Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto34

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Henkilömallineiden järkeistys

Tehdään järkeistys urheilumallineiden osalta erikseen --Agony (403) 24. marraskuuta 2008 kello 13.03 (EET)

Otin nyt vihdoin ja viimein "urakaksi" henkilömallineiden järkeistyksen, mutta ennen suuria muutoksia aihe on varmaankin syytä käsitellä kahvihuoneella. Tarkoitus olisi siis karkeasti ottaen seuraava:

1. Riittävän pohjamallineen luonti {{Henkilö}} tilalle
2. Tarpeettomien henkilömallineiden käytöstä poisto
3. Tarpeellisten henkilömallineiden korjaaminen uudelle pohjamallineelle
4. Mahdolliset korjaukset artikkeleihin.

Kohta 1: Olen luonut peruspohjan {{Henkilö/pohja}} alle joka hoitaa seuraavia perustietoja: nimi, kuva, kuvateksti, koko nimi, syntymäaika ja -paikka, kuolinaika ja -paikka, kansallisuus, ammatti ja kotisivu. Lisäksi malline tarjoilee lisäkenttäkohdan muut tiedot sekä mahdollisuuden muuttaa ja lisätä aiheesta muualla alle tietorivejä.

Kohta 2: Oheiset mallineet on nyt henkilömallineluokassa tai sen alaluokassa:

• Malline:Astronautti
• Malline:Diktaattori
• Malline:Euroviisuedustaja (korvaava: Malline:Muusikko)
• Malline:Filosofi (korvaava: Malline:Tieteilijä)
• Malline:Henkilö ?
• Malline:Ison-Britannian kuninkaallisen perheen jäsen ?
• Malline:Jääkäri (korvaava: Malline:Sotilas)
• Malline:Kirjailija
• Malline:Kitaristi (korvaava: Malline:Muusikko)
• Malline:Kuvitteellinen henkilö
• Malline:Miljardööri
• Malline:Muusikko
• Malline:Näyttelijä
• Malline:Poliitikko
• Malline:Pornonäyttelijä (korvaava: Malline:Näyttelijä)
• Malline:Sotilas
• Malline:Sotilashenkilö (korvaava: Malline:Sotilas)
• Malline:Taiteilija
• Malline:Tieteilijä
• Malline:Tietolaatikko:Paavi
• Malline:Transformers (korvaava: Malline:Kuvitteellinen henkilö)
• Malline:Valtionjohto (korvaava: Malline:Poliitikko)
• Malline:Viranhaltija

Olen listasta yliviivannut ne mallineet jotka pitäisi mielestäni korvata suluissa olevilla mallineilla ja ?-merkillä merkannut ne, joita ei tulisi käyttää mutta joille en keksinyt korvaavaa mallinetta.

Kohta 3: Jos/kun päästään sopuun mitkä on tarpeellisia, mitkä ei, tultaisiin mallineet korvaamaan pohjamallineella (kuten esimerkissä {{Henkilö/kirjailija}})

Kohta 4: Voidaan hoitaa suurimmaksi osaksi boteilla.

Mielipiteitä? --Agony (403) 23. marraskuuta 2008 kello 14.32 (EET)

{{Valtionjohto}} on ainakin paljon laajempi kun {{Poliitikko}}. Mallinetta käytettään mm. antiikin hallitsijoiden sivuilla. Eli yhdistetään mieluimmin toisin päin. Paavi ja diktaattori-mallineet voi varmasti yhdistää näihin. -- Jniemenmaa 23. marraskuuta 2008 kello 15.14 (EET)

Käy ihan mainiosti. --Agony (403) 23. marraskuuta 2008 kello 15.37 (EET)

Miljardööri vaikuttaa vähän erikoiselta mallineelta. Minkä maan rahayksiköstä on kyse? --Ulrika 23. marraskuuta 2008 kello 15.23 (EET)

Hyvä huomio, mutta en mielelläni laittaisi tilalle {{Henkilö}} (josta olisi tarkoitus saada se pohjamalline). --Agony (403) 23. marraskuuta 2008 kello 15.37 (EET)

Miten olisi "liikemies"? – Kuohatti 25. marraskuuta 2008 kello 16.20 (EET)

Tuo ole välttämättä mahdollinen nimi, koska eräillä on paljon mies-loppuisia nimiä vastaan. Muuten ihan oiva nimi. -Prepost 25. marraskuuta 2008 kello 16.23 (EET)

Oikeastaanhan nimi on aika sama, koska se ei näy artikkeleissa ollenkaan. -Prepost 25. marraskuuta 2008 kello 17.31 (EET)

Liikemiehessä on kaksi vikaa (toinen siis jo yllä todettiin, tosin vähän ikävään sävyyn): Siihen en sovi minä eivätkä muutkaan miljardöörinaiset, ja jo sanana liikemies tuo mieleen sellaisen hämärän sutkin kutaleen.--Ulrika 25. marraskuuta 2008 kello 16.25 (EET)

Miljardööri voisi olla vaikka {{pohatta}}, jos on tarkoitus viitata omaisuuden määrään, ja {{talouselämän vaikuttaja}}, jos halutaan kertoa, mitä henkilö tekee. Toisaalta jos henkilö on ansainnut omaisuutensa olemalla kuninkaallinen, urheilija tai näyttelijä, näitä varten on omat mallineensa. Samulili 25. marraskuuta 2008 kello 17.12 (EET)

Miljardöörimalline kertoo perustietojen lisäksi henkilön omaisuuden määrän ja sen pitäisi myös kertoa yritysyhteyksistä, mutta tuo ominaisuus ei toimi. Mallinetta käytetään nimenomaan liikemiesten artikkeleissa. Onko liikemiehelle sujuvampaa synomyymia kuin "talouselämän vaikuttaja"? Talouselämän vaikuttaja olisi sukupuolineutraali, mutta kömpelö. – Kuohatti 25. marraskuuta 2008 kello 17.23 (EET)

Miksi urheilija-mallineet pitää yhdistää? Omilla mallineilla mallineeseen saadaan oleellisemmat tiedot vähemmällä puljaamisella. -- Piisamson 23. marraskuuta 2008 kello 15.23 (EET)

Epätäydellisen luettelon mukaan muuten on odotettavissa noin parisataa henkilömallinetta... Siksi yleispätevä {{Urheilija}} olisi parempi. --Agony (403) 23. marraskuuta 2008 kello 15.37 (EET)

Ei kai vaihtoehdot ole 1 tai 200. Riippuu tietysti vähän millaiseksi onnistut {{Urheilija}}-mallineen viilaamaan, mutta nähdäkseni ainakin erittäin paljon käytetyt täsmällisemmät urheilija-mallineet voidaan säästää. Urheilija-artikkeleita tekevät näppituntuman mukaan usein aloittelevat tai muuten ei-niin-vihkiytyneet käyttäjät, joten mallineen helppokäyttöisyys on myös eräs huomioitava seikka. Jos mallineille on käyttöä, onko niiden suuremmasta lukumäärästä jotain erityistä haittaa? Sinänsä veikkaan kyllä, että pelkästään urheilija-mallineen luonti vähentää tarvetta luoda jotakin {{Aikidon harrastaja}}-tyyppisiä mallineita. -- Piisamson 23. marraskuuta 2008 kello 15.46 (EET)

Samaa mieltä Piisamsonin kanssa. Esimerkiksi mallineilla jalkapalloilija ja tennispelaaja ei ole juuri mitään yhteistä keskenään. Jos kaikki lajit yhdistetään samaan mallineeseen, niin johan tulee melkoinen häkkyrä! Ainakin eniten käytetyt on mielestäni hyvää pitää entisellään. --Quinn 23. marraskuuta 2008 kello 17.31 (EET)

Me too. Vähän haiskahtaa siltä, että Agony on katsonut vain mallineiden nimiä mutta ei lainkaan sisältöä. Varsinkin tennispelaaja-malline on erittäin näppärä ja sisältää useita tietoja, joita ei tarvita missään muussa urheilulajissa. Joukkuepalloilijoiden mallineet ovat jo lähempänä toisiaan, mutta käyttökelpoisia lajispesifisiä kohtia niissäkin on ja sellaisia on turha raahata toisten lajien mallineissa mukana. --Lax 24. marraskuuta 2008 kello 10.44 (EET)

Heh, kyllä tuota on tullut katsottua kaikki henkilömallineet useampaankin kertaan läpi ja olen tietoinen tennispelaajan ja jääkiekkoilijamallineen erilaisuudesta. Mutta kertokaa rautalangasta miten jääkiekkoilija eroaa tennispelaajasta kun mallineessa listattaisiin:

1. Perustiedot (nimi, syntymäaika ja -paikka, kuolinaika ja -paikka, kuva, kansallisuus ja ammatti)
2. Fyysiset mitat (pituus, paino)
3. Mestaruudet ja voitot (vapaamuotoisina, esim. viisi tai kymmenen viimeisintä)
4. Kotisivu ja vielä mukaan vaikka yksi vapaamuotoinen ulkoisen linkin paikka mahdollista seuralinkkiä varten

En näe mitään syytä miksi jääkiekkoilijan tietoja ei voisi listata samalla mallineella kuin tennispelaajan tietoja. --Agony (403) 24. marraskuuta 2008 kello 11.06 (EET)

Kohta 3 on tässä olennaisin. Tennispelaaja-mallineessa on näppärästi valmiit paikat tietyille tärkeimmille kilpailuille, joita pelataan vain tenniksessä, ja rankingsijoitukselle, jollaista ei joukkuepeleissä noteerata yksittäisille pelaajille. Tenniksessä nuo ovat erittäin olennaisia asioita. Jos niitä ei ole mallineessa valmiina, ne pitää sinne joka kerta käsin kirjoittaa, mikä aiheuttaa turhaa, aikaa vievää lisätyötä urheilukirjoittajille (sanamuoto kopioitu kielenhuoltajien lukuisista kommenteista ;) ). Huomaat kyllä ilman rautalankaakin, mitä eroja niissä on. Jos tarkoituksesi on karsia nykyisistä mallineista runsaasti tietoa pois, niin en ymmärrä motiivejasi alkuunkaan. --Lax 24. marraskuuta 2008 kello 11.21 (EET)

En suoraan sanottuna tajua, mikä ongelma on siinä, jos muutamalla urheilulajilla on omat mallineensa. Eihän kaikkia voi mitenkään niputtaa samaan nippuun. Varsinkin yksilö- ja joukkuelajien mallineihin tulee luonnostaan aivan erilaisia tietoja. Yksilölajeissa esitellään tärkeimmät voitot tai esim. tenniksen tapauksessa Grand Slam -turnausten parhaat saavutukset, joukkuelajeissa seurat, pelatut ottelut, tehdyt maalit ym. Lisäksi esim. jääkiekkomallinetta on käytetty salibandypelaajien artikkeleissa, joten eivät ne rajoitu vain yhteen lajiin. Samoin jalkapallomallinetta on muistaakseni käytetty lentopalloartikkeleissa. Yleispätevän urheilijamallineen voi tietysti luoda, sitä voi käyttää varmaan 80 % lajeissa, mutta jos sadoissa tai tuhansissa artikkeleissa käytetyt mallineet tuhotaan, niin itku ei kyllä ole kaukana. --Quinn 24. marraskuuta 2008 kello 11.43 (EET)

Järkeistykseen kuuluu tietojen karsiminen, luonnollisesti. Se miksi mallineita pitää järkeistää johtuu taas siitä että mallineet tällä hetkellä kertoo melkolailla fanitussektorin kamaa (vasemman ja oikean silmän värin, hanskan merkin, päällä puskettujen korien lukumäärän, seipään pituuden ym. ym.) kun mielestäni mallineessa pitäisi kertoa ytimekkäästi se, miksi henkilö on merkittävä: "Urho Urheilija, seiväshyppääjä, syntynyt 3. Tammikuuta 1981 Imatra, pituus 202cm, paino 92kg, mestaruudet: SM-kulta 1999, SM-kulta 2002, EM-hopea 2004 ja MM-pronssi 2008, seura Imatran urheilijat (vertaa: "Urho Urheilija, seiväshyppääjä, syntynyt 3. Tammikuuta 1981 Imatra, Äiti Erja Urheilija (os. Härkönen), Isä Sepi Urheilija, sisarukset Into (2002), Elisa (1999) ja Kaarlo (1991), silmien väri ruskea, hiusten väri seepia, pituus 202cm, paino 92kg, mestaruudet...seura...pitää: äidin makaronilaatikko, Nightwish ja televisio-ohjelmista CSI, soittaa kitaraa kellaribändissä äkpekplää, inhoaa homejuustoa, ollut ulkomailla kuusi kertaa (joista kolmesti urheiluseuran mukana)..."). Ymmärrät varmaan pointin että kaikkea ei ole järkevä listata mallineessa. --Agony (403) 24. marraskuuta 2008 kello 11.45 (EET)

Missä ihmeen mallineessa moisia tietoja kerrotaan? --Quinn 24. marraskuuta 2008 kello 11.50 (EET)

Kärjistetysti kävin poimimassa eri mallineiden "erikoisuuksista", luojalle kiitos yksikään malline ei vielä ole räjähtänyt tuohon pisteeseen. Entä jos vaihtoehtoja olisi kolme: {{Urheilija}}, {{Joukkueurheilija}} ja {{Moottoriurheilija}}? Pystyisikö noilla elämään siten että {{Jääkiekkoilija}}, {{Jalkapalloilija}} ym. voitaisiin luopua? --Agony (403) 24. marraskuuta 2008 kello 11.57 (EET)

Onhan niitä. Ensiksi karsittavien joukossa on silmien väri, uskonto ym. (joka meikäläisessä kulttuurissa ei kuulu korostettaviin asioihin) tarpeettomat tiedot.--Ulrika 24. marraskuuta 2008 kello 12.01 (EET)

Tehdään järkeistys urheilumallineiden osalta erikseen (anteeksi toisto). --Agony (403) 24. marraskuuta 2008 kello 13.03 (EET)

