Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 21

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Tekijänoikeudellinen materiaali[muokkaa wikitekstiä]

Onko median uutisilla mitään tekijänoikeutta? Eli jos laitan suoraan kopioituja uutisia sivustolleni ja alle lähteet mistä mediasta ne on, niin onko niillä silloin mitään tekijänoikeudellista arvoa enää?

--62.142.117.62 9. joulukuuta 2011 kello 07.14 (EET)[vastaa]

Pahoittelut, viesti tuli ihan väärään paikkaaan. Kuului laittaa kysy mitä vain -puolelle. Ehkä joku siirtää sinne, en viitsi itse ruveta siirtelemään (kysymys ei siis liity Wikipediaan, vaan omaan sivustooni). --62.142.117.62 9. joulukuuta 2011 kello 07.18 (EET)[vastaa]
Uutisilla on tekijänoikeudet aivan samalla tavalla kuin muullakin luovalla työllä, joten uutisten kopioiminen omille kotisivuille ilman lupaa on tekijänoikeusrikkomus. -- Piisamson 9. joulukuuta 2011 kello 07.31 (EET)[vastaa]

Formula 1 ennätys[muokkaa wikitekstiä]

Kuka kuljettaja on Formula 1 urallaan ajanut eniten GP startteja ilman yhtään nopeinta kierrosta?--62.72.230.103 9. joulukuuta 2011 kello 18.13 (EET)[vastaa]

Ilmeisesti Johnny Herbert. Tämä siis täysin omaa tutkimusta käyttäen apuna näitä luetteloita: [1] [2]. -DragonMaster- 12. joulukuuta 2011 kello 00.51 (EET)[vastaa]
Samaan päädyin tämän tilaston avulla. --Harriv 12. joulukuuta 2011 kello 00.55 (EET)[vastaa]
Tässä on muuten sellainen mahdollinen aukko, että jos joku on ajanut uransa ensimmäisen nopeimman kierroksen vasta 161 kisan jälkeen, niin silloin on ollut enemmän kisoja ilman nopeinta kierrosta kuin Herbertillä. --Harriv 13. joulukuuta 2011 kello 20.03 (EET)[vastaa]

Pdf:n avaaminen firefoxissa[muokkaa wikitekstiä]

Kun koetan avata firefoxissa (versio 8.0) linkkejä, joiden takana on pdf-tiedosto, ruutuun ilmestyy vain sinimusta vaakaviiva. Aiemmin ne ovat kyllä avautuneet ja nytkin aukeavat IE:llä. Mahtaako tämä olla korjattavissa jollain asetuksella?--Urjanhai 12. joulukuuta 2011 kello 00.33 (EET)[vastaa]

Selain ei taida (vielä?) PDF:ää itse ymmärtää, vaan siinä on joku lisäosa. PDF -lukijan uudelleenasennusta voisi ainakin alkuun kokeilla. --Harriv 12. joulukuuta 2011 kello 00.45 (EET)[vastaa]
Siis Adobe Acrobat readerin esimerkiksi? Ennen ne ovat kyllä auenneet firefoxin kautta ja joskus myös joku neuvoi jonkun asetuksen, jota ene enää muista, jolla sai pdf:n aukeamaan (oliko se nyt) suoraan Acrobat readerissa eikä selaimessa.--Urjanhai 12. joulukuuta 2011 kello 00.52 (EET)[vastaa]
Esimerkiksi Acrobat Readerin. Tools -> Options -> Applications -valikosta voi valita miten erityyppisiä tiedostoja kohdellaan. --Harriv 12. joulukuuta 2011 kello 00.57 (EET)[vastaa]
Tarkista Firefoxista kohdasta Työkalut > Lisäosat > Liitännäiset, onko siellä Adobe Acrobat plug-in. Se voi olla myös vanha ja pitäisi päivittää. Jos se siellä on, kokeile ylhäällä olevasta palkista ("Tarkista ovatko asennetetut liitännäiset ajan tasalla") tuleeko uusia versioita. Jos siellä taas ei ole sitä, tässä on joku ohje. Tuleekohan se normaalisti automaattisesti, kun Firefoxin asentaa, sillä en ainakaan muista että olisin asentanut sitä erikseen. - Yksi koettu keino virheiden korjaamiseen on poistaa Firefox ja asentaa uudelleen. --Waari 12. joulukuuta 2011 kello 07.27 (EET)[vastaa]

Jos tekee tuon, niin päivittämällä sivun tai lataamalla sen uudelleen tiedosto on auennut - saattaa tosin kestää muutaman sekunnin.--J 12. joulukuuta 2011 kello 01.16 (EET)[vastaa]

Itse en ole asentanut (Firefox 8.0:aan) mitään lisäosia, mutta avaa kyllä PDF:n ongelmitta. Kokeile asentaa uudelleen. –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 13. joulukuuta 2011 kello 16.17 (EET)[vastaa]

Sukupuoleen määrittävät luokat[muokkaa wikitekstiä]

Olen huomaavinani, ettei fi-wikissä ole juurikaan käytössä sukupuolen määrittäviä luokkia, kuten vaikkapa fiktiiviset naisnyrkkeilijät ja naispoliitikot. En-wikissä tällainen luokkarakenne löytyy, joten kysymys perustuuko nykyinen tilanne käytäntöön tai laajempaan keskusteluun?--Caygill 19. joulukuuta 2011 kello 21.51 (EET)[vastaa]

Tämmöinen aiheeseen liittyvä keskustelu löytyi. Useimmilla aloilla sukupuolella ei ole tai ei pitäisi olla merkitystä, joten sen mukaan ei pidä luokitella, mutta esim. urheilu saattaisi olla poikkeus. -Ochs 19. joulukuuta 2011 kello 22.12 (EET)[vastaa]
Olen tehnyt muutamia artikkeleita naispuoleisista vapaaottelun ammattilaistähdistä, ja tässä tämä naiskysymys tietysti aika lailla korostuu. Tietysti (per Ochs) urheilussa laajastikin, niin sukupuoli saattaa määrittää lajin tai sen taustajärjestön.--Caygill 19. joulukuuta 2011 kello 22.20 (EET)[vastaa]
Näinhän se perinteisesti on että on urheilijoita ja sitten on naisurheilijoita ;) Sama juttu muillakin aloilla eli kun naiset tulee mukaan systeemit pitää miettiä uudestaan. --Waari 20. joulukuuta 2011 kello 15.01 (EET)[vastaa]

Lottovoittaja Turhapuron lapset ja verottaja[muokkaa wikitekstiä]

Oletetaan että seuraava vikingloton voittaja haluaa antaa lapsilleen kullekin miljoona euroa. Verottaja haukkaa jokaisesta lahjasta osuutensa, jos se on yli 4000e/3vuotta. miten Uuno voisi pitää verot niin pieninä kuin mahdollista? Kuten antaa jokaiselle luottokortin käytettäväksi; siirtää rahat sveitsiläiselle tilille ja saa sieltä pinon luottokortteja (huono homma, eivät kelpaa kaikissa bensapumpuissa). Siirtää rahat säästötililleen eikä kerro kellekään? perustaa säätiön joka antaa apurahoja lapsille?--109.240.161.6 25. joulukuuta 2011 kello 01.06 (EET)[vastaa]

Kannattaa tehdä porukkalotto (lasten kanssa). Luottokortti: tällä tavalla annettuna lahja on verollinen. Sveitsi: sveitsiläiset pankit eivät ole kiinnostuneita suomalaisten lottovoittajien lasten pikkuhiluista. Säästötilit: ei käy, verollinen lahja. Sitä paitsi lapsilla on selittämistä, jos vaikka hankkivat asunnon säästötilin rahoilla. Ja eiköhän se pankkikin kiinnostu mahdollisesta rahanpesusta ja ilmoittaa asiasta viranomaisille? Säätiö: Amerikassa niitä voi olla, mutta ei täällä, ei onnistu. Verottaja kohtelee kaikkea, mikä näyttää veronkierrolta, veronkiertona. Porukka on paras vaihtoehto. -Htm 25. joulukuuta 2011 kello 01.18 (EET)[vastaa]

Helppoa rahaa?[muokkaa wikitekstiä]

Löytyi tällainen sivu Facebookin kautta. Mahtaako tuo oikeasti toimia? Olkiuj 27. joulukuuta 2011 kello 03.57 (EET)[vastaa]

Teoreettisesti ottaen ei toimi. Panostamalla euron punaiselle lopputulos on se, että todennäköisyydellä 18/37 voittaa 2 euroa ja todennäköisyydellä 19/37 ei voita mitään. Näin ollen odotusarvo 1 euron panostukselle on 2€*18/37 eli noin 0,97€, toisin sanoen vähemmän kuin alkuperäinen panostus. "100% mahdollisuus voittaa" on täyttä kukkua, koska on aina olemassa mahdollisuus että panostuksen katto tulee vastaan ennen kuin osuu kohdalle yhtäkään punaista. Tämä tapaus on harvinainen, mutta kun se tapahtuu on tappiokin suuri – itse asiassa riittävän suuri tekemään odotusarvosta negatiivisen vaikka suuressa osassa tapauksista aina voittaakin tuon yhden euron. Vaikka katto ei tulisikaan vastaan, on myös aina mahdollista että omat rahat loppuvat ennen kuin se ensimmäinen punainen tulee. Kun panos kasvaa eksponentiaalisesti, rahat hupenevat aikamoista vauhtia jos punaista ei tulekaan. Tiedäthän tarinan shakkipelin keksijästä? Jafeluv 27. joulukuuta 2011 kello 13.22 (EET)[vastaa]
Onko tuo sivu oikeasti siis näiden kasinofirmojen pyörittämä? Tuntuisi hassulta, että joku yksityishenkilö kuluttaisi omia rahojansa systeeminsä mainostamiseen, josta ei hänelle itselleen koituisi varsinaisesti mitään hyötyä. Ja eikö tuolla systeemillä kuitenkin ole todennäköistä jäädä voitolle? Miksi tuota systeemiä ei saa käyttää oikealla kasinolla, jos kerran kasino itse hyötyisi siitä? Olkiuj 27. joulukuuta 2011 kello 16.00 (EET)[vastaa]
Voi olla yksityishenkilönkin pyörittämä sivusto ja sivuston ylläpitäjä saa provikat jokaisesta höynäyttämästään henkilöstä. --Otrfan 27. joulukuuta 2011 kello 16.12 (EET)[vastaa]
Jeps. Pointti tuossa on, että suurella todennäköisyydellä voittaa vähän ja pienellä todennäköisyydellä häviää paljon. Voiton todennäköisyyttä ajatellen juttu kuulostaa hyvältä, mutta silti pitkällä aikavälillä tulee takkiin joka tapauksessa koska kertatappiolla menettää niin paljon enemmän. Esimerkki: Jos minimipanos on 1€ ja maksimi 16€ (eli ehtii tuplaamaan neljä kertaa), pelaaja voittaa yhden euron noin 95% todennäköisyydellä, mutta häviää 31 euroa 5% todennäköisyydellä. Odotusarvoksi tulee 0,95*1€ − 0,05*31€ = −0,6€, eli tappiolle jäädään.
Ei tuolla menetelmällä miltään oikealta kasinolta pihalle lennä, mutta ymmärrettävästi nettikasinon pitäjä ei halua että pelaajien rahat menisivät kilpailijan pussiin :) Jafeluv 27. joulukuuta 2011 kello 17.17 (EET)[vastaa]
Systeemille on muuten näköjään olemassa oikein oma artikkelikin. Jafeluv 27. joulukuuta 2011 kello 17.27 (EET)[vastaa]

T.R.A.X. tv-sarja[muokkaa wikitekstiä]

Mikä oli vuonna 2000 televisiossa esitetty T.R.A.X. niminen tv-sarja, jonka oli ohjannut tai tuottanut Renny Harlin? Mitä siinä tehtiin?--62.72.230.103 30. joulukuuta 2011 kello 15.42 (EET)[vastaa]

Ei ollut sarja vaan pelkkä pilotti tai "tv-elokuva", josta sitten ei koskaan tullut sarjaa. IMDb:n mukaan kauhua [3] --Tanár 30. joulukuuta 2011 kello 17.15 (EET)[vastaa]

Älykkäimmät eläimet[muokkaa wikitekstiä]

Olen joskus lukenut jostain (lue: lähteetön), että älykkäimpien eläinten keskinäinen järjestys olisi: 1) simpanssi; 2) delfiini; 3) sika. Onko kellään mitään varmempaa tietoa, mitä maailman älykkäimmät eläimet ovat ja mihin järjestykseen ne voitasiin laittaa.--Bluto 3. tammikuuta 2012 kello 23.06 (EET)[vastaa]

Niin, mikähän sitten on älykkyyden kriteeri? Sellaisia kokeita on tehty, tunnistaako eläin oman peilikuvansa vai luuleeko se sitä toiseksi eläimeksi. Tämän "älykkyystestin" on läpäissyt vain muutama eläinlaji, ainakin simpanssi, oranki, delfiini ja elefantti. Saattoi olla muitakin (esim. gorillasta en ole varma), mutta sika ei muistaakseni ollut joukossa.--Tanár 4. tammikuuta 2012 kello 00.03 (EET)[vastaa]
Siitä on artikkeli Peilitesti. Sen mukaan myös kyyhkynen läpäisee testin. --Tanár 4. tammikuuta 2012 kello 00.05 (EET)[vastaa]
Itse asiassa käsittääkseni harakka oli ensimmäinen lintu, joka läpäisi testin. Youtubessa New Scientistin uutinen: katso. --PtG 4. tammikuuta 2012 kello 00.08 (EET)[vastaa]
Linnuista varislinnut ovat aika "viisaita". Esimerkiksi uudenkaledonianvaris ja suomessa tavattavista naakka. –Makele-90 4. tammikuuta 2012 kello 00.11 (EET)[vastaa]
Varisten lisäksi myös papukaijat ovat melko älykkäitä. Muistelen jostain lukeneeni, että esimerkiksi arat vastaavat älyltään noin viiden vuoden ikäistä lasta. --Compance 5. tammikuuta 2012 kello 00.43 (EET)[vastaa]
Linkki aiheesta: [4]. -Ochs 4. tammikuuta 2012 kello 00.17 (EET)[vastaa]
Kappas, vähän jo pelkäsin, että sika olisi ollut vain omaa kuvitelmaani, mutta Ochsin linkissähän mainitaan, että sekin tajuaa peilin. Järjestykseen laittaminen on kieltämättä mieletöntä.--Bluto 4. tammikuuta 2012 kello 21.40 (EET)[vastaa]
Vähän minulla on (omana tutkimuksena) semmoinen tuntuma, että kyllä se kissanpentu ensimmäisellä kerralla etsii sitä toista kissaa sieltä takaa mutta aika pian oppii mikä on homman nimi. Tästä voisi tietysti järjestää systemaattisiakin kokeita. Että onko siis oppimiskykyä otettu huomioon?--Urjanhai 4. tammikuuta 2012 kello 22.32 (EET)[vastaa]
Ja sitten Pahkasiassa oli kerran Jurpo-srippi, missä Jurpo näytti afrikassa jollekin risumajassa asuvalle paikalliselle papalle peiliä, johon pappa sanoi, että "lapset nuo tuosta Bill Cosbysta enemmän on perustaneet".--Urjanhai 5. tammikuuta 2012 kello 00.59 (EET)[vastaa]
Ymmärrän ettei kysymyksessä haettu tätä, mutta kyllä ihminen on sentään älykkäämpi eläin kuin mikään edellä mainituista... ;) --Compance 5. tammikuuta 2012 kello 00.40 (EET)[vastaa]
Joitakin yksilöitä katsellessa ei kyllä välillä siltä vaikuta :) Jafeluv 5. tammikuuta 2012 kello 00.49 (EET)[vastaa]

Tein luokan Luokka:Käyttäjä:Watti alaluokkaan Luokka:Wikipedian käyttäjät Luokka:Käyttäjä Zache mukaisesti. Sinne oli lisätty Käyttäjä:Watti/Hiekkalaatikko, Käyttäjä:Watti/Käyttäjien häirintä, Käyttäjä:Watti/Äänestäminen ei korvaa keskustelua, Käyttäjä:Watti/Etiketti ‎ja Käyttäjä:Watti/Kiistojen sopiminen. Sivuja olisi lisääkin luokkaan, mutta Käyttäjä:Otrfan poisti luokan väittäen sitä tarpeettomaksi: Keskustelu käyttäjästä:Watti#Käyttäjäkohtainen luokka. Mielestäni luokka olisi hyödyllinen sivujen ylläpitoon. Mielestäni, koska Käyttäjä:Zache on saanut tehdä luokan minulla tulisi olla sama oikeus. Tarvittaessa luokan voi sijoittaa toiseen alaluokkaan, jos siihen on sopivampi. Mitä mieltä olette? Watti 7. tammikuuta 2012 kello 15.45 (EET)[vastaa]

Zachella on tainnut olla jotain luokitteluun liittyvää demotusta käynnissä. Ei tuokaan varmaan liene enää tarpeellinen. --Otrfan 7. tammikuuta 2012 kello 15.48 (EET)[vastaa]
Mitä jos laitat käyttäjäsivulle linkin Omat alasivut? Riittäisikö se omiin tarpeisiisi?--Nedergard 8. tammikuuta 2012 kello 08.17 (EET)[vastaa]
Kuvaamasi linkki on muutoin hyvä, mutta siihen ei voi tehdä alaluokkia ja viittauksia mahdollisiin muunkielisiin versioihin. Mielestäni käyttäjän luokka olisi eduksi tietojen hallintaan. Ehdotan uutta alaluokkaa Luokka:Käyttäjien luokat pääluokkana Luokka:Wikipedian käyttäjät. --Watti 9. tammikuuta 2012 kello 15.50 (EET)[vastaa]
Mielestäni käyttäjäkohtainen luokka olisi hyödyksi, koska sinne voisi luokitella mm. oman käyttäjäsivun, keskustelusivut arkistoineen, käytäntöehdotukset ja hiekkalaatikkosivut ja tehdä alaluokkia. Mielestäni kaikilla sivuilla tulisi olla oikeus luokkaan, myös käyttäjän sivuilla. Pyydän Otrfan poistaman luokan Luokka: Käyttäjä:Watti palautusta. Watti 9. tammikuuta 2012 kello 16.45 (EET)[vastaa]

