Keskustelu käyttäjästä:5-HT2AR

Tervetuloa!

Hei 5-HT2AR ja tervetuloa Wikipediaan! Toivomme, että Sinulle on hyötyä tästä tietolaatikosta. Voit tutustua Wikipedian viiteen keskeiseen periaatteeseen ja saat lisätietoa artikkelien muokkaamisesta ja muotoilusta. Voit myös esittää kysymyksiä Kahvihuoneessa.

Wikipedian viisi pilaria		Lisätietoa aiheesta
	Wikipedia on tietosanakirja eikä valikoimaton kokoelma tietoa. Kaikki aiheet eivät ole riittävän merkittäviä soveltuakseen Wikipediaan.	Mitä Wikipedia ei ole Merkittävyyden suuntaviivoja
	Wikipedialla on neutraali näkökulma. Artikkeleissa esitetään kaikki merkittävät erilaiset näkemykset eikä Wikipedia valitse totuutta lukijan puolesta. Kirjoittajan on viitattava luotettaviin lähteisiin ja kerrottava, kenen näkemystä lisätty tieto edustaa. Lähteetön tieto saatetaan poistaa kysymättä. Kirjoittajan omat mielipiteet eivät kuulu Wikipediaan.	Neutraali näkökulma Tiedon on oltava tarkistettavissa Ei uutta tutkimusta
	Wikipedia on vapaata aineistoa. Kuka tahansa voi muokata artikkeleita, eikä kukaan omista yksittäistä artikkelia. Älä kopioi tekstiä tai kuvia muualta ilman lupaa, vaan kirjoita asiat omin sanoin ja noudata tiedostojen käyttösääntöjä.	Wikipedia ja tekijänoikeudet
	Wikipediassakin on oltava ihmisiksi. Etsi konsensusta keskustelemalla, vältä muokkaussotia. Älä häiriköi esittääksesi kantasi, toimi hyvässä tahdossa ja oleta hyvää tahtoa myös muilta.	Käy kiinni asiaan, älä ihmisiin
	Wikipedialla ei ole ehdottomia sääntöjä näitä periaatteita lukuun ottamatta. Muokkaa siis artikkeleita rohkeasti, vaikket tuntisikaan sääntöjä läpikotaisin, ja luota terveeseen järkeen. Älä pelkää möhliväsi, sillä Wikipedian ohjelmisto pitää huolen, että et voi aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa.	Älä palvo sääntöjä Muokkaa sivuja rohkeasti
Artikkeleiden muokkaaminen Pikaopas Wikipediaan Tekstin muotoiluun käytettävät koodit Uuden artikkelin luominen Lisää artikkeli luokkaan Mallineiden käyttäminen Artikkelin rakenne ja nimeäminen Aikojen, nimien ja lyhenteiden merkitseminen Kielioppi Kuvien lisääminen Artikkelimalli Linkki kaikkiin käytäntöihin Keskusteleminen Wikipediassa Ajankohtaista Wikipediassa Usein kysytyt kysymykset Wikipedian sanasto ja slangi
Welcome to the Finnish Wikipedia! Don’t speak Finnish?

--4shadoww (keskustelu) 28. huhtikuuta 2017 kello 12.25 (EEST)

Ensimmäinen palkinto

Ensimmäinen palkinto:
Tämä on palkinto niille Wikipedian uusille käyttäjille, jotka ovat osoittaneet hyvää tahtoa ja auttaneet Wikipediaa laajenemaan.
Ansiokkaasta kemia-aiheisten artikkeleiden työstämisestä. --Parantaja asiantuntija (keskustelu • muokkaukset)

Vaikka nykyään ei palkintoja hirveästi jaella, mielestäni sinä olet tämän ansainnut. Jatka samaan tapaan! Ystävällisin terveisin --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 19. lokakuuta 2017 kello 13.16 (EEST)

Massaspektrometrin keskustelusivu

Keskustelu:Massaspektrometri. siellä kysymys artikkelin rakenteesta --Hartz (keskustelu) 22. maaliskuuta 2018 kello 09.35 (EET)

Share your experience and feedback as a Wikimedian in this global survey

Hello! The Wikimedia Foundation is asking for your feedback in a survey. We want to know how well we are supporting your work on and off wiki, and how we can change or improve things in the future. The opinions you share will directly affect the current and future work of the Wikimedia Foundation. You have been randomly selected to take this survey as we would like to hear from your Wikimedia community. The survey is available in various languages and will take between 20 and 40 minutes.