Olemme varmaan yhtä mieltä siitä, että urheilumallineisiin eivät kuulu silmien väri, uskonto, mieliruoka, suosikkibändi, ymv. Ne voinee siis ilman sen suurempaa kohua poistaa. Sen sijaan moisten, yllä keskustellun perusteella spekulatiivisten mallineominaisuuksien mahdollinen olemassaolo ei ole mikään syy korvata useita eri lajien mallineita yhdellä yleisellä mallineella ja järkeistys-sanan käyttö sen yhteydessä on absurdia ja pistää taas kerran miettimään joidenkin ylläpitäjien harkintakykyä. Mutta koska eri alojen mallinekeskustelu tuntuu kovasti eriytyneen, niin jatkot vaikkapa Urheiluprojektin keskustelusivulla. --Lax 24. marraskuuta 2008 kello 14.43 (EET)

Niin, piti kysymän mielipidettä tuosta taiteilijasta. Listassa näyttää olevan mallineet näyttelijä, muusikko, kirjailija. --Kulttuurinavigaattori 23. marraskuuta 2008 kello 17.21 (EET)

Siitähän käytiin k-änkyrän k-miehen kanssa ankara taistelu taiteilijamatrikkelimallineen yhteydessä. On varsin tavallista että taiteilijalla viitataan kuvataiteilijaan. Jos halutaan puhua kirjailijasta, säveltäjästä, muusikosta, ne määritellään erikseen. Mutta tässä en pistäankarasti hanttiin ,koska teksti ei tule artikkelisivulle näkyviin. Matrikkeliasiassa oli kyse siitä, että mallineen näkyvästä tekstistä olisi tullut turhan pitkä ja ym.-syitäkin oli. --Ulrika 23. marraskuuta 2008 kello 17.28 (EET)

Aattelin van Ingman Bergmania, Aki Kaurismäkeä, John Hustonia, Kyllikki Salmenhaaraa, Birger Kaipiaista, Tapio Wirkkalaa ja Alvar Aaltoa. Onko tarkoituksena, että mallineet kertovat henkilöstä vai siitä mitä he tekevät/ovat tehneet ja onko tarkoituksena laatia mahdollisimman kattava henkilömallinegalleria vai että mallineita keksitään näiden lisäksi sitten myöhemmin, kun aihetta ilmaantuu? --Kulttuurinavigaattori 23. marraskuuta 2008 kello 18.13 (EET)

Taidan toistuvasti ymmärtää ajatuksenkulkusi väärin. Kannattaisin eri mallineita ainakin elokuvaohjaajille ja arkkitehdeille, jos ei niiden olemassaolosta ole suurempaa haittaa. Mitä haittaa siitä muuten on, että mallineita on erilaisia eri tarkoituksiin, esimerkiksi juuri eri taiteenaloille? --Ulrika 23. marraskuuta 2008 kello 22.10 (EET)

Ei minullakaan mitään sitä vastaan ole, että elokuvaohjaajat ja arkkitehdit saavat mallineensa. Aattelin vaan kysyä. Toisaalta esim. taideteollisuuden alat, teatteri ja elokuva-ala koostuvat useista pienistä (tosin suuremmista ja vanhemmista kuin astronautit) ammattiryhmistä... no se nähdään. Mallineessa kai pitäisi olla mainittu jokaiselle ryhmälle jotain tunnusomaista. Monialataiteilijat ovat asia erikseen, esim. Hannu Väisänen näyttää olevan kirjailijamallineella, mutta mitäs siitä. Kysyisin vielä tuosta, että onko Wikipedian henkilöartikkeleissa mielestänne tarkoitus kertoa henkilöstä itsestään vai siitä, mitä hän on tehnyt/tekee? Tässä aloin pohtia asiaa erään toisen keskustelun puitteissa, mutta kai sen saa tässäkin yhteydessä esittää. Mitä ootte mieltä? --Kulttuurinavigaattori 23. marraskuuta 2008 kello 22.28 (EET)

Molemmista, tietenkin. Ihminenhän sen taiteen tekee. Vaikka on asiantuntijoita, joiden mielestä on typerää puhua ihmisestä, vain taide on tärkeää, se ei pidä paikkaansa. Totta kai kiinnostaa, millainen ihminen, miksi. Koko ihmiskunnan historiankirjoitus on sitä että yritetään kaivaa ihminen sieltä takaa ja kysytään, miksi. Ei ole erikseen työminää ja privaattiminää. Väisänen on kirjailijamallineella arvattavasti siksi, että kirjailijana hän päästää lähemmäksi, vaikka ikuisuusnäkökulmasta todennäköisesti sen merkitys on vähäisempi. --Ulrika 23. marraskuuta 2008 kello 23.16 (EET)

"Ison-Britannian kuninkaallisen perheen jäsen" > "Aristokraatti" tai "Aristokraattinen hallitsija". --Kulttuurinavigaattori 23. marraskuuta 2008 kello 18.16 (EET)

Malline:Sotilashenkilö on käytetympi kuin malline:sotilas. Mielestäni myös parempi ja käyttökelpoisempi kuin malline:sotilas. Yhdistäminen kannattaa tehdä siis varmaan toisin päin. Yleiselle mallineelle urheilija toivon kaikkea hyvää, mutta epäilen mahdollisuuksia. Muutenkin henkilömallineiden järkeistäminen on ihan kannatettava urakka. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 23. marraskuuta 2008 kello 21.52 (EET)

"Paavi" > "Uskonnollinen johtaja" ? --Kulttuurinavigaattori 23. marraskuuta 2008 kello 22.35 (EET)

Vielä yleisti henkilömallineita koskeva kommentti: Joissakin on lukenut kansalaisuus, toisissa kansallisuus, toivottavasti kaikkiin tulee yhdenmukaisesti ja ehkä mieluummin kansallisuus. --Ulrika 25. marraskuuta 2008 kello 14.45 (EET)

Pohjamalline tarjoaa tuon kaikkiin ja olin näköjään laittanut kansallisuus. --Agony (403) 25. marraskuuta 2008 kello 15.33 (EET)

Eikö kuitenkin mieluummin kansalaisuus? Sanat ovat hyvin samanlaisia ja helposti sekaantuvia, mutta olen ymmärtänyt, että kansallisuus viittaa etnisyyteen. Esim. Suomen kansalainen voi olla kansallisuudeltaan jotain täysin muuta. Tiettyyn valtioon liittyvää sidettähän tuolla mallineessa olevalla tiedolla kai pyritään ilmaisemaan. –Kooma (di algo) 25. marraskuuta 2008 kello 15.46 (EET)

Miten nyt omat pienet aivoni assosioivat ihan toisin päin? Olen kansallisuudeltani suomalainen vaikka olisi Kanadan kansalainen? EDIT: eikun juu, ihan sama ajatuksenjuoksu. Mutta onko tarkoituksenmukaista että jugoslavialaisen kirjailijan artikkelissa olisi kansalaisuutena Suomi kun IMO merkittävämpää olisi se että hän on kansallisuudeltaan jugoslavialainen. --Agony (403) 25. marraskuuta 2008 kello 15.52 (EET)

Tuota jugoslaviajuttua minäkin ajoin takaa, mutta toisaalta taas... eli joskus olisi parempi olla kansalaisuus. Tähän tarvittaisiin viisaita aivoja :) --Ulrika 25. marraskuuta 2008 kello 16.05 (EET)

Mniin - Arnold Schwarzenegger - itävaltalainen vai amerikkalainen? Kyllä kai molemmat ovat riittävän merkittäviä mainittaviksi, jos ne eivät ole sama. -- Piisamson 25. marraskuuta 2008 kello 16.40 (EET)

Onko tähänkin esitettävissä jokin "järkeistys"syy, että mallineessa eivät voi olla molemmat? Suurimpaan osaan artikkeleista kansallisuus jäisi tyhjäksi, mutta joillain neuvostoliittolaisilla, jugoilla tai maastamaahanmuuttajilla se olisi ihan perustavaa laatua olevaa tietoa. Tietenkin molempien kohtien olemassaolo houkuttelisi turhan päiten täyttämään molempiin kohtiin saman tiedon, mutta virheitä tulee varmaan silloinkin, jos mallineessa on vain toinen kohta, kun noiden kahden termin ero tuntuu olevan monille epäselvää. --Lax 25. marraskuuta 2008 kello 16.11 (EET)

Taas löytyi nokan naputtamista: keskusteluissa on usein oltu sitä mieltä että Britannia olisi kätevämpi ilman Isoa. Ei tule ainakaan taivutusongelmia. Olisi yhtenäisyyden vuoksi oltava kuninkaallisetkin pelkästään Britannian kuninkaallisia mallineen otsikossa, jos he kerran tarvitsevat oman mallineen. Vai riittäisikö yksi kuninkaallismalline kaikkien maiden kuninkaallisille perheille? --Ulrika 25. marraskuuta 2008 kello 16.09 (EET)

Britannian kuninkaallisperhe (ja varsinkin sen malline nykyisellään) eroaa aika vähän muista kuninkaallisperheistä. Ainoa lisää naputeltava asia olisi valtio. --Lax 25. marraskuuta 2008 kello 16.15 (EET)

Mallineet {{Kuvitteellinen henkilö}}, {{Sarjakuvahahmo}} ja {{Transformers}} voisi kaikki yhdistää. – Kuohatti 25. marraskuuta 2008 kello 17.37 (EET)

Malline:Henkilö/avaruuslentäjä

{{Henkilö/avaruuslentäjä}} on ehdotettu korvaaja mallineelle {{Avaruuslentäjä}}. --Agony (403) 24. marraskuuta 2008 kello 14.06 (EET)

Malline:Henkilö/kirjailija

{{Henkilö/kirjailija}} on ehdotettu korvaaja mallineelle {{Kirjailija}}. --Agony (403) 24. marraskuuta 2008 kello 14.08 (EET)

Mallineessa pitäisi kertoa olennaisimmat asiat ja enimmäispituus on kai johdannon pituus. Tämä alkaa olla aika pitkä malline, äkkiseltään en löytänyt yhtään kirjailija-artikkelia, jossa olisi yhtä pitkä johdanto kuin mitä tämä malline täydessä mitassaan on. Sukulaisuussuhteet ovat harvoin oleellisia henkilön käsittelyn kannalta (ja niiden joukossa on muitakin merkittäviä sukulaissuhteita, esim. sisarukset), joten jättäisin ne ainoastaan leipätekstiin. Kirjailijan saamat palkinnot voi vielä panna tietolaatikkoon, mutta että ehdokkuudet? Ehdokkuuksia ja palkintoja voi olla hyvinkin paljon, se että joku on ollut ehdolla ei ole näin oleellista tietoa. Äidinkieli on lisäksi monimutkaisempi juttu kuin yhdellä sanalla kuitattava. Henkilöllä voi olla useiden äidinkielien lisäksi useita kirjoituskieliä ja nämä voivat olla osittain eri kieliä kuin henkilön äidinkielet... Useimmilla henkilöillä äidinkieltä on tarpeetonta mainita, koska se on itsestäänselvyys (kansallisuus on jo kerrottu ylempänä), toisilla taas asia on monimutkainen tai antaa väärän käsityksen siitä, mikä teosten alkuperäiskieli on. Jättäisin siis sukulaisuussuhteet, palkintoehdokkuudet ja äidinkielen tietolaatikosta pois. – Kuohatti 24. marraskuuta 2008 kello 17.38 (EET)

Pyrin alkuvaiheessa olemaan mahdollisimman uskollinen alkuperämallineelle, siitä siis pituus. Kannatan itsekin sukulaissuhteiden poistoa mutta kerääntyykö ehdokkuuksia tosiaan niin monta yhdelle kirjailijalle? --Agony (403) 24. marraskuuta 2008 kello 17.45 (EET)

Kyllä ehdokkuuksia voi kertyä. Ajattele vaikkapa vain Finlandia-palkintoa. Siellä pyörii ehdokkaina samoja nimiä vuodesta toiseen. Ehdottaisin ehdokkuuksia leipätekstiin tai sinne luetteloon, kuten Kuohatti. Kaikki ehdokkuudet eivät edes mielestäni ole merkittäviä. Tulee mieleen muuten missikisojen perintöprinsessat. --Ulrika 25. marraskuuta 2008 kello 14.41 (EET)

Kieliongelmaa varten voisi käyttää alaviitteet-kohtaa, joka löytyy ainakin tieteilijä-mallineesta. --qWerk 24. marraskuuta 2008 kello 17.49 (EET)

Alaviite on hyvä idea. Ja kyllä 1900-luvun kirjailijoille kaiken maailman ehdokkuuksia kasaantuu, sitä on kaikenlaisia palkintoja Suomi täynnä. Eli joidenkin kohdalla pitäisi alkaa kuitenkin miettiä, että mitkä ehdokkuudet ovat kaikista olennaisimpia, jolloin herännee kysymys, että kannattaisiko ehdokkuudet käsitellä kuitenkin leipätekstissä tai artikkelin loppuun sijoitettavassa luettelossa. – Kuohatti 24. marraskuuta 2008 kello 18.36 (EET)

Yritin etsiä joltakin kirjailijalta täydellistä palkintoehdokkuusluetteloa, mutta en löytänyt. Joka tapauksessa joillakin kirjailijoilla pitää miettiä jo sitä, mitä palkintoja mallineeseen laitetaan, esim. Laila Hirvisaari ilmoittaa saaneensa kaksitoista palkintoa. Luulisin myös Paasilinnan Arton saaneen jo palkintoja saati sitten ehdokkuuksia (Suomen lisäksi ulkomailta) niin paljon, ettei niitäkään viitsi kaikkia tietolaatikkoon tunkea. Tällaisissa tapauksissa panisin pelkät palkinnot ja luettelisin ehdokkuudet leipätekstissä. Jos taas kirjailija ei ole saanut muita tunnustuksia kuin muutaman ehdokkuuden, maininta leipätekstissä riittänee, tunnustukset eivät silloin ole niin merkittävä asia. – Kuohatti 24. marraskuuta 2008 kello 21.52 (EET)

