vähän ontuvana. Jos projektilla on oltava loppu, jotta se voisi täyttää sille asetetut tavoitteet terminologisesti, niin miten voidaan edes puhua wikiprojekteista? Milloin esimerkiksi Wikipediassa esille tuotu historiankirjoitus on saatu niin valmiiksi, että voidaan puhua Wikiprojekti Historian lopusta? Tai filosofia? Tai taide? Tällöinhän koko sana projekti on meillä aivan väärässä käytössä.--Ukas (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 00.27 (EET)

Projekti on vain määräaikainen hanke. Voitaisiin siis perustaa Wikihanke-ryhmä, johon siirrettäisiin ne projektit, joilla ei ole määräaikaa, kuten eri aihealueiden kehittämisprojektit, joilla ei ole sen tarkempaa tavoitetta. Uusille Wikiprojekteille määriteltäisiin sitten vaatimukset, kuten tavoitteiden tarkka määrittely (esimerkiksi luettelo korjattavista artikkeleista) ja projektin päättymisaika. Se voisi tehdä niistä tehokkaampiakin. Kun projektin loppupäivämäärä koittaa, tehdään projektin loppuraportti ja tarvittaessa aloitetaan jatkoprojekti. --Savir (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 07.20 (EET)

Tuosta termin sisällöstä ja määrittelystä. Ei Wikipedian wikiprojektit pääsääntöisesti ole määräaikaisia hankkeita vaan suurin osa, niin suomenkielisessä Wikipediassa kuin muuallakin, on perustettu aihealueen yleistä koordinointia varten. Ne ovat sivuja joihin on kirjattu/koottu aihealueeseen liittyyvää ohjeistusta ja linkkejä oleellisimpiin asioihin kuten vaikka mallineisiin tai esimerkkiartikkeleihin. En oikein näe mitä mieltä olisi yrittää muuttaa termiä tarkoittamaan jotain muuta kuin mitä se Wikipediassa/Wikimedian piirissä de facto tarkoittaa. --Zache (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 07.28 (EET)

Juuri noin, Wikiprojekti on tänne vakiintunut ilmaus, ja se esitetään suomalaisessa Wikissä tarkoittavan ”Wikiprojekti on jonkin artikkeliryhmän tai aihealueen kehittämiseen ja koordinointiin keskittynyt Wikipedian aliprojekti", ks. lisää keskustelun alussa olevasta linkistä. Englantilaisten sivuilla heidän tiettyjen Wikiprojektiensa ei-aktiivisuus esitetään olevan 3 kk. Wikipedia:WikiProject Council/Inactive projects --80.220.68.23 15. maaliskuuta 2017 kello 10.58 (EET)

Enkkuwikin WikiProject-etusivun määritelmässä Wikiprojekteja ei määritellä projekteiksi, vaan "muokkaajien ryhmiksi". Jos wikiprojektit eivät ole projekteja meilläkään, pitäiskö sitten korjata niiden määritelmää, jotta niitä ei miellettäisi projekteiksi? --Savir (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 10.48 (EET)

Asia varmaan ratkeaa sillä, että hyväksytään pitkin hampain se, että wikimaailmassa on oma jargoninsa, jota voidaan tarvittaessa kirjata sanastoon. Esimerkiksi wikiprojektista voi kertoa selvennykseksi, että se ei ole mikään rakennusinsinöörien tuntema projekti, jossa pyritään saamaan aikaan liikerakennus ja väestönsuoja, vaan se on pikemminkin rautatieasemalle tupsahtava flashmob, joka tulee ja menee. Ryhmä-sana on jo varattu kahteen muuhun tarkoitukseen: User Group on joko käyttöoikeusryhmä tai sitten jonkinlainen käyttäjien muodostama yleinen ryhmä. Syön siis takkini ja menen virran mukana. --Pxos (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 12.44 (EET)

Juuri noin, käytännössä koko ikäni vain hyvin eksaktisti etukäteen suunniteltua projektiluonteista työtä tehneenä näkemykseesi Wikipedian ja sen aliprojektien todelliseen luonteeseen on erittäin helppo yhtyä, flashmobia tosiaankin. Ovathan nuokin etukäteen tarkasti määritetyjä. --80.220.68.23 17. maaliskuuta 2017 kello 09.17 (EET)

Samaa mieltä Gurumasan kanssa. Wikiprojekti-artikkeli (ohje) on mielestäni asiaa ymmärtäen kirjoitettu hyvin, koska Wikiprojektia ei siinä sekoiteta ns. normaaliin projektityöhön, jota tehneelle Wikiprojekti ei ole läheskään sama kuin mitä projekti yleisesti ymmärretään tarkoittavan, mm. tarkka tehtäviensuunnittelu aikatauluineen ja resursseineen. --80.220.68.23 13. maaliskuuta 2017 kello 20.04 (EET)

Samaa mieltä kuin Zache. --Raksa123 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 00.33 (EET)

Totean, että ei ole saavutettu konsensusta käytännön muuttamisesta. Ehdotuksen referaatti on seuraava: (keskustelua) kahdesta kriteeristä, joilla epäaktiivisia projekteja voitaisiin sulkea ja joista ainakin toinen otettaisiin käyttöön. Nähdäkseni keskustelussa ei haluta muutoksia nykytilanteeseen eikä myöskään käytettyyn termistöön, joten käytäntöehdotus on tullut hylätyksi. Wikiprojektit voitaneen melko vapaasti jaotella aktiviisiin ja epäaktiivisiin ilman, että mihinkään tarvitsee kirjata erillisiä kriteerejä, joiden täyttyessä projektit suorastaan lopetettaisiin niiden ulkopuolelta. Ehkä voidaan jopa ajatella, että Wikiprojektit saavat itse sisäisesti päättää, mitä niille tapahtuu. --Pxos (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 12.38 (EET)

Keskustelusivun muokkausoikeuden säilytttäminen estettäessä

Estoa antaessaan ylläpitäjä voi jättää estetylle käyttäjälle hänen oman keskustelusivunsa muokkausoikeuden. Mistään (ainakaan suomenkielisestä Wikipediasta) en löytänyt periaatteita sille, mihin tarkoitukseen tätä muokkausoikeutta saa käyttää. Ilmeisin tarkoitus on varmaankin se, että muokkausoikeutta voi käyttää estosta valittamiseen. Mutta entäpä sellainen hypoteettinen tapaus, että estetty käyttäjä käy keskustelusivullaan muokkauksiinsa liittyvää keskustelua, joka kuuluisi artikkelien tai mallineiden keskustelusivuille, eli keskustelee estosta välittämättä asioista, joista hänet on estetty? Silloin tällöin joku on yrittänyt herätellä keskustelua siitä, pitäisikö ylläpitäjille sopia täsmällinen linja tietyissä tapauksissa, mutta yleensä huonolla menestyksellä. Onko tämä sellainen asia, jossa voidaan edelleen jatkaa ylläpitäjien moninaisten mielipiteiden mukaan vai pitäisikö lisätä yhtenäisiä ohjeita siitä,

a) saako estetty käyttäjä käyttää keskustelusivuaan muuhun kuin estosta valittamiseen ja valituksen perustelemiseen?

b) miten keskustelusivun asiattomaan käyttämiseen puututaan, mikäli sille halutaan asettaa a-kohdassa mainittuja rajoituksia?

