Karijärv
| Karijärv | |
|---|---|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Tartumaa |
| Kunnat | Elvan kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Elva jõen valuma-alue |
| Tulo-oja | Kari oja |
| Laskuoja | Kari oja Keeri järveen |
| Järvinumero | VEE2084300 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 32,7 m |
| Rantaviiva | 5,058 km |
| Pinta-ala | 84 ha[1] |
| Keskisyvyys | 5,7 m |
| Suurin syvyys | 14,5 m |
| Valuma-alue | 11,1 km² |
 Karijärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Karijärv [2] on Virossa Tartumaalla Elvan kunnassa sijaitseva luonnollinen järvi.[2][3]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 82 hehtaaria ja se on 2,0 kilometriä pitkä ja 700 metriä leveä. Se sijaitsee Elvajoen länsipuolella Karijärven kylän vieressä. Järven ympäristö on alavaa metsä- ja suoaluetta, jossa asutus sijaitsee kuitenkin melko lähellä. Vedenpinnan korkeus on keskimäärin 32,7 metriä mpy.. Siihen on johdettu parikymmentä metsä- ja suo-ojaa, joista luontainen Karioja on levein. Karioja on myös laskuojan nimi ja se laskee 1,7 kilometrin päässä Keeri järveen. Järven valuma-alueen laajuus on 11,1 neliökilometriä.[2][3]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 5,7 metriä ja suurin syvyys 14,5 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0047 kuutiokilometriä eli 4,7 miljoonaa kuutiometriä [4]. Järven rantaviivan pituus on 5,1 kilometriä ja sen rannat ovat metsä- ja suomaata. Järvi on autio lukuun ottamatta eteläpään kiinteistöjä.[2][3]
Järven luokittelu ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv).[2]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on silloin rehevöitynyt.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Estonian Environmental Register. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Karijärv (vee2084300) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
- ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!