Muurahaisia kahviin?[muokkaa wikitekstiä]

Isäni väitti että hänen lapsuudessaan 1950-luvulla pantiin muurahaisia pannukahviin. Muurahaiset räpiköivät henkensä edestä kuumassa kahvissa ja tulivat samalla painaneeksi porot kupin pohjalle, jolloin kahvia oli helpompi juoda. Onko tämä totta vai onko minua vedätetty asiassa? JIP 7. tammikuuta 2012 kello 23.32 (EET)[vastaa]

Kuulostaa aika päättömältä. Mutta voihan tuo pitää paikkansakin, jos vaikka isäsi lapsuudenkodissa pidettiin enemmän muurahaisista kuin kahvinporoista :) --Tanár 7. tammikuuta 2012 kello 23.51 (EET)[vastaa]
– Maitoa? Sokeria? Muurahaisia? Ahven? – Ei kiitos, juon mustana. --Pxos 7. tammikuuta 2012 kello 23.56 (EET)[vastaa]
Jotenkin kuulostaa tutulle, tosin ei porojen yhteydessä, mutta mitenkäs muurahaishappo vaikuttaa kahvin makuun (tai korvikkeen, kun 1950-luvusta puhutaan)? Onko elintarvikekemistejä paikalla? --Otrfan 8. tammikuuta 2012 kello 15.31 (EET)[vastaa]
Sivuhuomautuksen että varsinaisesti korvikeaikaa oli 1940-luku. Vaikka säännöstely päättyi -54, kahvia sai kyllä jo sentään. --Waari 8. tammikuuta 2012 kello 15.40 (EET)[vastaa]

"Brevet"-sotilastermi[muokkaa wikitekstiä]

Mahtaisikohan termille "brevet" (en:Brevet (military)) löytyä mitään järkevää suomennosta?-Henswick 8. tammikuuta 2012 kello 14.20 (EET)[vastaa]

Palvelusarvo varmaankin käy, kunhan muotoilee virkkeen sopivasti. –Kooma (keskustelu) 8. tammikuuta 2012 kello 14.44 (EET)[vastaa]
Mahtaako tuolle löytyä mitään virallista etuliitettä (vrt. "breveted major general Chamberlain" -> "Bvt. Maj. Gen. Chamberlain")?-Henswick 8. tammikuuta 2012 kello 15.13 (EET)[vastaa]
Bvt. vaikuttaisi olevan Yhdysvaltain armeijankin sivulla käytössä, mutta eipä tuolle mistään sanastosta tms. vahvistusta löytynyt. --Otrfan 8. tammikuuta 2012 kello 15.50 (EET)[vastaa]

Artikkelin palauttaminen Wikipediaan[muokkaa wikitekstiä]

Hei. Aiemmin käyttäjä nimeltä J poisti artikkelini The Last Full Measure väittäen ettei kyseistä elokuvaa ole muka olemassa. Kuitenkin englanninkielisen wikipedian täsmennyssivulta nimellä The Last Full Measure löytyy kyseisellä nimellä kohta jossa sanotaan että on olemassa vuoden 2004 elokuvan lisäksi vuoden 2010 samanniminen elokuva, jota tosin ei ole kirjoitettu ainakaan englanninkieliseen wikipediaan. Löysin kyseisen elokuvan Rotten Tomatoesin sivuilta googlettamalla hakunimellä The Last Full Measure 2010 jossa kerrottiin elokuvan näyttelijät, ohjaaja ja vähän juonta. Joten mielestäni kyseinen elokuva on olemassa ja jos tämä vahvistetaan todeksi niin haluaisin että artikkelini palautetaan wikipediaan korjausten kera.--62.72.230.103 8. tammikuuta 2012 kello 18.01 (EET)[vastaa]

IMDb:n mukaan elokuva on mahdollisesti tulossa vuonna 2014. Rotten Tomatoesin sivuilla ei ole yhtään arvostelua elokuvasta, joten tuskinpa se vuonna 2010 on ilmestynyt. Kyseessä lienee joskus aiemmin asetettu tavoitejulkaisuvuosi, joka ei ole toteutunut. -- Piisamson 8. tammikuuta 2012 kello 18.10 (EET)[vastaa]
Vielä viime kesänä haalivat rahoitusta kasaan:[5] --Otrfan 8. tammikuuta 2012 kello 18.12 (EET)[vastaa]
Wikipedian tietoihin kannattaa tosiaan suhtautua varauksella, koska niissä voi olla virheitä. Myös englanninkielisessä Wikipediassa voi olla virheitä ja vanhentunutta tietoa. --Compance 8. tammikuuta 2012 kello 19.12 (EET)[vastaa]
En ole mitään poistanut, todennut vain ko. elokuvan samoin kuin tässäkin on todettu tekemättömäksi/olemattomaksi. Asiat kannattaa tarkistaa useammasta lähteestä ja käyttää lähdekritiikkiä jonkun yksittäisen sivuston väitteisiin joita ei muualla vahvisteta. --J 9. tammikuuta 2012 kello 20.12 (EET)[vastaa]

Miten tehdään Mannerheim-elokuvan kanssa? Käsittääkseni koko projekti on nyt lakkautettu, pysyvästi. --Cary 9. tammikuuta 2012 kello 16.03 (EET)[vastaa]

Päivitetään artikkeli vastaamaan tätä hetkeä. Merkittävyyden artikkeli ylittää kevyesti, vaikka sitä elokuvaa ei koskaan tehtäisikään. –Makele-90 9. tammikuuta 2012 kello 19.17 (EET)[vastaa]

Ajatusrikos sivu[muokkaa wikitekstiä]

Voisikos joku tarkastaa sivun http://fi.wikipedia.org/wiki/Ajatusrikos ? Loppuosa näyttää vähän poliittiseti värittyneeltä. Kommentin jätti 128.214.88.141 (keskustelu) 9. tammikuuta 2012 kello 15.08

Urho Kekkosta käsitelleessä artikkelissa sanotaan, että Kekkonen "runnoi" hätätilahallituksen. Tarkkaan otaen hän sanoi, että olemme kokoontuneet "runnataksemme" kokoon hallituksen. Runnaus on eri asia kuin runnominen. Runnaaminen on kiirehtimistä. trv Juha Klemola Kommentin jätti 84.248.94.224 (keskustelu) 16. tammikuuta 2012 kello 13.24

Nykysuomen sanakirjassa eli Kekkosen aikaan se on jonkin asian läpi ajamista. Kumma mutta Kielitoimiston sanakirjassa se on muuttunut runnomisen synonyymiksi, ja se on paljon kovempi sana, jokseenkin negatiivinen. Vähän samaan ne viittaavat mutta kovasti eri sävyyn. --Waari 16. tammikuuta 2012 kello 14.40 (EET)[vastaa]
Niinhän nykyään luiskastakin on tullut liuska (varmaan sekin vielä päätyy sanakirjaan) ja (ilmeisesti urbaanin, autoistuneen yhteiskunnan myötä) säästä keli, vaikka perinteisessä merkityksessä voi hyvin olla kaunis sää (esim. aurinko paistaa) mutta kaamea keli (esim. vettä jään päällä kulkuväylällä).--Urjanhai 16. tammikuuta 2012 kello 15.06 (EET)[vastaa]

Litra vettä jäädytetään umpijäähän ja litra vesi-metanoli -sekoitusta jäähdytetään -20C. Kumman lämmittäminen +0-asteiseksi nesteeksi vaatii enemmän energiaa?--RicHard-59 16. tammikuuta 2012 kello 15.23 (EET)[vastaa]

Vesi-metanolin sekoitussuhde? Kuinka kylmäksi vesilitran jää kylmennetään? Pitke 16. tammikuuta 2012 kello 16.30 (EET)[vastaa]
Vesi-metanoli juuri ennen seoksen jäätymispistettä -20c johon myös vesilitra jäädytetään. Koejärjestely: otetaan metanolipissapoikanestettä jäätymispiste -20c ja saman verran vettä, laitetaan molemmat jäähtymään -20c.--RicHard-59 16. tammikuuta 2012 kello 17.04 (EET)[vastaa]
Kaipa tuo olisi lukion fysiikalla ja taulukkokirjasta saatavalla ominaislämpökapastiteetilla tms. laskettavissa.--Urjanhai 16. tammikuuta 2012 kello 17.54 (EET)[vastaa]
Jos luottaa Wikipedian tietoihin, niin artikkelista en:Heat capacity löytyy vesi 4,2, jää 2,1 ja metanoli (nestemäinen) 2,6 kJ/kgK. En tiedä mikä on tuon nestemäisen metanoli-vesi-seoksen ominaislämpökapasiteetti mutta samaa kertaluokkaa kai kuitenkin. Kun tuolle puhtaalle vedelle tulee lisäksi sulatuslämpö 333 kJ/kg niin on aika ilmeistä on, että tässä vertailussa puhtaalla vedellä (joka sulatetaan) menee paljon enemmän energiaa kuin seoksella (jota ei sulateta). --Jmk 16. tammikuuta 2012 kello 18.19 (EET)[vastaa]
Hyvä tietää. Olen nimittäin avittanut jääkaappia laittamalla sinne parvekkeella jäädytettyjä vesipulloja.--RicHard-59 17. tammikuuta 2012 kello 16.34 (EET)[vastaa]

Kolikko/seteli mallinne[muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku tehdä kolikko/seteli mallinteen? Esim. tämän pohjalta, kiitos. Arto Alanenpää 17. tammikuuta 2012 kello 15.53 (EET)[vastaa]

Mikä sen nimi olisi ? Maksuväline ? Aloin miettiä sen monikäyttöisyyttä, nykyisistä se sopisi kai aloittamaasi artikkeliin American Gold Eagle, mutta millaisissa muissa artikkeleissa haluaisit sitä käyttää ? Tuossa yhdessä on jo oikein hieno infolaatikko. --Tappinen 17. tammikuuta 2012 kello 23.24 (EET)[vastaa]

Wikipedian pimennys[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on tuo juttu että englanninkielisen wikipedian sivut pimenevät huomenna jonkun protestin seurauksena? Mitä protesti koskee?--62.72.230.103 17. tammikuuta 2012 kello 21.40 (EET)[vastaa]

Protestin kohteena on Stop Online Piracy Act eli SOPA. Suomenkielinen wikipedia vielä keskustelee mahdollisesta protestista viikkoa myöhemmin. --Tappinen 17. tammikuuta 2012 kello 21.45 (EET)[vastaa]
tuolla lisää asiasta--Musamies 17. tammikuuta 2012 kello 21.46 (EET)[vastaa]

Saisinko minä kysyä kuinka kauan tuo pimennys oikein kestää? Että missä vaiheessa Englanninkielinen Wikipedia on taas auki?(Santtu37 18. tammikuuta 2012 kello 20.39 (EET))[vastaa]

Aukeaa huomenna Suomen aikaa kello 7.00 (tjsp.). --ML 18. tammikuuta 2012 kello 20.43 (EET)[vastaa]

Kirjoittamani uusi artikkeli ei näy googelissa. missä vika?[muokkaa wikitekstiä]

Olen kirjoittanut pari uutta henkilö-artikkelia wikipediaan, mutta kun googlaan sitä, niin se ei löydy. jos taan etsin sitä suoraan wikipediasta, niin se löytyy sieltä. missä ero? miten saan artikkelin sellaiseen muotoon että se myös googlaamalla löytyy? kiitos vihjeistä.Kommentin jätti RubusArticus (keskustelu – muokkaukset) 20.1.2012 kello 17.49

Missään ei varsinaisesti ole vikaa, Googlella vain voi kestää hetki indeksoida uudet sivut. Kyllä aloittamasi artikkeli piakkoin siis löytää tiensä Googlen hakutuloksiin. Muistathan allekirjoittaa keskustelukommenttisi neljällä tilde-merkillä (~). :) – Haltiamieli 20. tammikuuta 2012 kello 18.00 (EET)[vastaa]
Ihmeellisiä on googlen tiet. Parhaimmillaan on artikkeli ilmestynyt hakutuloksiin muutamissa minuuteissa, ja monesti vähintäänkin parissa tunnissa. --Anr 20. tammikuuta 2012 kello 19.19 (EET)[vastaa]
Jep. Osasyynä lienee, ettei kyseiseen artikkeliin ole juurikaan wikinsisäisiä linkkejä, ja enkkuwikin vastinekin on orpo. – Haltiamieli 20. tammikuuta 2012 kello 19.36 (EET)[vastaa]

No jostain sitä on tämäkin "osaaminen" aloitettava :-), vai kuinka. Ei kaikki ole sellaisia "Lisbeth Salandereita" että sormet olisivat nopeampia kuin oma ajatuksen juoksu :-). Mutta kyllä tämä tästä. ja kiitos siitä infosta googlen tavasta toimia! PS. Mikä taika sillä tilde-merkillä on?  –Kommentin jätti RubusArticus (keskustelu – muokkaukset)

Wikipedia on ohjelmoitu korvaamaan neljä perättäistä tildemerkkiä käyttäjänimellä ja tarkalla aikaleimalla. Pitke 20. tammikuuta 2012 kello 21.23 (EET)[vastaa]
Kätevimmin sen saa napsauttamalla kynän kuvaa muokkausruudun yläpuolelta. --Loytokoira1 20. tammikuuta 2012 kello 21.43 (EET)[vastaa]

Tietääkö kukaan minä vuonna Martti Paunu aloitti Paunun toimitusjohtajana? --V-M Osterman 21. tammikuuta 2012 kello 17.31 (EET)V-M Osterman[vastaa]

1988 [6] --Abc10 22. tammikuuta 2012 kello 08.03 (EET)[vastaa]
siirretty Wikipedian käytön neuvontaan

Olen kuullut, että plasma on aineen neljäs olomuoto? On viideskin, mikä? Onko kaikkea ainetta kiinteän aineen, kaasun ja nesteen lisäksi näissä olomuodoissa? Missä olomuodossa on syötävässä tilassa oleva jogurtti on? 83.245.220.162 25. tammikuuta 2012 kello 22.59 (EET)[vastaa]

Katso artikkeli olomuoto. --Thi 25. tammikuuta 2012 kello 23.03 (EET)[vastaa]

Voisiko joku alkaa työstää artikkelia[muokkaa wikitekstiä]

Tälläisestä aiheesta: Virallinen playstation lehti Kommentin jätti 193.64.22.4 (keskustelu – muokkaukset)

Artikkelitoiveet tänne: Wikipedia:Artikkelitoiveet. −Anonymous87 29. tammikuuta 2012 kello 13.55 (EET)[vastaa]

Puuttuvat lähdemerkinnät[muokkaa wikitekstiä]

Mihin perustuvat seuraavat väitteet:

"Luxemburgilainen yhtiö Genii Capital omistaa tallista puolet ja kaksikymmentäviisi prosenttia tallista omistaa brittiläinen autonvalmistaja Lotus Cars." http://fi.wikipedia.org/wiki/Lotus_F1

"Myös Yhdysvalloissa laji on saavuttanut suuren suosion..." http://fi.wikipedia.org/wiki/Mont%C3%A9 Kommentin jätti 78.27.88.126 (keskustelu – muokkaukset)

Jaa-a, pistit pahan. Ensimmäiseen, vuonna 2009 Renault myi 75% tallista Genii Capitalille [7] ja 2010 edelleen loputkin Geniille. Geniiltä 25% osakkeista päätyi edelleen Lotus Carsille eli Protonille. [8] Tuossa kuitenkin olisi osakkeista 75% Geniillä ja 25% Protonilla enkä nyt ainakaan nopealla Googlettamisella keksinyt kenelle 25% Geniin osakkeista olisi mennyt. (Muutan siis artikkelitekstiä)
Googlen perusteella Monte väite liittyy Standardbred Equestrian Program:iin ja siihen, että raviratsastus elpyi yhdysvalloissa. Lainaus internetistä: Racing trotters and pacers under saddle, as was done in theTrotters Under Saddle earliest days of the Standardbred breed, has enjoyed a resurgence of interest and popularity in the 1990’s, and the enthusiasm has led to the USTA sponsored Boots and Saddles-Racing Under Saddle Series. Held at tracks across North America, this year’s Boot’s and Saddle Series will offer in excess of $65,000 in purse money. (lähteet: [9], [10]) En kuitenkaan osaa sanoa onko se saavuttanut suurta suosiota ainakaan siihen verrattuna että se on ollut joskus pääasiallinen kilpailumuoto joten poistin tekstin artikkelista. --Zache 29. tammikuuta 2012 kello 20.56 (EET)[vastaa]

On väitetty, että katalepsiapotilas voisi vaikuttaa niin kuolleelta, että hänet ainakin entisaikaan olisi voitu haudata sen takia elävältä. Miten tämä on mahdollista, kun ei kukaan hengittämättä pysy hengissä? Leiska.89 29. tammikuuta 2012 kello 15.23 (EET)[vastaa]

Heikkoa hengitystä ei ole välttämättä helppo huomata. Joissain ensiapuohjeissa kehotetaankin tarkistamaan "hengittääkö potilas" panemalla kasvojen eteen peili (tai muu käsillä oleva lasilevy tms., esim. suurennuslasi), jonka pintaan tiivistyy vähän vettä hengityksestä. --Jmk 29. tammikuuta 2012 kello 18.04 (EET)[vastaa]

Onko Suomi diplomaattisuhteissa sellaisten maiden kanssa joiden valtionpäämies on tai voi olla moniavioisessa suhteessa? --Höyhens 30. tammikuuta 2012 kello 02.09 (EET)[vastaa]