Take the survey now!

You can find more information about this survey on the project page and see how your feedback helps the Wikimedia Foundation support editors like you. This survey is hosted by a third-party service and governed by this privacy statement (in English). Please visit our frequently asked questions page to find more information about this survey. If you need additional help, or if you wish to opt-out of future communications about this survey, send an email through the EmailUser feature to WMF Surveys to remove you from the list.

Thank you!

WMF Surveys, 29. maaliskuuta 2018 kello 21.40 (EEST)

Kiinnostavatko sinua nämä aiheet?

Innostuin muokkauksestasi artikkelissa Anaboliset steroidit. Hienoa työtä! Täällä olisi parannettavaa artikkelissa Sukupuolihormoni. Lisäksi artikkelissa Androgeenit. Lisäksi saisi tehdä artikkelin sellaisesta sairaudesta kuin Androgeeni-insensitiivisyys (engl. androgen insensitivity syndrome). Androgeeneistä ja tuosta sairaudesta (tai noista sairauksista, sillä sitä on useampaa muotoa) saisi kirjoitettua samalla. Sitten on lisäksi artikkeli Kilpirauhashormonit ja saisi kehittää artikkeleita Trijodityroniini (T3) ja Tyroksiini (T4). En tiedä kiinnostaako sinua näiden kehittäminen, mutta ainakin saa kai informoida että näissä olisi kehitettävää. --Hartz (keskustelu) 3. huhtikuuta 2018 kello 10.13 (EEST)

Juu, kyllä mä voin niitä muokata kun ehtii. Aloitan varmaan androgeeneistä ja sitten sukupuolihormoni-artikkelista. Keministi (keskustelu) 3. huhtikuuta 2018 kello 23.27 (EEST)

Aloitin artikkelit Dihydrotestosteroni ja 5α-reduktaasi. Noita saa täydennellä. Laadukkaat lähteet uupuvat. --Hartz (keskustelu) 7. huhtikuuta 2018 kello 17.19 (EEST)

OK. Mulla on kova kiire IRL. Ehdin toivottavasti kirjoitella Wikipediaan viikon kuluttua. Keministi (keskustelu) 7. huhtikuuta 2018 kello 21.34 (EEST)

Reminder: Share your feedback in this Wikimedia survey

Every response for this survey can help the Wikimedia Foundation improve your experience on the Wikimedia projects. So far, we have heard from just 29% of Wikimedia contributors. The survey is available in various languages and will take between 20 and 40 minutes to be completed. Take the survey now.

If you have already taken the survey, we are sorry you've received this reminder. We have design the survey to make it impossible to identify which users have taken the survey, so we have to send reminders to everyone. If you wish to opt-out of the next reminder or any other survey, send an email through EmailUser feature to WMF Surveys. You can also send any questions you have to this user email. Learn more about this survey on the project page. This survey is hosted by a third-party service and governed by this Wikimedia Foundation privacy statement. Thanks!

WMF Surveys, 13. huhtikuuta 2018 kello 04.38 (EEST)

Your feedback matters: Final reminder to take the global Wikimedia survey

Hello! This is a final reminder that the Wikimedia Foundation survey will close on 23 April, 2018 (07:00 UTC). The survey is available in various languages and will take between 20 and 40 minutes. Take the survey now.

If you already took the survey - thank you! We will not bother you again. We have designed the survey to make it impossible to identify which users have taken the survey, so we have to send reminders to everyone. To opt-out of future surveys, send an email through EmailUser feature to WMF Surveys. You can also send any questions you have to this user email. Learn more about this survey on the project page. This survey is hosted by a third-party service and governed by this Wikimedia Foundation privacy statement.