Kaipaan siis mielipiteitä siitä, tarvitaanko yhtenäistä ohjetta, sekä siitä, mitä mieltä ollaan keskustelusivun käytöstä eston aikana ja pitäisikö siihen puuttua. --Lax (keskustelu) 12. maaliskuuta 2017 kello 14.26 (EET)

No siis minun mielestäni eston ensisijainen funktio on lopettaa ongelmallinen toiminta eikä toimia rangaistuksena. Esimerkiksi jos käyttäjä tulee estetyksi vaikka muokkaussotimisesta ja hän omalla keskustelusivulla onnistuu saamaan keskustelemalla yhteisymmärryksen muiden kanssa siitä millainen artikkelin sisällön tulisi olla, niin se on silloin täyttänyt tarkoituksensa. Vastaavasti mikäli muokkauksista keskustelu auttaa käyttäjää ymmärtämään sitä mistä esto tuli tai muita siitä, että mitä käyttäjä yritti tehdä, niin en nyt näe siinäkään mitään ongelmaa. Jos taas esimerkiksi keskustelusivua käyttää vaikka solvaamiseen tai muuten häiriköi siellä, niin aika äkkiä se johtaa sen keskustelusivun muokkausoikeuden poistamiseen eli niin kauan kuin keskustelusivuaan osaa käyttää asiallisesti, niin sitä minusta saa muokata estonkin aikana. --Zache (keskustelu) 12. maaliskuuta 2017 kello 15.37 (EET)

Mielestäni keskustelusivua saa käyttää eston aikana siihen, mihin normaalistikin (eikä siis pelkästään estosta valittamiseen). Käyttäjän omiin muokkauksiin liittyvä keskustelu sinänsä kuuluukin luontevasti juuri sinne käyttäjän keskustelusivulle (oli estoa tai ei). Mutta jos keskustelee sellaisella tavalla, josta on saanut eston, niin se ei luonnollisestikaan ole sallittua, vaan on sen keskustelusivun väärinkäyttöä. Hankala ottaa tämän tarkempaa kantaa ilman konkreettisia esimerkkitapauksia. --Jmk (keskustelu) 12. maaliskuuta 2017 kello 16.56 (EET)

Lisäys. Toisinaan estetylle käyttäjälle palautetaan (väliaikaisesti) muokkausoikeus johonkin nimettyyn tarkoitukseen (esimerkiksi häntä koskevaan kommenttipyyntöön osallistumiseen). Tällöin muokkausoikeutta ei saa käyttää muuhun (esimerkiksi artikkelien muokkaamiseen) ja sellaisen tapahtuessa muokkausoikeus voidaan välittömästi poistaa uudelleen. Samaa voi ehkä soveltaa siinäkin, kun jätetään keskustelusivun muokkausoikeus (ts. ilmoitetaan, mihin tarkoitukseen oikeus on jätetty). --Jmk (keskustelu) 12. maaliskuuta 2017 kello 17.11 (EET)

No nyt on sitten keksitty [9] käyttää eston aikana käyttäjän omaa keskustelusivua siihen, että tekee "keskustelusivulleni artikkeleita valmiiksi jotta voin eston jälkeen luoda uusia artikkeleita." Innovatiivista. --Jmk (keskustelu) 24. maaliskuuta 2017 kello 20.11 (EET)

Ton pitäis johtaa automaattisesti väliaikaisen lievennyksen kumoamiseen. Toki Käyttäjä:Humbleby on älykkäänä käyttäjänä tämän ennakoinutkin. Koepallona heitettyyn Wikipedia:Eston kierto tunnetaan jo. --Höyhens (keskustelu) 24. maaliskuuta 2017 kello 20.17 (EET)

Voisiko sanastoon lisätä termin "väliaikaisen lievennyksen kumoaminen", kun ei selviä, mitä se tarkoittaa? Jos keskustelusivun muokkausoikeus on edelleen Höyhensin mielestä väliaikainen lievennys estoon eikä mikään normaalitila, niin suosittelen nimeltämainitsemattomalle ylläpitäjälle lievää väliaikaa. --Pxos (keskustelu) 24. maaliskuuta 2017 kello 22.21 (EET)

Osavaltiot mm. urheilijoiden tietolaatikossa.

Artikkelin Roman Eremenko yhteydessä joillakin käyttäjillä on vimmainen tarve editoida infolaatikosta pois syntymäpaikasta tuo Venäjän SFNT. Onko vallitseva käytäntö siis niin, että pelkkä Neuvostoliitto (tai Kanada tai Yhdysvallat) riittää, eikä osavaltioita noteerata - ainakaan tietolaatikoissa?--EskoG-67 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 21.43 (EEST)

Katsoin mallineen {{Jalkapalloilija2}} ohjetta, siinä ei ainakaan kielletty täyttämästä tavanomaisia tietoja, ja miksi pitäisikään. Kaikenlaisissa muissa henkilämallineissa sanotaan: ”Lisää syntymäpaikka muodossa kaupunki, osavaltio (jos sellainen on), maa - - -.” Mielestäni nämä tiedot ovat tarpeellisia, esimerkiksi erään näyttelijän tietolaatikossa on Chisinau, Moldavian SNT, Neuvostoliitto. --raid5 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 22.56 (EEST)

Muokkausyhteenveto: ”Vakiintuneen käytännön mukaan ei osavaltioita tietolaatikkoon” [10] Missä on linkki tähän käytäntöön vai pitääkö se määrittää?

Miten käytännöt syntyvät?

1. Käytössä olevan yleisen tavan (de facto -käytännön) kirjaaminen ylös.
2. Käyttäjän ehdottaman käytäntöehdotuksen hyväksyminen konsensuspäätöksellä.
   --raid5 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 23.05 (EEST) edit --raid5 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 23.09 (EEST)

Ilman muuta voi olla osavaltio tai vastaava tietolaatikossa ja monessa artikkelissa varmasti onkin. Erittäin hyvä se on silloin, kun syntymäaikaan valtioiden rajat ovat kulkeneet eri paikassa kuin nykyään. Vai muutetaanko kaikkiin Suomessa 1809-1917 syntyneiden tietolaatikkoon syntymäpaikaksi Venäjä.--Tanár 28. maaliskuuta 2017 kello 11.38 (EEST)

Hämärän muistikuvani mukaan tuollaistakin on joku joskus yrittänyt. --Lax (keskustelu) 28. maaliskuuta 2017 kello 12.56 (EEST)

Mun mielestä syntymäpaikaksi pistetään se valtio jossa on syntynyt. Esimerkiksi Mika Waltari, (s. 1908 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta, Venäjän keisarikunta) jos valtio pitää merkitä. Suomen kohdalla en ole hirveästi huomannut säätämistä, mutta kyllähän esimerkiksi Jugoslaviassa syntyneiden kohdalla on ollut kaikenlaista säätämistä. --Zache (keskustelu) 28. maaliskuuta 2017 kello 13.05 (EEST)