Varmasti. Polygamia-artikkelissa on varsin pitkä (jos kohta lähteetön) luettelo valtioista, joissa polygamia on sallittu lainsäädännössä. Eiköhän useampi noista valtioista löydy myös luettelosta Suomen diplomaattisista edustustoista. – Haltiamieli 30. tammikuuta 2012 kello 02.23 (EET)[vastaa]
Muistelen että Yhdysvaltojen osavaltio Utah pitää tuota kiellettynä, mutta sitä katsotaan läpi sormien. No tuolla on kaikenlaista, kiitos. --Höyhens 31. tammikuuta 2012 kello 00.38 (EET)[vastaa]
Jacob Zuma. --Mikko Paananen 31. tammikuuta 2012 kello 13.12 (EET)[vastaa]

Englanti vs. Yhdistynyt kuningaskunta[muokkaa wikitekstiä]

Olen aina luullut että Englannilla, Yhdistyneellä kuningaskunnalla ja Iso-Britannialla tarkoitetaan samaa, mutta eikö näin olekaan? Puhekielessä käsittääkseni viitataan aina sanalla Englanti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan? Mikäli joku kysyy minulta Englannin lippua, täytyykö minun sanoa tämä (lippu 1 vai tämä (lippu 2)? Olen aina luullut että lippu 1, mutta Wikipedian mukaan Englannin lippu on lippu 2. --Oikeus ja kohtuus 31. tammikuuta 2012 kello 12.00 (EET)[vastaa]

Englannilla viitataan puhekielessä usein Yhdistyneen kuningaskuntaan/Britanniaan, mutta Englanti on oikeasti vain yksi Yhdistyneen kuningaskunnan osista. Muut osat ovat Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti. Puhekielessä yleensä ymmärretään, mitä tarkoitetaan, jos sanotaan Englanti, mutta esimerkiksi skotti voisi suuttua sulle, jos sanoisit häntä englantilaiseksi. Viitataanhan Yhdysvaltoihinkin puhekielessä usein Amerikkana, vaikka Amerikka onkin aikalailla suurempi käsite. Vastauksena kysymkseen lippu 2 on virallisesti Englannin lippu, kun lippu 1 on Yhdistyneen kuningaskunnan lippu (jos seuraat jalkapalloa, niin siellä käytetään Englannin lippua, koska Englannilla, Skotlannilla, Walesilla ja Pohjois-Irlannilla on kaikilla omat maajoukkueensa). --PtG 31. tammikuuta 2012 kello 12.12 (EET)[vastaa]
Lisäyksenä vielä, että tarkalleen ottaen Iso-Britannia ei ole sama asia kuin Yhdistynyt kuningaskunta. Iso-Britannia kattaa Englanin, Skotlannin ja Walesin, mutta ei Pohjois-Irlantia. Yhdistyneen kuningaskunnan passeissa esimerkiksi lukee United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland. Hassua kyllä, autojen kansallisuustunnus on GB, siis myös Pohjois-Irlannissa, vaikka heikäläiset eivät tarkalleen ottaen olekaan brittejä. --Gwafton 31. tammikuuta 2012 kello 12.31 (EET)[vastaa]
Kun (Iso-)Britanniasta puhutaan valtiota tarkoittavassa merkityksessä, niin silloin se on sama asia kuin Yhdistynyt kuningaskunta. --ML 31. tammikuuta 2012 kello 14.55 (EET)[vastaa]
Väärin olet luullut, mutta se on aivan normaalia. Kaikilla meillä on vääriä käsityksiä asioista. --ML 31. tammikuuta 2012 kello 14.55 (EET)[vastaa]

Auttakaa! Apua meseen liittyen![muokkaa wikitekstiä]

Mä haluisin näyttää webbikameralla videokuvaa ittestäni kaverille mut en löydä mistään sitä kohtaa missä sen voi tehdä. Sitä erillistä messenger-ohjelmaa en voi ladata koska koneella ei oo resursseja - voiko videokuvaa käyttää ilman sitä? Ja jos voi nii mistä sen saa päälle ja näkyville? Randomissa ei voi näyttää videoo koska kaverilla ei oo webkameraa. --188.238.236.233 31. tammikuuta 2012 kello 14.44 (EET)[vastaa]

Saksan U - veneiden maksimisyvyydet Toisessa maailmansodassa[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka syvälle Toisen maailmansodan aikana saksalaiset sukellusveneet pystyivät sukeltamaan? Saavuttiko yksikään tietty venetyyppi 250 - 300 metrin syvyyden? Entä kuinka syvälle littoutuneiden ja neuvostoliiton sukellusveneet pystyivät sukeltamaan?--62.72.230.103 31. tammikuuta 2012 kello 22.08 (EET)[vastaa]

Saksalainen U-venetyyppi tyyppi XXI, n. 280 m (ks. http://www.battle-fleet.com/pw/his/uboat20.htm ), toki hyvin yksilöllistä, turvallinen syvyys pienempi, jotain asiasta englanniksi sivulla http://www.ww2incolor.com/forum/showthread.php?7476-Submarine-max-depth-questions missä myös hyviä linkkejä. Sivulla todetaan että muiden valtioiden sukellusveneillä ei ollut ehkä tarvettakaan sukeltaa kovin syvällä, saksalaisethan pyrkivät sukeltamaan syvemmälle mm. syvyyspommihyökkäysten takia. --Ism 1. helmikuuta 2012 kello 22.29 (EET)[vastaa]

Valmiiksinaurajat[muokkaa wikitekstiä]

Käytetäänkö valmiiksinauretuissa TV-ohjelmissa nauhoitettuja naurupätkiä, vaan ovatko valmiiksinaurajat paikalla kuvattaessa jossakin kuvattavan paikan vieressä mutta näkymättömissä? Kenen keksintö valmiiksinauru on? Leiska.89 5. helmikuuta 2012 kello 11.47 (EET)[vastaa]

Riippuu formaatista. Yhdellä kameralla kuvatuissa on yleensä nauhalta ja monikamerakuvauksissa voi olla yleisö paikalla. Lisää englanniksi: en:Laugh track. --Harriv 5. helmikuuta 2012 kello 11.50 (EET)[vastaa]
Mitä mieltä olet, voisiko tänne tehdä artikkelin valmiiksinaurajat? Leiska.89 5. helmikuuta 2012 kello 11.55 (EET)[vastaa]
Jenkkikomediasarjoissa jakso kuvataan usein aivan oikean yleisön edessä, jonka naurut (ilmeisesti?) päätyvät myös sellaisenaan siihen viralliseen lähetykseen. Ainakin Will & Grace- ja Nanny-sarjoista löytyy muutama jakso, jossa aito kuvaustilanne on myös osa jaksoa (alussa ja/tai lopussa) - aikaisemmin se myös sanottiin suoraan (Kuplassa sanottiin aina lopussa "Soap was videotaped in front of live audience"). Sitä en osaa sanoa, onko yleisön naurua muokattu lopullista lähetystä varten (todennäköisesti, mutta pohjalla lienee tuo yleisön "aito" reaktio). Artikkelin arvoinen aihe, kunhan löytyy sopiva nimi. "Valmiiksinaurettu komedia"?--Nedergard 5. helmikuuta 2012 kello 12.13 (EET)[vastaa]
Jos löydät lähteitä, niin mikä ettei. Tuo nykyinen ei ainakaan vastaa en-wikin artikkelia. Poistaisin lähteettömänä. --Harriv 5. helmikuuta 2012 kello 12.48 (EET)[vastaa]
Artikkelissa menevät nyt sekaisin naururaidan käyttö ja elävän yleisön läsnäolo, joista jälkimmäistä ei ainakaan keksinyt Charles Douglass. --Otrfan 5. helmikuuta 2012 kello 12.50 (EET)[vastaa]
Poistin tuon nyt, koska a) termi vaikuttaa itse keksityltä b) se eroaa en-wikin artikkelista jo määrittelyltään ja c) ei ole lähteitä että tuollasia henkilöitä olisi. --Harriv 5. helmikuuta 2012 kello 15.07 (EET)[vastaa]
Tätä samaa asiaa on muuten joku kysellyt Tieteen Kuvalehdeltä muutama vuosi sitten [11]. Jos aiheesta tehdään artikkeli, niin ehdotan suomenkieliseksi nimeksi Taustanauru. --Risukarhi 5. helmikuuta 2012 kello 15.18 (EET)[vastaa]

Aurinko on vain yksi tähti muiden joukossa[muokkaa wikitekstiä]

Mihin mennessä ilmeni, että Aurinko on vain yksi tähti muiden joukossa? Leiska.89 5. helmikuuta 2012 kello 13.30 (EET)[vastaa]

Olisiko artikkeleista heliosentrismi tai Kopernikaaninen vallankumous apua? --(λ (?) (!)) 5. helmikuuta 2012 kello 15.03 (EET)[vastaa]
Tässä sanotaan, että "1700- ja 1800-luvuilla". Ensin syntyi tietysti ajatus, että Maa kiertää Aurinkoa eikä päinvastoin. Nykytieteen kannalta kunnian saa yleensä Kopernikus. Sen jälkeen piti huomata, että tähdet ovat paljon kauempana kuin Kuu ja planeetat eivätkä ne kuulu meidän aurinkokuntaamme. Sen teki Galileo Galilei. "Lopullinen" vahvistus eli matemaattinen malli menee Isaac Newtonin piikkiin. Katso myös artikkelia tieteellinen vallankumous.--Tanár 5. helmikuuta 2012 kello 15.10 (EET)[vastaa]
En-wikin (en:Star#Observation history) mukaan idea, että tähdet ja aurinko ovat samankaltaisia, olisi jo antiikin kreikkalaisilta Demokritokselta ja Epikurokselta. Giordano Bruno esitti saman idean 1584 ja konsensus asiasta alkoi levitä seuraavalla vuosisadalla (1600-luvulla). --Jmk 6. helmikuuta 2012 kello 12.52 (EET)[vastaa]

Muutto toiselle paikkakunnalle[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka helppoa nykypäivänä on saada vuokra-asunto toiselta paikkakunnalta, jos ei ole tuloja? Syy muuttoon olisi uuden parisuhteen aloittaminen, kuinka hyvänä syynä sitä pidetään, joutuuko ihan jonon hännille (ja ovatko jo samalla paikkakunnalla asuvat asunnonhakijat etusijalla kuin eri kunnassa asuvat)? Ovatko yleensäkin töissä käyvät veronmaksajat halutumpia uusia asukkaita, kuin työttömät? --87.93.25.126 6. helmikuuta 2012 kello 13.50 (EET)[vastaa]

No jos ei ole tuloja, niin hyvin vaikeaa. Töissä käyvät paikkakunnalla asuvat ja paikkakunnalla ennestään asuvat tulottomatkin ovat jonossa ennen kuin työttömät vieraalta paikkakunnalta. Näin siis jos hakee kunnan vuokra-asuntoja. Yksityisellä vuokra-asuntopuolella voi tietysti löytyä asunto. Riippuu tietysti mistä kunnasta vuokra-asuntoa on hakemassa. Helsingistä se on varmaan vaikeaa, mutta Kajaanista voi löytyä helpommalla kunnankin vuokra-asunto.--IA 6. helmikuuta 2012 kello 14.11 (EET)[vastaa]
Jos ei ole lainkaan tuloja, asunnon saaminen on vaikeaa, eli ensin kannattaa kääntyä sosiaalitoimiston puoleen toimeentulotuen saamiseksi. Asuntojonoissa etusijalla ovat kiireellisessä asunnontarpeessa olevat, mutta tarkat kriteerit kunnat määrittelevät itse. Tyypillisesti kiireellisessä tarpeessa ovat asunnottomat, muuttovelvoitteen alaiset (esim. häätö), ahtaasti asuvat ja usein myös paikkakunnalle työn perässä muuttavat. Sosiaalisten syiden perusteella kiireelliseksi katsottaneen yleensä vain jo kunnassa asuva tai majaileva. Tässä esimerkin vuoksi Espoon kaupungin asukasvalintaperusteet. Kuvailemassasi tilanteessa joutunee useimmiten jonon hännille. Parempi mahdollisuus asuntojonossa lienee, jos muutatte yhteen toisen osapuolen asuntoon ja haette uutta asuntoa ahtauden perusteella. -- Piisamson 6. helmikuuta 2012 kello 14.21 (EET)[vastaa]
Alkuperäisessä kysymyksessä ei määritetty, mille paikkakunnalle henkilö pyrkii muuttamaan. Tässä on suuria eroja esimerkiksi pääkaupunkiseudun tai joidenkin "taantuvien" paikkakuntien välillä.--IA 6. helmikuuta 2012 kello 14.56 (EET)[vastaa]
Olet oikeassa. Jos jonoa ei ole, ei voi joutua sen hännille. -- Piisamson 6. helmikuuta 2012 kello 15.02 (EET)[vastaa]

Siis kyllä mä toimeentulotukea saan, mutta ei oo mitään työstä saatavia, eikä Kelan tuloja. Ehkä kantsis joo muuttaa puolison luo, tai sitten hän voisi etsiä omaa kämppää kun kerta asuu siellä paikkakunnalla (Jyväskylässä). --87.93.25.126 6. helmikuuta 2012 kello 14.37 (EET)[vastaa]

Jos olet alle 29-vuotias ja "pyrkimässä työelämään", voit harkita asunnon hakemista myös Nuorisoasuntoliiton paikallisyhdistykseltä. -- Piisamson 6. helmikuuta 2012 kello 14.52 (EET)[vastaa]

Jukka Toivosen ikä[muokkaa wikitekstiä]

Minä päivänä ja vuonna näyttelijä Jukka Toivonen on syntynyt? Tätä ei mainita IMDB:n sivuilla.--178.55.136.31 6. helmikuuta 2012 kello 17.31 (EET)[vastaa]

Mikä on wikipedian pisin artikkeli jota voi kaikki muokata? --93.106.35.90 6. helmikuuta 2012 kello 17.54 (EET)[vastaa]

Tässä on ainakin luettelo suomenkielisen Wikipedian pisimmistä sivuista. --Cary 6. helmikuuta 2012 kello 18.04 (EET)[vastaa]

What do the pigs say in 'Angry Birds'[muokkaa wikitekstiä]

Hi!
Sorry for asking in English, but I'm not able to write in Finnish.
The pigs in the Finnish computer game Angry Birds are not very communicative. Nevertheless sometimes they grunt a bit und seldomly they even seem to croak some words. My question is: Which words do they say? Maybe Finnish Words? -- seth 6. helmikuuta 2012 kello 23.38 (EET)[vastaa]

To me it sounds like the "egg bird" says "Muna!" when it jumps off the catapult. --Gwafton 7. helmikuuta 2012 kello 12.09 (EET)[vastaa]

teobromiini- ja teofylliinisivut[muokkaa wikitekstiä]

teobromiini- ja teofylliinisivut: - eikö teobromiinissa ole väärä kaava (C7H8N4O2) ?,

se on nimittäin sama kuin teofylliinissä

- kuvaa katsoen en itse saa kuin C5H(?)N4O2 - ksantiinin kaava on C5H4N4O2,

siihenkään en saa kuin H3

- myös teofylliinissä jää 1 H puuttumaan ? - voisiko joku kemian mestari korjata tekstin Kommentin jätti 87.93.7.108 (keskustelu – muokkaukset)

Mestarista tiedä, mutta näyttäis olevan oikein. Vaihdoin teobromiiniin selkeämmän kuvan. Kemiallinen kaavahan voi olla sama eri yhdisteillä, rakennekaava onkin sitten erilainen. Noissa rakennekaavoissa ei monestikaan kaikkia merkitä näkyviin, esim. tuossa teofylliinissä se puuttuva H on aivan kuvan oikeassa reunassa olevassa hiilessä kiinni. --Anr 7. helmikuuta 2012 kello 12.59 (EET)[vastaa]
Ovat oikein. Teofylliini ja teobromiini ovat toistensa isomeerejä. Kuten Anr totesi viivakaavoihin ei usein yksinkertaisuuden vuoksi merkitä kaikkia rakenteeseen kuuluvia atomeja näkyviin. --MiPe (wikinät) 7. helmikuuta 2012 kello 16.37 (EET)[vastaa]

Lakitekstin lainaaminen[muokkaa wikitekstiä]

Saako lakitekstiä lainata suoraan (copy-paste) ilman pelkoa tekijänoikeusrikkomuksesta? Sjmantyl 7. helmikuuta 2012 kello 16.47 (EET)[vastaa]

Suomen lakia saa. Finlex-palvelun käyttämisessä on kuitenkin otettava huomioon se, että tekijänoikeudesta vapaata on puhdas lakiteksti, mutta Finlex sisältää myös toimitettua aineistoa, jota koskevat käyttöehdot. --Pxos 7. helmikuuta 2012 kello 17.03 (EET)[vastaa]

olen kokeillut tupakkaa kolme-neljä kertaa kaveriporukassa. Aiheutuuko jo muutamasta kerrasta elimistölle jonkinasteista haittaa? Kommentin jätti 93.106.16.144 (keskustelu)

Aiheutuu. Jos jätät kokeilut niin haitat eivät jää pysyviksi vaan elimistösi korjaa itse itsensä ajan kanssa, ks. esim. [12]. --Alcedoatthis 9. helmikuuta 2012 kello 01.13 (EET)[vastaa]
Jokainen tupakka jonka poltat lisää mahdollisuutta tulla riippuvaiseksi. Tupakkariippuvuudesta on hankala päästä irti. --ML 9. helmikuuta 2012 kello 12.03 (EET)[vastaa]
Ei välttämättä. On ihmisiä jotka ovat polttaneet tupakkaa kymmeniä vuosia ja ovat terveitä. jr888 9. helmikuuta 2012 kello 20.28 (EET)[vastaa]
... mutta heitä on huomattavasti vähemmän kuin sellaisia, jotka ovat sairastuneet tupakoinnin takia tai kuolleet tupakan aiheuttamiin sairauksiin. --Compance 9. helmikuuta 2012 kello 21.19 (EET)[vastaa]
Se ettei heillä ole mitään vakavaa sairautta, ei tarkoita ettei tupakka olisi aiheuttanut haittoja. Yleiskunto varmaan heikkenee väistämättä jos polttaa päivittäin. --ML 9. helmikuuta 2012 kello 21.52 (EET)[vastaa]
Käsittääkseni 1. ja 140 000. tupakka aiheuttavat yhtä todennäköisesti keuhkosyövän. Gopase+f 9. helmikuuta 2012 kello 21.54 (EET)[vastaa]
Oli taas niin löperöitä ja ympäripyöreitä vastauksia tietosanakirjan muokkaajilta että tarkennetaampas vähän. Vois luulla että tämä on jonkun ompeluseuran palsta.
Tupakka teollisena tuotteena sisältää useita varsin vaarallisia myrkkyjä.
Tilastojen valossa näyttäisi 10 askivuotta olevan raja jonka jälkeen kiistatta näkyy ongelmia (eli kun kiskoo askin tupakkaa joka päivä 10 v.).
Oikea vastaus on siis:
Muutama tupakka ei aiheuta terveysriskejä, mutta voi johtaa nikotiiniriippuvuuteen joka sitten varmasti terveysriskejä aiheuttaa.
Savuketeollisuus on itse tutkituttanut nämä ongelmat läpeensä jo 1960-1980 -luvuilla, ja salaillut totuutta - näitä tutkimuksia ei julkaistukaan. (esim.