Otin sukulaissuhteet pois ja lisäsin alaviitteet. --Agony (403) 25. marraskuuta 2008 kello 08.59 (EET)

Hyvä. Salanimi on kadonnut mallineesta, voisiko sen lisätä? Pitäisi myös päättää, kumpaa muotoa käytämme, debyyttiteos vai ensiteos. Olemme näköjään ennenkin suosineet kotoisempaa ensi-muotoa [1] [2], joten ehkä parametrin nimi kannattaisi muuttaa sen mukaiseksi. Ja miksi "ensiteokset", yleensä ensiksi julkaistaan vain yksi teos? Parametrin "ammatit" voisi muuttaa sopusuhtaiseksi tulostuvan tekstin (vaiko toisinpäin?) kanssa, siis muotoon "ammatti". – Kuohatti 25. marraskuuta 2008 kello 10.34 (EET)

Lisätty ja parametrien nimet päivitetty. Vanhat parametrit toimii yhä että saadaan mahdollisimman kivuton siirtyminen uuteen mallineeseen. --Agony (403) 25. marraskuuta 2008 kello 13.57 (EET)

Esikoisteos on perinteinen käsite, mutta jos se halutaan lyhentää ensiteokseksi, ei kai siitä mitään haittaa ole, mutta debyytti: ei, ei.--Ulrika 25. marraskuuta 2008 kello 14.41 (EET)

Sitten toinen juttu "kirjallinen liike" on ilmaus, jota olen yrittänyt ennenkin saada pois. Sellaista ei käytetä taiteissa, vaan käypä ilmaus on "kirjallinen suuntaus". Muissakin taiteenlajeissa, musiikissa, kuvataiteissa, puhutaan suuntauksista. Ei kukaan realismia sano liikkeeksi. Liike on aina jotenkin yhtenäinen, siihen sitoudutaan. Englannin movement tarkoittaa molempia. Metatekstien käääntämisessä pitäisi olla hirmu tarkka, ettei tule korjaamattomia tylsiä käännöksiä. Sellaisia tulee aika ajoin vastaan, eikä rivikäyttäjä voi niitä korjailla ja mallineissa ei näköjään kukaan voi muuten kuin suurempien remonttien yhteydessä.--Ulrika 25. marraskuuta 2008 kello 14.41 (EET)

Ei meiltä bitit lopu, vaihdoin esikoisteokseksi ja korjasin liike -> suuntaus. --Agony (403) 25. marraskuuta 2008 kello 15.36 (EET)

Kumpi tieto on tärkempi: kirjailijan kansalaisuus (eli mihin valtioon henkilö kuuluu, ei mihin kansaan hän kuuluu (kansallisuus), koska siitä tiedosta ei ole hyviä merkkejä) vai tuotannon kieli? Jos äidinkieli eroaa tuotannon, pitää laittaa äidinkielikin laatikkoon. (Tiedän, että voi olla vaikeaa määritellä äidinkieltä.) --Per W 27. joulukuuta 2008 kello 23.00 (EET)

Malline:Henkilö/sotilashenkilö

{{Henkilö/sotilashenkilö}} on ehdotettu korvaaja mallineille {{Sotilashenkilö}}, {{Sotilas}} ja {{Jääkäri}}. --Agony (403) 24. marraskuuta 2008 kello 16.01 (EET)

Nimeksi riittää kai pelkkä {{Henkilö/sotilas}}? – Kuohatti 24. marraskuuta 2008 kello 17.38 (EET)

Olisin kuitenkin sotilashenkilön kannalla, yleisesti tulkitaan sotilas == sodassa sotinut, sotilashenkilö == puolustusvoimien palveluksessa. --Agony (403) 24. marraskuuta 2008 kello 17.42 (EET)

No sitten, ajattelin vain että tuntuu kummalta mainita sana "henkilö" kaksi kertaa. – Kuohatti 24. marraskuuta 2008 kello 18.36 (EET)

En käyttäisi tätä mallinetta kuin selkeästi sotilaina uraa luoneille. Suurin osa tavallisista veteraaneista on ansioitunut paljon enemmän muilla elämän aloilla, joten heidän esittelynsä ensisijaisesti sotilaina vääristää henkilökuvaa. Itse muuten, Agony, tulkitsisin niin, että veteraani=sodassa sotinut, sotilas=univormua kantava. Kun itse lähden parin viikon päästä kertausharjoitukseen, tulee minusta sotilas, kun luovutan sotilaspassin pois. Kun saan sen harjoituksen päätyttyä takaisin, lakkaan olemasta sotilas. --M. Porcius Cato 25. marraskuuta 2008 kello 17.25 (EET)

Tämä olisi toiveissa myös muissa henkilömallineissa: jos henkilö on julkaissut yhden kirjan mutta takoo rahaa muusikkona, on toivottavaa että se muusikkomalline on sivulla kirjailijamallineen tilalla. Eli se mistä henkilö tunnetaan parhaiten olisi myös mallineen aiheena. Mallineen nimeä voidaan toki venkslata, sotilashenkilö (vaikka viittaakin SAHiin puolustusvoimissa ryynänneiden korvissa) on omasta mielestäni täsmällisin (ottamatta kantaa onko kyseinen henkilö vain rauhanajan palvellut vai myös sotiin joutunut) mutta mielipiteeni painoarvo on sama kuin muilla: yhden henkilön yksi mielipide. --Agony (403) 28. marraskuuta 2008 kello 17.52 (EET)

Sotilas on hyvä yleisnimitys. Jopa sisällissodan jääkärit menee sen alle lopulta, kun olivat ammattisotilaita sanan varsinaisessa merkityksessä. --Höyhens 30. marraskuuta 2008 kello 23.25 (EET)

Ainakin näissä tekemissäni jääkäriartikkeleissa olen törmännyt ongelmaan, mitä mallinnetta tulisi käytää ja sen takia en niitä ole käyttänyt, kun on todella vaikea määritellä mistä henkilö on tullut tunnetuksi. Onko se, että hän on ollut sotilas vai ison firman toimitusjohtaja tai sotias ja poliitikko tai sotilas ja opympiamitalisti ym. Vesteri 30. marraskuuta 2008 kello 23.45 (EET)

Yksi ratkaisu voisi olla täydentää jääkärimallinetta niin, että se kattaisi paremmin jääkärivaiheen jälkeisen elämän, tulipa jääkäristä sitten talvi- ja jatkosodissa joukkoja komentanut ammattisotilas tai siviilitoimija. Ulkoasu voisi olla muuten samanlainen kuin tarjolla oleva sotilashenkilö. Mallineen kannattaisi olla yleensäkin laaja ja vaihtoehtoja tarjoava. Muuten kannatan vanhojen mallineiden korvaamista tällä uudella tarjolla olevalla, sillä tässä on mukana mm. kauan kaipaamani kuvateksti. Lisänimen voisi vielä sisällyttää erikseen, "muut nimet" jääköön sitten vaikka koko nimelle. --Ukas 17. joulukuuta 2008 kello 19.27 (EET)

Malline:Henkilö/muusikko

{{Henkilö/muusikko}} on ehdotettu korvaaja mallineille {{Muusikko}}, {{Kitaristi}} ja {{Euroviisuedustaja}}. --Agony (403) 24. marraskuuta 2008 kello 17.02 (EET)

Onko jotain syytä, että uudesta mallineesta on poistettu vanhan muusikkomallineen ihan käyttökelpoiset tiedot "aktiivisena" ja "tyylilaji". --PtG 28. marraskuuta 2008 kello 15.22 (EET)

Rapatessa roiskuu, lisäsin. --Agony (403) 28. marraskuuta 2008 kello 15.29 (EET)

Malline:Henkilö/valtionjohto

Malline:Henkilö/valtionjohto {{Henkilö/valtionjohto}} on ehdotettu korvaaja mallineille {{Valtionjohto}}, {{Poliitikko}} ja {{Diktaattori}}. --Agony (403) 25. marraskuuta 2008 kello 10.03 (EET)

{{Henkilö/valtionjohto}} on kovin raskas ja pramea verrattuna {{Poliitikko}}-mallineeseen. Useimmat rivipoliitikot eivät ole "valtiojohtoa" eivätkä tarvitse niin paljoa parametrejä. -- Piisamson 30. marraskuuta 2008 kello 23.32 (EET)

Huoli pois, rivipoliitikolle riittää

{{Henkilö/valtionjohto
 | nimi = pekka poliitikko
 | syntymäpäivä = {{Syntymäaika ja ikä|1|1|1960}}
 | syntymäpaikka = [[Nöykkiö]]
 | väliotsikko = Poliitikko
 | eduskuntaryhmä = PolitiikkaPuolue
 | vaalipiiri = Uusimaa
 | kotipaikka = Nöykkiö
 | kotisivu = http://www.pekkapoliitikko.fi
 | linkin nimi = Pekka Poliitikon kotisivut
}}

Tulos on vieressä oleva tietolaatikko. Pakollisia parametreja on itse asiassa vain nimi ja joku seuraavista: arvonimi, syntymäaika, syntymäpaikka, kuolinaika tai kuolinpaikka. --Agony (403) 1. joulukuuta 2008 kello 15.17 (EET)

Tällaisen "version" voisi lisätä myös mallineen ohjeeseen, koska monet tuntuvat lisäävän mallineet kaikkine parametreinen artikkeliin, mikä ei aina ole perusteltua. -- Piisamson 7. joulukuuta 2008 kello 14.38 (EET)

Malline:Henkilö/tieteilijä

{{Henkilö/tieteilijä}} on ehdotettu korvaaja mallineille {{Tieteilijä}} ja {{Filosofi}}. --Agony (403) 26. marraskuuta 2008 kello 14.52 (EET)

Keskustelua siirretty yltä. – Kuohatti 26. marraskuuta 2008 kello 15.11 (EET)

Kun nyt tuli puheeksi, niin malline Tieteilijä on varmaan hyvä, mutta siinä käytetty sana "Tieteilijä" huono. Parempaa suomea olisi kai käyttää ersim. sanaa "tieteenharjoittaja".--Urjanhai 23. marraskuuta 2008 kello 15.30 (EET)

Voisi lisätä listaan mallineiden kielenhuollon myös. --Agony (403) 23. marraskuuta 2008 kello 15.37 (EET)

Jos olet tieteilijä, voisit ehkä perustella, miksi tieteenharjoittaja olisi parempi kuin lyhyt, ytimekäs ja varsin yleisesti käytetty tieteilijä. --Ulrika 23. marraskuuta 2008 kello 15.55 (EET)

En ole väittänyt olevani tieteilijä, eikä sillä pitäisi tässä olla merkitystä. En vain ole törmännyt sanaan yhdyssanojen ulkopuolella muualla kuin Wikipediassa, ja käsitykseni on ollut, että sana olisi suomen kielessä yleisesti käytössä vain yhdyssanojen loppuosana (kuten tähtitieteilijä, luonnontieteilijä, kirjallisuustieteilijä jne.). Samoin googlessa kärkiosumat sanalle "tieteilijä" näyttävät ohjaavan Wikipediaan, ja muut osumat vaikuttaisivat edustavan vapaampaa ja epämuodollisempaa kielenkäyttöä. Mutta voi olla että olen väärässäkin. Jos jollakin on sanakirjoja käsillä niin niistä ehkä löytyy lisätietoa.--Urjanhai 23. marraskuuta 2008 kello 16.16 (EET)

Aiheesta keskuteltiin 2007 Keskustelu mallineesta:Tieteilijä --Tappinen 23. marraskuuta 2008 kello 16.19 (EET)

Mietinkin juuri samaa, että olisiko sanan "tieteilijä" käytön perusteena ei-sukupuolineutraalin sanan "tiedemies" käytön välttäminen (mikä ilman muuta on oikea ja kannatettava pyrkimys), ja mallineen keskustelu ja historia osoittavatkin näköjään että juuri tästä on kysymys. Jolloin siis kysymys on itse asiassa se, voiko hyvän ja oikean asian edistämiseksi ottaa käyttöön neologismeja. Ehkä voikin. Ja kun "tieteenharjoittajakaan" ei ole kovin hyvä sana, vaan hiukan resentistisenä sopii vaan nykyaikaan, niin ehkä tuo tieteilijä juuri tätä sukupuolineutraaliuden taustaa vasten on neologisminakin hyväksyttävä, nyt kun sen taustan tietää, mutta vain tällä perusteella, koska muuten se on vielä vakiintumaton ilmaisu. Vai onko vielä muita näkökantoja?--Urjanhai 23. marraskuuta 2008 kello 16.45 (EET)

Mistä päättelet että se on neologismi? Jo Nykysuomen sanakirjassa (ilm. 1950-luvulla, sanasto lähinnä 1930-luvulta) se on, tosin siellä sitä pidettiin vanhentuneena. Jossakin vaiheessa sen vanhentuneisuus on hävinnyt ja Perussanakirjasta 1990-luvun alusta lähtien sitä ei enää luonnehdita vanhentuneeksi. --Ulrika 23. marraskuuta 2008 kello 17.00 (EET)

No, sitten se ehkä on ollut vain vähän käytetty, kun ei ole tullut muualla vastaan, ja hyvä jos yleistyy.--Urjanhai 23. marraskuuta 2008 kello 17.30 (EET)

Mielestäni "tieteilijä" on sopivin kaikista edellä esillä olleista vaihtoehdoista. Se on niitä sanoja, joka voi tuntua alkuun kummalta, mutta vakiintuu kyllä käytettäessä. --Kulttuurinavigaattori 23. marraskuuta 2008 kello 17.14 (EET)

Joo.--Urjanhai 23. marraskuuta 2008 kello 17.30 (EET)

Wikipedian tehtävänä ei ole vakiinnuttaa sanoja. Kun itse törmäsin aikoinaan luokkaan Luokka:Tieteilijät, niin luulin että se on tarkoitettu alkemisteille, ufologeille yms. --Otrfan 23. marraskuuta 2008 kello 17.31 (EET)

Mutta kun täytyy valita yksi ja olla johdonmukainen. --Kulttuurinavigaattori 23. marraskuuta 2008 kello 17.35 (EET)

Onko "tutkija" jotenkin merkittävästi eri termi? Ainakin nykypäivänä sitä käytetään paljon. --Harriv 23. marraskuuta 2008 kello 17.40 (EET)

Olen joskus miettinyt samaa. Mutta käyttäisinkö Albert Einsteinista sanaa tutkija? En. --Ulrika 23. marraskuuta 2008 kello 17.54 (EET)

Tutkija ehkä vähän liian yleinen ainakin verrattuna tieteilijään.

