Ähijärv
| Ähijärv | |
|---|---|
 Järvi kuvattuna pohjoispään rannasta |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Antslan kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Ahelo jõgi |
| Järvinumero | VEE2136000 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 77,3 m |
| Rantaviiva | 9,849 km |
| Pinta-ala | 1,812 km2 |
| Keskisyvyys | 3,8 m |
| Suurin syvyys | 5,5 m |
| Valuma-alue | 14,7 km² |
| Saaria | 2 |
 Ähijärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ähijärv (myös Ahijärv)[1] on Virossa Võrumaalla Antslan kunnassa[2] sijaitseva luonnollinen järvi.[1][3]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 181 hehtaaria ja se on 2,6 kilometriä pitkä ja 1,0 kilometriä leveä. Saaria on kaksi, joiden yhteinen pinta-ala on 0,2 ha, ja ne sijaitsevat järven eteläpuoliskossa. Linnusaar on 90 metriä pitkä ja Sitiksaar 50 metrin pituinen. Järveen laskee muutamia pienojia, joista mainitsemisen arvoisia ovat etelärantaan laskevat Kogrõjärven ja Vahejärven laskuojat sekä pohjoispäähän laskeva Vilimikuoja, joka on Alakonnu järven ja Ahnõjärven yhteinen laskuoja. Sen laskujoki on Ahelo jõgi, joka lähtee järven kaakkoisrannasta kohti itää ja laskee Suur Pehmejärveen. Järven valuma-alueen laajuus on 14,7 neliökilometriä.[1][3]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 3,8 metriä ja suurin syvyys 5,5 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0069 kuutiokilometriä eli 6,9 miljoonaa kuutiometriä [4]. Järven rantaviivan pituus on 9,8 kilometriä ja rannat ovat pääaisassa metsää lukuun ottamatta Ähijärven kylän koillisessa sijaitsevia peltoja.[1][3]
Järven luokittelu ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 2) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa ei mataluudesta johtuen lämpötilakerrostu (vir. keskmise karedusega kihistumata veega järv).[1]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja se on samalla rehevöitynyt.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Maainfo Kaardirakendus (Viron maanmittauslaitoksen karttapalvelu) Maa-amet. Viitattu 7.7.2018. (viroksi), (englanniksi)
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Ähijärv (vee2136000) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 3.3.2017. (viroksi)
- ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!