http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/tiesitko+tuhannet+kuolevat+tupakan+radioaktiivisuuteen/a565043 tai http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=radioactive-smoke tai http://www.nytimes.com/2006/12/01/opinion/01proctor.html )

Pääasiallinen keuhkosyövän aiheuttaja ollut selvillä Philip Morrisilla ja muilla savukevalmistajilla. Ja sehän on radioaktiivinen polonium. Sama aine jota käytettiin Lontoossa vakooja Alexander Litvinenkon myrkyttämiseen.
Polonium siis kerääntyy keuhkopusseihisi eikä sitä saa sieltä mitenkään pois. Kun sitä on tarpeeksi, on sen synnyttämän alfasäteilyn määrä aiheuttaa syövän (DNA:si mutaatio).
Elohopea on toinen elimistöösi ikuisesti jäävä tupakansavusta saatava myrkyllinen alkuaine. Se kerääntyy luihisi, luuytimeen, estäen valkosolujen kehitystä, jolloin elimistösi puolustus heikkenee (niin, heikentää immuniteettiä).
Elohopea ja Polonium päätyvät tupakkaan sen teollisen viljelyn ja valmistuksen takia - eli näistä voit syyttää ihan vain tupakkatehtailijoita - tupakka-kasvia ei pidä syyttää ihmisen typeryydestä.
Poloniumin esiaste on lähtöisin (ainakin) kalsiumfosfaatti-lannoitteista joista se haihtuu ilmaan ja tarttuu sieltä tupakan tahmeisiin lehtiin - savukkeen raaka-aineeseen. Elohopea ja muut myrkyt lisäaineista.
Sitten on kaikki bentseenin sukuiset aineet joita syntyy palamistuotteina. Nämä taitaa olla melko liukoisia eli ne joskus poistuvat elimistöstä.
Nikotiini aiheuttaa erittäin voimakasta riippuvuutta.
Koko homma on siis rikkaiden herrojen pyörittämä valtavan iso kusetus. Ja lääketeollisuus kiltisti näiden taskussa vuosikymmenestä toiseen. Mietippä sitä. --(λ (?) (!)) 11. helmikuuta 2012 kello 23.34 (EET)[vastaa]
Kertoisitko vielä, miten lääketeollisuus on tupakkatehtailijoiden(?) taskussa? Ettei sentään tule silkkaa disinformaatiota tuupattua kysymyspalstalle. --ML 11. helmikuuta 2012 kello 23.49 (EET)[vastaa]
Tuota minäkään en ymmärtänyt. Jos tupakkaa ei olisi, menisi lääketeollisuudella taloudellisesti aika paljon huonommin. –Makele-90 12. helmikuuta 2012 kello 00.09 (EET)[vastaa]
Hauska vitsi, ML! Ikäänkuin minkä tahansa muun näitä alkuaineita / myrkkyjä sisältävän tuotteen myyminen sallittaisiin kuluttajille?
Ja miksi kesti yli 40 vuotta ennenkuin nämä tutkimustulokset saatiin julki? Lääkärithän nämä kokeet tekivät. Eipä tainnut lääke"tieteen" instituutiota selvitystyö kiinnostaa tuhansista uhreista huolimatta. Jopa poloniumia sisältävien antistaattisten harjojen myynti on tarkkaan säädeltyä, mutta tupakkaan saa vapaasti lisätä mitä hurjimpia myrkkyjä ja tuottaa edelleen siten että se sisältää poloniumia.
Kyllähän näistä löytyy myös kirjallista todistusaineistoa mutta sen saatte etsiä itse, nyt on levon aika. --(λ (?) (!)) 12. helmikuuta 2012 kello 01.06 (EET)[vastaa]

Tuolle varmaan löytyy joku vakiintunut suomennos...-Henswick 11. helmikuuta 2012 kello 16.12 (EET)[vastaa]

makasiinikivääri. Gopase+f 11. helmikuuta 2012 kello 16.16 (EET)[vastaa]
Joka on nykymuodossa lippaallinen kivääri. --J 11. helmikuuta 2012 kello 16.22 (EET)[vastaa]
Käsittelen aihetta artikkelissa Tekniikan historia Yhdysvaltain sisällissodassa, tuossa makasiinikivääri lienee paras ilmaus?-Henswick 11. helmikuuta 2012 kello 16.51 (EET)[vastaa]
No esim. Spencer kiväärin/karbiinin, joka kait oli ainoa silloin käytössä ollut ko. tyyppinen ase, voi määritellä tarkemminkin, eli se on tukkiin sijoitetulla putkilippaalla varustettu vipulukkokivääri/karbiini. --J 11. helmikuuta 2012 kello 18.48 (EET)[vastaa]
Ainakin Henryjä oli noiden lisäks. Voi olla jotain muitakin. Gopase+f 11. helmikuuta 2012 kello 18.53 (EET)[vastaa]
Coltin revolverikivääriä ja karbiinia on tuon mukaan ollut taistelukäytössä. Siinä ne sitten taitavat ollakin.--J 11. helmikuuta 2012 kello 19.02 (EET)[vastaa]
Armeijan käyttöön on 1862 − 1865 ostettu 1 731 Henryä, mutta käytössä on ollut myös sotilaiden omia aseita [13]. --J 11. helmikuuta 2012 kello 19.14 (EET)[vastaa]

Mitä tehdä Tallinnassa kahden tunnin aikana?[muokkaa wikitekstiä]

Olen menossa huomenna päiväristeilylle Helsingistä Tallinnaan. Minulla on maissa aikaa kaksi tuntia. Mitä Tallinnassa kannattaisi tehdä sinä aikana? JIP 11. helmikuuta 2012 kello 21.49 (EET)[vastaa]

Ellet halua ostella sellaisia alkoholeja, joita ei Suomesta löydy, niin heti satamasta (olettaen että tulet Helsingistä päin, Tallinnan sataman A-D -terminaaleihin) lähdettyäsi törmäät Viron arkkitehtoniseen museoon, joka on auki sunnuntaisinkin. Tuossa sivut: http://www.arhitektuurimuuseum.ee/eam/english/index.htm Iivarius 11. helmikuuta 2012 kello 23.15 (EET)[vastaa]
Jos olet kiinnostunut käsitöistä, niin Kangas ja nööp, sekä Abakhan on alan harrastajien suosimia lanka- ja kangaskauppoja. Esimerkiksi vanhojenpäivän pukuja varten löytyy kimallusta ja hörhelöitä. Vanhassakaupungissa on myös viehättäviä leivoskahviloita. (Kun et kerro mielenkiinnonkohteistasi tuon tarkemmin niin vastaukset voi ampua laidasta laitaan). --Tappinen 11. helmikuuta 2012 kello 23.22 (EET)[vastaa]
Olet menossa huomenna, mutta ne jotka menevät myöhemmin niin kannattaa tutustua toukokuussa aukeavaan Lentosatamaan. Matkaa satamasta vain 2 kilometriä. –Makele-90 11. helmikuuta 2012 kello 23.37 (EET)[vastaa]

Altbayerisches Donaumoos[muokkaa wikitekstiä]

Mikä olisi luonteva suomennos tälle: de:Altbayerisches Donaumoos? Vanhabaijerilainen Tonavansuo? Vai pitäisikö käyttää alkuperäistä nimeä, jos kirjoittaa artikkelin Wikipediaan? --Gwafton 12. helmikuuta 2012 kello 00.32 (EET)[vastaa]

Altbayern -sanalle ei taida olla vakiintunutta käännöstä. Tonavan kääntäisin, samoin suon. Tällöin tulisi Altbayernin Tonavansuo tai Altbayernin Tonavan -suo. Ite käyttäisin jälkimmäistä. Joku enemmän yhdyssanoista ja viivoista ymmärtävä voi oikasta mun näkemyksiä. Gopase+f 15. helmikuuta 2012 kello 14.14 (EET)[vastaa]
Joillakin kielillä de:Altbayern on käännetty, toisilla ei, eli ehkä Vanha-Baijeri olisi ihan käypänen nimitys. Vanhabaijerilainen Tonavan-suo olisi ehkä hyvä nimi artikkelille? --Gwafton 16. helmikuuta 2012 kello 14.22 (EET)[vastaa]

kuinka iso. Sedna on Kommentin jätti 80.246.169.35 (keskustelu)

Artikkelin 90377 Sedna tietolaatikosta löytyy, jos sitä tarkoitit. -Ochs 15. helmikuuta 2012 kello 10.17 (EET)[vastaa]

Van der Waalsin yhtälön vakioiden a ja b oikean arvon laskeminen[muokkaa wikitekstiä]

Hei. Minulla on pieniä vaikeuksia laskea Van der Waalsin yhtälön vakioiden a ja b todellisia arvoja, joita käytetään laskutehtävissä. Esim ksenonille taulukosta löytyy arvot a:lle 4,250 (yksikköä L toiseen * atm mol potenssiin -2) ja b:lle 5,105 (yksikköä 10 potenssiin -2 * L mol potenssiin -1), mutta laskuissa arvot kuitenkin muuttuvat a:lle 0,4306 (yksikköä Pascal * m kuudenteen / mol toiseen) ja b:lle 5,105 * 10 potenssiin -5 (yksikköä kuutiometriä / mol). Miten tämä on mahdollista ja miten vakion arvo muuttuu näin radikaalisti a:lle ja b:lle yksiköitä muuntaessa, ja miten pitää alkuperäiset yksiköt muuntaa edellä mainittuihin jotta saadaan oikea arvo?--62.72.230.103 15. helmikuuta 2012 kello 13.58 (EET)[vastaa]

Laskut on kai tehty oikein käyttämällä yksikkömuunnoksia kuutiometri = 1000 litraa ja 1 atm = 101,325 kPa. Luonnollisesti yhtälöissä nyt myös P:n ja V:n yksiköt muuttuvat ollen Pa ja kuutiometri. R:n yksikkö tulee muuttaa myös. --Jarmo Turunen 20. helmikuuta 2012 kello 20.53 (EET)[vastaa]

Nerstin jakaantumislaki[muokkaa wikitekstiä]

Kuka oli Nerst, joka keksi Nerstin jakaantumislain? Milloin tämä keksittiin ja miten tämä liittyy Raoultin laissa esitettyihin p,x ja t,x kuvaajiin?--195.148.177.31 21. helmikuuta 2012 kello 17.01 (EET)[vastaa]

Ilmeisesti nimessä on kirjoitusvirhe: pitäisi olla "Nernst distribution law", "Nernstin jakaantumislaki". Walther Hermann Nernst, en:Walther Nernst, [14] --Aulis Eskola 21. helmikuuta 2012 kello 17.17 (EET)[vastaa]

Kalvolan kirkkokuoro 100v tänä keväänä? Wihtori Rantavaara Kalvolassa kanttorina v. 1912[muokkaa wikitekstiä]

Luin artikkelia Irma Rantavaarasta, jonka isä Vihtori on ollut Kalvolassa kanttorina 1912-1917. Hän erään myöhemmän lehtitiedon mukaan (Häm san 21.3.1998) perusti Kalvolan kirkkokuoron vuonna 1912.

Tarvitsisimme tarkempaa tietoa asiasta 100v. juhlaa varten pääsiäisenä 2012.

Uusi kirkko valmistui 1921, ja Kalvolan uusi srk historia mainitsee, että v. 1922 kuoro alkoi käyttää itsestään nimeä kirkkokuoro, eli perustaminen siirtyi seuraavan kanttorin nimelle. Olisiko sinulla Eiju tai muilla kirjoittajilla tiedossa lähdettä, josta voisi tarkistaa tietoa?

Terv. Skriivari Iittalasta  –Kommentin jätti Skriivari (keskustelu – muokkaukset) 11. helmikuuta 2012 kello 12.56 (EET)[vastaa]

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

Kadmiumkloridin moolimassa? kertokaaaa  –Kommentin jätti 84.34.16.91 (keskustelu – muokkaukset)

Kadmiumkloridin kaava on CdCl2. Kadmiumin moolimassa on 112,41 g/mol ja kloorin 35,45 g/mol. Näillä tiedoilla laskemisen pitäisi onnistua.--MiPe (wikinät) 22. helmikuuta 2012 kello 13.03 (EET)[vastaa]


Wikipedia on järjetön ja turha sanakirja[muokkaa wikitekstiä]

Jos aloitetaan siitä että, joku luo artikkelin ja tallentaa sen, jos sinne tulee vaikka kirjoitusvirhe, niin valvojat kommentoivat tyyliin "mitäs kirjoitit väärin". Valvojat ovat kuin koneita eikä ihmisiä, koneita joilla ei tunteita, ymmärrystä, tai järkeä. Wikipediaan jos ilmaantuu jotain paskaa, niin sitä ei siivota vaan annetaan olla. Onko valvojien kotona samalaista, paska vaan jätetään haisemaan. Lisäksi näillä paskoilla halutaan herkutella wikissä. Olellisinta ei kirjoiteta vaan kaikki negatiiviset asiat, möhläykset jätetään. Wikistä ei ole mitään hyötyä, päinvastoin haittaa yhteiskunnalle. Ei mikään ihme että monet tahot haukkuvat wikipediaa ja yrittävät keksiä lakeja millä se murretaan. Jos esimerkiksi ilmaantuu kunnialoukkaus, uhkaus tai muu laiton asia, niin automaattisesti sitä ei järkeä käyttäen poisteta vaan annetaan olla, kunnes joku laillinen taho pyytää sen poistamaan, mikäli se edes auttaa. Wikipedia tukee piratismia ja siihen suuntaan perustuvia aatteita, yrittää puolustaa sanan- ja tiedonvapautta mutta kontrolloi sitä omien lakiensa kautta. En ihmettelisi vaikka wikipedia ei noudattaisi lakeja vaan yrittävät kiertää niitä kaikilla mahdollisilla keinoilla. Wikipedia salaa asioita, väärentää asioita, ei kunnioita patentteja tai tavaramerkkejä eikä eri tahojen, yritysten tai yksityisten ihmisten mainetta ja kunniaa vaan elää omien sääntöjen mukaisesti vaikka se olisi laitonta. Tietenkin wikipedia yrittää olla yhteiskunnan tiedon monopoli mafia joka perustelee että "kaikki tieto on vapaata ja ilmaista" ja joka päättää mitä kirjoitetaan/jätetään ja mitä ei kirjoiteta/ei jätetä. Tämä on käsitys mitä minulla on wikipediasta.  –Kommentin jätti 88.113.182.73 (keskustelu – muokkaukset)

Täällä tää toteamus ehkä vois ollakin. Jos joku jaksaa vääntää rautalangasta, tehköön. Minä voisin vastata: Kyllä ja ei. Iivarius 22. helmikuuta 2012 kello 13.57 (EET)[vastaa]
Aika epämääräistä. Voisitko antaa esimerkin kunnian-, pantenttioikeuden ym. loukkauksista, joita ei ole poistettu? Jos et halua antaa suoraa linkkiä, niin kuvaile edes sellainen tapaus. --ML 22. helmikuuta 2012 kello 14.14 (EET)[vastaa]

vastaus: esimerkiksi wiki pitää artikkelissa sellaista tekstiä joka on otettu sellaisesta linkistä/lähteestä joka on valhetta (esim Johanna Tukiasen sekoilu 7 päivää lehdessä joka ei olisi totta ja silti painatte sen wikipediaan vain sillä perusteella että 7 päivää lehdessä (lähde) lukee niin, joka varmasti loukkaa Johanna Tukiaista) ja puolestaan wiki ei ota/päivitä ajantasaista faktaa artikkelia käsittelevän tahon(yrityksen, patentin, tavaramerkin) viralliselta sivulta ja joka näin loukkaa tahoa.

