Veijo Baltzar

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Veijo Baltzar
Veijo Baltzar, Rautalampi 2016
Veijo Baltzar, Rautalampi 2016
Henkilötiedot
Syntynyt 9. kesäkuuta 1942 (ikä 77)
Kuopio
Ammatti kirjailija, teatteriohjaaja, yhteiskuntavaikuttaja
Kirjailija
Äidinkieli suomi
Aikakausi 1968–
Esikoisteos Polttava tie (1968)
Palkinnot

kulttuurineuvos

Aiheesta muualla
Kotisivut
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Veijo (oik. Veija[1]) Oskari Baltzar (s. 9. kesäkuuta 1942 Kuopio[2][3]) on suomalainen kirjailija, näytelmäkirjailija, teatteriohjaaja, kuvataiteilija, runoilija sekä kulttuuripoliittinen vaikuttaja. Romaanien lisäksi hän on kirjoittanut näytelmiä, runoja, elokuvakäsikirjoituksia, librettoja ja näyttämörunoelmia.

1960-luvulla alkaneen uransa aikana hän on yli 72 kirjallisen teoksensa sekä kulttuuripoliittisen toimintansa kautta toiminut merkittävänä sillanrakentajana kulttuurien välillä. 

Baltzar on tunnettu taiteen alan koulutuksen ja kokemuslähtöisen pedagogiikan kehittämisestä. Presidentti Tarja Halonen myönsi hänelle vuonna 2011 kulttuurineuvoksen arvonimen.[4]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baltzarin esikoisromaani oli Polttava tie (1968), joka julkaistiin seuraavana vuonna myös ruotsiksi nimellä Brännande väg. Suomen ensimmäisenä mustalaiskirjailijana hänestä tuli välittömästi suomalainen julkisuuden henkilö. Tammen mukaan Baltzar on ”antanut kielen romaniyhteisölle ja toiminut välittäjänä kahden kulttuurin välillä”.[5] Baltzar on todennut julkisuudessa, ettei halua kutsuttavan itseään romaniksi vaan nimenomaan mustalaiseksi.[6]

Baltzarin viimeisin romaani Sodassa ja rakkaudessa (2008) kuvaa Keski-Euroopan mustalaisten kohtaloa toisessa maailmansodassa.[7]

Suhtautuminen valtaväestön ja mustalaiskansan keskinäiseen vuorovaikutukseen on Baltzarin kirjallisessa tuotannossa ristiriitainen. Baltzar esittää mustalaiskulttuurin pienenä, mutta voimakkaana vähemmistökulttuurina, joka taistelee alati siitä, kumpi on sen kannalta hedelmällisempi vaihtoehto: eristäytyminen ja tiukka perinnäistavoista kiinni pitäminen vai avautuminen ja joustaminen.[8]

Teatteriura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Drom-teatterin näytelmä "Musta ruoska", 1981-1982. Käsikirjoitus ja ohjaus: Veijo Baltzar. Vuoden Teatteriteko-palkinto 1981.[9]

Baltzar perusti vuonna 1976 Teatteri Baltzarin, josta kehittyi Pohjoismaiden ensimmäinen ja ainoa ammattimustalaisteatteri Drom. Teatterikorkeakoulun mustalaisteatterikurssista käynnistynyt teatteri sai nopeasti ammattiteatterin statuksen. Teatterikeskus myönsi Dromille Teatteriteko-palkinnon vuonna 1981 [10]. Teatteri esiintyi aktiivisesti eri puolilla Suomea sekä ulkomailla. Veijo Baltzar käsikirjoitti näytelmät ja toimi teatterin opettajana, johtajana sekä ohjaajana. Muita ohjaajia teatteri Dromissa olivat Ilkka Vanne ja Liisa Isotalo, musiikin sävellyksistä vastasi Toni Edelmann. Drom-teatteri loi mustalaisille oman näkökulman ja toi mustalaiskulttuuria näkyväksi ja tunnetuksi valtaväestölle taiteen keinoin, samalla nostaen ja kehittäen mustalaisten tietoisuutta omista juuristaan ja henkisistä lähtökohdistaan.[11] Drom-teatteri muodosti taustan ja juuret nykyään aktiiviselle Drom-yhdistykselle[12].