Ihan hyvin voisi. Toisaalta jos pitää kattaa joku nykypäivän lähes rivitutkija ja historiallinen ehkä maailman tunnetuin "nero", on vaikea löytää kattavaa yleistermiä. --Harriv 23. marraskuuta 2008 kello 22.12 (EET)

Ruotsinkielisessä wikissä näkyi olevan luokkanimenä "Forskare", kun englanninkielisessä oli "Scientist". Mutta kuten "tieteenharjoittaja" myös "tutkija" voi olla suomen kielessä hiukan resentistinen.--Urjanhai 24. marraskuuta 2008 kello 20.14 (EET)

(En kyllä tajua tätä äkkiä yleistynyttä resentismi-sanan käyttöä täällä wikipediassa.) En osaa sanoa onko tietelijä parempi vain huonompi kuin muut vaihtoehdot. Siinä on tietenkin vähän sellainen alkemistin maku, mutta meneehän se nyt, kun siihen on jo tottunut. Sen sijaan mitä tuohon henkilömalline-ehdotukseen tulee, siitä puuttuu alkuperäinen nimi omituisilla aakkosilla eli monilla tieteilijöillä on kiinalainen nimi tms., joten se pitäisi pystyä lykkäämään johonkin. Filosofien yhdistäminen tieteilijöihin on hyvä idea niin kauan kuin "koulukunta" tms. ei muutu pakolliseksi kentäksi. --Uvainio 27. marraskuuta 2008 kello 10.06 (EET)

Tieteilijän alkuperäinen nimi tulee kohtaan "Koko nimi". --Agony (403) 27. marraskuuta 2008 kello 10.25 (EET)

Miksi se koko nimi -kohta on tarpeen? Eikö alkuperäistä nimeä ja koko nimeä voisi laittaa mallineen otsikkoon, kuten nykyään? Tuleeko kohtaa koko nimi siis ensin koko nimi normaalikirjoituksella ja sitten alkuperäisessä muodossa? Vai miten se kohta toimii? --Uvainio 27. marraskuuta 2008 kello 20.14 (EET)

Eli parametri nimi on tarkoitettu suomenkielessä tunnetulle nimelle (esim. | nimi = Anania Širakatsi) ja parametri koko nimi (joka tukee alaspäin yhteensopivuuden vuoksi myös parametria tieteilijän alkuperäinen nimi) taas alkuperäiselle, koko nimelle (esim. | koko nimi = Անանիա Շիրակացի). Jos logiikka mättää, korjataan. --Agony (403) 28. marraskuuta 2008 kello 15.04 (EET)

Taidan olla vähän liian suostuttelualtis kuitenkin. Etenkin ruotsinkielisen artikkelin "Forskare"-termin ja suomenkielisen wikin ilmaisun "Tämä tieteenharjoittajasta kertova artikkeli on tynkä" perusteella myös termejä "tutkija" ja "tieteenharjoittaja" voisi arvioida tässä yhteydessä, mutta kun modernia tiedettä on ehditty harjoittaa jo satoja vuosia, niin sopisivatko ne esim. Isaac Newtoniin tai Albert Einsteiniin? Syypäitä sekaannukseen ovat tässä tietysti uudissanojen keksijät, jotka loivat sellaisia huonoja sanoja kuin "tiedemies" (vastineeksi esim. sanalle Scientist) ja kummallisia muotoja kuten "kirjailija", "tieteilijä" ja "opiskelija".--Urjanhai 29. marraskuuta 2008 kello 11.08 (EET)

Malline:Henkilö/paavi

Tämä kai voisi olla Henkilö:Uskonnollinen johtaja jolloin siihen menisi muitakin kuin katollisia paaveja. Tai sitten se voisi olla mallineessa Henkilö/poliitikko tai miten vaan halutaan. --Höyhens 1. joulukuuta 2008 kello 00.02 (EET)

"Paavi" > "Uskonnollinen johtaja" ? --Kulttuurinavigaattori 23. marraskuuta 2008 kello 22.35 (EET) --Kulttuurinavigaattori 1. joulukuuta 2008 kello 07.45 (EET)

Mallineiden nimet

Onko mallineiden nimet tarkoitus muuttaa/jättää muotoon "Henkilö/muusikko", vai onko kyse välivaiheen ratkaisusta? -- Piisamson 25. marraskuuta 2008 kello 16.49 (EET)

Nimet venkslataan kuntoon myös, tuo on yksi vaihtoehto (ja käytössä ainakin järkeistysvaiheessa) ja muita nimeämisehdotuksia voi ehdotella vaikka tässä viestiketjussa. --Agony (403) 25. marraskuuta 2008 kello 16.55 (EET)

Itse näkisin, että yksinkertaisemmat muodot kuten "Muusikko" ovat yleisesti ottaen parempia. Ehkä joihinkin "epämääräisempiin", kuten {{Henkilö/valtionjohto}} voisi tämän Henkilö/-etuliitteen jättää. -- Piisamson 25. marraskuuta 2008 kello 17.06 (EET)

Lääkkeiden kauppanimistä

Joissakin lääkkeitä koskevissa artikkeleissa mainitaan lääkkeiden kauppanimiä. Olen itse näitä poistellut, koska yleensä samalla lääkkeellä voi olla lukuisia kauppanimiä, ne vaihtelevat maittain ja lisäksi niitä tulee jatkuvasti lisää samalla kun uusia geneerisiä valmisteita tulee markkinoille. Mielestäni ei ole mitään syytä jättää artikkeliin joitain Suomessa käytössä olevia kauppanimiä, jotka usein ovat vielä erilaisia kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tunnetuin nimi. Esimerkkejä löytyy mm. artikkeleista Yhdistelmälääke ja Kolmiolääke. Joissain tapauksissa voi toki olla syytä tehdä uudelleenohjaus yleisimmästä kauppanimestä, esim. Viagra ja Diapam. Samoin lääkkeiden tablettikoot ja muut jatkuvasti vaihtuvat ominaisuudet eivät mielestäni kuulu tietosanakirjan artikkeliin. Mielipiteitä? --Hehkuviini 29. marraskuuta 2008 kello 02.08 (EET)

Melko samaa mieltä. Tablettikoot ym. kuuluvat tuotteen omille kotisivuille. Sen sijaan tunnetuista valmisteista voi mielestäni olla maininta. Esimerkiksi Disperin ja Diapam lienevät maallikoille tutumpia kuin asetyylisalisyylihappo ja diatsepaami. Yhdysvalloissa käytettäviä kauppanimiä taas voi katsella en.wikipediasta. Kumma kyllä asetyylisalisyyhappo ohjaa en.wikipediassa Aspiriniin eikä päinvastoin. Fi.Wikissäkin artikkelin päähuomio kohdistuu tähän yhteen tuotemerkkiin. Siivousta siis pitäisi tehdä. --Ulrika 29. marraskuuta 2008 kello 08.49 (EET)

Toi ei itse asiassa ole niin kumma, kun ainakin Aspirin on ollut patenttisuojassa niin kauan että siitä on tullut legendaarinen valmiste. --Höyhens 30. marraskuuta 2008 kello 23.58 (EET)

Kauppanimet on ihan hyvä olla lääkeaineesta kertovassa artikkelissa yhteenkirjoitettuna luettelona, koska usein juuri niiden perusteella etsitään tietoa. En ottaisi pois tuntemattomampiakaan. Rinnakkaisvalmisteet voivat olla lukijan kannalta kiinnostava tieto. Uudelleenohjauksiakin voi toki tehdä, mutta ne eivät näy itse artikkelissa. —B. Nuhanen 29. marraskuuta 2008 kello 19.48 (EET)

Katsos kun ongelma on se, että lääkkeiden kauppanimet ja pakkaus/tablettikoot muuttuvat jatkuvasti, jolloin tällaisia listoja ei kukaan pystyisi pitämään ajan tasalla. Esimerkkinä: simvastatiinia on tällä hetkellä pelkästään Suomessa markkinoilla 12 eri kauppanimellä, ibuprofeenia kahdeksalla ja diatsepaamiakin ainakin neljällä. Totta on että joissain tilanteissa voi olla syytä mainita tunnetut kauppanimet (Viagra tms), mutta mielestäni pääsääntöisesti lääkeartikkeleissa ei kannata lähteä sille linjalle, että lueteltaisiin rutiininomaisesti kauppanimiä. Lisäksi tuollaiset yhdistelmälääke -artikkelissa olevat kauppanimillä tehdyt lääkelistat eivät myöskään mielestäni kuulu tietosanakirjaan, esimerkit yhdistelmälääkkeistä voi tehdä lääkeaineiden nimillä. --Hehkuviini 30. marraskuuta 2008 kello 02.13 (EET)

Tunnet varmasti aiheen paremmin. Alati vaihtuva nippelitieto on hankalaa artikkelissa kuin artikkelissa. Pysyvämmästä infosta ei olisi haittaa. —B. Nuhanen 30. marraskuuta 2008 kello 11.44 (EET)

Oikeastaan suomenkielisessä ympäristössä käytössä olevista kauppanimistä voisi kaikista olla luettelomaininta, sehän ei vanhene. Pakkauskoot ja vahvuudet ovat mielestäni turhia. Tällä hetkellä byös duhaided --Höyhens 30. marraskuuta 2008 kello 23.58 (EET)

Olen kyllä pääosin samaa mieltä kuin Hehkuviini. Joistain kuuluisistä lääkkeistä voi olla kauppanimelläkin artikkeli, mutta pääosin uudelleenojhjaikset ja nimilistat geneerisen nimen artikkelissa riittävät.. Kemiallisia nimiä ei tarvinne kuin mainita kertaalleen. Sen verran toivottomia ne on opetella. Siis artikkelin Temesta (kauppanimi) voisi johtaa artikkeliin loratsepaami (geneerinen nimi) mutta siitä voi olla omakin artikkelinsa jos nimenomaan Temesta-valmisteesta löytyy tarpeeksi juttua merkittäväksi artikkeliksi. Mutta tämä koko hirvitys [[9-kloro-6-(2-chlorofenyl)-4-hydroksi-2,5-diatsabisyklo[5.4.0]undeka-5,8,10,12-tetraen-3-oni]] (kemiallinen nimi) menköön yhtenä mainintana ellei joku kemistifriikki tahdo siitä uo-sivua. --Höyhens 30. marraskuuta 2008 kello 16.23 (EET)

Kemistifriikki tekisi siitä uudelleenohjauksen, jos tekniikka sen mahdollistaisi. --MiPe ^(wikinät) 30. marraskuuta 2008 kello 19.36 (EET)

Eiks tolle hakasulkuasialle ole mitään kiertotietä tekniikassa? --Höyhens 30. marraskuuta 2008 kello 23.58 (EET)

En tiedä, mutta suomeksihan tuo on kai [[9-kloro-6-(2-klorofenyl)-4-hydroksi-2,5-diatsabisyklo[5.4.0]undeka-5,8,10,12-tetraen-3-oni]]. Pakko viilata nippeliä --albval (keskustelu) 9. joulukuuta 2008 kello 08.52 (EET)

Pakko viilata nippeliä vielä enemmän . Aineen suomenkielinen nimi on siis [[9-kloori-6-(2-kloorifenyyli)-4-hydroksi-2,5-diatsabisyklo[5.4.0]undeka-5,8,10,12-tetraen-3-oni]] --MiPe ^(wikinät) 9. joulukuuta 2008 kello 10.25 (EET)

Koskeeko kysymyksesi alkuperäisvalmisteiden nimiä? Vai rinnakkaisvalmisteiden nimiä? Vai molempia? Lääkeaineen alkuperäisvalmisteen nimi tulee ehdottomasti mainita, mieluimmin johdannossa lihavoituna. Geneeristen rinnakkaisvalmisteiden nimistä on tuskin tarpeen mainita muuta kuin yleisimmät Suomessa myytävät. -- Petri Krohn 17. joulukuuta 2008 kello 23.25 (EET)

Kysymys koskee molempia. Alkuperäisvalmisteella saattaa olla useampi nimi eri maissa; toisaalta eri muodoissa annosteltavilla valmisteilla saattaa olla eri nimet (esim. suonensisäisellä lääkkeellä voi olla eri nimi kuin suun kautta otettavalla, vaikka kyseessä on sama lääkeaine); toisaalta alkuperäislääke ei välttämättä ole enää edes myynnissä. Esimerkiksi ibuprofeenin alkuperäisnimi on Brufen, muissa maissa tunnetaan mm. nimillä Advil tai Nurofen (eikä Buranaa tietääkseni kaupata muualla kuin Suomessa), eli mikä näistä nimistä laitetaan johdantoon? Diatsepaamin alkuperäisnimi on Valium eikä Diapam. Joten olisin aika pidättyväinen noiden kauppanimien suhteen, eikä mielestäni mitään kategorisia "alkuperäisvalmisteen nimi tulee ehdottomasti mainita" -sääntöjä pidä ottaa käyttöön. Toki jos tietty kauppanimi on saanut itsessään julkisuutta (esim. Viagra), on se syytä mainita. --Hehkuviini 18. joulukuuta 2008 kello 02.15 (EET)