Jos tarkoitat piratismilla artikkelien tekijänoikeuden alaisen materiaalin kopiointia luvatta muualta, voisitko osoittaa esimerkkejä. --Aulis Eskola 22. helmikuuta 2012 kello 17.20 (EET)[vastaa]
Tuossa on kyllä perää. Wikipedia:Tarkistettavuus -sivulla todetaan, ettei keltaista lehdistöä pitäisi juurikaan käyttää lähteenä. Erityisen tärkeää lähteiden kunnollisuus on eläviä henkilöitä koskevissa artikkeleissa. Tukiainen-artikkelissa ei ole käytetty lähteenä Seiskaa, mutta iltapäivälehtien viihdepalstoja on, ja ne ovat mielestäni samaa sarjaa. Julkkisartikkeleissa on tällä hetkellä aivan liikaa juorulehtikamaa. Toki niitä saa muokata itsekin. --ML 23. helmikuuta 2012 kello 13.13 (EET)[vastaa]
Ikävä kyllä olet oikeassa, anonyymi IP. Vakkarit täällä ovat jo ajat sitten unohtaneet perusperiaatteet, ja elävät ihan omassa wikitodellisuudessa johon pätevät Iltalehteä ja Seiskaakin perverssimmät lainalaisuudet. Ja jos tämä tuntuu lukijasta vaikealta hahmottaa, on tämä juttu liian vieras, tai pahempaa: aivan liian tuttu. --(λ (?) (!)) 22. helmikuuta 2012 kello 23.57 (EET)[vastaa]
Ei vapaaehtoisia, palkatta toimivia ihmisiä voida velvoittaa seuraamaan 24/7 jokaisen yrityksen tiedotteita siltä varalta, että Peräkylän Pakastinvalot oy sattuu fuusioitumaan Takapajulan Jääkaapinkahvat oy:n kanssa. Koska Wikipediaa tekevät normaalit ihmiset, on ihan luonnollista että muokkaukset painottuvat (välillä liikaakin) iltapäivälehtien juttuihin, kuten esimerkiksi Tukiaiseen.-Henswick 29. helmikuuta 2012 kello 22.51 (EET)[vastaa]

Apua translitteraatioon[muokkaa wikitekstiä]

Mikäköhän on oikea suomalainen translitteraatio kreikan sanalle ἐξκούβιτοι? Osaisiko joku asian paremmin tunteva auttaa? Tulee artikkeliin Excubitores. Pelkään, että nykyinen on varmaan väärä. --Barosaurus Lentus 22. helmikuuta 2012 kello 17.27 (EET)[vastaa]

Korpelan mukaan artikkelissa lukeva ekskoubitoi on ihan oikein (kun sovelletaan klassillisen kreikan translitteraatiota eikä nykykreikan transkriptiota). -Ochs 22. helmikuuta 2012 kello 23.50 (EET)[vastaa]
Itse hieman kreikkaa opiskelleena sanoisin "Eskoubitoi", "exkubitoi", miksei "ekskoubitoi". ξ tosiaan "xi" tai "ksi" (ksii), helppo muistaa etikasta. --(λ (?) (!)) 23. helmikuuta 2012 kello 00.01 (EET)[vastaa]
Ok, kiitoksia! --Barosaurus Lentus 23. helmikuuta 2012 kello 17.49 (EET)[vastaa]

Mikä on tuple kotimaan kielillä? Vrt. https://fi.wikipedia.org/wiki/Objective_Caml#Tietorakenteet --(λ (?) (!)) 24. helmikuuta 2012 kello 00.53 (EET)[vastaa]

Pythonista puhuttaessa käytetään termiä monikko. b:Python/Monikko, Monikko ja merkkijono. --Harriv 24. helmikuuta 2012 kello 11.44 (EET)[vastaa]

Kreikan talouskriisi[muokkaa wikitekstiä]

Kertoisitteko vähän enemmän tästä Kreikan Talouskriisistä. Mistä tämä kaikki sai alkunsa, paljonko kreikalla on velkaa maailmalle ja mitä tapahtuu JOS kreikka menee konkurssiin? Miten tämä pyritään estämään ja lakkaako valtio olemasta jos näin tapahtuu?--Kruununoksa 24. helmikuuta 2012 kello 17.00 (EET)[vastaa]

Vastaan vain viimeiseen: ei lakkaisi olemasta. Argentiinan valtio teki konkurssin vuosituhannen vaihteen tienoilla, eikä lakannut olemasta. Itse asiassa sen jälkeen siellä on alkanut mennä paremmin. --ML 24. helmikuuta 2012 kello 17.03 (EET)[vastaa]
Toinen valtio joka oli vähän samantapaisessa tilanteessa kuin Kreikka ratkaisi sen jättämällä velat maksamatta, eikä Eurooppa (jolle se oli velkaa) kaatunut tai Islanti tuhoutunut valtiona. McDonalds kuitenkin vetäytyi sen seurauksena maasta. [15]--Zache 24. helmikuuta 2012 kello 17.08 (EET)[vastaa]
Ja Suomessahan meni pankit nurin 80-90-lukujen vaihteessa, ei ollut EU:n tukipaketteja silloin meille. --(λ (?) (!)) 24. helmikuuta 2012 kello 18.31 (EET)[vastaa]

Sotakorvauksien maksu[muokkaa wikitekstiä]

Onko Suomi edelleen ainoa maa, joka on maksanut viimeistä senttiä myöten sille määrätyt sotakorvaukset Toisessa maailmansodassa? Entä onko Saksa edelleenkään maksanut edes Ensimmäisen maailmansodan aikaisia sotakorvauksiaan saati Toisen?--Kruununoksa 28. helmikuuta 2012 kello 09.34 (EET)[vastaa]

Saksa on vuonna 2010 vihdoin suorittanut loppuun ensimmäisen maailmansodan korvaukset (1950-luvun sopimuksella kohtuullistettuina). Jonkin verran lisätietoa muiden sotien ja muiden maiden sotakorvauksista on täällä. -Ochs 29. helmikuuta 2012 kello 22.37 (EET)[vastaa]

Hei siellä! Onko lasi alkuaine? Entä sula lasi? Pohdituttaa Kommentin jätti Tektiitti (keskustelu – muokkaukset)

Ei ole. Lasi koostuu silikaateista, jotka ovat hapen ja piin yhdisteitä.--MiPe (wikinät) 2. maaliskuuta 2012 kello 10.36 (EET)[vastaa]

Tarkoittaako käsite Alma mater yliopistoa, jossa tieteilijä on suorittanut kanditaatin (nykyään maisterin) tutkinnon vai yliopistoa, jossa hän on suorittanut tohtorin tutkinnon vaiko molempia (voi olla eri tai sama tapauksesta riippuen)?--Urjanhai (keskustelu) 2. maaliskuuta 2012 kello 21.18 (EET)[vastaa]

Englanninkielisen artikkelin mukaan Alma mater voi näköjään tarkoittaa myös korkeakoulua, josta ei edes ole valmistunut. Luulisin, että jokainen "tieteilijä" voi itse katsoa, mitä hän pitää "kotikoulunaan". --Pxos (keskustelu) 2. maaliskuuta 2012 kello 21.30 (EET)[vastaa]
Oikeastaan kysyin tätä, jotta osaisin tehdä oikeat merkinnät mallineeseen tieteilijäartikkeleissa, eli jos tieteilijä on valmistunut yliopistosta a mutta suorittanut tohtorintutkinnon yliopistossa b. Eli itse asiassa tämä olisikin Wikipedian kehittämiseen liittyvänä kuulunutkin Sekalaista-kahvihuoneeseen.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 07.54 (EET)[vastaa]

Tietokoneongelmia[muokkaa wikitekstiä]

Hei. Siitä asti kun tietokoneeni kaatui ja siihen vaihdettiin uusi kovalevy se on päivästä toiseen tehnyt seuraavaa. Se aina vähän väliä sammuttaa ja käynnistää koneen itsestään kesken netissä surffaamisen tai pelin pelaamisen aina kun ei tunnista jotakin tiedostoa. Mistä tämä oikein johtuu? Virustorjuntaohjelmakaan ei löydä mitään vikaa koneesta. Voisiko joku, jolla on kokemusta asiasta kertoa syyn ja miten tämän saisi korjattua.--62.72.230.103 3. maaliskuuta 2012 kello 22.03 (EET)[vastaa]

”aina kun ei tunnista jotakin tiedostoa”, mitä tuo tarkoittaa? Huomasitko tämän (http://www.aocdisplay.com/envision/manuals/Input_Not_Supported_Win2K_XP.pdf) vanhan vastauksen? Itsestään käynnistyminen voisi johtua esim. lämpöongelmista, prossun lämpötila nousee liian suureksi ja bios viheltää pelin poikki. Seuraa koneen lämpöjä jollain siihen tarkoitetulla ohjelmalla, tai sitten biossista. --Anr (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 22.12 (EET)[vastaa]

Tarkistin asian. Se ei johdu lämmönnoususta eikä mikropiireissä tai prosessoreissakaan ole mitään vikaa. Voisiko se sitten johtua siitä että tietokonepelini vaativat koneelta liikaa ja se kaatuu, koska ei pysty toteuttamaan jotakin pelin vaatimaa laitteistoa tai vastaavaa? Esim päivitettyä äänikorttia, Direct X version 9 tai paremman windowsin tai laitekokonaisuuden. Tai enemmän vapaata muistia?--62.72.230.103 10. maaliskuuta 2012 kello 14.24 (EET)[vastaa]

Outo asia on ihan hepreaa, mutta mitä se on hepreaa puhuville? Entä muissa kielissä?--RicHard-59 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2012 kello 20.35 (EET)[vastaa]

en:Greek to me. --Anr (keskustelu) 5. maaliskuuta 2012 kello 20.50 (EET)[vastaa]
Hepreaksi näköjään he:זה סינית בשבילי. Google-kääntäjän mukaan "se on minulle kiinaa". Jafeluv (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 14.06 (EET)[vastaa]
Ylläolevasta artikkelista löytyy taulukko. --Harriv (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 14.11 (EET)[vastaa]

Apua linkkeihin ja kielenhuoltoon[muokkaa wikitekstiä]

Voiko Wikipediassa saada apua linkkien ja viitteiden tekemiseen? Olisin hyvin iloinen siitä. Lisäksi kaipaisin huolitellun kielen osaajia tueksi siihen, kun teemme Wikipediaan hyvinkin raaálla kädellä karsitun sivuston jatkoa. Kuka voisi auttaa? Kommentin jätti 88.114.228.10 (keskustelu – muokkaukset)

Hyvä alku on rekisteröidä käyttäjätunnus, jolloin saat oman keskustelusivun johon voidaan kerätä linkkejä ohjeisiin. --Tappinen (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 23.48 (EET)[vastaa]

Artikkelin ohjaus[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli Epsilon Euskadi pitäisi ohjata sivulle EPIC Racing. Miten tämä onnistuu?--62.72.230.103 9. maaliskuuta 2012 kello 11.38 (EET)[vastaa]

Klikkaat tuota punaista linkkiä ja kirjoitat avautuvalle luotavalle uudelle sivulle sivulle tekstin: #OHJAUS [[EPIC Racing]] ja tallennat sivun. Näin olet luonut ohjaussivun.--Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2012 kello 11.47 (EET)[vastaa]

Megabittien tainnuttava hämäryys[muokkaa wikitekstiä]

Täällä on varmasti monia, joille bitit ym käsitteet ovat aivan tuttuja. Nimittäin, koetan valita sopivaa sivutilan tarjoajaa, mutta aivot menevät solmuun runsaudesta ja etenkin numeroista. Luin artikkeleita tavu ja bitti, mikä hämmensi lisää.

Eli, osaisiko joku selittää mitä nuo bittimäärät, esim vaikkapa 6 000 ja 10 000 megabittiä täällä tarkoittavat. Jos siis verrataan siihen, että minulla on koneella sivukokonaisuus 1 jonka koko on 250 Mt ja toinen sivustokokonaisuus, joka on 35 Mt. (Niin, ja hyvää webhotellintarjoajaa sopii myös mieluusti suositella)--188.238.124.29 10. maaliskuuta 2012 kello 23.16 (EET)[vastaa]

"MB" viittaa yleensä megatavuihin, mutta periaatteessa se voi viitata myös megabitteihin, jossa bitti on 1/8 tavusta. Jos palveluntarjoaja ei selvästi tuo esiin, mitä lyhenteellä tarkoitetaan, kannattaa ehkä etsiä toinen palveluntarjoaja. --ML (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 23.50 (EET)[vastaa]
Jaahas, ML ehti ensin, mutta laitetaan nyt silti oma vastauskin vielä näkyville, kun sen kerrran ehdin kirjoittaa: Antamassassi osoitteessa olevat luvut ovat megatavuja. Englannin kielessä bitti (bit) lyhennetään b ja tavu (byte) puolestaan B. Siis Mb tarkoittaa megabittiä ja MB megatavua. Levytilaa ja keskusmuistin määrää mitataan normaalisti tavuina, tietoliikenneyhteksien nopeuksia puolestaan bitteinä (sekunnissa). --Tmn (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 23.58 (EET)[vastaa]
Kiitoksia - tämä selventää jo jonkin verran. (Tuosta firmasta joku kommentoi, että hämää kun välillä käyttävät englantia, välillä suomea, tarkoittaisikohan esim tämäntyyppistä) --- Eli, jos ko palveluntarjoaja tarjoaa levytilaa 6000 megatavua, onko se sama kuin 600 megatavua (= 600 Mt???) nettisivulle tulevaa aineistoa, vai onko tässäkin jokin kompa? --88.194.186.191 11. maaliskuuta 2012 kello 00.04 (EET)[vastaa]
Mt on megatavuja eli MB. 6000 MB on 6 gigatavua (Gt/GB). --Anr (keskustelu) 11. maaliskuuta 2012 kello 00.13 (EET)[vastaa]

Käännösapua[muokkaa wikitekstiä]

Hei, teen lisäyksiä artikkeliin Uwe Bollista ja yritän selittää käyttämäni lähteen kautta, miten hänen elokuvansa eivät tuota tappiota. Tämän kohdan kääntäminen (ja ilmaiseminen leipätekstissä) tuottaa kuitenkin vaikeuksia: "Provisions in the German tax code allow his investors to benefit through write-offs." Auttaisiko joku?--Bluto (keskustelu) 12. maaliskuuta 2012 kello 18.13 (EET)[vastaa]

Saksan verolainsäädännön ansiosta elokuviin rahaa sijoittavat kykenevät hyötymään tappioista. Tarkoittaa siis sitä yleistä periaatetta, että liiketoiminnan tappiot voidaan vähentää voitoista ja sitä kautta vero on pienempi. Write-off voidaan kääntää poistoksi tai alaskirjaukseksi. --Pxos (keskustelu) 12. maaliskuuta 2012 kello 18.36 (EET)[vastaa]
Ok.--Bluto (keskustelu) 12. maaliskuuta 2012 kello 18.38 (EET)[vastaa]
Tai yksinkertaisemmin: Saksan verotuksessa elokuvien rahottaminen ovat vähennyskelpoista tai Saksan verotuksessa elokuvasijoitukset ovat vähennyskelpoisia (toi jälkimmäinen on todennäköisesti oikea tulkinta) Gopase+f (keskustelu) 12. maaliskuuta 2012 kello 18.42 (EET)[vastaa]

Nimityksiä poliisille[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka monta eri nimitystä suomen kielessä on poliisille? Itselleni ainakin tulee mieleen poliisi, pollari, jepari, jeppe, skoude, koukku, kyttä, sinivuokko, Kissalan poika, koppalakki ja paskalakki. Onko niitä muitakin? JIP (keskustelu) 15. maaliskuuta 2012 kello 20.49 (EET)[vastaa]

skooppari, lättäjalka, tinanappi.--Tanár 15. maaliskuuta 2012 kello 20.57 (EET)[vastaa]
Skobe. Pole. (niinku rofet ja polet). --Tappinen (keskustelu) 15. maaliskuuta 2012 kello 21.03 (EET)[vastaa]
Reinikainen.--Tanár 15. maaliskuuta 2012 kello 21.56 (EET)[vastaa]
Ei laskettavissa olevaa määrää. Jokaisella on omia nimityksiä.—Aku506 16. maaliskuuta 2012 kello 19.59 (EET)[vastaa]

Tyhmä kysymys[muokkaa wikitekstiä]

Olen pitkään miettinyt että minkälainen tämä Wikipedia on, jos on rekisteröitynyt sinne. Sitten tein tilin, mutta ei täällä sitten ollut enää mitään minulle mielenkiintoista. Eli miten ihmeessä voin poistaa käyttäjätilin?  –Kommentin jätti Diubie (keskustelu – muokkaukset)

Et voi. Anna sen vain olla. —Aku506 16. maaliskuuta 2012 kello 19.59 (EET)[vastaa]
Tosiaan. Kerran luotua käyttäjätiliä ei voi mitenkään poistaa. Mutta ei sitä ole pakko mihinkään käyttää. Ei Wikipediassa kukaan valvo, tekevätkö käyttäjät oikeasti jotain. Käyttämätön käyttäjätili ei Wikipediassa paljon tilaa vie. Jos joskus haluatkin alkaa käyttää käyttäjätiliäsi uudestaan, niin sen kuin vain aloitat. Tosin jos haluat tehdäkin sen sijaan eri käyttäjätilin, tulisi sinun ensin tehdä siitä ilmoitus vanhalla käyttäjätililläsi, ja uuden käyttäjätilin luotuasi, lakata käyttämästä vanhaa tiliäsi. Muuten ihmiset voivat luulla että yrität väärinkäyttää Wikipediaa esiintymällä useampina henkilöinä. JIP (keskustelu) 17. maaliskuuta 2012 kello 22.29 (EET)[vastaa]

Mikä on suomenkielinen nimitys tälle asusteelle (jos sitä asusteeksi voi sanoa)? --Gwafton (keskustelu) 17. maaliskuuta 2012 kello 23.15 (EET)[vastaa]

Tasselit ? --Tappinen (keskustelu) 17. maaliskuuta 2012 kello 23.19 (EET)[vastaa]
Pastie-nännikoriste näkyy olevan myyjien nimitys, esim. http://www.kaalimato.com/catalog/Pasties_c_657.html .--J (keskustelu) 17. maaliskuuta 2012 kello 23.21 (EET)[vastaa]
Minäkin googlasin, tasselit on sellaiset pastiet joissa on tupsut. --Tappinen (keskustelu) 17. maaliskuuta 2012 kello 23.22 (EET)[vastaa]
Kiitos kaikille avusta, olkoon siis pastiet. Jos jotakuta kiinnostaa mihin moista tietoa tarvitsin, vastaus löytyy täältä. --Gwafton (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 00.48 (EET)[vastaa]

Wikipedian lähteistys[muokkaa wikitekstiä]