Baltzarin näyttely "Miranda - mustalaisten holokausti" käynnisti maailmankiertueensa 11.5.2017 Tallinnassa, Virossa.[13]

Baltzar on toiminut useita kertoja opettajana Teatterikorkeakoulussa, minkä lisäksi hän ohjannut käsikirjoittamiaan teatteriproduktioita ja musikaaleja ympäri Suomea. Hänen Drom-teatterin jälkeinen tuotanto on käsitellyt vähemmistöihin ja monikulttuurisuuteen sekä moraalin, kulttuurin ja arvojen murrokseen liittyviä kysymyksiä. Hänen Kuopion ylioppilasteatterille käsikirjoittama ja ohjaama Jumalten paratiisi sai Kuopion läänin taidepalkinnon 1992. Baltzarin Imatralla ohjaama, kansanliikkeeksi muodostunut monivuotinen mytologinen kansanooppera ”Orli” päätyi esitettäväksi Finlandia-talolle vuonna 1997.[14]

Baltzarin Botox-näytelmä tuli ensi-iltaan keväällä 2009[15] ja Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta nykypäivän kontekstissa kertova "Jumala on suuri" -musiikkinäytelmä syksyllä 2011 Temppeliaukion kirkossa.[16][17][18] Vuodesta 2013 Baltzar on johtanut Integraatioteatteri Baltzaria Helsingin Aleksanterin teatterissa (produktiot Seitsemän kielen kitaralla 2014 sekä Synti 2016), joka kunnioittaa "Drom-teatterin perintöä ja jonka ohjaus perustuu 'monikulttuuriseen tunneälyyn'" [19].

Kuvataide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veijo Baltzar on tehnyt kuvataidetta vuodesta 1968 lähtien, jolloin hänen teoksiaan oli muun muassa Ateneumin nuorten näyttelyssä.

Baltzarin ja Drom ry:n tuottama mustalaisten joukkotuhosta toisessa maailmansodassa kertova näyttely Miranda - mustalaisten holokausti on kiertänyt Suomen kaupunkeja vuodesta 2012. Näyttely oli esillä Suomen kansallismuseossa 2013-2014. Kyseessä on kansainvälisesti ainutlaatuinen näyttelykokonaisuus. Miranda käynnisti maailmankiertueensa 15.2.2017, ja vuosina 2017-2018 se kiertää 20 Euroopan maassa.[20]

Baltzarin kuvataidenäyttelyn ”Pohjoinen tango” avasi Tšekin apulaisulkoministeri Petr Drulák Prahassa joulukuussa 2014.[21]

Pedagogiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksessaan Kokemuspohjainen filosofia (ntamo, 2012) Baltzar kritisoi länsimaista yhteiskuntaa vähemmistöjen ja nuorten polkemisesta. Hän pitää tärkeänä siirtymistä teoreettispainotteisesta koulutuksesta kulttuurienväliseen kokemuspohjaiseen kasvatukseen.[22] Kyseessä on Baltzarin vuodesta 1976 kehittämä tunneälyyn perustuvaa opetus- ja ohjausmenetelmä, jota hän on soveltanut omassa työssään. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö on todennut Baltzarin metodin potentiaaliseksi suomalaiseksi koulutusvientituotteeksi.[23]

Veijo Baltzar: Pohjoinen tango.[24]

Yhteiskunnallinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2002 Baltzar perusti Kansainvälisen Romanikirjailijaliiton (IRWA) ajamaan mustalaiskirjailijoiden yhteisiä etuja, ja hänet valittiin sen puheenjohtajaksi 2002-2005 [25].

Keväällä 2014 Baltzar järjesti Eduskunnan Pikkuparlamentissa kansainvälisen ministeritason konferenssin Euroopan omatunto (18.-19.3.2014), jossa hän julkisti Euroopan komissiolle esittämänsä 24 lakialoitetta EU:n monikulttuurisuuspolitiikan uudistamiseksi.[26]

Baltzar pyrki eduskuntaan 2015 vaaleissa Uudenmaan vaalipiirissä SDP:n ehdokkaana,[27] mutta ei tullut valituksi 197 äänellä.[28]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Polttava tie (1968)
  • Verikihlat (1969)
  • Mari (1970)
  • Mustan Saaran kristallipallo (1978)
  • Käärmeenkäräjäkivi (1988)
  • Musta tango (1990)
  • Phuro (2000)
  • Sodassa ja rakkaudessa (2008)

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Musta ruoska (1981)
  • Nälkäkurjet (1982)
  • Taon kivestä hevosen (1983)
  • Rautayöt (1984)
  • Rautaratsut (1986)
  • Jumala on suuri (1991)
  • Jumalten paratiisi (1993)
  • Kaveria ei jätetä (1993)
  • Naisten metsä (1996)
  • Rakkauteni Maria (1997)
  • Orli (1995)
  • Botox (2009)
  • Jumala on suuri moderni versio (2011)
  • Seitsemän kielen kitaralla (2013)
  • Synti (2015)