WMF Surveys, 20. huhtikuuta 2018 kello 03.48 (EEST)

Kasvuhormoni ja androgeeni- ja estrogeenireseptorit

Heips, satutko löytämään jostakin tietoa kasvuhormonin sukupuolittaisista eroista? Että onko miehillä kuinka paljon enemmän tuota kuin naisilla? Ilmeisesti hypotalamus ohjaa kasvuhormonin eritystä. Tästä muuten pääsee siihen kysymykseen, että vastaako miehen luu- ja lihasmassan kasvusta mieshormoni(t) vaiko kasvuhormoni. Ja toinen mitä olen jo pari viikkoa metsästänyt, että onko naisilla ja miehillä eri verran (eri määrä) androgeeni- ja estrogeenireseptoreita (kehossa, aivoissa) vai onko niiden määrä tai jopa sijainti sukupuolittunutta siten, että naisilla ei androgeenireseptoreita niin olisikaan tai että miehillä ei niin estrogeenireseptoreita olisikaan? Toinen vaihtoehto on sitten tietenkin se, että naisilla ja miehillä niitä on yhtä paljon ja samoissa paikoissa. Tänks mikäli löydät jotain. :) --Hartz (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 09.29 (EEST)

Ainakin tämä löytyi kasvuhormonista äkkiseltään: linkki. Muuta mielenkiintoista kasvuhormonin puutoksesta: linkki. Täytyy katsoa noita muita juttuja myöhemmin kunhan ehtii. Keministi (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 12.43 (EEST)

"Heips, satutko löytämään jostakin tietoa kasvuhormonin sukupuolittaisista eroista?

Kasvuhormonia vapautuu tasaisesti/basaalisesti, mutta myös sykäyksittäin/pulsseina, eli veren pitoisuudet eri vuorokauden aikaan muuttuvat.1 Myös kasvuhormonin puoliintumisaika on lyhyt, noin 20 minuuttia, joten pulssitkin ovat lyhytkestoisia.23

Naisilla kasvuhormonia on veressä miehiä enemmän, erityisesti murrosiässä ja nuorena: "The median GH value was 80-fold higher in women 21–26 years old than in age-matched men (14.4 vs 0.18 mIU/L)"4. Vanhempana sukupuolten väliset erot tasoittuvat (katso tutkimuksen taulukko 2).1 Hormonin tuotanto vähenee noin 15% per eletty vuosikymmen ja pulssien voimakkuudetkin vähenevät (katso kuva 2).5 Myös: "After puberty, GH levels decrease exponentially. Production is reported to decline by 14% per decade and may decline by up to 50% every seven years for adult men." 6

Nuorilla naisilla on enemmän kasvuhormonia veressä kuin nuorilla miehillä, joka johtuu lähinnä siitä että estrogeenit/naishormonit, joita naisilla on kehossa enemmän, lisäävät kasvuhormonin tuotantoa. Naisilla vaihdevuosien (jolloin estrogeenin tuotto vähenee) jälkeen pitoisuuserot suhteessa saman ikäisiin miehiin tasoittuvat. Testosteroni (mieshormoni/androgeeni) voi aromatisoitua aromataasi-entsyymillä estrogeeneiksi (estradioliksi ja tämä muuntuu maksassa estrioliksi), joten pojilla lääkkeenä annettu testoteroni lisää veren kasvuhormonipitoisuuksia. Lääkkeinä annetut ei-aromatisoituvat mieshormonit kuten oksandronoloni ja dihydrotestosteroni eivät siksi lisää kasvuhormonin määriä. Pojilla ja miehillä estrogeenireseptorin salpaajana (antiestrogeeninä) toimiva tamoksifeeni vähentää kasvuhormonin määriä. Kasvuhormonin tuottoon vaikuttaa paitsi kellonajan, iän ja sukupuolen lisäksi muut asiat, mm. raskaus ja kehonkoostumus (muistuttaako vatsa pyykkilautaa vaiko pesurumpua).7

"Ilmeisesti hypotalamus ohjaa kasvuhormonin eritystä."

Kasvuhormonia muodostuu ja vapautuu verenkiertoon aivolisäkkeen etulohkosta (adenohypofyysistä), jonka hormonien eritystä hypotalamus säätelee. Kasvuhormonia vapauttava hormoni (GHRH), somatostatiini ja greliini saavat aikaan kasvuhormonin vapautumisen8 estrogeenin lisäksi. 9

"vastaako miehen luu- ja lihasmassan kasvusta mieshormoni(t) vaiko kasvuhormoni."