Lääkkeiden tuotenimiin pitää suhtautua niin kuin mihin tahansa kaupalliseen tuotteeseen, eli minkäänlaista ehdottomuussääntöä ei Wikipediaan ole kirjattu – eikä takuulla kirjatakaan.--Ulrika 18. joulukuuta 2008 kello 08.55 (EET)

Rivinvaihto allekirjoituksessa

Osaakos joku perustella mulle miksi allekirjoituksessa ei saa käyttää rivinvaihtoa? Nimimerkillä kriminaali.
-Kapteeni Ruoska 18. joulukuuta 2008 kello 14.45 (EET)

Miksi pitäisi? Kyllä sinut huomataan ilman rivinvaihtoakin. Mitä enemmän tekstiä kerralla näkyy näytöllä, sitä helpompi on lukea. Jokainen turha rivinvaihto vie tarpeettomasti tilaa. Koristele nimesi muuten, jos tuntuu ettei se erotu joukosta. --Ulrika 18. joulukuuta 2008 kello 15.29 (EET)

No nyt ei todellakaan ollut kyse mistään huomaamisesta. Tuntuu että täällä wikipediassa käyttäjistä perusoletetaan heidän olevan narsisteja - suututtaa tollanen. Omasta mielestäni saattaisi olla helpompaa lukea pitkiä keskusteluja, joissa allekirjoitukset olisivat suunnilleen allekain, eikä missä sattuu kuten nyt.Kapteeni Ruoska

Ei suinkaan perusolettamus, mutta jos aihetta on, sellaista voi olettaa:) Kun nimi on tekstin perässä, se riittää. Siis minulle. Siitä se löytyy, ja kun se on vielä sininen tai punainen, se erottuu riittävästi mustasta ja valkoisesta. Jotkut ovat niin vaatimattomia, etteivät allekirjoita ollenkaan. --Ulrika 18. joulukuuta 2008 kello 15.43 (EET)

Eli mun kohdalla oli syytä olettaa, sitäkö yrität nyt sanoa? Niin, ja sitten niitä vaatimattomia käydään huomauttamassa, että muistathan allekirjoittaa. Mutta nyt menee jo sivuraiteille tämä keskustelu. Onko jotain muita perusteluja rivinvaihdottomuudelle, kuin että se vie "tarpeettomasti" tilaa? Kapteeni Ruoska

Ainakaan itsellä ei allekirjoitus satu silmään heti, jos se on rivinvaihdon jälkeen. Johtunee siitä että yleensä se on siellä viestin perässä ja sieltä silmä sitä hakee. Jos kaikilla olisi rivinvaihto allekirjoituksessa niin kaipa siihen tottuisi, mutta niin pitkään kun oletuksena sitä ei ole, niin parempi ettei sitä käytetä. --Otrfan 18. joulukuuta 2008 kello 16.02 (EET)

Onko suomenkielinen Wikipedia kehittänyt tähänkin jonkun standardin? Itse olen noudattanut sellaista käytäntöä, että jos tekstini koostuu useista kappaleista, lisään allekirjoituksen omalle rivilleen. Muut tehkööt tavallaan. Kuitenkin, allekirjoituksen siirtämien, jos se tehdään väärin toimivan käyttäjän oikaisemiseksi ja ojentamiseki tai edes oikean näkäkannan esittämiseksi on sopimatonta. -- Petri Krohn 18. joulukuuta 2008 kello 16.25 (EET)

Jos osaa sisentää allekirjoituksensa oikein, niin siitä vaan laittaa sen halutessaan omalle rivilleen. —B. Nuhanen 18. joulukuuta 2008 kello 16.33 (EET)

Samaan pyrin minäkin.

Silloin en jätä raakatekstiin kappaleiden väliin rivinvaihtoa. Kommenttien väliin jätän tietysti.

-tKahkonen 18. joulukuuta 2008 kello 21.53 (EET)

No seuraava kysymys on sitten se, että pitäisikö se olla oletuksena rivinvaihdon jälkeen? Pahoittelut pienestä tulvasta, mutta esimerkkinä nyt tapojen eroista...

---

Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen.
-Kapteeni Ruoska 18. joulukuuta 2008 kello 16.37 (EET)

Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen.
-Kapteeni Ruoska

Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen.
-Kapteeni Ruoska

Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen.
-Kapteeni Ruoska 18. joulukuuta 2008 kello 16.37 (EET)

Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen.
-Kapteeni Ruoska

tai

Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen.-Kapteeni Ruoska 18. joulukuuta 2008 kello 16.37 (EET)

Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen.-Kapteeni Ruoska

Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen.-Kapteeni Ruoska

Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen.-Kapteeni Ruoska 18. joulukuuta 2008 kello 16.37 (EET)

Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen. Yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen.Kapteeni Ruoska

---

Omasta mielestäni ensimmäisestä pystyy nopeammin hahmottamaan ketkä käy keskustelua (riippuen nyt tietysti jos resoluution sattumalta järjestelee noi nätisti alekkain). Pitkissäkin keskusteluissa rivien lisäys olisi melko vähäistä. Ei tästä nyt mielestäni mitään sääntöä tarvitsisi tehdä, mutta ehkä suositus.
-Kapteeni Ruoska

Toisaalta: olennaisempaa kuin se, ketkä keskustelua käyvät, pitäisi olla se, mitä keskustelussa sanotaan. Käytäntönä on syytä olla jompi kumpi allekirjoitustapa, koska eniten lukemista vaikeuttaa se, että osa käyttäjistä käyttää yhtä ja osa toista systeemiä, ja rivinjälkeinen allekirjoitus nyt on vakiintuneempi ja yleisemmin käytössä. --Lax 18. joulukuuta 2008 kello 16.42 (EET)

Arvon Lax on tietysti oikeassa siinä, että keskustelun sisältö on tärkein. Mielestäni kuitenkaan keskustelijoita ei pidä vähätellä. Esimerkkinä nyt se, että pitäaikaisella wikipedian ylläpitäjällä on varmasti usein enemmän sanottavaa kuin satunnaisella IP-osoitteella. "Vakiintunut ja yleisemmin käytössä."' Aina yhtä hyvä perustelu - valmis maailmahan tämä on. ;)
-Kapteeni Ruoska

Sanot, että keskustelijoita ei pidä vähätellä ja sitten itse vähättelet rekisteröitymättömiä keskustelijoita? --Otrfan 18. joulukuuta 2008 kello 16.59 (EET)

Suonet anteeksi, ilmaisin asian epäselvästi. Tarkoitin sitä, että keskustelijoiden tietämistä ei pidä vähätellä.
-Kapteeni Ruoska

Allekirjoituksestasi puuttuu muuten myös päiväys ja kellonaika? Mikäs niissä on vikana, kun et niitä halua käyttää? --Otrfan 18. joulukuuta 2008 kello 17.04 (EET)

Nyt menee sen verran aiheen viereen, että vastasin asiaan täällä.
Kapteeni Ruoska

Wikipediaan ilmestyy aina välillä individualisteja, jotka haluavat luoda omat sääntönsä. Lupaan että pääset helpommalla, kun unohdat nuo erikoisuudet ja keskityt olennaiseen eli siihen mitä varten täällä periaatteessa ollaan. Oman minän esille tuomiseen on muita foorumeita, keskustelufoorumeita, omia kotisivuja jne. --Ulrika 18. joulukuuta 2008 kello 17.25 (EET)

Mielestäni tämäkään ei nyt liity aiheeseen, joten vastasi täällä.
Kapteeni Ruoska

Suurin piirtein vakioitu tapa on tärkeämpi luettavuuden kannalta kuin tapa tarkalleen. Näin koska kummallakin on puolensa: allekirjoitus rivin lopussa kompaktimpi ja allekirjoitus omalla rivillään tuo tosiaan esiin äänessäolijoiden vaihtelun selkeämmin. --Aulis Eskola 18. joulukuuta 2008 kello 19.44 (EET)

Päivämäärä ja kellonaika allekirjoituksessa

Toivon kovasti, että kellonaika (tai edes päivämäärä) jätettäisiin allekirjoitukseen. Usein on tarpeen vähän tietää, miten tuore jonkin kysymys tai kommentti on. Näin on etenkin ylläpidon kannalta. On vähän työlästä aina napsutella historiaa tarkistaakseen asian tuoreuden. --Aulis Eskola 18. joulukuuta 2008 kello 19.44 (EET)

Hyvä, toimin jatkossa näin.-Kapteeni Ruoska 18. joulukuuta 2008 kello 19.53 (EET)

Parempi myös olisi, sillä allekirjoituskäytäntö määrää neljää tildeä (~~~~) käytettäväksi ja toistuvista käytäntörikkomusksista voi nykyään asettaa muokkauseston. — str4nd ☕ 18. joulukuuta 2008 kello 22.37 (EET)

Täysin tarpeeton uhkaus, kun asian olisi varmasti voinut ilmaista toisinkin.-Kapteeni Ruoska 18. joulukuuta 2008 kello 23.28 (EET)

Huomautus-/varoituskäytännöistä

Onko huonolaatuisella tai vandalistisella muokkauksella vanhenemisaikaa? Eli voidaanko vaikka miten vanhan mainitun laatuisen muokkauksen kumoamisen jälkeen laittaa huomautus- tai varoitusmallinetta muokkauksen tehneen käyttäjän keskustelusivulle? Asia nousi esiin täällä. --Yst. terv. Teidän Vaude 19. joulukuuta 2008 kello 13.45 (EET)

Mun mielipiteeni on, että "rikos" ei vanhene. Onhan se mahdollista, että samainen käyttäjä jatkaa häiriköintiään pitkänkin tauon jälkeen. Onhan se myös hyvä muiden käyttäjien ja ylläpitäjien tietää, jos jollain on "rikostaustaa". -Kapteeni Ruoska 19. joulukuuta 2008 kello 14.06 (EET)

Kopioitu Nvidian keskustelusivulta: Minusta joku vanhenemisaika voisi olla hyvä idea, koska käyttäjä, joka on tehnyt huonoja (tai vandalistisia) muokkauksia joskus ja on tullut niistä varoitetuksi sekä saanut mahdollisesti estonkin, mutta on sittemmin alkanut tehdä hyviä muokkauksia, voisi tulla ilman rikkeiden vanhenemisaikaa varoitetuksi lähes turhan takia jostakin muokkauksestaan, jota ei ajoissa huomattu kumota.

Tuossapa oma kantani. --Yst. terv. Teidän Vaude 19. joulukuuta 2008 kello 14.17 (EET)

Tapauskohtaista. Mikäli kyseessä vaikuttaa olevan pelkkä kertaluonteinen muokkauskokeilu, niin eipä niistä kannata kuukausia jälkijunassa varoituksia antaa. Varsinkaan IP-käyttäjille, sillä varoitus saattaa mennä väärälle henkilölle. Jos taas kyseessä on selkeä vandalismi, niin varoitus on hyvä antaa, tosin sen yhteyteen on hyvä kirjata maininta että kyseessä on vanhempi vandalismi. Tämä siis oma mielipiteeni, virallista käytäntöä ei taida olla olemassa. --Otrfan 19. joulukuuta 2008 kello 14.19 (EET)

Minun panokseni keskusteluun löytyy myös täältä. Olen sillä kannalla, että keskitytään nykyisyyteen eikä kaivella wanhoja. --Lax 19. joulukuuta 2008 kello 14.26 (EET)

Siirretty Laxin Nvidian keskustelusivulle jättämä kommentti tänne keskustelun kasassa pitämiseksi. --Yst. terv. Teidän Vaude 19. joulukuuta 2008 kello 14.33 (EET)

Siihen aikaan kun minä vielä harrastin vandalismintorjuntaa, en lyönyt varoituksia edes sellaisille käyttäjille, jotka olivat tehneet viimeisen muokkauksensa tuntia aiemmin. Varoitusten tarkoituksena pidän vandalismin lopettamista enkä käyttäjän leimaamista. Kun sitten ruvetaan estämään vandalisoivia käyttäjiä, niin valistunut ylläpitäjä katsoo ko. käyttäjän muokkaushistoriaa eikä keskustelusivulle lyötyjä varoituksia, sillä jälkimmäisiäkin voidaan käyttää väärin. Lisäksi IP-osoitteen ollessa kyseessä voi seuraava käyttäjä olla täysin eri kuin se aiempi vandaali. En tiedä, onko tähän olemassa jotain virallista linjaa, mutta heitinpä nyt oman toimintaesimerkkini tähän. --Lax 19. joulukuuta 2008 kello 14.20 (EET)

Heh. Minut on näköjään hajautettu eri paikkoihin. Olen kahvihuoneessa ja omalla keskustelusivullani. Mutta ehkäpä on viisainta varoittaa vain tuoreissa muutoksissa yms lyhyt aika sitten tapahtuneita vandalisointeja. Nimim. kun asiaa ajattelee ei halua että joku lätkäisee varoituksen vandalismista joulukuussa 2008 joka on tehty saman vuoden tammikuussa. --Nvidia 19. joulukuuta 2008 kello 14.31 (EET)

Niin, tässä tosiaan voidaan erottaa kaksi asiaa - kannattaako ja voiko. En mäkään näe sitä kannattavaksi, mutta varmasti niin voi tehdä, ei siitä nyt haittaakaan ole. -Kapteeni Ruoska 19. joulukuuta 2008 kello 14.46 (EET)

Laxin käyttämällä tunnin aikarajalla ei voisi käydä huomauttamassa esim. tätä tyyppiä (tai tyyppejä) [3], joka käy jatkuvasti muuttamassa tietoja artikkelista. (äsken tosin laitoin vain huomautuksen lähteistä). Kyllä sinne käyttäjän keskustelusivulle on hyvä saada jotain merkkiä siitä, että kaverin muokkausten laadusta on epäilys olemassa. Samoin näistä [4][5] olisi varmaan pitänyt jättää mainitsematta käyttäjälle, kun tuli huomattua myöhässä? --Otrfan 19. joulukuuta 2008 kello 14.58 (EET)