Minusta kaupunki ja alue (oikein linkitettynä) riittäisivät, etenkin jos alue on riittävän tunnettu. Esim. Skotlanti, Kalifornia, Suomi (tarvittaessa linkiksi Suomen suuriruhtinaskunta), Venäjä (neuvostoajalta linkiksi Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta) ym. olisivat riittävän selkeitä. --Savir (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 19.27 (EEST)

Pitkään roikkuneet merkittävyyskeskutelut

Viikko sitten ComradeUranium laittoi kolme aloittamaani artikkelia merkittävyyskeskusteluun. Näistä SciShow Kidsin ja SciShow Spacen kyseenalaistus koskee artikkeleiden yhdistämistä pääkanavan artikkeliin, ja ne ovat vieläkin merkittävyyskeskustelussa. Olen antanut mallineessa mainitun selvityksen kolmen päivän kuluessa, ja argumentoinut omaa kantaani sitä vastaan, että artikkelit yhdistettäisiin pääkanavan artikkeliin. Oikein kukaan ei ole ollut kiinnostunut esittämään argumenteilleni vasta-argumentteja, ei edes ComradeUranium, joka merkittävyyskeskustelut aloitti. On vaikea löytää konsensusta, kun vastapuoli turvautuu MuTu-huutoäänestykseen. On myös hankala noudattaa ohjetta tarkistaa kyseenalaistamisen perustelut, kun perusteluja ei ole annettu. Tänään ComradeUranium vetosi keskustelussa siihen, ettei selvitystä olisi tullut, vaikka olen mielestäni antanut ihan riittävästi selvitystä artikkelien merkittävyydestä (ja eilen kommentoinut keskustelusivulla, mita mieltä olen tähänastisesta "keskustelusta"). Jos kyseenalaistajat eivät ole kiinnostuneita käymään keskustelua, merkkittävyys-malline pitäisi poistaa, kun keskustelun aikaraja täyttyy. Mielestäni artikkeleiden yhdistämistä koskevat keskustelut olisi muutenkin parempi käydä ihan vaan tavallisena keskusteluna artikkeleiden keskustelusivuilla, eikä merkittävyyskeskusteluna. --Ametsala (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 17.35 (EEST)

Vielä pähkinänkuoressa asiat, joihin haluaisin selvyyttä:

1. Kuinka monta yhden käyttäjän artikkelia sopii laittaa yhdellä kertaa merkittävyyskeskusteluun?
2. Pitäisikö merkittävyyden kyseenalaistamisen ohjeisiin lisätä kohta merkittävyyskeskustelun aloittamisesta artikkelin keskustelusivulla ja perusteluiden esittämisestä?
3. Jos artikkelin merkittävyydestä on annettu selvitys, eivätkä merkittävyyden kyseenalaistajat perustele, miksei selvitys kelpaa, pitääkö malline poistaa?
4. Pitäisikö artikkeleiden yhdistämistä koskevat keskustelut ainakin aluksi käydä ihan vaan tavallisen keskusteluna artikkelin keskustelusivulla?

--Ametsala (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 22.47 (EEST)

No nämähän ovat roikkuneet vain sen takia, että kukaan ei ollut viitsinyt tehdä niille mitään. Minusta ei ollut tarpeeksi perusteluita poistaa SciShow Kids ja SciShow Space suoraan epämerkittävinä, joten poistin merkittävyysmallineet ja jätin artikkelit silleen. Jatkot kyseisten artikkelien keskustelusivulle.--Tanár 11. huhtikuuta 2017 kello 10.21 (EEST)

Totean tähän vain kohtaan 1. Kuinka monta yhden käyttäjän artikkelia sopii laittaa yhdellä kertaa merkittävyyskeskusteluun?: Vaikka kaikki, koska Wikipedian artikkelit eivät mitenkään kuulu kenellekään käyttäjälle, vaan ovat julkaisun jälkeen yhteistä omaisuutta. Lisäksi jos yhden käyttäjän aloittamien artikkeleiden kyseenalaistusta jotenkin rajoitettaisiin, siitä seuraisi että käyttäjä voisi väkisin pitää epämerkittäviä tekstejään Wikipediassa tekemällä uusia artikkeleja lisää nopeammin kuin rajoitus niitä antaisi poistaa.--188.238.65.50 11. huhtikuuta 2017 kello 10.30 (EEST)

käyttäjä voisi väkisin pitää epämerkittäviä tekstejään Wikipediassa tekemällä uusia artikkeleja lisää nopeammin kuin rajoitus niitä antaisi poistaa. Muut käytännöt estävät tämän. Esimerkkinä vaikka Wikipedia:Älä häiriköi esittääksesi kantasi. --Zache (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 10.32 (EEST)

Oletuskuvakoon nostaminen

Käyttäjä:Msaynevirta on poistanut systemaattisesti botilla kuvakokojen määrittelyjä (esim. "250px") eri artikkeleista. Määrittelyjen poistamisesta tai kieltämisestä ei ole mitään hyväksyttyä ohjetta, käytäntöä tai konsensusta, joten mielestäni tällainen toiminta on aika kyseenalaista. En itse vastusta kuvien pitämistä pääosin oletuskoossa, jos tällainen kurinalaisuus ja omien asetusten sääteleminen on joillekin tärkeää, mutta oletuskuvakoko on nyt aivan liian pieni 220px. Kuvakoon nostamisesta on ilmeisesti ollut konsensus jo vuonna 2010, mutta asialle ei jostain syystä ole tehty mitään (kts. Tekniikka-kahvihuone - Thumb-kuvien oletuskoko 6. maaliskuuta 2010). Ehdotan oletuskuvakoon nostamista ainakin 250:een tai 260:een pikseliin – mielestäni 260px olisi paras, koska kuvat ovat silloin linjassa myös tietolaatikkojen kanssa (asian huomaa mm. uudessa artikkelissa Lemhi (joki)). Vanhaa keskustelua: Käytännöt-kahvihuone - Kuvien koko artikkeleissa 29. joulukuuta 2012 ja Neuvonta-kahvihuone – Kuvakoon määritys. --Epiq (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 10.37 (EET)

Minäkin kannatan kuvien oletuskoon kasvattamista nykyisestä. Monet vaakakuvat ovat useimmilla näytöillä niin pieniä että niistä ei saa selvää, eivätkä käyttäjät kuvien lukutilastojen perusteella käy klikkailemassa niitä isommiksi. Toisaalta useimmat pystykuvat menisivät liian leveiksi, ellei niissä käytä esim. upright-parametriä, joka kaventaa niitä. Sama koskee tekstin vasemmassa laidassa olevia kuvia. Ehkä niille voisi määritellä oletusleveydeksi esim. 180 pikseliä. Olisi myös kätevää, jos kuville voisi määritellä koodissa sanallisesti kolme leveyttä, oletusnormaalin lisäksi myös "kapea" ja "leveä", jolloin tarkkoja pikselileveyksiä ei tarvitsisi alkaa laittelemaan, sillä kuvien ihanneleveys riippuu lukijasta, ja monella on omat asetuksensa. Artikkelin pääkuva voisi sen jälkeen olla yleensä "leveä" ja kaikki pystykuvat "kapea". --Savir (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 10.47 (EET)