Kasvuhormoni lisää luiden koon, jossain määrin luiden tiheyden ja lihasten kasvua10, mutta lihaksia kasvattaa merkittävämmin testosteroni.11 Myös testosteroni vahvistaa ja kasvattaa luita.12 Luiden muodostumista, eli osteogeneesiä säätelee tosin monet muutkin tekijät kuin yksinomaan mieshormonit tai kasvuhormoni.

"...onko naisilla ja miehillä eri verran (eri määrä) androgeeni- ja estrogeenireseptoreita..?"

Miehillä on androgeenireseptoreita enemmän (AR). Estrogeenireseptorin tyyppiä α on naisilla enemmän (ESR1) ja tyyppiä β enemmän miehillä (ESR2).

En löytänyt varsinaista tieteellistä artikkelia joka vertailee kattavasti ja selkeästi miesten ja naisten välillä olevia eroja androgeeni- ja estrogeenireseptorien määrissä. Yllä olevan tietopankin AR/ESR1/ESR2 linkit kertovat lähinnä eroista sukupuolielimissä, jotka ovat muutenkin miehillä ja naisilla erilaiset, muttei kerro selvästi muiden yhtenevien kudosten eroista (aivoista jne.). Sukupuolten välisiä eroja vertailevia tutkimuksia löysin, mutta ne kertoivat vain tietyistä kudoksista, joten tieto oli turhan pirstaloitunutta enkä oikein viitsi kaivaa esiin ja linkittää tänne niitä kymmenittäin. Nämä yhteenvetomaisemmat tutkimukset kuitenkin löytyivät: hieman epäselvä ihmiskudoksilla tehty androgeenireseptori tutkimus ja selkeämpi rottien androgeenireseptori tutkimus (tuskin olit kiinnostunut rotista). Keministi (keskustelu) 12. toukokuuta 2018 kello 19.48 (EEST)

Ulkoiset linkit

Ulkoiset linkit esitetään aina viitteissä (Furokumariinit). --188.67.97.90 20. heinäkuuta 2018 kello 20.04 (EEST)

Miksi sitten on linkkityökalu? En ole käyttänyt kyseisessä artikkelissa linkkejä viitteenä CAS-numerossa vaan linkkinä molekyylien rakenteeseen, joista ei ole vielä kirjoitettu artikkeleita, ja jota klikkaamalla näkee suoraan molekyylin rakenteen. Olen tehnyt niin kaikissa kirjoittamissani/muokkaamissani artikkeleissa. Muihinkin kemian ja ei-kemian artikkeleihin on upotettu linkkejä samantapaisesti, joten juttusi kuulostaa keksityltä. Keministi (keskustelu) 21. heinäkuuta 2018 kello 08.19 (EEST)

Kyllä se on ihan vakiintunut käytäntö, että ulkoiset linkit lähteisiin tehdään viitteinä. Jos haluat poikkeuksen, kahvihuone on hyvä paikka keskustella asiasta. En toisaalta näe mitään syytä, miksei tuota voi esittää normaalina viitteenä. --87.93.118.148 21. heinäkuuta 2018 kello 08.48 (EEST)

"En toisaalta näe mitään syytä, miksei tuota voi esittää normaalina viitteenä." Koska viite on viittaus: lukija voi käsittää että tieto tulee tästä lähteestä. Linkistä samaa käsitystä ei saa. Jos teen esimerkiksi taulukon vaikkapa joidenkin ruokien ravintoarvoista, joka pohjautuu viitteiden kautta johonkin tutkimukseen. Sitten laitan linkin/viitteen sen loppuun johonkin taulukon viittauksistani erilliseen tietokantaan jossa tietoa on laajemmin olisi vaihtoehtoisina tuloksina nämä kaksi:

TAULUKKO

Lisää ravintoarvoja fineli tietokannassa

tai

Lisää ravintoarvoja fineli tietokannassa

Lähteet

Jälkimmäisessä monimutkaistamisessa ei ole mitään järkeä ja joku voi saada käsityksen että tieto tulee finelin sivuilta. Laitanko siihen viitteeseen sitten perään sulkuihin: "(taulukon arvot eivät pohjaudu tähän viitteeseen)"? Vähäisempänä argumenttina olisi helppous: linkki vie suoraan sitä klikkaamalla ulkoiselle sivulle. Viite vie viitteisiin, joista sitten klikkaamalla päätyy ulkoiselle sivulle, kuten yllä. Keministi (keskustelu) 21. heinäkuuta 2018 kello 09.15 (EEST)

Suosittelen että menet kahvihuoneeseen. Enhän minä voi sitä käytäntöä muuttaa vaan se pitää tehdä konsensuksella. Nykyinen konsensus on, ettei ulkoisia linkkejä käytetä kuin viitteinä. --178.55.211.156 21. heinäkuuta 2018 kello 09.49 (EEST)

Wikipediassa ulkoisia linkkejä ei käytetä tekstiosassa riippumatta siitä, mitä niillä halutaan osoittaa. Ulkoiset linkit ovat sallittuja vain Aiheesta muualla -osiossa. Tekstiin laitetaan lähdeviitteet. Esimerkinomainen tekstisi "Lisää ravintoarvoja fineli tietokannassa" sopii vallankin hyvin Aiheesta muualla -osioon eikä artikkelin varsinaiseen tekstiin. Ohje linkityksestä: Ohje:Linkit. Jos jossain artikkeleissa A...Ä on tehty väärin, se ei tarkoita, että artikkelissa Ö voisi niin tehdä ennen kuin artikkeleiden A...Ä virheet on korjattu. Wikipediassa kaikelle on oma paikkansa ja ulkoisten linkkien paikka ei ole tekstissä. Yt, Htm (keskustelu) 21. heinäkuuta 2018 kello 11.11 (EEST)

Aiheita joita saattaisit pystyä laajentamaan pienellä tekemisellä

Oireyhtymä, Degeneratiivinen sairaus. Nämä artikkelit ovat kovin huonoja. Ajattelin vain siksi mainita. --Hartz (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 10.43 (EEST)

Täytyy katsoa. Rupesin työstämään stereokemian artikkeleita (kiraalisuus ym.). Jahka saan ne valmiiksi, ryhdyn työstämään em. artikkeleita ja sitten näitä (jotka unohdin tyystin): Sukupuolihormoni, Androgeenit, Kilpirauhashormonit, Trijodityroniini (T3) ja Tyroksiini (T4). Keministi (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 19.18 (EEST)

Muokkasin degeneratiivinen sairaus -artikkelia, mutta en ole aivan varma sanan määritelmästä (katso eng. sivun keskustelu). Oireyhtymä-artikkeliin en oikein osaa laajentaa: sanaa näemmä käytetään eri tavoin eri maissa eri tieteenaloilla, tavoin, joita en tunne, ja joista osalla ei ole kunnon vastinetta suomenkielessä. Lääketieteen määritelmät eri asioista ei näytä olevan läheskään yhtä yhteneviä kuin kemian termistö. Keministi (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 06.56 (EEST)

Katsoin sukupuolihormoni ym. artikkeleita. Niiden englanninkielisissä vastineissa on suunnilleen saman verran tekstiä tai sitten niissä on laajoja osioita ilman lähteitä. Artikkelien suomen- ja englanninkielisiä versioita aika työlästä lähteä lähteistämään/laajentamaan. Taidan jättää ne suosiolla noista aihepiireistä innostuneemmille. Keministi (keskustelu) 6. lokakuuta 2018 kello 19.09 (EEST)

Seulojaksi?

