Poisto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Poisto tarkoittaa laskentatoimessa pitkävaikutteisen tuotannontekijän hankintamenon kirjaamista kuluiksi vaikutusaikanaan. Poisto on arvonvähennys, jolla otetaan huomioon omaisuuden kuluminen ja tekninen vanheneminen[1]. Kirjanpidossa poistoja tehdään tilikausittain. Suomessa poistojen tekeminen on lakisääteistä.

Poistoja tehdään sellaisesta omaisuudesta, joka kerryttää tai säilyttää tuloa usean tilikauden aikana. Tällaista omaisuutta ovat esimerkiksi rakennukset ja laitteet. Koska hankinnasta on taloudellista hyötyä pidemmän aikaa, sen hintaa ei heti kirjata kokonaan vuosikuluksi toisin kuin lyhytvaikutteisten menojen kohdalla.

Poistamaton hankintameno[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poistot tehdään poistamattomasta hankintamenosta. Poistamattomalla hankintamenolla tarkoitetaan sitä osaa omaisuuden hankkimiseen käytetystä rahasta, joka on aiempien poistojen jälkeen vielä jäljellä.[1] Poistamaton hankintameno pienenee ajan myötä.

Poistomenetelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Degressiivinen poisto tarkoittaa poistomenetelmiä, joissa poisto alenee asteittain. Degressiivisissä menetelmissä poistot tehdään etupainotteisesti.[1]

  • Menojäännöspoisto tarkoittaa degressiivistä poistomenetelmää, jossa poisto on kiinteä prosenttiosuus vielä poistamattomasta hankintamenosta.[1] Poistoprosentti pysyy samana, mutta poistettava rahasumma pienenee ajan mittaan. Menojäännöspoistossa omaisuuden kirjanpitoarvo ei koskaan laske nollaan.

Tasapoisto tarkoittaa poistomenetelmää, jossa omaisuus poistetaan tietyn ajan kuluessa kiintein rahasummin.[1] Kun poistamaton hankintameno laskee nollaan, omaisuus on kokonaan poistettu ja tasapoistot loppuvat.

Progressiivinen poisto tarkoittaa poistomenetelmää, jossa poistot kasvavat asteittain.[1]

  • Annuiteettipoisto on progressiivinen poistomenetelmää, jossa poistot ja korot sisältävä vuosiannuiteetti pysyy vakiona. Poistojen osuus kohoaa vuosittain ja korkojen osuus vastaavasti laskee, kun pääoma pienenee.[1]

Poistot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poistoaika ja poistoerät määritellään tuotannontekijän taloudellisen pitoajan mukaan. Tavallisia poistettavia tuotannontekijöitä ovat koneet/laitteet, rakennukset sekä rakennelmat. Lisäksi hiekkakuopista ja vastaavista voidaan tehdä substanssipoistoja raaka-aineen kulumisen mukaan. Tuotannontekijöille voidaan määritellä suunnitelman mukaiset poistot eli niin sanotut sumupoistot, jotka voidaan tehdä tasapoistoin tai poistoina menojäännöksestä. Elinkeinoverolaissa määritellään lisäksi niin sanotut EVL-maksimit, joita käyttämällä voidaan poistaa tilikauden aikana enemmän kuin suunnitelman mukaiset poistot. Tästä syntyy tuloslaskelmaan poistoeron muutos ja taselaskelmaan kertynyt poistoero eli kumulatiivinen poistoero.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Taloustiedon taloussanasto, Taloustieto r.y. 1987, ISBN 951-628-145-1. Hakusanat poistamaton hankintameno, poisto, poistomenetelmät.