Kannatan nostamista vähintään 250 pikseliin, sitä käytän itsekin asetuksena ja määritän luomiini artikkeleihin sen pienoiskuvien asetukseksi. Tietolaatikoissa 260 pikseliä olisi hyvä. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 19. maaliskuuta 2017 kello 10.57 (EET)

Jos 250 saa kannatusta ja se todetaan hyväksi muuten, niin oikeastaan voisi saman tien laittaa tuon vähän yli 260 pikseliä niin että infolaatikon kanssa allekkain olevat kuvat olisivat samanlevyisiä kuin infolaatikko, koska se toisi artikkelien taittoon ryhdikkyyttä, kun taas nykyinen vähän infolaatikkoa kapeampi on tyhmän näköinen. Tosin tänä koskee vain isomman näytön käyttäjiä ja asia pitää arvioida vielä puhelinkäytön näkökulmasta. --Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 11.11 (EET)

Lisäksi se että jotkut käyttäjätunnuksen tehneet muokkaajat asettavat itselleen pienoiskuvien leveysasetukseksi eri koon kuin mitä tavalliset lukijat näkevät, on hiukan ongelmallista, sillä silloin he näkevät artikkelin erilaisena kuin lukijat. --Savir (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 10.59 (EET)

Tässä kuten myös esim. interwikeissä näkisin tärkeänä, että kirjautumattomalle käyttäjälle näkyvä näkymä olisi mahdollisimman optimaalinen. Jos näkymän saa optimaaliseksi vasta asetuksilla, se tekee käyttökokemuksesta vaikean. Toisaalta kun käyttökokemus eri laitteilla on erilainen, oletus pitäisi vielä optimoida niin että lopputulos olisi mahdollisimman hyvä esim. kaikilla yleisesti käytetyillä eri kokoisilla näytöillä (puhelin, tabletti, läppäri, pöytäkone) myös ilman kirjautumista ja mahdollisia omia asetuksia.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 11.11 (EET)

Jossakin keskustelussa (en muista oliko se tuo keskustelu, vai oliko muitakin) sai kai kannatusta ettei oletuskuvakoosta poikettaisi. Toisaalta juuri tuo erikokoisuus tietolaatikkojen kanssa tekee ainakin isossa näytöstä oletuskuvakoosta tyhmän näköisen, ja sen takia olen usein muutellut kuvia samanlevyisiksi infoboksien kanssa. Tämän korjaamiseksi oletuskuvakoon muuttaminen samaksi kuin infoboksien leveys (onko se miten standardi?) voisi olla harkitsemisen arvoista. Mobiililaitteista en tiedä, kun en juuri käytä wikipediaa puhelimesta, mutta kun jo tuossa keskustelussa joku sanoi, että se ei ole este, niin siitä ei kai? ilmeisesti? olisi haittaa. Hiukan isompi kuva myös usein olisi selvempi, ja luultavasti kai toinen suuri syy kuvakoon muuttamiseen on, että kuva nykyisessä oletuskoossa usein jää epäselväksi, ja tätä voi koettaa auttaa kuvakoon muuttamisella. Mutta miten se menee puhelimissa on taas oma juttunsa. Mutta jos kuva oletuskoossa on häiritsevän epäselvä ja muussa koossa parempi tai selvempi, niin onko oletuksesta poikkeavaa määrittelyä silloin syytä poistaa? Tässä ei käynyt ilmi, onko määritysten poistoja tehty mekaanisesti vai harkinnalla. Jos päädyttäisiin siihen, että yleensä tulee käyttää oletuskokoa, niin silti joskus poikkeaminen voi olla perusteltua, mutta milloin se on perusteltua, riippuu juuri tuosta oletuskoosta. Ainakin tuo yhteensopivuus tietolaatikoiden koon kanssa puoltaisi kuvakoon suurentamista, mutta en osaa sanoa olisiko juuri tuo koko muuten paras mahdollinen. Ja kun en yleensä käytä wikipediaa puhelimella, niin en osaa arvioida sujuvutta siltä kannalta. Jos tätä harkitaan tästä näkökulmasta, niin tärkeää olisi kai tietää, suuriko osa fi-wikin käytöstä tapahtuu puhelimella ja suuriko osa isommilta näytöiltä ja onko eri vaihtoehdoillaa eroa ajatellen toisaalta puhelinkäyttöä ja toisaalta isommalla ruudulla tapahtuvaa käyttöä.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 11.02 (EET)

Matkapuhelinten näyttöjen resoluutioita on monenlaisia, en tiedä mikä olisi tällä hetkellä keskimääräinen leveys. Minun puhelimellani 260 pikseliäkin näyttää turhan pieneltä, 300px olisi näytölle paljon sopivampi. 220px on ihan postimerkkikoko. --Epiq (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 11.18 (EET)

Jos isompi kuva ei haittaa, niin se olisi varmaan oletuksena parempi. Toisaalta se miten kuvat menevät suhteessa tekstiin eri kokoisilla näytöillä on taas oma juttunsa. --Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 11.24 (EET)

Kännykästä, tabletista tai isokokoisen näytön omaavasta laitteesta kuva näkyy eri tavoin suhteessa sivuun ja näyttöön. Tämän takia kuvan "thumb" -määrittelyn poisto on paikallaan. Jos taas halutaan korostaa esimerkiksi artikkelin pääkuvaa, joka on alussa, kuvakoon voi määritellä. Paljon yksityiskohtia sisältävät kuvat, kuten jotkut kartat, miniatyyrit tai erikoiset kuvaformaatit, nuo mainitut vaakunat ym. voivat vaatia isomman koon ja silloin sen nosto on paikallaan. Kuvakokoko, kuten taittokysymykset yleensä herättävät suurempia tunteita kuin orto- tai typografiset säännöt tai muut tyylikysymykset.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 11.17 (EET)

Minulle käy oletuskuvakoon nosto tuonne 250-260 pikseliin. Kuvakokojen määrittämistä manuaalisesti artikkelissa tulisi silti välttää, vaikka muutosta ei nyt toteutettaisi, sillä artikkelissa olevat määritykset estävät kuvakoon asettamisen ulkoasuasetusten kautta henkilökohtaisia mieltymyksiä vastaavaksi. --Msaynevirta (k · m) 19. maaliskuuta 2017 kello 12.03 (EET)

Oletuskuvakokoa voi minusta nostaa. Kuvien koon nostossa kannattaa muuten huomioida se, että a.) koon muuttaminen vaikuttaa artikkelin taittoon jossa kuvat on sijoitettu nykyisen koon mukaan ja b.) jos halutaan kuvista pikkukuvista samanlevyisiä kuin tietolaatikot (hyvä idea), niin uusi haluttu kuvan leveys + kuvan reunuksien leveys eli se kuvan pikselimääräinen on kapeampi kuin tietolaatikko, koska sillä on omat marginaalinsa sun muuta. --Zache (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 21.22 (EET)