Hei. Olen hieman huolissani siitä että osa wikipedian käyttäjistä ovat jatkuvasti ip-osoitekäyttäjän -62.72.230.103 kimpussa. Olen lukenut kaikki hänen kirjoittamansa ja muokkaamansa artikkelit ja mielestäni niihin kaikkiin ON olemassa tarkistettavissa olevat lähteet vesipyörrettä lukuunottamatta. Eikö hän ole mielestänne kirjoittanut välillä hyviäkin artikkeleita? Hän myöskin on korjannut muutaman virheen minun artikkeleissani. Jos siis hän tulevaisuudessa kirjoittaa mielestänne lähteettömiä artikkeleita niin voisitteko jättää hänet rauhaan. Hän voi unohtaa käännös-mallineen artikkelista mutta onko sen puuttuminen todellakin niin nuukaa jos artikkelissa on ohjauslinkki vieraskielisen wikipedian sivulle josta voi tarkistaa lähteet. Pyydän siis että ette purnaisi artikkelin lähteettömyydestä. Itsekin olen muutaman artikkelini kirjoittanut ei-wikipedian artikkeleiden perusteella. Ja wikipediassa on takuulla muitakin rekisteröimättömiä käyttäjiä, jotka kirjoittavat artikkeleita. Eli jättäkää käyttäjä -62.72.230.103 rauhaan.--Kruununoksa (keskustelu) 21. maaliskuuta 2012 kello 17.14 (EET)[vastaa]

Wikipedia:Tarkistettavuus. –Makele-90 (keskustelu) 21. maaliskuuta 2012 kello 17.20 (EET)[vastaa]
Wikipediaan lisätty tieto pitäisi pystyä tarkistamaan jollakin tavalla. Jos joku ei lisää artikkeliin viitteitä eikä käännösmallinetta, siitä huomautetaan. Tämä koskee kaikkia, sekä ip:eitä että käyttäjätunnuksia. Totta kai artikkelit voivat silti olla ihan hyviä, mutta miksi muiden pitäisi yrittää arvata, mistä tiedot ovat peräisin? Kirjoittaja tietää, mistä hänen tietonsa ovat peräisin, joten on kaikkein helpointa että hän kertoo sen. Huomautuksista pääsee eroon, kun lisää viitteet tai käännösmallineen.--Tanár 21. maaliskuuta 2012 kello 17.58 (EET)[vastaa]
Ettei kyseessä olisi sama kirjoittaja, kun on noin samanlaiset kiinnostuksen kohteet (+lähteettömät artikkelit)... mutta asiaan: jos kukaan ei lisäisi mihinkään artikkeliin lähteitä, niin tässä projektissa ei olisi mitään järkeä. --Stryn (keskustelu) 30. maaliskuuta 2012 kello 17.13 (EEST)[vastaa]

Löytötavaraa[muokkaa wikitekstiä]

Löysin kadulta kännykän. Se on halpis nokialainen. Ei ole järkeä käyttää valtavasti resursseja sen palauttamiseen. Kännykkä kysyy PUK1-koodia, eli en pysty soittamaan osoitelistalla oleville ihmisille ja kysymään kenen numero tämä on. Poliisin löytötavaratoimisto on ongelmallinen: palvelumaksu, minun matkakuluni, ja miten kännyn hukkaaja osaa etsiä puhelintaan sieltä. Keksittekö mitään järkevää menetelmää palauttaa luuri omistajalleen? 88.112.59.31 22. maaliskuuta 2012 kello 21.28 (EET)[vastaa]

Löytötavaratoimisto taitaa olla ainoa järkevä vaihtoehto. Numeroa et saa selville millään hyväksyttävällä tavalla. --ML (keskustelu) 22. maaliskuuta 2012 kello 21.43 (EET)[vastaa]
Itseasissa voi saada, jos pääsee puhelimeen sisälle. Nokian halppismalleissa löytyy (itselläni on ollut aikanaan) jostain asetuksista tai lokitiedoista kohta: Omat tiedot. Sieltä näkee puhelinnumeron, jonka voi etsiä numeropalvelusta, jos se ei satu olemaan salattu. Tosin vain jos pääsee sisälle ja jos numero ei ole salattu. –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 22. maaliskuuta 2012 kello 22.33 (EET)[vastaa]
Jokin euromääräinen raja on olemassa, jota halvempaa esinettä ei tarvitse viedä minnekään vaan löytäjä saa pitää. Takavuosina se oli 100 mk, olisikohan nyt 20 euroa. Halpiskännykkä käytettynä tuskin ylittää rajaa. --Abc10 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2012 kello 22.34 (EET)[vastaa]
Toinen asia tietysti on, että kadottajalle puhelinnumerot voivat olla arvokkaita. --Abc10 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2012 kello 22.36 (EET)[vastaa]
Puhelimessa on akun alla tms. paikassa IMEI-koodi ja SIM-kortissa numerosarja (ICCID?), joiden perusteella poliisi voi selvittää kenelle puhelin kuuluu. Voit tietysti soitella itsekin teleoperaattorille (joka selvinnee myös SIM-kortista) ja kysellä noiden perusteella tietoja omistajasta, mutta en tiedä saavatko kertoa. –Kooma (keskustelu) 22. maaliskuuta 2012 kello 22.41 (EET)[vastaa]
Yritin kerran kysellä operaattorilta tietoa tien varrelta löytämäni kännykän omistajasta, ja sen kokemuksen perusteella sanoisin, että eivät saa. Toimitin kyseisen puhelimen poliisille, koska operaattorin asiakaspalveluhenkilö ohjeisti minua sillä tavoin toimimaan. –Ejs-80 9. huhtikuuta 2012 kello 03.35 (EEST)[vastaa]

Jos siinä löytöpaikan lähellä on joku ravintola, kauppa tai kioski, niin vie puhelin sinne tai jätä lappu ilmoitustaululle.--Tanár 22. maaliskuuta 2012 kello 23.02 (EET)[vastaa]

Matti Kyllösen selostukset[muokkaa wikitekstiä]

Miten Matti Kyllönen selosti vuoden 1998 Belgian F1-osakilpailun lähtökolarin, Häkkisen ja Herbertin kolarin, Coulthardin ja Schumacherin kolarin + varikkotappelun, Irvinen ulosajon ja Fisichellan kolarin? Löytyykö tätä mistään videolta suomalaisselostettuna?--Kruununoksa (keskustelu) 23. maaliskuuta 2012 kello 16.05 (EET)[vastaa]

Sähkön siirto valtioiden välillä[muokkaa wikitekstiä]

Sähkön siirto valtioiden välillä tapahtuu muuttamalla vaihtosähkö ensin tasavirraksi ja edelleen takaisin vaihtosähköksi. Kuinka isot tasa/vaihtosuuntaajat siihen tarvitaan?--RicHard-59 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2012 kello 23.57 (EET)[vastaa]

Katso esim Fenno-Skan ja esite. –Makele-90 (keskustelu) 24. maaliskuuta 2012 kello 00.11 (EET)[vastaa]
Lisätään tähän, että näin toimittaneen myös pinta-alaltaan suuremmissa maissa, ei pelkästään valtioiden välisessä energian siirrossa. Suomen kokoisissa maissa sähköverkko on yksi kokonaisuus, ja NordPooliin ja Venäjän suuntaan tosiaan on tasasuuntausasemat, tai miksi niitä kutsutaankaan. Mutta on helppo kuvitella että ainakin Jenkkilän kaltaisissa pinta-alaltaan suurissa maissa, etenkin liittovaltioissa, (myös esim. Venäjän federaatio) osasilla on omat toimijansa, joiden sähköverkot ovat erilliset ja eri vaiheessa. Tälläiset solut voidaan yhdistää noilla siirtoasemilla. Liekö kaikki piuhat noissa edes yhtä verkkoa. --EsaL-74 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2012 kello 02.54 (EEST)[vastaa]
Suomen sähköverkosta Pohjois-Ruotsiin ja Norjaan on kyllä vaihtosähköyhteydet. Fenno-Skan-merikaapelit Etelä-Ruotsiin ovat tasasähköllä. Karttakuvia Euroopan ja Pohjois-Amerikan synkronisista alueista on artikkelissa en:Wide area synchronous grid. --Jmk (keskustelu) 16. huhtikuuta 2012 kello 14.35 (EEST)[vastaa]

luettelo kitaristeista poistettu[muokkaa wikitekstiä]

Kommentti siirretty ohjaussivulta. Jafeluv (keskustelu) 28. maaliskuuta 2012 kello 10.32 (EEST)[vastaa]

Mun mielestä aika hyvä oli toi luettelo kitaristeista, että meni etunimen mukaan. Itse en edes muistanut, että Kissin alkuperäisen kitaristi on Ace Frehley. Ja jazzin mestarin nimestä muistin vain, että on Aldo tai jotain, mutta olikin Aldi Meola.  –Kommentin jätti 87.93.112.78 (keskustelu) 28. maaliskuuta 2012 kello 10.29 (EEST)[vastaa]

Mitä on seksi?[muokkaa wikitekstiä]

Mitä on seksi?  –Kommentin jätti 80.223.27.15 (keskustelu)

Kukkia ja mehiläisiä. Sjmantyl (keskustelu) 29. maaliskuuta 2012 kello 09.12 (EEST)[vastaa]

se on sitä kun kova kikuli työnnetään pimppiin.  –Kommentin jätti 109.240.255.191 (keskustelu)

On se muutakin. Aloita vaikka artikkelista seksi. Pitke (keskustelu) 31. maaliskuuta 2012 kello 23.45 (EEST)[vastaa]
Kerronyt ihan omin sanoin. En jaksa lukea tyhmää sanakirjamaista tekstiä--88.194.225.48 12. huhtikuuta 2012 kello 23.38 (EEST)[vastaa]
Kanssakäymistä jossa kaksi ihmistä tai vaikkapa ihminen ja koira kanssakäyvät sillä lailla, että aivoissa tapahtuu jonkinnäköinen tietynlainen sellainen reaktio jossain kohtaa. Sellainen ihan tietty niinQin. Ja se on tosi läheistä, ja toisaalta voi myös harrastaa nettiseksiä, joskin se on helpompaa ihmisten kuin koirien kanssa. --Negrefil (keskustelu) 12. huhtikuuta 2012 kello 23.53 (EEST)[vastaa]
Ei se nyt selvinnyt. :( Tässä alkaa olla ikää sen verran että asia kiinnostas. --88.194.225.48 12. huhtikuuta 2012 kello 23.55 (EEST)[vastaa]
Kahden yksilön, yleensä saman lajin, välistä kanssakäymistä, jonka tarkoituksena on joko jälkikasvun saaminen tai yleinen hyvän olon tunne. --101090ABC (keskustelu) 12. huhtikuuta 2012 kello 23.58 (EEST)[vastaa]
Okei. Miten se käytännössä tapahtuu? --88.194.225.48 13. huhtikuuta 2012 kello 00.04 (EEST)[vastaa]
Jos oot masokisti niin tavotteenasi on kivun tunne, eli pyydät jonkun hakkaamaan sua. Ja sadistina haluat tuottaa kipua. Ja on niitä muitakin, ja eipäs suljeta pois seksiä mm. patsaiden ja nukkejen ja puiden kanssa...sitäkin on. Pääasia että on kiihotustilaa mukana, mutta esim. Facebookissa oleminen ei pääosin ole seksiä, vaikka onkin kivaa, eli eri mielihyvät pitää erotella toisistaan! Voi toisaalta tulla erilaisia mielihyviä seksistäkin, mutta pääasia siinä eri jutuissa. Melkein mitkä vain asiat voivat harrastaa seksiä, jos vähintään toinen niistä on elävä orgasmi. --Negrefil (keskustelu) 13. huhtikuuta 2012 kello 00.06 (EEST)[vastaa]
Joo jooj mut mitä seksissä tapahtuu? --88.194.225.48 13. huhtikuuta 2012 kello 00.20 (EEST)[vastaa]
Seksissä osapuolten aivoissa tapahtuu stimulaatio, jonka seurauksena osapuolille tulee hyvänolon tunne. --101090ABC (keskustelu) 13. huhtikuuta 2012 kello 00.53 (EEST)[vastaa]
Tämä tapahtuu fyysisen, psyykkisen tai molemmanlaisen stimulaation seurauksena. Vähemmän kuivan ja enemmän käytännöllisen kuvan muodostamiseksi suosittelen lukemaan lapsilta kiellettyä amatöörierotiikkaa, jota netistä on saatavilla miltei kaikilla kielillä, suuria määriä, ja edustaen oikeastaan mitä tahansa ihmisseksuaalisuuden suuntausta. Etsiydy vaikka fiktiofoorumille ja pengo paikkoja. Suhtaudu lukemaasi kritiikillä, koska osa materiaalista on oikean elämän käytännöstä varsin poikkeavaa (yleensä ihannoitua tai yksinkertaistettua). Huonolaatuisen proosan ja epärealististen tai muutoin vain naurettavien erotiikkanäkemysten välttämiseksi saattaa olla hyvä kysyä foorumin käyttäjäkunnalta suosituksia. Pitke (keskustelu) 13. huhtikuuta 2012 kello 14.34 (EEST)[vastaa]

Hudsoninlahti[muokkaa wikitekstiä]

Mikäköhän lienee lähin lentoasema Hudsoninlahdelta? –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 3. huhtikuuta 2012 kello 19.10 (EEST)[vastaa]

Ainakin Arviatin, Churchillin ja Rankin Inletin lentoasemat ovat Hudsoninlahden rannalla olevissa paikkakunnissa. --PtG (keskustelu) 3. huhtikuuta 2012 kello 21.39 (EEST)[vastaa]

Kamelien kyttyrät[muokkaa wikitekstiä]

Dromedaari ja kaksikyttyräinen kameli voivat lisääntyä keskenään. Kuinka monta kyttyrää on tällaisella hybridillä? Pitke (keskustelu) 3. huhtikuuta 2012 kello 21.25 (EEST)[vastaa]

Yksi. Ilmeisesti tällaisen hybridin ja kaksikyttyräisen kamelin jälkeläisellä on kuitenkin taas kaksi. -88.112.194.247 3. huhtikuuta 2012 kello 22.56 (EEST)[vastaa]
Kappas. Pitääkin korjata tuo asia artikkeliin Kaksikyttyräinen kameli. --Höyhens (keskustelu) 7. huhtikuuta 2012 kello 09.51 (EEST)[vastaa]

herra wikipedia. minä voisin mielelläni maksaa 5-10e silloin tällöin jos raha asiat toimisi euroilla ja normaali pankkiyhteyksilla eikä millään kopeekoilla tai kallen kruunupoleteilla. ystävällisin terveisin wikipedian käyttäjä eurosuomesta. ja uskon että suomesta löytyisi paljon enemmänkin kannustusrahaa teidän hienolle työlle. jos raha-asiat olisi simppeleitä.
 kiitokset kaikille teille :)
 –Kommentin jätti 80.223.81.32 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2012 kello 00.35‎ (EEST)[vastaa]

Rahalahjoitus toimii ihan tavallisena pankkisiirtonakin ja euroilla: Klikkaa aloitusruudun vasemmasta laidasta kohdasta "Osallistuminen" >> Lahjoitukset. Siirrytään sivulle, jonka oikeassa laidassa on vihreäpohjainen kenttä, josta löydät Wikimedia Foundationin tilinumeron (IBAN + BIC) Citibank International -pankissa Pariisissa. Kun meillä on nyt tämä SEPA, niin nämä kansaivälisetkin maksut hoituvat samalla lailla kuin kotimaan maksut. Tilinumeron lisäksi esim. nettipankin lomakkeeseen annetaan lahjoituksen saajan nimi ja osoite: Wikimedia Foundation Inc., 149 New Montgomery Street, 3rd Floor, San Francisco, CA 94105, USA. -Htm (keskustelu) 7. huhtikuuta 2012 kello 05.46 (EEST)[vastaa]

Ikämyyttejä[muokkaa wikitekstiä]

Mistä on lähtöisin myytti, jonka mukaan Leksandista kotoisin ollut ruotsalainen Anna Persdotter olisi kuollut 1024 vuotiaana vuonna 1689? Entä onko mitenkään mahdollista todistaa että Maria Andersson olisi todellakin kuollut 117 vuotiaana vuonna 1946, jos joku tutkija tutkisi Viipurilaisten arkistoja?--Kruununoksa (keskustelu) 7. huhtikuuta 2012 kello 15.49 (EEST)[vastaa]

Suomessa (ja Ruotsissa) on maailmanlaajuisestikin aika korkeatsoiset kirkonkirjat, joten niitä tutkimalla tieto joko löytyy tai ei ja voidaan ehkä jollain varmuudella normaalilla historiantutkimuksen lähdekritiikin menetelmillä arvioida, miten oikea tieto mahdollisesti on. - Sillä yhtä varmastihan kirkonkirjoissa aina silloin tällöin on myös virheitä. - Kuuluisien henkilöiden (kuten Aleksis Kivi) kohdalla näitä kirkonkirjojen detaljeja ovat historian professorit saattaneet tutkia hyvinkin tarkkaan ja arvioida eri tietojen luotettavuutta.--Urjanhai (keskustelu) 7. huhtikuuta 2012 kello 16.30 (EEST)[vastaa]
117-vuotiaaksi eläminen on melkoinen sensaatio, joten luulisi jonkun Maria Anderssonista kiinnostuneen ja tutkineen asiaa tarkemmin. Kun siitä ei ole tuon enempää kuulunut, on todennäköistä että asiaa ei ole voitu todistaa suuntaan taikka toiseen. Tuossa ei nyt ihan riitä että 1827 kirkonkirjoista löytyy jonkun Maria Anderssonin syntymä, vaan pitäisi pystyä osoittamaan, että kyseessä on sama henkilö.--Tanár 8. huhtikuuta 2012 kello 17.43 (EEST)[vastaa]

Merirosvot vs merirosvot[muokkaa wikitekstiä]

Mistähän johtuu, että Pirates of Caribbean menestyi siinä missä Kurkunleikkaajat tai Polanskin Piraatit eivät? Voisiko yksi syy olla, että Kurkunleikkaajiin ja Polanskin Piraatteihin rakennettiin autenttiset puiset laivat, kun taas Caribbeaniin otettiin rautapaatti ja tehtiin se näköiseksi, mikä tietysti oli huomattavasti halvempaa?--188.238.153.233 9. huhtikuuta 2012 kello 03.06 (EEST)[vastaa]

Varmasti tuosta syystä, mutta varmaan myös siitä syystä, että elokuvasarjan taustalla on hirmuinen mainostusarsenaali (Disney). --101090ABC (keskustelu) 9. huhtikuuta 2012 kello 03.41 (EEST)[vastaa]