Otrfan epäilen että tarkoittikohan Lax tuota tunnin aikarajaa ihan kirjaimellisesti. Uskon että Lax ei suutu sinulle jos huomautat käyttäjää X esim. 12 tuntia vanhasta vandalisoinnista jonka olet sattunut juuri huomaamaan. --Nvidia 19. joulukuuta 2008 kello 15.02 (EET)

No, Laxin suuttuminen tuskin vaikuttaa omiin varoitustottumuksiini :) Varoittaminen on kuitenkin aina tapauskohtaista - en minä aina anna varoitusta melko tuoreistakaan sotkuista, jos koen että varoituksella ei ole merkitystä tilanteeseen. Mitään rikoksen vanhenemisaikaa ei kuitenkaan voida määritellä ja varsinkin tietojen muuttelusta (jota on joskus hyvin vaikea huomata) varoitus kannattaa mielestäni antaa vaikka kuukausia myöhässä. --Otrfan 19. joulukuuta 2008 kello 15.10 (EET)

Jotkut käyttäjät kätkevät töhrynsä niin ovelasti, että ne saatetaan havaita vasta monta kuukautta myöhemmin. Tällaisissa tapauksissa huomautus on mielestäni paikallaan. --Silvonen 19. joulukuuta 2008 kello 15.19 (EET)

Mikä tuossa käyttäjän Mystine (keskustelu · muokkaukset) muokkauksesa oli töhrimistä? -- Petri Krohn 19. joulukuuta 2008 kello 16.52 (EET)

Siellä esiintyy maininta paskanhajuisesta jamssista ja jostain "aivan helvetin suuresta", mikä näkyykin paremmin tästä. --Yst. terv. Teidän Vaude 19. joulukuuta 2008 kello 16.55 (EET)

Melko usein olen havainnut sellaistakin, että joku on tehnyt johonkin artikkeliin epäasiallisen muokkauksen ja kumonnut sen itse, ennen kuin kukaan muu ehti sitä kumota. Onko sellaisessa tapauksessa enää syytä lähettää vandalismivaroitusta? Itse en ole lähettänyt, mutta olisiko pitänyt? Sellaiset tapaukset ovat oikeastaan aika harmittomia. Usein kyseessä lienee ollut pelkkä muokkaustoimintojen harjoittelu, ja tulihan siinä yhteydessä kumoa-toiminnonkin käyttöä kokeilluksi. -KLS 20. joulukuuta 2008 kello 12.47 (EET)

Itse en yleensä laita viestiä, paitsi niissä tapauksissa kun muokkaus on ollut tyylin "Pekka Peruspulliainen Laitilan koulusta 5A on h*** ja ottaa m**** suuhun" (eli kun muokkaus on ollut potentiaalinen häivytyskäytännön mukaisesti häivytettävä muokkaus, esimerkissä kunnianloukkaus ja ei-julkiset henkilökohtaiset tiedot). --Agony (403) 20. joulukuuta 2008 kello 12.53 (EET)

voitaisko laajentaa ohjetta

Ohje:Kuvien siirtäminen Commonsiin kaipaisi mielestäni laajennusta.

meillähän on työkalu kuvien etsijä jonka käyttöä voisi neuvoa, sekun helpottaa artikkelien kuvitusta. Olisiko tuo ohje sopiva paikka tuon työkalun ohjeistamiseen--Musamies 22. joulukuuta 2008 kello 17.20 (EET)

Wikipedian käyttö yritysten markkinointiin

Jotkut yritykset näyttävät käyttävän Wikipediaa markkinointitarkoituksiin ja estävät muiden kuin markkinointiin soveltuvien juttujen kirjoittamisen väittäen sitä valheellisesti vandalismiksi. Minusta sellainen toiminta ei ole Wikipedian sääntöjen eikä hengen mukaista. Jonkun riittävät oikudet omaavan pitäisi puuttua asiaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Cimcorp Kommentin jätti 84.253.199.79 (keskustelu – muokkaukset).

Wikipediaa ei pidä käyttää markkinointiin eikä myöskään mustamaalaukseen. Asiat on kerrottava neutraalisti mitenkään asioita värittämättä lähteiden kera. Artikkelia koskevasta asiasta pitää ensisijaisesti keskutelulla artikkelin keskutelusivulla. --Harriv 22. joulukuuta 2008 kello 18.00 (EET)

Voiko botilla lisätä kuvia eri kielisiin wikeihin

Kun löydän kuvan commonsiin joka puuttuu meiltä ja monesta muusta eri kielisestä wikipediasta niin voiko joltain botilta pyytää apuja kuvien lisäämiseen eri kieliversioihin, esimerkkinä työläästä lisäyksestä olisi artikkeli George Arliss jossa on monta eri kieliversioita--Musamies 22. joulukuuta 2008 kello 18.11 (EET)

Teoriassa: on mahdollista, käytännössä: tuskin kukaan ryhtyy tekemään tällaista bottia. Miksi?

1. Botti pitää rekisteröidä erikseen botiksi kaikissa wikeissä jossa bottia operoidaan sillä globaalit botit saavat hoitaa vain iw-linkkejä ja kaksinkertaisia uudelleenohjauksia
2. Botille ei ole olemassa valmista skriptiä, sellainen tulee siis luoda: tarkistus onko kuva käytössä sivulla (kuvana, mallineessa viittauksena), kuvan lisäys (minne, miten?) ja kuvateksti (joka on pahin paikka: ottaako kuvaan vain esim. nimi vai tarvitsisiko jotain muutakin)

Toisaalta tämän ominaisuuden voisi melko helposti upottaa esim. CommonsDelinkerin kylkeen, kyseessä kun olisi vain käänteinen toiminta nykytoimintaan. --Agony (403) 25. joulukuuta 2008 kello 12.30 (EET)

Wikipedia ei tue huumoria

Wikipedia ei ole huumorisivusto, mikä tarkoittaa, että Wikipedian sisältö ei ole huumoria. Toistin tämän asian vain tehdäkseni alkuun selväksi, että olen asiasta tietoinen. Jos kuitenkin johonkin Wikipedian artikkeliin suoraan liittyvä artikkeli sattuu olemaan jollakin huumorisivustolla, onko siihen linkittäminen kielletty? Toisin sanottuna: Onko Wikipedia niin ryppyotsainen tietosanakirja, että jopa huumoriin linkittämistä paheksutaan? Voisihan esimerkiksi Aiheesta muualla -osioon sijoitettuun linkkiin liittää jonkun erityisen huumoritunnisteen, jotta Wikipedian käyttäjä oivaltaisi heti, että linkin takana ei välttämättä ole paljonkaan vakavasti otettavaaa tietoa. Tällainen esittämäni käytäntö toisi hiukan lisää vapauksia ja mahdollisuuksia artikkelien muokkaukseen. Uikku 23. joulukuuta 2008 kello 21.39 (EET)

meill on ohje Wikipedia:Aiheesta muualla joka kertoo mikä on sopivaa linkittää--Musamies 23. joulukuuta 2008 kello 21.46 (EET)

Wikipedia:Aiheesta muualla sisältää aika hyvän käytännön. Eli lyhyt vastaus kysymykseen: on kielletty. --ML 23. joulukuuta 2008 kello 21.47 (EET)

Oikeastaan tärkein osa kommenttiani ei ollut kysymys, vaan sitä seurannut esitys. Esitin nykyisestä poikkeavaa käytäntöä, ja kerroin myös, mikä olisi kohtuullisen fiksu tapa toteuttaa sitä. Sain kaksi vastausta: Kumpikin vastasi kysymykseeni, mutta kumpikaan ei kommentoinut esitystäni. Uikku 25. joulukuuta 2008 kello 19.40 (EET)

Minitynkä

Missä menee raja minityngän ja tyngän välillä? Pidin Beethovenin kolmas -artikkelia selvänä minitynkänä, mutta käyttäjä AI kumosi muokkauksen ja perusteli keskustelusivullaan, että artikkeli on tynkä, koska siinä on malline, jossa on keskeisiä tietoja. Määritelmäartikkelin tiivistelmän mukaan: "Minitynkä on hyvin lyhyt sirpaletieto, joka parhaimmillaan kertoo aiheesta keskeisimmän tiedon.", joka kuvaa mielestäni artikkelia melko hyvin, kun siinä ilmenee tekijätietoja, julkaisutietoja ja elokuvasarja, johon elokuva kuuluu, mutta ei esim. elokuvan teemoja tai genreä. Määritelmäartikkelissa ei kuitenkaan puhuta siitä, ovatko lyhyet artikkelit, joissa on malline, minitynkiä. --85.23.112.78 25. joulukuuta 2008 kello 12.17 (EET)

Jos tuossa ei olisi mallinetta, olisi tuo selkeästi minitynkä. Nyt kun malline antaa infoa (kenen, milloin, ketä, missä), on artikkeli verrattavissa tynkään. --Agony (403) 25. joulukuuta 2008 kello 12.25 (EET)

Luettelot naisista jotka osaavat tehdä työtä

Muistan lukeneeni jostain että wikipediassa ei luokitella sukupuolen mukaan - siksi ei ole esimerkiksi luokkaa Naiskirjailijat. Eivätkö Luettelo naispornotähdistä, Luettelo naispresidenteistä ja Luettelo naispääministereistä kuulu samaan kastiin ja pitäisi yhdistää Luetteloon pornotähdistä, presidenteistä ja pääministereistä?--Lenitha 26. joulukuuta 2008 kello 03.10 (EET)

Taitaapi olla väärää informaatiota, koska kyllä ainakin urheilussa luokitellaan miehet ja naiset, kuten myös pojat ja tytöt erikseen. -Kapteeni Ruoska 26. joulukuuta 2008 kello 11.14 (EET)

Olet oikeassa, nuo pitäisi poistaa. Urheilu on ala, jossa ilmeisesti alan käytäntöjen vuoksi on pakko tehdä poikkeus, sillä sarjat ovat kai useimmissa lajeissa erikseen miehille ja naisille. Presidentit ja pääministerit eivät kaipaa sukupuolitettuja luetteloita. Jos pornotähdistä joku kaipaa luetteloa, eiköhän nekin mahdu samaan luetteloon, mutta saman tien ne voisi poistaakin. --Ulrika 26. joulukuuta 2008 kello 11.51 (EET)

Urheilussa on myös se jännä, että siinä esimerkiksi EM- tai MM-kilpailuista kertovat artikkelit jaetaan kilpailuihin ja erikseen naisten kilpailuihin. Tämä on kuulema wikipedian linjan mukainen nimeämistapa. Eli tästäkin 'sukupuolettomasta luokittelusta' on olemassa selkeä poikkeus. -Kapteeni Ruoska 26. joulukuuta 2008 kello 23.31 (EET)

Urheilussa ei ole nykyisinkään erillisiä luokkia mies- ja naisurheilijoille eikä taida sellaisia luetteloitakaan juurikaan olla, ja hyvä niin. Artikkelien nimeäminen, johon Kapu tuossa yllä viittaa, on sitten aivan toinen juttu, josta onkin jo ollut aiemmin keskustelua jossain toisaalla. Luokittelusta vielä sen verran, että sen tarkoitushan on helpottaa tiedonhakua, ja helvetillisen määrän artikkeleita sisältävä yksi luokka on siinä suhteessa huonompi kuin kaksi pienempää luokkaa, mikäli jako kahteen voidaan loogisesti tehdä. Tältä kantilta katsoen en pidä täysin tuomittavana ajatusta jakaa joitakin luokkia sukupuolen mukaan kahtia, mikäli kyse on tosi isoista luokista ja mikäli parempia jakoperusteita ei ole. Arvokysymykset ovat tässä sivuseikka verrattuna tiedonhaun näppäryyteen. --Lax 29. joulukuuta 2008 kello 17.59 (EET)

Luettelo naispornotähdistä (olennaista ammatin kannalta)

Luettelo naispresidenteistä (toistaiseksi harvinaisia, 48 kpl, kun 50 rikki voidaan poistaa) sittenkin pois.

Luettelo naismoottoripyöräpoliiseista (toistaiseksi erittäin harvinaisia)

urheilussa erilliset sarjat naisille.

muut naisammattiluettelot/luokat turhia (jos ei omaa sarjaa)

8I88888I8 26. joulukuuta 2008 kello 12.00 (EET)

Kyllä sukupuolen mukaan voi luokitella eri ihmisiä. En-wikistä löytyy mm. en:Category:Male porn stars. "Ei sukupuoli henkilöä pahenna ellei henkilö sukupuolta." :) --Peltimikko 26. joulukuuta 2008 kello 12.33 (EET)

En.wikipedia ei ole ohjenuora. Anglosaksinen kulttuuri laahaa edelleen jäljessä monissa asioissa. --Ulrika 26. joulukuuta 2008 kello 13.05 (EET)

Luettelo ensimmäisistä naispresidenteistä on mielenkiintoista tietoa. --Zache 26. joulukuuta 2008 kello 12.49 (EET)

Yhtälailla Luettelo homopresidenteistä, luettelo CP-vammaisista poliitikoista, luettelo mielisairaalahoidossa olleista poliitikoista. Mielenkiintoista kovin. Eri asia kuuluuko se Wikipediaan.--Lenitha

Luettelo naispreidenteistä voidaan säilyttää. Siinä näkyy näpsäkästi tasa-arvon eteneminen ja se on mielenkiintoinen. --Joku Janne (Wikise) 27. joulukuuta 2008 kello 08.25 (EET)

Miten on "olennaista ammatin kannalta" onko nais- vai miespornotähti? Varmaan he itse tietävät ja osaavat toimia sen mukaan, ja luettelossa sillä ei ole mitään väliä. Ja mistä tulee viidenkympin raja naispresidenteissä? "Kunhan keksin"? --Lenitha 26. joulukuuta 2008 kello 15.31 (EET)