Oletuskuvakokoa voi nostaa rohkeasti jonnekin 250..300px välille. 250px on vielä pieni ja itse olen säätänyt kuvaleveydeksi 300px, joka käyttämälläni hävettävän pienellä pöytäkoneen näytöllä ei tee artikkeleista omituisesti taitettuja. Mobiilinäkymä käsittääkseni kulkee omia polkujaan. Kuvien säätäminen tietolaatikkojen levyiseksi on aika turhaa ja pikselintarkkaa hommaa sitäpaitsi em. Z:n mainitsemasta syystä johtuen. Ihan kaiken ei tarvitse olla keskenään samanlevyistä edes Wikipediassa ja tietolaatikkojen leveyksissä saattaa olla eroja (vai onko?). Pystykuvat ovat oletuskoossa yleensä suhteettoman leveitä, joten tulisi edelleen olla sallittua määrätä niille yksilöllinen leveys, kuten myös panoraamoille, kartoille yms. kuvioille.--Htm (keskustelu) 20. maaliskuuta 2017 kello 04.23 (EET)

Jos kuvien leveyttä kasvatetaan, myös niiden korkeus kasvaa ja ne vievät enemmän tilaa kuin nyt. Se tarkoittaa että kuvia voi käyttää nykyistä vähemmän. Artikkeleista pitää siis alkaa poistella väärin asemoituneita ja tarpeettomia kuvia, tai niihin pitää lisäillä kuvagallerioita. Pitää myös muistaa antaa pystykuville parametri upright tai jokin vastaava määrittely, joka tekee niistä kapeampia kuin vaakakuvista. Kuvagallerioiden kuvien oletuskokojakin saisi samalla nostaa, sillä nehän ovat nyt vielä paljon pienempiä kuin pienoiskuvien koot, ja monissa aihealueissa ne ovat nykyisellään aivan liian pieniä. Sellainen tekninen ratkaisu olisi myös hyvä, että kuvasta näkisi ison version kun vain veisi kursorin kuvan päälle; silloin lukijan ei tarvitsisi poistua sivulta kuvaa katsoessaan ja hän näkisi yhä myös kuvatekstin. --Savir (keskustelu) 20. maaliskuuta 2017 kello 07.15 (EET)

Meillähän on muuten tuo Mediaviewer, mikä taitaa olla tehty juuri tuota esikatselua varten. --Msaynevirta (k · m) 20. maaliskuuta 2017 kello 09.19 (EET)

Jos oletuskoosta poikkeaviksi haluttavien kuvien leveyden säätämisessä siirrytään kiinteistä pikselimääristä tuon upright-parametrin käyttöön, niin pitäisi varmaan valjastaa joku botti vaihtamaan kaikissa artikkeleissa pikselimäärillä määritellyt kuvien leveydet vastaaviin upright-arvoihin (siis siten että tähänastinen oletusleveys 220px vastaisi arvoa 1, esim. 250px olisi tällöin 1,14 jne.). Tällöin vältyttäisiin toisaalta siltä valtavalta työmäräältä, että nuo jouduttaisiin kaikki muuntamaan käsin, ja toisaalta valtava jo tehty työmäärä ei menisi hukkaan, jos käyttäjien tarkoin punnitsemat kuvasuhteet säilyisivät. Mainitsin tästä viimeksikin kun asiasta keskusteltiin, mutta silloinhan ei päätetty mitään. Muutenkin olisi kiva, jos kuvien kokoerot suhteessa toisiinsa näkyisivät kaikille käyttäjille samanlaisina, vaikka käyttäjät olisivat säätäneet omissa asetuksissaan itselleen poikkeavan oletuskoon. --Risukarhi (keskustelu) 20. maaliskuuta 2017 kello 15.30 (EET)

Muutos tosiaan vaikuttanee suhteessa eniten pitkänomaisiin kuviin. Tämän vuoksi joidenkin artikkelien taittoa pitää ehkä vähän korjata, mutten usko määrän olevan suuren suuri. --Epiq (keskustelu) 21. maaliskuuta 2017 kello 22.15 (EET)

En vastusta oletuskoon kasvattamista, mutta kovin radikaalisti sitä ei kannata muuttaa noista Zachen ja Savirin mainitsemista syistä: 1) se sotkee lukemattomien artikkelien taiton; 2) artikkeleihin "mahtuu" vähemmän kuvia. Eli suurennetaan mieluummin vähän kuin paljon. --Risukarhi (keskustelu) 20. maaliskuuta 2017 kello 15.30 (EET)

Käyttäjä:Msaynevirta on valjastanut bottinsa toimimaan kuvakokojen poistajana, vaikkei asiasta ole vallinnut yksimielisyyttä. Tämä on bottisääntöjen vastaista. Asiasta on myös huomautettu hänelle, mutta toiminta jatkuu edelleen: Kuvakoon määritys; siirretty käyttäjän keskustelusivulta. Tvkosone (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 17.05 (EEST)

Tästä olisi varmaan hyvä avata mielipidetiedustelu, jos muutos halutaan toteuttaa. Tuon kannatetun 260px koon voisi ottaa varmaan muutosehdotuksen pohjaksi. --Msaynevirta (k · m) 20. maaliskuuta 2017 kello 20.25 (EET)

Keskustelussa on tullut esiin paljon hyviä näkökulmia ja uusia ehdotuksia (mm. upright-parametrin käyttö jne.). Oman kokemukseni mukaan täällä tuppaavat kuitenkin monet ehdotukset kompastua liikaan monimutkaisuuteen, byrokratiaan ja päättämättömyyteen – tästäkin yksinkertaisesta asiasta on ollut konsensus jo 7 (seitsemän) vuotta sitten, mutta mitään ei ole tehty. Keskitytään nyt siis ainoastaan tähän muutokseen ja kysytään muista erikseen jos intoa on.--Epiq (keskustelu) 21. maaliskuuta 2017 kello 22.15 (EET)

Olen ollut lähinnä sieniprojektissa mutta muutenkin ihmeissäni, kun en ole huomannut, että meillä on jokin oletuskuvakoko. Olen nähtävästi todella kehityksestä jäljessä, mutta tietenkin sitä kuvakokoa on voinut tähän asti tarvittaesa säätää ja voi tämänkin jälkeen. En vastusta kehitystä, mutta verraten juuri sieniprojektiin, josta kanattanee tehdä ihan eri keskustelunsa yleensäkin, siellähän on esimerkiksi ruotsiwikin käytäntö, jossa artikkelit luodaan personattomasti botilla, ja se muistaakseni meillä on torpattukin.. Näin ollen vastustan mitään oletuskuvakokoa ja ehdotan sen poistamista käytännöstä. Jos se kuitenkin jää voimaan, se on minulle yhdentekevää, paitsi etten osaa ottaa huomioon kaikenlaisia kännykkämuokkauksia, kun en suostu muokkaamaan itse alle 20 tuuman näytöllä. Pienemmistä ei näe kuitenkaan mitään minunkaan laseillani. --Höyhens (keskustelu) 21. maaliskuuta 2017 kello 22.46 (EET)

