Keeri järv

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keeri järv
Keeri järv11.JPG
Valtio ViroView and modify data on Wikidata
Sijainti Puhja Rural Municipality (en) (käännä suomeksi) ja NõoView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 58°19′30″N, 26°26′28″E
Pinnankorkeus 32,5 m
Pinta-ala 134 ha[1]View and modify data on Wikidata
Rantaviiva 8,988 km
Suurin syvyys 4,5 m
Keskisyvyys 3 m
Valuma-alue 408 km²
Laskujoki Elva jõgi
Saaria 2
Järvinumero vee2084100
Keeri järv

Keeri järv (myös Keri järv, Härjanurme järv)[2] on Virossa Elvan kunnassa Tartumaalla sijaitseva luonnollinen järvi.[2][3]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 127 ha (hehtaaria) ja se on 1,9 kilometriä pitkä ja 1,2 kilometriä leveä. Se sijaitsee Keerisuon keskellä ja siinä erottuu kolme lähes itsenäistä järviallasta. Järven länsiosan erottaa sitä laajemmasta itäosasta 90 metriä leveä ja noin 400 metriä pitkä salmi. Itäisen altaan lounaisrannassa siitä erkanee vielä kolmas altaaksi kuroutumassa oleva laajapohjainen lahti. Lahden suu on vain 40 metriä leveä ja se on muodostunut Elvajoen (vir. Elva jõgi) suistoon kasaaman maa-aineksen taakse. Saaria on kaksi, joiden yhteinen pinta-ala on 0,1 ha. Siihen laskevat Karioja itäaltaaseen, Keresoja ja Keeri ojat länsialtaaseen. Elva jõgi laskee länsialtaaseen etelästä ja virtaa altaan poikki pohjoispäähän, mistä se jatkaa matkaansa yhtyen Emajokeen. Siihen laskevat puolestaan Karioja ja Keeri oja. Järven valuma-alueen laajuus on 408,0 km2 (neliökilometriä).[2][3]

Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 3 metriä ja suurin syvyys 4,5 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0038 km3 (kuutiokilometriä) eli 3,8 miljoonaa m3 [4]. Järven rantaviivan pituus on 9,0 kilometriä. Keerin kylä sijaitsee järven itäpuolella. Maalaiskuntien välinen raja halkaisee järven virtauksen Elvajoen mukana.[2][3]

Järven luokittelu ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 2) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa ei lämpötilakerrostu (vir. keskmise karedusega kihistumata veega järv).[2]

Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on silloin rehevöitynyt.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Estonian Environmental Register (viitattu )View and modify data on Wikidata . Arvo on haettu Wikidatasta.
  2. a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.3.2017). (viroksi)
  3. a b c Keskkonnaregister: Keeri järv (vee2084100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 3.3.2017. (viroksi)
  4. Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!