Miksi sen tarvitsisi olla ammatin kannalta olennaista? Meinaan olennaisia syitä tehdä luetteloita on paljon muitakin, kuten historiallinen konteksti tai hyödyllisyys; Esimerkiksi tiedon etsimisen kannalta sukupuolijaottelu pornotähdissä helpottaa asiaa tai pressoissa se havainnollistaa milloin naispresidenttiys "normaalistui" ilmiönä ja voi poimia kätsysti ne ketkä toimivat edelläkävijöinä. --Zache 26. joulukuuta 2008 kello 15.58 (EET)

Asiasta keskusteltiin jo artikkelin Luettelo naispresidenteistä keskustelusivulla (osittain samoja keskustelijoita kuin tässäkin), ja siellä mm. allekirjoittanut sekä Zache puolsimme luetteloa hyödyllisenä historiallisena tietona, jota on muuten vaikea löytää, niin kuin Zache tässäkin toteaa. Asiasta voidaan tietysti olla myös muuta mieltä, mutta ainakin itse pidän tietoa hyödyllisenä, koska se kertoo havainnollisesti tasa-arvoistumisen etenemisestä (ensin ei moneen sataan vuoteen yhtään naispresidenttiä, ja sitten äkkiä tietyiltä vuosikymmeniltä alkaen useita). Eli tässä luettelo täyttää mielestäni lähdejulkaisun tehtävää. Muihin ammatteihin samaa jaotteluperiaatetta on kuitenkin turha laajentaa (enkä itse asiassa näe edes mikä oleellinen ero tässä olisi pornotähdillä ja muilla ja näyttelijöilläkään, eli miksi ihmeessä pornotähtiä pitäisi luokitella sukupuolen mukaan jos ei muitakaan näyttelijöitä?). Mutta nämä kaksi luetteloa näksin hyödyllisenä lähdetietona.--Urjanhai 26. joulukuuta 2008 kello 17.31 (EET)

Sama asia voidaan esittää tasa-arvoa käsittelevässä artikkelissa. Luetteloa ei tarvita erikseen eikä kaikkia maailman naispresidenttejä tarvita tiedottamaan, minkä verran asiassa on edetty. Itse asiassa nimiluetteloa paremmin asia voidaan esittää muilla seikoilla, tilastoilla yms. --Ulrika 26. joulukuuta 2008 kello 20.29 (EET)

Kuvittelisin, että esimerkiksi Luettelo maiden ensimmäisistä naispersidenteistä olisi ehkäpä sitten lähdejulkaisuna parempi, mutta en kyllä näe sillekään varsinaista tarvetta. Asia on mielestäni kuten Ulrika sanoi, asia voidaan esittää muilla seikoilla. Menee tietysti hieman saivartelun puolelle, mutta mielestäni oleellinen kysymys on, vaikuttaako sukupuoli oleellisesti henkilön toimintaan presidenttinä. Koska jos se vaikuttaa, niin näkemykseni mukaan silloin luettelo naispresidenteistä on oleellinen tieto. -Kapteeni Ruoska 26. joulukuuta 2008 kello 23.46 (EET)

"oleellinen kysymys on, vaikuttaako sukupuoli oleellisesti henkilön toimintaan presidenttinä. Koska jos se vaikuttaa, niin näkemykseni mukaan silloin luettelo naispresidenteistä on oleellinen tieto". Miten ihmeessä se vaikuttaa?--Lenitha 26. joulukuuta 2008 kello 23.48 (EET)

Arvasinkin kirjoittamiseni jälkeen, että tuohon kommenttiin joku tarttuu, koska se ei ollut yksiselitteinen. Tarkoitin sillä lähinnä sitä, että mikäli pystyttäisiin selvästi todistamaan, että naiseus ominaisuutena vaikuttaa selkeästi presidentin toimintakykyyn positiivisella tai negatiivisella tavalla, niin silloin mielestäni on oleellista tietää onko jonain tiettynä aikana hallinnut presidentti ollut mies- vai naispuolinen. Mutta kuten mielestäni melko selkeästi sanoin, tämä on saivartelua ja kaukaa haettua. -Kapteeni Ruoska 27. joulukuuta 2008 kello 07.58 (EET)

Se että nainen voi nousta valtionpäämieheksi [sic!] vaatii jonkinlaista yhteiskunnallista kehityksen astetta sekä asenteita. Sukupuoli tuskin vaikuttaa henkilön toimintaan presidenttinä, mutta vaikuttaa valinnan mahdollisuuteen. Naiset ovat useimmin nousseet presidentiksi tai pääministeriksi, kun valinnan tekee parlamentti, eikä valintaa tehdä suoralla kansanvaalilla. Mainittakoon lisäksi että lähes puolet noista naispresidenteistä on noussut asemaansa entisen presidentin, itsenäisyystaistelijan tai oppositiopoliitikon leskenä tai vaimona tai muuten vain sopivasta suvusta. --Mikko Paananen 29. joulukuuta 2008 kello 18.25 (EET)

Sopiva suku vaikuttaa kyllä miehilläkin (Bush, Kim). --Ulrika 29. joulukuuta 2008 kello 18.43 (EET)

Jotain tuollaista nainen valtionjohdossa -artikkelia voisi ajatella. Naisiahan on ollut maan johdossa ennenkin. -tKahkonen 29. joulukuuta 2008 kello 18.51 (EET)

Jossain oli juuri kirjoitus tuosta poliittisten asemien periytymisestä, ja sitä tapahtuu kyllä myös mieslinjaa pitkin, ja sekä diktatuureissa että aidosti parlamentaarisissa demokratioissa.--Urjanhai 29. joulukuuta 2008 kello 19.34 (EET)

Eihän tässä ole lainkaan kysymys siitä, vaikuttaako sukupuoli henkilön toimintaan presidenttinä, vaan kysymys on tasa-arvoistumisprosessin dokumentoinnista historiallisilla faktoilla lähdejulkaisun tapaan. Se on se perustelu, jos näille luetteloille joku perustelu on.--Urjanhai 29. joulukuuta 2008 kello 19.34 (EET)

Kyllä se dokumentointi pitäisi jotenkin muulla tavoin tehdä. Onko Yhdysvallat avoimen sovinistinen kun sillä ei ole ollut yhtäkään naispresidenttiä? Entä onko Suomi rasistinen, kun meillä ei ole vielä ollut tummaihoista presidenttiä. Tuo ei kerro tasa-arvoisuudesta yhtään mitään, pikemminkin sitä kuinka ihmiset ovat äänestäneet. --qWerk 31. joulukuuta 2008 kello 11.02 (EET)

Kuten muukin lähdejulkaisutieto, myös tämä saa merkityksensä vasta asiayhteydessään yhdessä muun relevantin tiedon kanssa. Presidentin valinta on sen verran harvinainen tapahtuma, että merkitsevyys näkyy vasta globaaleissa aineistoissa pitkällä aikavälillä, kun taas yksittäisten suurtenkin maiden kohdalla satunnaisvaihtelu voi vaikuttaa miten tahansa. Mehän tiedämme, että yhdysvalloissa juuri viime vaaleissa nainen oli hyvin lähellä ehdokkuutta ja tätä pidettiin yleisesti merkkinä siitä, että nainen voi tulla valituksi. Oli vain ehdokkaiden muista kuin ihonväriin tai sukupuoleen liittyvistä ominaisuuksista kiinni, tuliko valituksi nainen tai mies tai tummaihoinen vai vaaleaihoinen. Ja mitä tulee akseliin tummaihoinen - nainen, niin naisia on joka maassa melko tarkasti 50 % mutta vaalea-, tumma tai mikä tahansa -ihoisten määrä vaihtelee käytännössä väliltä 0 % - 100 % eri maissa.--Urjanhai 31. joulukuuta 2008 kello 11.49 (EET)

Päivämäärän ja vuoden linkittäminen

Linkittämisen ohje-sivulla sanotaan, että "Päivämäärät ja/tai vuodet linkitetään vain, jos niillä on artikkelin kannalta oleellista merkitystä." Kuitenkin käytännössä käyttäjät linkittävät useinmiten kaikki päivämäärät ja vuodet, kun ne esiintyvät artikkeleissa ensimmäisen kerran. Varsinkin syntymäpäivän ja -vuoden linkittäminen on jäänyt yleiseksi käytännöksi, joka näkyy myös mallineessa. Vaikka tästä ei kovin suurta haittaa ole, ehdottaisin, että käytäntöä muutetaan. Päivämäärää tai vuotta käsittelevät artikkelit eivät useinmiten tuo lainkaan lisätietoa aiheesta. --85.23.112.31 26. joulukuuta 2008 kello 17.33 (EET)

Turhat päivämäärä- ja vuosiwikitykset vain sotkevat artikkeleita. Kannatan vahvasti niiden vähentämistä. —B. Nuhanen 26. joulukuuta 2008 kello 19.11 (EET)

Samaa mieltä. Uskoakseni ko. linkeistä on erittäin vähän hyötyä käyttäjille. Terv. --Riisipuuro 26. joulukuuta 2008 kello 23.43 (EET)--

Uskoakseni niistä on kovasti hyötyä. --Lenitha 26. joulukuuta 2008 kello 23.53 (EET)

Itse ainakin olen lopettanut päivämäärä- ja vuosilinkityksien merkitsemisen kokonaan. Vain alun syntymätietoihin ja mallineisiin olen ne jättänyt. Mielestäni ne ei anna mitään lisäinformaatiota aiheesta. --PtG 27. joulukuuta 2008 kello 00.07 (EET)

Samoin. Aina tulee kuitenkin perässä joku, joka ne linkittää. —B. Nuhanen 27. joulukuuta 2008 kello 00.27 (EET)

Ditto, pois ainakin leipätekstistä kokonaan. Henkilön syntymä- ja kuolinajat artikkelin alussa ja joissakin mallineissa eivät ole niin häiritseviä. Muuten pois. --Epiq 27. joulukuuta 2008 kello 13.51 (EET)

Päivämäärät ja vuodet voi jättää linkittämättä. Ne eivät anna mitään lisäarvoa artikkelille. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 27. joulukuuta 2008 kello 03.27 (EET)

Niitä käyttävät ilmeisesti ainakin etusivun ja vuosiartikkelien tekijät, jotka lisäävät tapahtumia. Silloin tieto, että henkilö x sai palkankorotuksen 29. heinäkuuta 1928 ei ole tärkeä eikä siis linkitettävä tieto. Muuta käyttöä en ole vuosien ja päivämäärien linkitykselle vielä keksinyt. --Ulrika 27. joulukuuta 2008 kello 04.55 (EET)

Etusivulla on linkitetty mm. uutisten ilmestymispäivämäärät. Mielestäni käytäntönä voisi olla, että päivämäärät ja vuodet linkitetään vain, jos niitä käsittelevissä artikkeleissa on artikkeliin liittyen olennaista lisätietoa, eli käytännössä niiden linkittäminen lopetettaisiin kokonaan. Lisäksi ehdottaisin, että tehtäisiin joku ystävällinen huomautusmalline, jonka voi lisätä linkkejä lisääville. --85.23.112.3 27. joulukuuta 2008 kello 14.17 (EET)

Tuolla perusteella valtaosan wikilinkeistä saisi poistaa, sillä niissähän on lisätietoa linkin avainsanasta, ei linkittävästä artikkelista. En kannata. -- Piisamson 27. joulukuuta 2008 kello 14.25 (EET)

Tarkoitin sitä, että esimerkiksi henkilön ammattia käsittelevästä artikkelista saa huomattavasti enemmän lisätietoa henkilöstä kuin hänen syntymäpäiväänsä käsittelevästä. --85.23.112.3 27. joulukuuta 2008 kello 14.33 (EET)

Riippuu ihan siitä, kuinka olennainen kyseinen ammatti on ollut ko. henkilön elämässä. Toisaalta henkilöartikkelissa esimerkiksi syntymäkaupungin artikkeli ei välttämättä paljasta sen enempää henkilöstä kuin syntymäpäiväkään. Molemmat ovat silti aivan hyödyllisiä, jos artikkelin lukeminen herättää lukijassa kiinnostuksen klikata kyseisiä linkkejä. Olisi keinotekoista tiukentaa linkityskäytäntöä vain päivämäärien ja vuosien kohdalla, mutta toisaalta typerää laajentaa sitä koskemaan muitakin linkityksiä. Minkä ihmeen takia linkityksiä pitäisi merkittävästi vähentää, eiköhän lukija osaa ihan itse päättää mitä linkkejä painaa vai painaako ollenkaan? -- Piisamson 27. joulukuuta 2008 kello 14.39 (EET)

Mielestäni esim. syntymäkaupungin artikkeli on olennaisempi, koska siitä saa hieman kuvaa siitä, millaisessa kaupungissa henkilö on syntynyt (kuinka suuri kaupunki on ja missä päin se sijaitsee ym.). Toisaalta ei tuosta linkittämisestä haittaakaan taida juurikaan olla. --85.23.112.3 27. joulukuuta 2008 kello 14.50 (EET)

Päivämäärien linkittämisen taustana voisi todeta, että silloin päivämäärä näkyy kuten käyttäjä on sen asetuksissaan halunnut (autoformatting). Esimerkiksi en-wikissä oli päivämäärien linkittäminen oli suositeltua tyylioppassa tätä varten, mutta siellä tehtiin elokuussa 2008 käytäntömuutos ja luopuivat aikaisemmasta käytännöstä. --Ekeb 27. joulukuuta 2008 kello 09.51 (EET)

Mielestäni ne voisi linkittää ainoastaan artikkelin johdannossa sekä mallinneissa, muttei enää sen jälkeen. --Barosaurus Lentus 27. joulukuuta 2008 kello 12.48 (EET)

Oikeasti artikkelin aiheelle tärkeät päivämäärät voi linkittää, sellaiset kuten vaikkapa henkilöillä syntymä ja kuolema, ja muille ilmiöille vastaavat. -- Piisamson 27. joulukuuta 2008 kello 13.59 (EET)

Olen samaa mieltä. Nykyään linkitetään liikaa merkityksettömien tapahtumien vuosia/päivämääriä (tapahtumat voivat olla merkityksellisiä artikkelin kannalta, mutta eivät vuoden/päivämäärän). Kannatan myös yllä mainittua ystävällistä huomautusmallinetta. --OM 27. joulukuuta 2008 kello 19.00 (EET)