Kiinnostaisiko sinua seulominen? Voisin ehdottaa sinulle oikeuksia tai voit itse pyytää oikeuksia, jos seulominen kiinnostaa. Oikeudet eivät velvoita mihinkään. Ensin kannattaa tutustua linkkaamaani ohjeeseen ja tietosivuun seulojista.--MAQuire (keskustelu) 22. syyskuuta 2018 kello 22.56 (EEST)

Juu, mikäs siinä. Toivomisen varaan jää tosin se, että ehdinkö niitä oikeuksia käyttämään. Keministi (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 18.01 (EEST)

Kävin pyytämässä.--MAQuire (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 15.16 (EEST)

Merkitse käännökset käännöksiksi

Kun teet uuden artikkelin kääntämällä englanninkielisen Wikipedian artikkelin, laita aina artikkelin loppuun käännös-malline ja linkki en-wikipedian artikkeliin. Tähän tapaan:

{{käännös|:en:Siderosis}}

--Savir (keskustelu) 22. marraskuuta 2018 kello 18.14 (EET)

Ok. En tosin muista kääntäneeni mitään artikkelia täysin suoraan ja pyrin lähteistämään ne edeltävän mallinteen käytön sijaan, sillä muuten lähteet jäävät epäselviksi eng- ja fi-artikkelien kehittyessä muokkausten myötä eri suuntiin suoran käännöksen jälkeen. Keministi (keskustelu) 23. marraskuuta 2018 kello 11.14 (EET)

Ai jaa juu. Meinasit sideroosi-artikkelia. Kirjoitin molemmat versiot: suomi ja eng. Käännös:"...pitää käännöksestä mainita tekijänoikeuksien vuoksi." Ajattelin että käännös mallinnetta käytetään lähteistämisen sijaan. Valtaosa käännös-mallinnetta käyttävistä artikkeleista, mitä mulle on tullu vastaan, on jättäny lähteet mainitsematta, vaikka tämä ei taida olla hyväksytty käytäntö. Mulle on jääny asiasta väärä vaikutelma. Keministi (keskustelu) 23. marraskuuta 2018 kello 11.22 (EET)

Sori, en huomannut että olit kirjoittanut myös englanninkielisen artikkelin. Periaatteessa sen jälkeen kun olet julkaissut englanninkielisen artikkelin, siitä tulee Wikipedian "omaisuutta", niin että kun viisi viikkoa sen jälkeen julkaistaan suomenkielinen artikkeli, joka on näinkin samanlainen alkuperäisen kanssa, minä kutsuisin sitä käännökseksi, vaikka se on alkuperäisen artikkelin kirjoittajan tekemä. Mutta koska olet itse tarkistanut lähteet, mallineen voinee poistaa, sillä artikkelihan oikeasti perustuu niihin ilmoitettuihin lähteisiin. Mitä mallineen käyttöön ja lähteiden ilmoittamiseen tulee, minä kannatan sitä että artikkelissa ilmoitetaan vain ne lähteet, joita on käytetty, eli joko Wikipedian ulkopuoliset tai toinen Wikipedia-artikkeli. Mutta jotkut kopioivat viitteitäkin en-wikipediasta, mikä aiheuttaa sekaannusta. --Savir (keskustelu) 23. marraskuuta 2018 kello 13.02 (EET)

Papukaijamerkki

Palkinto:
Myönnän sinulle papukaijamerkin monesta hyvästä kemiaan liittyvästä artikkelista. AksuHelps (keskustelu) 24. tammikuuta 2019 kello 00.16 (EET)

Peukut sinulle

Minun on pakko myöntää se, että meillä on täällä Wikipedissa yksi mahtava tyyppi, joka osaa hyvin kemiaa ja ym. Minulla ei ole tässä muuta, mutta jatka samaan malliin ja kehittele lisää hyviä artikkeleita niitä on mukava lukea ja ansaitsit tuon papukaijamerkin! Sinun kannattaa ehkä yritää ehdottaa esimerkiksi kemiaa viikko kilpailu aiheeksi. AksuHelps (keskustelu) 24. tammikuuta 2019 kello 20.53 (EET)

Voisitko vilkaista

Löysin artikkelin, joka on tynkä ja mikä tarvitsisi paljon tietoa ja, kun olet kemiaan kiinnostunut niin voisitko missään vaiheessa laajentaa artikkeli "kalsiumformiaatti?" AksuHelps (keskustelu) 26. tammikuuta 2019 kello 13.20 (EET)

Ok, katsotaan, ja kiitos palkinnosta. Keministi (keskustelu) 26. tammikuuta 2019 kello 17.35 (EET)