Totuuden hetki[muokkaa wikitekstiä]

Hei. Aiotaanko sitä amerikkalaisen Totuuden hetki sarjan kolmatta tuotantokautta esittää lainkaan, koska olen kuullut että se on jouduttu hyllyttämään esitysaikariitojen takia. Kannattaisi ainakin se jakso, jossa se yksi voitti päävoiton esittää joskus Suomessa.--Kruununoksa (keskustelu) 10. huhtikuuta 2012 kello 17.40 (EEST)[vastaa]

Ei ainakaan syyskuun alkuun mennessä ala MTV3:lla[16]. Kannattaa varmaan kysyä mieluummin MTV3.fi:stä. --Stryn (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 19.33 (EEST)[vastaa]

Viestien arkistointi käyttäjäsivulla[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty kysymys Wikipedian käytön neuvonta -kahvihuoneeseen. --Risukarhi (keskustelu) 13. huhtikuuta 2012 kello 14.39 (EEST)[vastaa]

Venuksen ylikulku 2012[muokkaa wikitekstiä]

Onko Venuksen ylikulkua mahdollista havaita pilvisellä säällä? --FFF2 (keskustelu) 12. huhtikuuta 2012 kello 18.05 (EEST)[vastaa]

Jos on niin pilvistä, ettei edes aurinkoa näy, niin mitenkäs se sieltä sitten näkyisi. Jos taas on ohuempaa pilveä, niin että aurinko loistaa siitä läpi, niin silloin saattaisi jopa näkyä. Tosin enhän minä tiedä mittään, kunhan arvailen. --Anr (keskustelu) 13. huhtikuuta 2012 kello 14.39 (EEST)[vastaa]

Wikipedian johtaja[muokkaa wikitekstiä]

Kuka on wikipedian pääpomo eli kuka valvoo wikipediaan tulevia artikkeleita, muokkauksia ja käyttäjiä/ip-osoitekirjoittajia?--188.67.85.202 16. huhtikuuta 2012 kello 21.55 (EEST)[vastaa]

Kaikki wikipedian käyttäjät. Wikipedian omistavalla Wikimedia Foundationilla toki on johto, mutta se ei tee edellä mainitsemiasi asioita. –Makele-90 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2012 kello 23.21 (EEST)[vastaa]
Vastaus pitää täysin paikkansa, mutta näin kerran sellaisen videon, jossa Jimmy Wales kertoi, että häneltä usein kysytään, kuka viime kädessä päättää siitä, mitä sisältöä Wikipediaan tulee. Kun hän vastaa, että "sinä" (eli kaikki muokkaajat yhdessä), niin jatkokysymyksenä tulee "niin niin, mutta kuka lopulta ratkaisee asiat?" Wales vitsaili sitten videolla, että "hän päättää". Vitsi päättyi siihen, mutta oletettavasti hän varmaan todellisuudessakin joskus vastaa näin, jotta ihmiset olisivat tyytyväisiä... (Video on tässä ja tuo vitsi alkaa kohdassa 9.00 min.) --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2012 kello 23.51 (EEST)[vastaa]

Pyörän pyöriminen[muokkaa wikitekstiä]

Voiko teoriassa pyörä pyöriä paikallaan niin lujaa että se nousee lentoon?--195.148.177.31 17. huhtikuuta 2012 kello 11.47 (EEST)[vastaa]

Teoriassa mikä tahansa nousee ilmaan jos joku voima sen nostaa ilmaan. Pyörimisliike ei pelkästään tällaista aiheuta. --Harriv (keskustelu) 17. huhtikuuta 2012 kello 14.42 (EEST)[vastaa]
Kysymyksestä ei oikein käy ilmi millaista pyörää tarkoitetaan. Jos pyörässä on sopivia siivekkeitä tms. muotoja niin äkkiäkös pyöriminen aiheuttaa nostovoiman (vrt. helikopterin roottori). --Jmk (keskustelu) 18. huhtikuuta 2012 kello 14.10 (EEST)[vastaa]

YouTube-käyttäjien vandalisointi[muokkaa wikitekstiä]

Minulla tuli justiin mieleen kysyä että tietäisikö joku täällä että miten saa selvitettyä jonkun YouTube-käyttäjän vandalisoijan sähköpostiosoitteen tai ylipäätään osoitteen? Tarvitsisin nimittäin siihen liittyen tällä hetkellä apua. Santtu37 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2012 kello 16.30 (EEST)[vastaa]

Voit tehdä henkilöstä valituksen valitussivulta. Toinen tapa on tehdä kyseisestä henkilöstä rikosilmituksen kotimaiselle viranomaiselle, jos aihe on vakava.Sjmantyl (keskustelu) 18. huhtikuuta 2012 kello 13.58 (EEST)[vastaa]

Etelä-Amerikka toisessa maailmansodassa[muokkaa wikitekstiä]

Mitkä etelä-amerikan valtiot ottivat osaa Toiseen maailmansotaan? Hyökkäsikö saksa kertaakaan esim brasiliaan tai argentiinaan?--195.148.177.31 18. huhtikuuta 2012 kello 12.28 (EEST)[vastaa]

Euroopassa taisteli joitain brasilialaisia joukkoja, mutta muuten taisivat keskittyä hyötymään tilanteesta eli tekemällä kauppaa sotaa käyvien maiden kanssa. Tässä maat olivat melko selkeästi liittoutuneiden puolella. Mutta sodan jälkeen ainakin Brasiliaan ja Argentiinaan muutti paljon natseja perheineen ja sinne taisi karata aika paljon pääomaakin. --Gwafton (keskustelu) 18. huhtikuuta 2012 kello 12.56 (EEST)[vastaa]
'Citation needed' ;) Sjmantyl (keskustelu) 19. huhtikuuta 2012 kello 10.03 (EEST)[vastaa]
Täältä löytyy ainakin jotain Brasilian osuudesta. --Gwafton (keskustelu) 19. huhtikuuta 2012 kello 10.09 (EEST)[vastaa]

Brasilia oli ainoa sotaan osallistunut Etelä-Amerikan valtio. Armeija ja ilmavoimat olivat mukana Italian rintamalla, laivasto toimi Atlantilla.

--J (keskustelu) 19. huhtikuuta 2012 kello 22.33 (EEST)[vastaa]

Allekirjoituksen lisääminen jo liian hankalaa[muokkaa wikitekstiä]

Yritin lisätä allekirjoituksen File:IlmariKiantoAllekirjoitusSignature.jpg k.o. kirjailijan artikkeliin, mutta eipä tullut valmista. Yritin kopioida Mannerheimin mallinnetta, mutta eipä toiminut. t. Hoogberg  –Kommentin jätti Hoogberg (keskustelu – muokkaukset)

Lisäsin allekirjoituksen artikkeliin. Itse Wikipediassa komentit allekirjoitetaan neljällä tildellä (~~~~). –Makele-90 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2012 kello 22.03 (EEST)[vastaa]

Afrikka Toisessa maailmansodassa[muokkaa wikitekstiä]

Mitkä afrikan maat Pohjois-Afrikan maiden, Etiopian ja Madagascarin lisäksi ottivat osaa Toiseen maailmansotaan? Miten pitkälle Saksa pääsi enimmillään etenemään afrikassa sodan aikana?--Kruununoksa (keskustelu) 20. huhtikuuta 2012 kello 12.44 (EEST)[vastaa]

Miten sen nyt laskee. Vielä toisen maailmanrähinän aikaan lähes koko Afrikka oli siirtomaa-aluetta. Ennen toista maailmansotaa itsenäisiä maita Afrikassa oli vain Etelä-Afrikka (1910-) ja Egypti (1922-). Eli valtioina: ei mikään. (Lisätietoa: Siirtomaavallan purkautuminen Afrikassa. --EsaL-74 (keskustelu) 21. huhtikuuta 2012 kello 01.28 (EEST)[vastaa]
Etiopia käytti tilaisuutta hyväkseen ja ajoi italialaiset pois maasta Britannian hieman jeesatessa. --Gwafton (keskustelu) 21. huhtikuuta 2012 kello 02.03 (EEST)[vastaa]
Liberia on kaiketi katsottava itsenäiseksi 1800-luvulta, pikku huomautukseksi. --Höyhens (keskustelu) 24. huhtikuuta 2012 kello 00.14 (EEST)[vastaa]
Hieman asiaa sivuaa myös artikkeli Välimeren, Lähi-idän ja Afrikan sotatoimialue toisessa maailmansodassa. --Ism (keskustelu) 21. huhtikuuta 2012 kello 01.34 (EEST)[vastaa]

Tarkennan hieman kysymystäni. Missä afrikan siirtomaissa, jotka olivat joko brittien, Vichyn Ranskan, belgian tai italialaisten hallussa käytiin taisteluja Toisen maailmansodan aikana?--Kruununoksa (keskustelu) 21. huhtikuuta 2012 kello 21.56 (EEST)[vastaa]

Malline hukassa[muokkaa wikitekstiä]

Wikipediassa on (ainakin on ollut) malline, jossa on kuva poliisista ja siinä lukee jotain että tämä käyttäjä torjuu vandalismia yms. mikä tämä kyseinen malline on? --Froghman Keskustelu 27. huhtikuuta 2012 kello 10.06 (EEST)[vastaa]

{{Käyttäjä Tuoreet muutokset}}? --Anr (keskustelu) 27. huhtikuuta 2012 kello 10.10 (EEST)[vastaa]
Tuonkin voisi päivittää, sillä muutosten tarkastamisesta luovuttiin seulonnan tultua. --Alcedoatthis 27. huhtikuuta 2012 kello 10.13 (EEST)[vastaa]
Ei olla luovuttu - keskustelussa ei oltu vielä tultu lopputulokseen, mutta sen off-tilaan laittaminen oli jäänyt mediawiki-pyyntöön, joten kun kehittäjät puolen vuoden jälkeen yllättäen tekivätkin sen, mitä pyydettiin, se poistui mutta se voidaan palauttaakin. Seulontahan on meillä virallisesti vasta kokeilukäytössä. Iivarius (keskustelu) 27. huhtikuuta 2012 kello 15.41 (EEST)[vastaa]
Seulonnasta pitäisi järjestää toukokuussa keskustelu, jossa sovitaan jatkosta. Se on tosiaan edelleen "virallisesti" koekäytössä, mutta kovaa vauhtia etenemässä ihan vakiovarusteeksi, ja pitkään aikaan ei ole suurempia kapuloita tullut rattaiden jauhettaviksi. Luulisin, että seulontaa ei varmaankaan tulla hylkäämään kokonaan niin, että koko laitteisto poistettaisiin, mutta jossain vaiheessa koekäyttö on syytä lopettaa ja sopia, mikä on pysyvä käytäntö. Koska kapine tänne heitettiin 30.11.2011, niin ehkä 30.5.2012 mennessä voitaisiin käytäntö lyödä lukkoon, joten tuossa toukokuun alussa ehkä voitaisiin aloittaa keskustelu. A propos, muutosten tarkastus is still going strong muissa nimiavaruuksissa kuin missä seulonta on päällä, joten ei se ole mihinkään sinänsä poistunut, vaan on edelleen yhtä kovassa käytössä kuin aina ennenkin :) --Pxos (keskustelu) 28. huhtikuuta 2012 kello 01.09 (EEST)[vastaa]
Mä päivitin tuon käyttäjälaatikkomallineen, siinä linkataan nyt tuoreiden muutosten listalle ja vandalismintorjuntaohjeeseen kuten mallineen alkuperäisversiossa tehtiin. Muutoksia voi muuten edelleen "tarkistaa" artikkeliavaruudessa myös palautustyökalulla. Ja joo, keskustelu seulonnasta on hyvä aloittaa 1.5. klo 00:01, jos siihen aikaan nyt ylipäätään keskustelijoita löytyy (ehkä parempi odottaa seuraavaan päivään?). --Alcedoatthis 28. huhtikuuta 2012 kello 02.03 (EEST)[vastaa]
Keskustelu seulonnasta käydään vappupäivänä kello 12 Helsingin kaupungin Tähtitorninmäellä asiaankuuluvat naamarit päässä. Paikalliset keskustelut voidaan käydä muissa kaupungeissa tai kunnissa eri aikoina ja eri pärstäkertoimilla. Mielipiteet jätetään huomiotta siihen saakka, kunnes Wikipedian salainen ydinryhmä on päättänyt, mitä tehdään ja miksi, jonka jälkeen päätöksestä voi valittaa karkauspäivisin sähköpostilla osoitteeseen ei.näin (åt) wikispedia.phi. --Pxos (keskustelu) 28. huhtikuuta 2012 kello 02.37 (EEST)[vastaa]

Raamatun tulkitseminen[muokkaa wikitekstiä]

Olen hieman huolissani Raamatun kohdasta, jossa Jeesus sanoo niille, jotka eivät pääse taivaaseen: "Totisesti, sen mitä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen olette jättäneet tekemättä minulle". Tarkoittaako se, jos esimerkiksi en aina auta jotakuta avun tarvitsijaa nähdessäni hänen tarvitsevan apua tai lahjoita rahaa johonkin hyvään niin en pääse taivaaseen, vaikka olisin muuten elänyt kuinka nuhteettoman elämän. Eräs ateisti sanoi minulle kerran että "jos Raamattua pitäisi noudattaa kirjaimellisesti joka päivä, niin koko ihmiskunta olisi jo ajat sitten joutunut Helvettiin". Miten on asioiden oikea laita?--Kruununoksa (keskustelu) 28. huhtikuuta 2012 kello 16.18 (EEST)[vastaa]

Riippunee varmaan uskonnosta/suuntauksesta/lahkosta mitenkä taivaaseen pääseminen määritellään. Raamattu on joka tapauksessa jo itsensä kanssa ristiriidassa monesti. --Harriv (keskustelu) 28. huhtikuuta 2012 kello 20.58 (EEST)[vastaa]
Yhdyn edeltävään. Esimerkiksi protestanttisuudessa käsittääkseni yleisesti opetetaan, että omilla teoilla ei voi vaikuttaa siihen, pelastuuko (ennaltamääräämisoppi). --101090ABC (keskustelu) 28. huhtikuuta 2012 kello 21.05 (EEST)[vastaa]
101090ABC sekoittaa nyt kaksi asiaa. Se, että omilla teoilla ei voi vaikuttaa pelastumiseen on eri asia kuin ennaltamääräämisoppi tai predestinaatio. Teoilla tarkoitetaankin sitä, että kukaan ei voi hyviä tekoja tekemällä ansaita itselleen taivaspaikkaa tai Jumalan rakkautta. Tai periaatteessahan yksi "teko" tarvitaan pelastumiseen ja se on uskominen Jeesuksen sovitustyöhön. Predestinaatio-opin mukaan taas Jumala on edeltäkäsin määrännyt ihmiset Taivaaseen tai Helvettiin. Samalla tuli myös vastaus Kruununoksan kysymykseen; pelastumiseen ei tarvita niitä "hyviä töitä". Viimeisellä tuomiolla, joista Jeesus tässä käsittääkseni puhuu, ihmiset tosiaan tuomitaan. Tässä jokainen, joka ei ole ottanut vastaan Jeesusta, tuomitaan jokaisesta rikkeestä, kun taas aiemmin sanotaan aiheesta toisinpäin, jolloin uskovaisia muistetaan "yhdestäkin tekemisestä", vaikka kaikilla on myös lukuisia tekemättömyyksiä. --PtG (keskustelu) 28. huhtikuuta 2012 kello 21.26 (EEST)[vastaa]
Pahoittelut, näin asia tosiaan on. Olisi pitänyt teologian opiskelijana muistaa... --101090ABC (keskustelu) 28. huhtikuuta 2012 kello 21.34 (EEST)[vastaa]
Ei se mitään. Kaikkea ei voi muistaa. :) --PtG (keskustelu) 28. huhtikuuta 2012 kello 21.37 (EEST)[vastaa]
"Mikä on asioiden oikea laita?"; tarkoitatko, että mitä Jeesus oikeasti tarkoitti vai että joutuuko koko ihmiskunta helvettiin? Olisin lievästi sanottuna hämmästynyt jos kukaan täällä (tai missään muuallakaan) todella tietäisi oikean vastauksen kumpaankaan kysymykseen. Useimmat kristinuskon suuntaukset lienevät syntyneet siitä, kun on yritetty tulkita Raamatun monitulkintaisia kohtia. Itseäni (ei-uskovaisena) on kiinnostanut usein toinen ongelmallinen kohta: Mooseksen laki ilmoittaa tylysti [17] "Noitanaisen älä anna elää." Olen usein miettinyt, minkälaiseen toimintaan tämä velvoittaa: riittääkö, jos surmaa pelkästään vastaantulevat noitanaiset, vai pitäisikö niitä myös aktiivisesti etsiä ja pyrkiä paljastamaan; ts. rikommeko kaikki kyseistä määräystä jos jossain elää yksikin noitanainen emmekä ole tehneet kaikkeamme sen estämiseksi? Tuon artikkelin Raamatun ristiriidoista voisi joku muuten laajentaa vaikka luetteloksi, mutta siitä tulisi varmaan aivan liian pitkä Wikipediaan. --128.214.5.28 28. huhtikuuta 2012 kello 21.15 (EEST)[vastaa]
En halua alkaa teologisiin väittelyihin, mutta Mooseksen lakihan annettiin juutalaisille, ei kristityille. --PtG (keskustelu) 28. huhtikuuta 2012 kello 21.36 (EEST)[vastaa]
Niin, ja sitä paitsi pulisonkeja ei tulisi leikata (vaan antaa kasvaa nätisti palmikolle). Eli elämä on näköjään täynnä valintoja.--Urjanhai (keskustelu) 28. huhtikuuta 2012 kello 22.23 (EEST)[vastaa]

"It rotates the Gas Generator HP turbine until the rotational speed is sufficient to sustain light-off"

Se pyörii kaasugeneraattorilla korkeapaineturbiinilla, kunnes pyörimisnopeus on riittävä ylläpitämään light-off???