Syntymäajan ja mallineissa esiintyvät tietyt tärkeät vuosiluvut ja -sadat voi linkittää, mutta ei tavanomaisia vuosilukuja ja päivämääriä leipätekstissä. Olen poistanut ylimääräiset vuosilukulinkitykset muiden muokkausten ohessa. --Khaosaming 27. joulukuuta 2008 kello 20.31 (EET)

Päivämäärien linkittämiselle en minäkään näe kummoista tarvetta, koska eri vuosien huhtikuun neljänsillätoista päivillä ei ole juurikaan tekemistä toistensa kanssa, ovatpahan samassa vaiheessa vuotta. Jos jotain linkit palvelevat triviaintoilijan mielenkiintoa katsella, että keilläs muilla onkaan sama syntymäpäivä kuin Napoleonilla. Sen sijaan vuosilukujen linkittämistä pidän ihan olennaisena, siinä kuin muidenkin artikkeliin liittyvien aiheiden linkitystä. Vuosilukulinkkien kautta lukijan on mahdollista kontekstualisoida ja hahmottaa tapahtumia viitekehyksineen. Jos vaikkapa kerrottaisiin henkilön X valmistuneen Oxfordin yliopistosta vuonna 1648, lukijan hahmottamista voisi hyvinkin auttaa, jos hän voisi vuosiartikkelista tarkistaa tuon olleen vuosi jolloin kolmikymmenvuotinen sota päättyi Saksassa, Englannissa käytiin sisällissodan toinen vaihe jne, näin karkeasti esimerkkiä rakentaen. Valitettavasti ainakin useimmat vuosilukuartikkelit ovat nykyisellään kovin hutiloituja ja epäinformatiivisia, mutta toivottavasti sekin asia joskus korjaantuu. Niillä on merkitystä nimenomaan artikkeleita kokoavana ja niiden yhteyksiä hahmottavana pohjarakenteena. Kannatan ehdottomasti vuosilukujen linkittämistä (harkintaa käyttäen, tietysti). – Haltiamieli 28. joulukuuta 2008 kello 01.31 (EET)

Mielestäni olisi informatiivisempaa linkittää esim. vuosikymmeniin, niin kävisi paremmin selville se, millaisella aikakaudella tapahtumat tapahtuivat. --85.23.112.182 28. joulukuuta 2008 kello 13.11 (EET)

Lopetetaan koko wikilinkkisysteemi niin kitisijät saavat pitää laatuartikkelinsa rauhassa.--Lenitha 28. joulukuuta 2008 kello 15.33 (EET)

Tavallaan tottakin, mutta toisaalta moinen olisi jossain määrin hämäävää lukijan kannalta, kun linkki ei veisikään sinne minne se vaikuttaa vievän. Lisäksi vuosikymmen olisi varsinkin aivan lähihistoriaa käsittelevissä aiheissa epäkäytännöllisen pitkä ajanjakso, ja kaiketi monissa vanhemmissakin aiheissa. Ja vuosiartikkelistahan toki pääsee yhdellä lisäklikkauksella jatkamaan vuosikymmenartikkeliin mikäli kaipaa laajempaa kontekstiä; jos taas ohjautuisi suoraan vuosikymmeneen, voisi itse vuosiartikkeliin päästäkseen joutua palaamaan takaisin tarkistamaan tarkkaa vuosilukua lähtöartikkelista. Vuosi on aika sopivan kompakti ajan yksikkö liikkeelle lähtöön. – Haltiamieli 28. joulukuuta 2008 kello 18.28 (EET)

Se riippuu siitä, mitä etsitään. Vuosikymmeniä käsittelevistä artikkeleista saa luultavasti paremmin käsityksen siitä, millaisessa poliittisessa ja kulttuurillisessa ilmapiirissä tapahtumat ovat tapahtuneet ja henkilöt vaikuttaneet. Lisäksi on usein vaikeaa sanoa, mitkä vuodet ovat artikkelien kannalta tärkeitä. Esimerkiksi syntymävuosi ei liene juuri koskaan tärkein vuosi henkilöön liittyen. --85.23.83.215 28. joulukuuta 2008 kello 20.32 (EET)

Vieraskielisiin Wiki-artikkeleihin tulee voida linkittää, kunnes uusi sana, artikkeli tai tutkimuksen nimi on saatu käännettyä

Haluaisin, että vieraskieliset wiki-artikkelit voisivat olla linkkeinä Suomen wikissä, kunnes ne on saatu käännettyä!! Usein tietoa tarvitaan nopeasti ja linkkiä ei ole missään vieraskieliseen artikkeliin aiheesta. Kesaloma 27. joulukuuta 2008 kello 22.33 (EET)

Tarvitaan nopeasti? Mikäs kiire tässä nyt muka on? Kaipa aika moni osaa etsiä ihan itsekin haluamastaan vieraskielisestä Wikipediasta haluamansa artikkelin. – Kuohatti 27. joulukuuta 2008 kello 22.42 (EET)

Kyllä minusta wiki on hyvä siitä että se on nopea ja jos tieto on kerran tarkastettu niin miksei se kelpaisi. Kommentin jätti Kesaloma (keskustelu – muokkaukset).

Ihan kätevää se mielestäni kuitenkin olisi. Jotkut eivät ole mitään velhoja internetin kanssa. --Barosaurus Lentus 27. joulukuuta 2008 kello 22.45 (EET)

Vastustan Jos tietoa tarvitaan niin nopeasti ei wikipedia ole oikea paikka. En sitäpaitsi usko että kenelläkään on niin hengenhätä saada lukea ufotutkijan artikkeli etteikö sitä ehtisi kääntämään sen sijaan että lisäillään olematonta linkkiä. --Lenitha 27. joulukuuta 2008 kello 22.50 (EET)

Wikipedia on nimenomaan paikka nopealle tiedolle Kesaloma 27. joulukuuta 2008 kello 23.10 (EET)

Jos tietoa tarvitaan nopeasti, niin wiki ei ole oikea paikka, Lenita? Mikä sitten ? Kesaloma 27. joulukuuta 2008 kello 23.39 (EET)

Νiin, Lenitan mielestà artikkeli ei ollut mielenkiintoinen, mutta se on tarkastettu ja hyväksi nähty. Tällä käytännöllä Suomen ja muittenkin wikit rajoittuvat . Kesaloma 27. joulukuuta 2008 kello 23.31 (EET)

Jos osaa käyttää suomalaista wikipediaa ja osaa englantia, miksi ei löytäisi etsimäänsä artikkelia enkkuwikistä? Sen sijaan arvelisin kyllä, että vieraskielisten artikkelien käytön esteenä on huomattavasti useammalla se perinteinen syy, eli kielitaito. Terv. --Riisipuuro 27. joulukuuta 2008 kello 22.53 (EET)--

Ei voi arvata, että joku linkki kuuluu nimienomaan tiettyyn artikkeliin, jos muissakin wikipedioissa on sama käytäntö. Silloin harvoin mikään niistä tulee koskaan mahdollisimman täydelliseksi, paitsi vahingossa ja sehän ei ole hyvä. Nyt jos voi linkittää valmiisiin arikkeleihin, niitä tulee käännettyäkin paljon enemmän. Kesaloma 27. joulukuuta 2008 kello 23.16 (EET)

Miten olisi vain yksisuuntaisena linkityksenä? Eli vieraskielisestä wikistä ei olisi linkkiä vain kielilinkkejä sisältäviin artikkeleihin. Tuon teknisestä toteutusmahdollisuudesta ei minulla ole käsitystä. --OM 27. joulukuuta 2008 kello 22.54 (EET)

Vastustan Ohjelmisto ei anna periksi. Jos ohjelmisto saadaan korjaamaan linkit automaattisesti kun artikkelit luodaan, niin harkitaan asiaa uudelleen. —ilaiho (kitinää) 27. joulukuuta 2008 kello 23.02 (EET)

Keskustelu on tainnut vähän eksyä. Alkuperäinen ongelma oli se, että pitäisikö katso myös -osiossa sallia linkit vieraskielisiin wikeihin. Nyt ilmeisesti keskustelijat puhuvat interwikityksestä? --Otrfan 27. joulukuuta 2008 kello 23.05 (EET)

Jos näin on (=linkki katso myös alla) niin vastustan. Sen sijaan jos tarkoitettiin tilannetta, jossa artikkelia ei ole edes aloitettu ja silloin ohjattaisiin englanninkieliseen (#redirect -> w:en:artikkeli), niin se voisi olla pohtimisen arvoinen ajatus. Parempi idea kuin ensiajatukselta vaikuttaa. --Ras 27. joulukuuta 2008 kello 23.08 (EET)

ΤÄSTÄ NIMENOMAAN ON KYSE RAS! Good. Kesaloma 27. joulukuuta 2008 kello 23.12 (EET)

Miksi juuri englanninkieliseen? Ehkä voisi ajatella HOKkien sallimista, jotta iw:t saisi tehtyä. (Tämä ei ollut kannanotto HOKkien puolesta) --Otrfan 27. joulukuuta 2008 kello 23.18 (EET)

Mitäs jos olisikin kannanotto HOK:n puolesta? Olisiko se sitten aivan kamalaa? Miksi niitä yleensä vastustetaan? Uikku 28. joulukuuta 2008 kello 00.09 (EET)

Eivät tosiaan ainakaan siitä, mitä alkuperäinen tarkoitti. Mutta en kannata Katso myös -otsikon alle linkkejä muidenkielisiin wikipedioihin. Tähänastinen käytäntö on ollut hyvä, mutta jos tuo muutos tehtäisiin, Wikipediat sotkeutuisivat keskenään ja ei-welhojen olisi vielä vaikeampi tietää, mikä on ns. luotettavaa lähdettä, mikä taas wikipediaa, ja vielä se kielitaitokin on ongelma. Katso myös -otsikolle vain suomenkielistä fi.wikin asiaa. Pidetään eri kielet erillään. Hätäisillä hakijoilla tulee muitakin kompastuskiviä vastaan ja virhemahdollisuudet kasvavat. --Ulrika 27. joulukuuta 2008 kello 23.13 (EET)

Joo, komppaan Ulrikaa - wikiuutisissa ainakin välillä ollaan linkitetty katso myös tyyppisesti enkku wikipedian artikkeleihin eikä se ole IMHO toiminut sielläkään erityisen hyvin vaikka projekti on pienempi ja selkeästi erillään wikipediasta. Selvyyden vuoksi kannatan artikkelien sisällä enkku ja fi.wikipedian pitämistä selkeästi erillään. --Zache 28. joulukuuta 2008 kello 18.36 (EET)

Melko valaiseva kommentti. Ehkä kannattaa jättää tekemättä, kerta wikiuutisista on aiheesta kokemustakin. --Ras 28. joulukuuta 2008 kello 19.36 (EET)

Kyllä pitää antaa mahdollisuus jollain lailla sinne vieraskieliseen linkkiin, kunnes artikkeli on valmis suomeksi. Muutoin ehdoin tahdoin peitetään tietoa. Kesaloma 27. joulukuuta 2008 kello 23.21 (EET)

Esim. artikkeliin Jacques Vallée lisäämäsi Interdimensional hypothesis -linkki löytyy menemällä en-wikin artikkeliin Valléesta ja katsomalla sieltä See also -osio. Ei se ole kuin kahden klikkauksen päässä. Ei sitä tiedon peittämiseksi voida kutsua. --Otrfan 27. joulukuuta 2008 kello 23.25 (EET)

Tarkoitain tilannetta, jossa ei olisi samannimistä artikkelia haluamallasi kielellä, Otrfan. Olen usein ollut tilanteessa muissa kielissà, sieltà puuttuu valtavasti linkkejà ja se on sääli. Kesaloma 27. joulukuuta 2008 kello 23.35 (EET)

Maailma on täynnä uusia tutkimuksen aloja ja sanoja, joita ei Suomeksi ole käännetty. Silloin tulee voida käyttää niiden alkuperäistä nimeä, kunnes sana on SUomeksi keksitty. Kesaloma 27. joulukuuta 2008 kello 23.46 (EET)

Koominen ajatus että tietoa pyrittäisiin pimittämään, kun joka artikkelin kyljessä on linkit muihin wikeihin. Jos Katso myös otsikon alle tulisi sekalaisia linkkejä, eri kielisiä Wikejä on x:n suuruinen määrä, kuka valitsee mihin kieliin linkitetään? Muutenkin välillä on Aiheesta muualla -luettelo pitempi kuin varsinainen asia. Parempi että jokainen itse etsii tarvitsemansa tiedot sillä kielellä jota hän osaa, jos yleensä osaa. --Ulrika 27. joulukuuta 2008 kello 23.28 (EET)

Νiin, joskus viitteitä on paljon eikä se paha ole. Tässä artikkelissa ei ollut yhtään ja aihe on outo Suomessa vielä. Kesaloma 27. joulukuuta 2008 kello 23.38 (EET)

Kirjautumattomien muokkausoikeudet

Olen huomannut että ne jotka eivät ole kirjautneet ja hankkineet omaa tunnusta joutuvat ylläpitäjät kohtuuttomasti valvomaan näiden tekemisisään. Olisiko mahdollista laittaa joksikin aikaa estot että pitäisi kirjautua ensin sattaisi hillitä hieman sotkea muiden luomia artikkeleita.D100a 28. joulukuuta 2008 kello 18.51 (EET)

Koska uusia muokkaajia ei suoranaisesti virtaa ovista ja ikkunoista, niin kynnys on pidettävä mahdollisimman matalana. Missään nimessä ei vaikeuteta osallistumista. --Ras 28. joulukuuta 2008 kello 19.34 (EET)

Juu, ei todellakaan. Jatketaan näin, vandalismin voi kuitenkin kumota painamalla kahta nappia. --Juusomoro 28. joulukuuta 2008 kello 19.36 (EET)