Kaikella kunnioituksella en usko, että ymmärsit mistä oletuskuvakoossa on kyse (enkä ymmärrä miten sieniprojekti liittyy tähän). Oletuskuvakoko tarkoittaa sitä, missä koossa wikiartikkeliin asetettu kuva oletusarvoisesti näytetään (perus)käyttäjälle, eli silloin kun sille ei ole erikseen asetettu jotakin kiinteää pikselileveyttä (joka vähät piittaa siitä, onko käyttäjän näytön resoluutiossa 600 vai 2800 pikseliä leveyttä). – Haltiamieli 22. maaliskuuta 2017 kello 00.00 (EET)

Aa, eli onko se oletuskuvakoko jotenkin vastaanottimesta riippuvainen eikä jokin määrätty pikselimäärä? No sitten saatan kannataa varauksin. --Höyhens (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 00.20 (EET)

Mitenköhän tästä pitäisi lähteä etenemään? Ehdotus on saanut kannatusta, mutta mihin täällä otetaan yhteyttä, jotta tuo kuvakoon muutos saadaan tehtyä? --Msaynevirta (k · m) 29. maaliskuuta 2017 kello 13.31 (EEST)

Pyyntö tehdään phabricatoriin ja tässä on norjalaisten tiketti esimerkiksi. phab:T155892 . Sellainen huomio tuosta norjalaisten tiketistä, että 260px tuskin menee läpi vakioarvona mahdollisten suorituskykyongelmien takia jos jokainen wiki haluaa oman vakioarvonsa, niin varmaan voitaisiin käydä täällä kursoorinen muutaman lauseen keskustelu siitä, että ehdotetaan tuota samaa 250px:ää jota nowiki on pyytämässä. --Zache (keskustelu) 29. maaliskuuta 2017 kello 22.51 (EEST)

Sitähän voi tietysti kysyä että onnistuuko nosto 260px, vai onko 250px se maksimi. Minun puolestani 250px on ihan riittävän suuri. --4shadoww (keskustelu) 29. maaliskuuta 2017 kello 23.08 (EEST)

Ennen kuin 4shadoww tallensi muokkauksensa olin kirjoittamassa että 250 px on sopiva koko, ja vissiin vakio taksobokseissa ellei muissakin tietolaatikoissa joten kannatan sen muuttamista 250 px:ksi. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 29. maaliskuuta 2017 kello 23.13 (EEST)

Olen samaa mieltä. 250px olen itse käyttänyt, ja ainakin allekirjoittaneen näytöllä se näyttää hyvältä. – ComradeUranium (keskustelu) 29. maaliskuuta 2017 kello 23.19 (EEST)

Tämähän menee hankalaksi... Tuolla Wikimedia's task trackerissä (phabricator) on useampikin pienoiskuvien kokoon liittyvä pyyntö (kts. T51357) ja niiden tekeminen näyttää hyvinkin ongelmalliselta. Tarkempaa tietoa ongelmista löytyy MediaWikin Standardized thumbnails sizes -sivulla. --OneMember (keskustelu) 29. maaliskuuta 2017 kello 23.39 (EEST)

Oikeastaan tuossa on kaksi todennäköistä vaihtoehtoa, joko norjalaisten pyyntö menee läpi, koska siitä ei ole hirveästi haittaa ja meidän samoin jos ollaan tehty samanlainen pyyntö. Tai sitten ei ja halutaan tehdä kaikkia wikejä koskevia ratkaisuja jolloin siitä keskustellaan todennäköisesti Wienin hackatonissa toukokuussa ja sen jälkeen tehdään jotain. --Zache (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 08.00 (EEST)

Minä en oikein ymmärrä, miksi 260 olis niin olennaisesti suurempi ongelma suorituskyvylle kuin 250 pikseliä. Jos meidän tietolaatikon leveys on sellainen, että siihen sopii parhaiten 260, niin minusta kannattaisi mennä sillä, eikä jollain muulla siksi että norjalaiset aikovat niin tehdä. Iivarius (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 13.00 (EEST)

Norjalaisten kannalta? Se syy miksi 250 on pienempi ongelma kuin 260 on se, että järjestelmä nykyisellään ilmeisesti luo tietyt koot aina ja tuo 250 kuuluu niihin ja 260 ei. Tästä syystä Jedblad meinasi, että ei se skaalaus tuo lisää kuormaa. Nykytilanteeseen verrattuna kuitenkin mikä tahansa muutos lisää välimuistivaatimuksia, koska pitää yhden koon sijaan cachettaa useita eri kokoja. --Zache (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 13.20 (EEST)

Ruotsalaisilla tuo koko 250 meni läpi, kun taas hewikin ja nowikin vastaavat odottaa ratkaisua. Lontoon wikimatkat pyysi kokoa 270, jota ei hyväksytty. Kuvakoon muutoksien ongelman on tiivistänyt hyvin Quiddity omassa viestissään. --OneMember (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 15.40 (EEST)

Onkos tää muute edenny vielä mihinkään? Onko kukaan aukaissut tikettiä? --4shadoww (keskustelu) 6. huhtikuuta 2017 kello 09.17 (EEST)

No voin käydä avaamassa pyynnön oletuskuvakoon nostamisesta 250px edellisen keskustelun perusteella. Onko jollain jotain tuota vastaan? Onko konsensus että se voidaan nostaa? --4shadoww (keskustelu) 6. huhtikuuta 2017 kello 12.36 (EEST)

Tee vain tiketti. --Zache (keskustelu) 6. huhtikuuta 2017 kello 15.51 (EEST)

Tiketti avattu: phab:T162376. Sieltä voi seurata kuinka meidän pyynnölle käy. --4shadoww (keskustelu) 6. huhtikuuta 2017 kello 19.33 (EEST)

Norjalaisten tiketti taisi mennä läpi. Seuraavaksi odotellaan, että mitä meidän tiketille käy. --Zache (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 21.48 (EEST)

Aikataulu: Would be deployed tomorrow between 13:00-14:00 UTC. As in T155892#3167477 --Zache (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 22.41 (EEST)

Oletuskuvakoko on nyt nostettu. --4shadoww (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 16.47 (EEST)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Mielipidetiedustelu

Ehdotus: oletuskuvakoko nostetaan 220 pikselistä 260 pikseliin.