light-off tarkkoittaa "valot pois päältä", mutta mielestäni siinä ole ideaa? Onko light-off sanalla joku loogisempi suomennos. --88.148.251.234 4. toukokuuta 2012 kello 20.18 (EEST)[vastaa]

Mistäs tämä? Auttaisi jos tietäisi mistä tässä puhutaan. --EsaL-74 (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 01.19 (EEST)[vastaa]
Jep. Asiayhteys on käännöksessä joskus jopa ratkaiseva. -193.167.207.18 8. toukokuuta 2012 kello 11.02 (EEST)[vastaa]
Googletuksen [18] perusteella tuossa on ilmeisesti kyse jonkintyyppisestä starttimoottorista. Konetekniikasta sen suurempia tuntematta, voisiko tuo tarkoittaa tuossa yhteydessä "sytytystä" tai "käynnistystä"? (Muuten, rotate taitaa tuossa tarkoittaa pyörittämistä eikä pyörimistä.) Jafeluv (keskustelu) 8. toukokuuta 2012 kello 12.39 (EEST)[vastaa]
Googlettamalla "light-off" tulee "light-off catalyst" ja muuta. Yahoo answering mukaan light-off temperature tarkoittaa operating temperaturea. 130.232.13.55 8. toukokuuta 2012 kello 12.49 (EEST)[vastaa]

Superkuun vaikutus maahan[muokkaa wikitekstiä]

Eri lähteiden mukaan superkuun (täysikuu perigeumissa) aikana vuorovesivoimat ovat suuremmat ja yhteyttä erilaisiin luonnonkatastforeihin on mietitty. Eikö kuitenkin kuu ole perigeumissa kerran kuukaudessa, ja eikai kuun valaistus vaikuta vuorovesivoimiin? –Kommentin jätti 88.113.124.145 (keskustelu)

Kuun valaistus ei vaikuta vuoroveteen, vaan kuun etäisyys maasta. Kuun vaikutuksista toistaiseksi ei tunneta muita (merkittäviä) vuorovaikutusmekanismeja kuin gravitaatio ja tämäkin on laskettavissa. Sjmantyl (keskustelu) 11. toukokuuta 2012 kello 08.44 (EEST)[vastaa]
Kuun valaistus vaikuttaa epäsuorasti vuoroveteen, täysikuun aikana kuu ja aurinko ovat vastakkaisilla puolilla maapalloa ja uusikuun aikaan samalla puolella. Auringon ja kuun massat vahvistavat tuolloin vuorovesi-ilmiötä. Tarkemmin asiasta: Vuorovesi#Vuorovesien synty.--Opa (keskustelu) 11. toukokuuta 2012 kello 12.17 (EEST)[vastaa]

Kuinka suuri osa Suomen pinta-alasta on suomaata neliökilometreissä? Entä kuinka suuri osa siitä on korpea, rämettä, nevaa tai lettoa?--Kruununoksa (keskustelu) 12. toukokuuta 2012 kello 19.48 (EEST)[vastaa]

Metsätieteellistä suota on 8,9 miljoonaa hehtaaria eli 26 %, kertoo Suo#Suomi. --PeeKoo 12. toukokuuta 2012 kello 22.05 (EEST)[vastaa]

HSPA ja mokkula ei pelitä[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista). --Silvonen (keskustelu) 16. toukokuuta 2012 kello 08.38 (EEST)[vastaa]

Mistähän johtuu, että jos mokkula (Huawei 173) menee HSPA-moodiin (mokkulassa vaaleansininen merkkivalo), nettiselaimet ei saa yhteyttä mutta uTorrent kyllä pelittää kun on päällä?--RicHard-59 (keskustelu) 16. toukokuuta 2012 kello 00.24 (EEST)[vastaa]

Olisiko joku nimenselvitysongelma? --Otrfan (keskustelu) 16. toukokuuta 2012 kello 14.47 (EEST)[vastaa]

Tuomarin kautta maaliin[muokkaa wikitekstiä]

Jos joukkuepelissä peliväline osuu tuomariin ja menee maaliin, miten tilanne tuomitaan eri lajeissa kuten jalkapallo, jääpallo, jääkiekko, sähly yms? Eräässä "Judge Dredd"-sarjakuvassa Dredd joutui "luonnolliseksi esteeksi" pelikentälle ja hänen tekemäänsä voittomaalia ei ensin hyväksytty, mutta hän muistutti ettei ollut pelaaja vaan "luonnollinen este"; onko tuomari "luonnollinen este" ylläolevissa peleissä? --109.240.156.211 18. toukokuuta 2012 kello 02.16 (EEST)[vastaa]

Jääkiekossa ainakaan sitä ei hyväksyttäisi maaliksi, jos wikipediaan on luottamista.--Tanár 18. toukokuuta 2012 kello 12.39 (EEST)[vastaa]
Selasin nopeasti sääntökirjoja. Jääkiekon NHL-liigan sekä Suomen salibandy- ja jääpalloliiton ohjekirjoissa sanotaan, että maalia ei hyväksytä, jos se menee maaliin suoraan tuomarin kautta. Jalkapallossa sen sijaan en löytänyt tuollaista sääntöä. Siellä sanottiin vain että maali hyväksytään, jos se ylittää kokonaan maaliviivan eikä maalia tehnyt joukkue ole tehnyt rikettä juuri ennen maalintekoa. --PtG (keskustelu) 18. toukokuuta 2012 kello 13.07 (EEST)[vastaa]
Pikku etsinnällä näyttäisi siltä että jalkapallossa tuomari on osa pelikenttää kuten maalitolpatkin eli maali hyväksyttäisiin.--RicHard-59 (keskustelu) 18. toukokuuta 2012 kello 14.32 (EEST)[vastaa]

MM-jääkiekko[muokkaa wikitekstiä]

Montako kertaa MM-jääkiekossa on mestaruuden voittanut joukkue voittanut kaikki ottelunsa aina mestaruuteen saakka? Milloin tämä tapahtui viimeksi ennen tämänvuotista Venäjän joukkuetta?--Kruununoksa (keskustelu) 23. toukokuuta 2012 kello 09.00 (EEST)[vastaa]

Ainakin Neuvostoliitto vuonna 1979. Wikipediasta löytyvät sen jälkeisten (ellei sitä edeltävienkin) kisojen artikkelit, joten siitä vain laskemaan vastaus jälkimmäiseen (ja miksei ensimmäiseenkin) kysymykseen. --Lax (keskustelu) 23. toukokuuta 2012 kello 14.59 (EEST)[vastaa]

Artikkelitoive[muokkaa wikitekstiä]

Voisiko joku kirjoittaa artikkelin MM-rallikausi 2012. Samankaltaisen kuin englanninkielisen wikipedian sivulla.--Kruununoksa (keskustelu) 27. toukokuuta 2012 kello 17.54 (EEST)[vastaa]

Todennäköisesti; en ihan äkkiseltään keksi syytä miksi ei voisi. (Artikkelitoiveille on oma sivunsa Wikipedia:Artikkelitoiveet.) --Jmk (keskustelu) 29. toukokuuta 2012 kello 10.17 (EEST)[vastaa]
Helpoiten toiveet toteutuu, kun kirjoittaa itse siitä artikkelin. --Stryn (keskustelu) 2. kesäkuuta 2012 kello 15.33 (EEST)[vastaa]

Worms Reloaded[muokkaa wikitekstiä]

Latasin Steamin kautta Worms Reloaded pelin koneelle, mutta en saa Single Player toimintoa toimimaan! Se kohta on harmaana, kun taas muut kohdat ovat keltaisina. Mitä minun pitää tehdä, jotta saan Single Player toiminnon toimimaan? Selostakaa ihan alusta saakka.--Kruununoksa (keskustelu) 2. kesäkuuta 2012 kello 15.28 (EEST)[vastaa]

Ostitko vai latasitko ilmaiseksi? Tämän perusteella ilmaisversion ladanneet eivät voi pelata yksinpeliä. Mikäli taas olet pelin ostanut ja kohta näkyy harmaana, niin kyseinen bugi pitäisi korjaantua käynnistämällä Steam uudelleen. 91.155.208.42 2. kesäkuuta 2012 kello 16.03 (EEST)[vastaa]

Nyt en voi pelata multiplayeriäkään! Ja kyseessä on pelin ilmaisversio. Koko peli vaikuttaa olevan täysin buginen!--Kruununoksa (keskustelu) 2. kesäkuuta 2012 kello 16.19 (EEST)[vastaa]

Auringonpimennyksen vaikutus maan valaistukseen[muokkaa wikitekstiä]

Tuleeko täydellisen auringonpimennyksen aikaan tosiaan yhtä pimeää kuin yöaikaan? Monissa kuvissa näkyy selvästi auringon valonnsäteet kuun ympärillä. Entä vaikuttaako osittainen pimennys (esim [19]) valaistukseen juuri ollenkaan? 88.113.124.190 4. kesäkuuta 2012 kello 00.03 (EEST)[vastaa]

Sanoisin näin käytännössä nähneenä, että täydellisen auringonpimennyksen aikana ei tule aivan niin pimeää kuin pimeimpään yöaikaan, mutta esim. kirkkaimmat tähdet erottuvat taivaalla. Osittaiset auringonpimennykset ei vaikuta valaistukseen juuri mitään.--IA (keskustelu) 4. kesäkuuta 2012 kello 00.19 (EEST)[vastaa]
Havainnoin vuoden 1990 täydellistä auringonpimennystä heinäkuisen aamuyön tiheässä sumussa, jolloin pimennyksen saattoi päätellä vain valaistuksen muutoksesta. Täydellisen vaiheen alkaessa oli kuin joku olisi vääntänyt himmentimestä, ja koirat, joita ympärillä oli paljon, lakkasivat haukkumasta. Muutaman minuutin kuluttua valaistus palasi taas normaalin tuntuiseksi ja koiratkin alkoivat käyttäytyä normaalisti. Silti siis pimennys jatkui osittaisena vielä toista tuntia, mutta sitä ei käytännössä huomannut.--LemonKing (keskustelu) 5. kesäkuuta 2012 kello 09.22 (EEST)[vastaa]

Yhdistyneen kuningaskunnan monarkin valta[muokkaa wikitekstiä]

Onko Yhdistyneen kuningaskunnan monarkilla enää ollenkaan valtaa? 212.226.67.29 28. toukokuuta 2012 kello 23.16 (EEST)[vastaa]

On. Eräs edelleen voimassa oleva hyvin tärkeä valtaoikeus on valita maalle pääministeri sellaisessa tapauksessa, jossa kukaan ehdokas ei tunnu saavan parlamentissa tarpeeksi tukea taakseen. Kun kaikki muut keinot on käytetty, kuningatar voi päättää, kenet hän nimittää. Tällainen tapahtui muistaakseni viimeksi 1970-luvulla, ja tietoa tästä löytyy varmasti englanninkielisestä wikipediasta. --Pxos (keskustelu) 28. toukokuuta 2012 kello 23.34 (EEST)[vastaa]
Lisäys. Televisiodokumentin mukaan kylmän sodan aikana Britanniassa varauduttiin ydinhyökkäykseen eli koko hallituksen ja parlamentin tuhoutumiseen siten, että kuningatar olisi viety turvaan salaiseen paikkaan, jotta hän kykenisi kriisitilanteessa nimittämään maalle uuden pääministerin, jos koko hallintojärjestelmä olisi muutoin tuhoutunut. --Pxos (keskustelu) 28. toukokuuta 2012 kello 23.45 (EEST)[vastaa]
Eikä varmaan kannata unohtaa, että monarkki tapaa pääministerin säännöllisesti luottamuksellisten keskutelujen merkeissä. Nykyisellä monarkilla on kokemusta kymmenestä pääministeristä alkaen Winston Churchillistä. -Htm (keskustelu) 28. toukokuuta 2012 kello 23.58 (EEST)[vastaa]

Lisäkysymystä: Onko Yhdistyneessä kuningaskunnassa saanut merkittävää kannatusta idea muuttaa vallanperimysjärjestys sukupuolesta riippumattomaksi? Onko Elisabet II ottanut asiaan kantaa? 212.226.67.30 29. toukokuuta 2012 kello 04.10 (EEST)[vastaa]

Britanniassa siis nainen on vasta toissijainen kruununperijä? No, välitöntä tarvetta muutokselle ei ole, koska kaksi seuraavaa kuningasta on jo tiedossa, jos ei ihmeitä satu. Toisaalta, mistäs sen tietää, jos vaikka Charles tipahtaa välistä pois. Kuninkaallisila muuten ei ole britanniassa äänioikeutta. Tämä koskee myös tuoreinta kuninkaallista, herttuatar Catherinea. --EsaL-74 (keskustelu) 31. toukokuuta 2012 kello 21.53 (EEST)[vastaa]
En tiedä kansan mielipiteestä, mutta 2011 Kansainyhteisön valtionpäiden kokouksessa päätettiin muuttaa juuri mainitsemiasi kruununperimyssääntöjä. Aikataulu asialle on vielä auki, mutta selkiytynee seuraavassa kokouksessa 2013. --101090ABC (keskustelu) 15. kesäkuuta 2012 kello 17.24 (EEST)[vastaa]

Voileivistä[muokkaa wikitekstiä]

Muutin artikkelin voileipä interwiki-linkin englanninkieliseen Wikipediaan artikkeliin en:open sandwich artikkelin en:sandwich sijaan, koska minun mielestäni "open sandwich" vastaa enemmän suomalaista voileipää kuin "sandwich", jossa on yleensä aina kaksi leipäviipaletta, mitä taas suomalaisissa voileivissä ei yleensä ole. Sitäpaitsi ruotsinkielinen artikkeli sv:smörgås linkitti siihen jo valmiiksi. Mutta nyt sitten luin englanninkielisestä Wikipediasta artikkelin en:butterbrot ja huomasin (ainakin ensimmäisen kuvan perusteella) että tämähän on käytännössä täysin sama kuin suomalainen voileipä. Ja siihen on vielä linkki vironkielisen Wikipedian artikkelista et:võileib. Pitäisikö siis voileipä-artikkelin interwiki-linkki siirtää sinne? JIP (keskustelu) 13. kesäkuuta 2012 kello 22.55 (EEST)[vastaa]

Viittaus artikkeliin open sandwich on varmaan ihan hyvä, mutta open sandwich / butterbrot -kysymys on aikas kimurantti. Open sandwich ja butterbrot aiotaan mahdollisesti yhdistää en-Wikipediassa, joten kannattaneeko tuota tällä hetkellä säätää enempää.
Niitä on "aiottu mahdollisesti yhdistää" viimeiset vajaat kaksi vuotta. Ymmärrän kyllä, että kyseinen homma on aika vaikea, koska kummassakin artikkelissa on aika paljon tekstiä. Ja sitä paitsi aika iso osa artikkelin butterbrot tekstiä viittaa nimen omaan saksalaiseen kulttuuriin, eikä voileipiin yleensä. Tällä hetkellä tosin näen, että linkitys artikkeliin open sandwich on ihan kelvollinen. JIP (keskustelu) 14. kesäkuuta 2012 kello 00.05 (EEST)[vastaa]
Tällaisissa ristiriitaisissa tilanteissa interwiki-linkeissä muuten sähläävät automaattisesti botit vielä välissä, jos niitä ei kielletä erityisellä merkinnällä sotkeutumasta asiaan. Todennäköisesti ristiriidan takia botit säätävät linkityksiä vielä edestakaisin... --Aulis Eskola (keskustelu) 13. kesäkuuta 2012 kello 23.27 (EEST)[vastaa]
Huomasin tämän asian englanninkielisessä Wikipediassa syksyllä 2010, kun monta yksittäisistä Transformers-hahmoista kertovaa artikkelia yhdistettiin lista-artikkeleihin. Botit luulivat että nämä hahmot oli uudelleennimetty listoiksi, ja päivittivät sitten interwiki-linkkejä muunkielisiin artikkeleihin kyseisistä hahmoista, ja ne piti käsin poistaa. Mutta tässä voileipäartikkelissa en ole sitä huomannut, tekemäni muutokset artikkeliin voileipä, en:sandwich, en:open sandwich ja sv:smörgås ovat saaneet olla ihan rauhassa. JIP (keskustelu) 14. kesäkuuta 2012 kello 00.05 (EEST)[vastaa]
Pitäisi säätää jokin wikienvälinen botinhidastin tällaisia tapauksia varten,. Itse aikoinaan kerkesin juuri manuaalisesti erotella artikkelit sillien suvusta ja lajista erikseen kaikissa kieliversioissa, mutta nykyään se ei onnistuisi. --Höyhens (keskustelu) 17. kesäkuuta 2012 kello 00.15 (EEST)[vastaa]

Exif ja kuvankäsittely[muokkaa wikitekstiä]

Osaatteko suositella jotain kuvankäsitelyohjelmaa joka ei poista Exif-tietoja kun kuvaa on muokattu. Gimpissä (2.8) näytti ainakin Exif-tiedot poistuvan, vaikka siellä on valittavana kohta joka jättää Exif-tiedot. –Makele-90 (keskustelu) 17. kesäkuuta 2012 kello 22.31 (EEST)[vastaa]

Kuvankäsittelyohjelma Microsoft Office Picture Manager säilyttää tiedot. Sillä ei tosin saa tehdyksi kaikkea sellaista mitä esimerkiksi Gimpillä saa. Myös Paint.NET [20] jättää tiedot kuvaan, äskeisen kokeiluni perusteella. Tämä ohjelma on siis ilmainen ja näkyy nyt olevan saatavilla suomeksikin, mikä varmasti monella helpottaa työtä kun ei tarvitse ihmetellä toimintojen merkitystä. --Abc10 (keskustelu) 19. kesäkuuta 2012 kello 15.24 (EEST)[vastaa]
Jos kysytään näin yleisesti mitä suositellaan, niin Photoshop Lightroom, Photoshop ja Paint shop pro. Picasakin taitaa jättää. Jännää että Gimp tekee tuon. Miten tallennat? Tallennatko samalla nimellä vai eri? Ja mikä kuvamuoto kyseessä. Linnea (keskustelu) 23. kesäkuuta 2012 kello 00.01 (EEST)[vastaa]