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mustalaisballadi (1974)
  • Vappu (1978)
  • Punainen puutarha (1979)
  • Muistan eläneeni (1979)
  • Tie (1982)
  • Yön kulkijat (1983)
  • Punainen hevonen (1983)
  • Mustat kiharat (1985)
  • Djengiba (1988)
  • Verikihlat (1979)
  • Karma (1994)
  • Orli (1996)
  • Kenen poika (1997)
  • Veren juhlat (1999)
  • Kokemuspohjainen filosofia (2012)
  • Sny/Unelmia Prahan Kansallisteatteri (2012)

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuoden teatteriteko -palkinto (1981)
  • Kuopion läänin taidetoimikunnan palkinto (1992)
  • Rautalammin kunnan kulttuuripalkinto (1992)
  • Tunnustuspalkinto kansainvälisessä mustalaistaiteen kilpailussa ”Amico Rom” (1999)
  • Arvo Turtiainen -palkinto (2002)
  • Mikael Agricola -mitali (2008)
  • Kulttuurineuvos (2011) (Tasavallan presidentin myöntämä arvonimi)
  • Kansainvälinen kunniamaininta 50-vuotisesta elämäntyöstä, European Roma Spirit Award -tunnustuspalkinnon finalisti. Bratislava, Slovakia (2016) [29]
  • Taiteilijaeläke ansiokkaasta toiminnasta taiteilijana, Taiteen edistämiskeskus (2017).[30]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttelijä Kasimir Baltzar on Veijo Baltzarin poika.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaikki tulokset, Vaalikone.fi 2015
  2. Mustalaisen tarina veijobaltzar.fi www.veijobaltzar.fi. Viitattu 21.5.2017.
  3. Veijo Baltzar www.kirja.fi. Viitattu 21.5.2017.
  4. Kirjailija Veijo Baltzarille kulttuurineuvoksen arvonimi Kantti.net. 2.12.2011. Viitattu 5.12.2013.
  5. Kirjailija Veijo Baltzarille Mikael Agricola -mitali 12.9.2008. Tammi. Viitattu 5.12.2013.
  6. Kulkijamustalaisena kasvanut kirjailija Veijo Baltzar: "Minua ei tarvitse suvaita" Suomenkuvalehti.fi. 18.3.2012. Viitattu 21.5.2017.
  7. Veijo Baltzarin kotisivu
  8. Marttinen, Riia: Baltzar, Veijo (1942 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 15.1.2010 (päivitetty 14.3.2016). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  9. Musta ruoska www.drom.fi. Viitattu 21.5.2017.
  10. Mustalaisteatteri Drom tek vuoden teatteriteon asiakas.kotisivukone.com. 1981.
  11. Historia drom www.drom.fi. Viitattu 20.5.2017.
  12. drom www.drom.fi. Viitattu 20.5.2017.
  13. TME drom.fi. Viitattu 21.5.2017.
  14. Teatteri Baltzar drom www.drom.fi. Viitattu 20.5.2017.
  15. Botox-teatteriesitys Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus. Viitattu 26.3.2009.
  16. Anu-Elina Lehti: Keitä nykyään ristiinnaulitaan, Veijo Baltzar? Vihreä Lanka. 5.10.2011. Viitattu 5.12.2013.
  17. Jumala on Suuri -spektaakkeli Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 5.12.2013.
  18. Salla Korpela: Nykypäivän sorretut Kirkko & kaupunki. 5.10.2011. Viitattu 5.12.2013.
  19. Integraatioteatteri Baltzar drom www.drom.fi. Viitattu 20.5.2017.
  20. TME drom drom.fi. Viitattu 20.5.2017.
  21. Veijo Baltzarin näyttely Pohjoinen Tango esillä Prahassa. Demokraatti, 2014. Drom/Demokraatti. Artikkelin verkkoversio.
  22. Veijo Baltzar: Kokemuspohjainen filosofia ntamon blogi. 14.3.2012. Viitattu 5.12.2013.
  23. KKK drom www.drom.fi. Viitattu 20.5.2017.
  24. Miranda drom.fi. Viitattu 21.5.2017.
  25. IRWA drom www.drom.fi. Viitattu 20.5.2017.
  26. Nina Castén ja Raakel Koittola: Euroopan omatunto ntamo. Viitattu 20.5.2017.
  27. Veijo Baltzarin verkkosivut
  28. Vaalikone.fi
  29. Kansainvälistä tunnustusta www.drom.fi. Viitattu 20.5.2017.
  30. 61 taiteilijalle ylimääräinen taiteilijaeläke - Saajien joukossa muusikko Freeman ja kirjailija Veijo Baltzar Iltalehti. 30.3.2017. Viitattu 20.5.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]