Kannatan

1. --Epiq (keskustelu) 21. maaliskuuta 2017 kello 22.15 (EET)
2. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. maaliskuuta 2017 kello 22.23 (EET)
3. – Haltiamieli 22. maaliskuuta 2017 kello 00.00 (EET)
4. Kuvakokoa voi säätää käsin, jos 260 pikselin levyisestä kuvasta tulee liian korkea. Tietolaatikoiden kuvat, liput, luetteloiden vaakunakilvet ja vastaavat saavat jatkossakin olla pienikokoisia. --Raksa123 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 01.03 (EET)
5. Kannatan oletuskuvakoon nostamista "hiukan".--Htm (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 07.01 (EET)
6. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 22. maaliskuuta 2017 kello 07.29 (EET)
7. Tämä on jo pitkään ollut oletusarvona ainakin musiikkialbumimallineessa. Enemmän on enemmän ja isompi on isompaa. --Vilhokki (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 15.34 (EET)
8. Kohtuullisen kuuloinen päivitys. --OneMember (keskustelu) 24. maaliskuuta 2017 kello 06.15 (EET)
9. No miksipä ei. --4shadoww (keskustelu) 24. maaliskuuta 2017 kello 09.12 (EET)
10. --Msaynevirta (k · m) 25. maaliskuuta 2017 kello 15.38 (EET)
11. --Savir (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 07.19 (EEST)
12. Onko tämä vielä käynnissä? Kannatan! --Ukas (keskustelu) 6. huhtikuuta 2017 kello 15.25 (EEST)
13. --URunICon 6. huhtikuuta 2017 kello 15.37 (EEST)

Vastustan

1. 250 riittää, 260 on liian iso mun silmään. -kyykaarme (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 19.16 (EEST)

Kannatan oletustuumakoon poistamista

1. --Höyhens (keskustelu) 21. maaliskuuta 2017 kello 22.46 (EET)

Tyhjää

Arkistointi

Arkistoin mielipidetiedustelun, asiaa on lähdetty viemään eteenpäin Phabricatorissa. --Msaynevirta (k · m) 7. huhtikuuta 2017 kello 11.52 (EEST)

Pienoiskuvien koko artikkelissa -ohje

Edellisestä keskustelun aikaan syntyi sivu Wikipedia:Pienoiskuvien_koko_artikkelissa joka on tällä hetkellä keskeneräisen esseen statuksella. Tuon kuitenkin voisi yrittää kirjoittaa sellaiseksi, että se toimisi tyylioppaan osana, koska asiaan kuitenkin palataan toistuvasti. --Zache (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 21.48 (EEST)

Mikä kertoo tubettajan olevan merkittävä?

Tietyt tubettajat säilötään ja tietyt ei. mm. artikkelit Roni Back ja Mikael Hertell ( joita käsitellään aiheesta riippumattomissa lähteissä ) poistetaan kun joku sellaisen luo. Onko tälle joku peruste kuten tilaajamäärä kieltä kohti? Siis tarkoitan että vaikka kuinka joistain tubettajista tekisi artikkelin se poistetaan, pitää olla muka tehnyt jotain muuta... Nuoret lukevat kuitenkin artikkeleita tubettajista. Onko tämä tubettaja merkittävä vai ei? Kertooko tilaajamäärä merkittävyydestä? ..... --Zuissii ^(Juttusille) 11. huhtikuuta 2017 kello 14.54 (EEST)

Tilaajamäärä kertoo merkittävyydestä, mutta on varmasti muitakin asioita jotka merkittävyyteen vaikuttavat. --4shadoww (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 14.57 (EEST)

Tilaajamäärä - missä määrin? 100 tuhatta suomessa? --Zuissii ^(Juttusille) 11. huhtikuuta 2017 kello 15.05 (EEST)

No minimissään ehkä 100 tuhatta taitaa olla suomalaisella kanavalla, mutta mielellään saisi olla enemmän. --4shadoww (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 15.14 (EEST)

Maksaako se tilaaminen jotain? Ilmaistilauksia voi tehdä vaikka kuinka; ei niillä ole kummoistakaan merkitystä. --Lax (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 15.15 (EEST)

No lähinnä siinä mielessä mietin, että onko kanava jolla on vaikka miljoona tilaajaa merkittävämpi kuin joku 12-vuotiaan alle kymmenen tilaajan kanava. Tilaajamäärä ei yksin tee kanavasta merkittävää Wikipediaan, vaan pitää olla jollain muullakin tavalla merkittävä. --4shadoww (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 15.20 (EEST)

Hyvä kun otit asian esille. Olen nimittäin viime aikoina pohtinut YouTube-kanavien merkittävyyttä aloitettuani artikkelin muutamasta. Ensin lyhyesti: 30 päivän katselukerrat ennemmin kuin tilaajamäärä (paitsi musiikkikanaville). Suomalaisille tubettajille pidän hyvänä rajana miljoonaa, jos on käsitelty laajasti ulkopuolisissa lähteissä. Vähemmän medianäkyvyyttä saaneelle 2 miljoonaa. Ulkomaisille 2–3 kertaa suurempia lukuja. Hakukoneen tuloksista arvioidaan määrä ja laatu. Sitten pidempiin pohdintoihin:

Tilaajamäärän lisäksi kanavan suosiosta kertoo myös viimeaikaiset katselukerrat, joita saa esim https://socialblade.com/ -sivustolta. Katsojaluvut kertovat mielestäni tilaajamäärää paremmin kanavan todellisesta suosiosta. Esimerkeistä Backilla oli yli 5 miljoonaa katselukertaa 30 päivän jaksolla, kun enemmän tilaajia omaavalla Hertellillä oli puolet vähemmän. Molempia pidän merkittävinä pelkästään suomalaisille kanaville korkeiden katsojalukujen takia. Molempia on lisäksi käsitelty ulkopuolisessa mediassa. Jos joku epäilee, että YouTuben katselukertoja on helppo lisätä keinotekoisesti, niin yksittäisestä IP-osoitteesta voi saada 3–5 katselukertaa vuorokaudessa, ja katselukertojaan keinotekoisesti lisänneet käyttäjätilit poistetaan [11]. Katselukertoihin perustuva arviointi ei tosin toimi musiikkia tai muuta paljon toistettavaa materiaalia julkaiseville kanaville.

Tutkin Finnpanelin sivuilta katsotuimpia TV-lähetyksiä kuukausittain ja puolella miljoonalla keskimääräisellä katsojalla viikossa pääsisi helposti kolmen katsotuimman kanavan (TV1, TV2, MTV3) top-20 listalle. 250k katsojalla pääsisi Nelosella 12. sijalle ja subilla toiseksi. Luvut vastaavat suunnilleen miljoonaa ja kahta miljoonaa katsojaa 30 päivän ajalta. Näistä suurempaa pitäisin sen verran suurena suosiona, etten tilastojen lisäksi vaatisi erityisen suurta näkyvyyttä ulkopuolisessa mediassa. Alemman rajan ylittäneitä pitäisin merkittävinä, jos aihetta on käsitelty laajasti myös ulkopuolisissa lähteissä. Tämä siis suomalaisille tubettajille. Ulkomaalaisilta odottaisin 2–3 kertaa suurempaa suosiota, ellei kyseessä ole erityisen merkittävä kanava omassa yhteisössään (esim suosituin vironkielinen tubettaja). Toki YouTube-kanavien ja TV-ohjelmien katsojamäärien vertaus on aika karkea, mutta on huomattavasti helpompaa tarkastella YouTube-kanavien 30 päivän katselukertoja, kuin yrittää selvittää yksittäisten videoiden keskimääräinen viikottainen katsojamäärä.

Merkittävyyttä arvioidessani lukujen lisäksi laittaisin kanavan (tai tekijän) nimen googlen (tms) hakuun. Jos hakutuloksista löytyy kanavasta viittauksia muualla kuin foorumeilta, blogeista tai kanavan tekijän materiaaleista, niin pitäisin sitä merkittävänä viittauksien laadun, aiheen käsittelyn kattavuuden ja määrän mukaan (Artikkeli tubettajasta itsestään vai osa laajempaa artikkelia HS:ssä tms. Mainintoja useissa vähemmän merkittävissä lähteissä...).

Muina YouTube-kanavien merkittävyyden arviointiperusteina pitäisin kanavan tekijöitä, eli ovatko kanavan videot ammatti- vai harrastelijamaisesti tuotettuja, sekä kanavan ikää. (Uusia kanavia tulee ja menee jatkuvasti. Varsinkin tubettajia) --Ametsala (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 20.29 (EEST)

Palataas mun esimerkkeihin. Miten Roni Bäck ei ole merkittävä? Lähes 225 tuhannen tilaajan suosima Roni Bäck tekee (ainakin lähes) joka päivä videoita mm. trendikkäistä aiheista (kuten hän itse asian muotoilee kanavan kuvauksessa). Hän myös pyörittää omaa Backmedia-yritystään, jonka kautta mainostaa videoilla muita yrityksiä ja niin edelleen. Jos vain tekisin molemmat artikkelit ja käydään merkittävyyskeskustelu (ilman aikarajaa!). Joku järki tähän hommaan. Ja asiasta käsitellään aiheesta riippumattomissa lähteissä, sillä niitäkin voisi lisäillä. Mulla on Roni Back -pohja omalla sivullani. --Zuissii ^(Juttusille) 11. huhtikuuta 2017 kello 19.28 (EEST)

Vein backkisi merkittävyyskeskusteluun ja se poistettiin. Siinä oli yksi lähde, joka oli joku jaksoviite tai mikä se nyt oli. Siinä oli järkeä. Luo vaan ne uudestaan, mutta muista aiheesta riippumattomat lähteet ja vähän pidempi artikkeli. Kyseinen ukkeli ei kuitenkaan mielestäni ole mikään merkittävä. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 11. huhtikuuta 2017 kello 19.37 (EEST)

Mitä muuten ovat trendikkäät aiheet? --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 11. huhtikuuta 2017 kello 19.39 (EEST)

Trendikkäät aiheet näyttävät olevan isot ajankohtaiset uutiset kuten Tukholman isku, ja erikoisemmat pikku-uutiset (pepsi-mainos poistetaan, ensimmäinen waifu-tubettaja). En aio katsoa kaverin videoita ottaakseni selvää, mutta aika montaa muuta näyttää kiinnostavan. Neljä tuntia sitten julkaistulla videolla on jo 24 tuhatta katselukertaa, ja eilisellä on melkein 150 tuhatta. --Ametsala (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 20.29 (EEST)

Wikipedia ei ole mikään halpa trendifoorumi. Niitä kannattaa etsiä jostain muualta. --Lax (keskustelu) 12. huhtikuuta 2017 kello 09.54 (EEST)

Yksikään "tubettaja" (hyvä, idiootit...) ei ole merkittävä, jos hänestä ei ole riittävästi merkittävyyden osoittavia ulkopuolisia lähteitä. Käsittääkseni kaikki nämä pelleilijälapset pitäisi poistaa täältä. Samoin kuten suuri osa "käyttäjistä". --Esamatti1 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 22.37 (EEST)

Pitkälti samaa mieltä. Tietosanakirjassa on lisäksi ajallinen ulottuvuus, eli kaikki mikä tuntuu kuumalta juuri nyt ei olekaan niin merkittävää viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Jokaisesta n. määrän tilaajia tai katsojia saanesta tubettajasta ei ole edes järkeä tehdä artikkelia. Katsokaa niitä videoita jos mieli tekee, ei niistä tarvi kirjoittaa toiseen paikkaan jotain ympäripyöreää artikkelia. --Ukas (keskustelu) 12. huhtikuuta 2017 kello 22.51 (EEST)

Tubettajat ovat julkisuuden henkilöitä siinä missä salarakkaat ym. turhimotkin, joita on säilytetty aika heppoisinkin perustein (vaikkapa Satu Lappi ja Sanna Suutari). Mielestäni n:n YouTube katsojan/tilaajan saavuttaminen on paljon merkittävämpää kuin Seiskaan ja Iltaroskaan (ja vitsikirjaan) pääseminen silikonirintojen takia.--Ametsala (keskustelu) 13. huhtikuuta 2017 kello 02.09 (EEST)

Niin, toki nämä salarakkaat, turhat julkkikset ja silikonitkin voisi vallan hyvin poistaa tubettajien ohella. --Ukas (keskustelu) 13. huhtikuuta 2017 kello 15.09 (EEST)

Jos esimerkkeinä pidetään Lappia ja Suutaria, niin saivat julkisuutensa ennen Internettiä ja tositelevisiota, jolloin julkkikseksi pääsy oli vaikeampaa. --Otrfan (keskustelu) 13. huhtikuuta 2017 kello 15.13 (EEST)

Olivat hetken aikaa seiskan sivuilla koska tissit. Mutta mikä heidän merkityksekseen jäi? Mitä se on tänään? --Ukas (keskustelu) 13. huhtikuuta 2017 kello 15.24 (EEST)

Taisi olla Hymy siihen aikaan. Eikös Suutari ollut äskettäinkin jossakin tv-ohjelmassa ja Satu Lappihan on legenda. Hänestäkin ovat viime aikoina lehdet kirjoitelleet:[12][13][14] edit: meinasin kirjoittaa tähän, että turha meidän on väitellä, ei kun uutta äänestystä pystyyn, mutta kuka tahansa ylläpitäjähän nuo saa poistaa aiemmista äänestyksistä riippumatta, paitsi minä. --Otrfan (keskustelu) 13. huhtikuuta 2017 kello 15.30 (EEST)

Hyvää keskustelua! Mielestäni tubettajia pitäisi koskea samat säännöt kuin muitakin, eli merkittävyyden todistaa riittävä määrä riippumattomia lähteitä. Eiköhän media kiinnostu yksittäisestä tubettajasta, jos hän onnistuu saamaan riittävän määrän seuraajia. Ja ulkolaisten tubettajien artikkeleita voi varmaan kääntää suomeksi, vaikkei suomalaisia lähteitä olisikaan. --Jjanhone (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 09.01 (EEST)

Nämä tubettajat ovat hetken trendi-ilmiö ja jutun saaminen itsestään läpi joihinkin paikallislehtiin ei ole oikeasti kovin hankalaa. Sellaisen saa melko heppoisesti. Myöskään Hesarin yksittäinen juttu ei ihan älytöntä panosta vaadi. Siksipä niissä pitäisi vaatia paljon enemmän kuin pelkät tilaajamäärät tai muutama ulkopuolinen lähde. Myös palkintoja näille tuntuu olevan jokaiselle sormelle ja varpaalle omansa, joten niistäkään ei oikein riitä. --LCHawk (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 20.12 (EEST)

Samaa mieltä. Kannattaa huomaa tämän aiheen kohdalla, että joku yksittäinen toimittaja saattaa pitää jostakin tietystä tubettajasta, ja tehdä hänestä jutun tai jopa puffinkin, joten rehellisesti sanottuna joku yksittäinen juttu ei vielä merkittävyyttä riitä perustelemaan. --Ukas (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 20.18 (EEST)