Juu ei mitään ansaitsit sen. AksuHelps (keskustelu) 26. tammikuuta 2019 kello 18.39 (EET)

Sinulle peukut taas

Minun on pakko sanoa, että osaat nämä jutut täydellisesti. Olet hyvä apu Wikipedialla, kun tiedät kemiasta niin paljon. Suomenkielisessä Wikipediassa tarvitaan sinun kaltaista henkilöä, joka tekee artikkeleita hyvin ja ihmiset saavat tietoa hyvin sinun tekemisistä artikkeleista (niitähän puuttuu vielä, mutta olet tässä mestari) Kiitos taas ja, jos haluat vielä täydentää minun ehdottamaani kalsiumformiaatti artikkelia olisin vielä iloisempi. Kiitos! AksuHelps (keskustelu) 11. helmikuuta 2019 kello 00.10 (EET)

Laajensin nyt kalsiumformiaatti-artikkelia ettei unohdu uudelleen. Keministi (keskustelu) 11. helmikuuta 2019 kello 23.08 (EET)

Kiitos sinun ahkerasta työstä. AksuHelps (keskustelu) 12. helmikuuta 2019 kello 20.33 (EET)

Alumiinifosfaatti

Joku käyttäjä joka ei ole tehnyt kuin yhden muokkauksen on aloittanut tuollaisen artikkelin Alumiinifosfaatti. Korjailin sitä vähän mutta siinä ei ole paljonkaan juttua ja on täysin lähteetön. Ajattelin että kiinnostaisiko sinua parannella sitä? --Linkkerpar™ 27. helmikuuta 2019 kello 03.20 (EET)

Ok, kaivan tietoa esiin ja ryhdyn muokkaamaan sitä. Keministi (keskustelu) 27. helmikuuta 2019 kello 09.12 (EET)

Sait näköjään kaivettua aika hyvin tietoa siitä. Kiitos. --Linkkerpar™ 27. helmikuuta 2019 kello 21.45 (EET)

Pystysitkö lisätä lähteitä

Olen aina ollut vähän "huolissani" artikkelista kemia, koska sinne ei ole lisätty lähteitä. Kysyisin sinulta ostaisitko lisätä sinne lähteitä, että ei ole enään ns "lähteetön" artikkeli. AksuHelps (keskustelu) 1. maaliskuuta 2019 kello 10.09 (EET)

Sen verran sanon sivusta, että lähteettömyys ei ole tuon artikkelin suurin ongelma. Se pitäisi jonkun käydä ajatuksella läpi ja järjestellä uudestaan. Mutta ainakaan minulla ei siihen aika (eikä into) riitä. --MiPe ^(wikinät) 1. maaliskuuta 2019 kello 10.18 (EET)

Olen samaa mieltä kuin MiPe. Menisi uudelleenkirjoittamisen puolelle... siitä taas täytyy sanoa että kemia on niin monitahoinen tieteenala, joka menee rankasti fysiikan, matematiikan, biologian, ympäristötieteiden, lääketieteen ym. kanssa päällekkäin, että sen käsittely edes yleisellä tasolla on Herkuleen urotyö, josta en usko että kovin moni edes hyötyy - taidan siis jättää väliin. Englanninkielisessäkin Wikissäkin näemmä on tyydytty käsittelemään vain peruskäsitteitä (joista on jo Suomi-Wikissä omat artikkelit), historiaa typistetysti ja murto-osaa kemian eri haaroista listamaisesti. Keministi (keskustelu) 1. maaliskuuta 2019 kello 16.02 (EET)

No tuo on totta ainiin Mipe, kun kumosit muokkauseni niin eikö ne lähteet kannattaisi siirtää siihen toiseen lähde kohtaan eikä niin, että sivulla on kaksi kohta, jossa lukee lähteet. AksuHelps (keskustelu) 1. maaliskuuta 2019 kello 11.33 (EET)

Teinkin sen jo heti seuraavana muokkauksena. --MiPe ^(wikinät) 1. maaliskuuta 2019 kello 11.36 (EET)

Riisitaudista tiamiinin yhteydessä

Ei siinä muuta logiikkaa ollutkaan mutta näyttää välillä yleisön parissa olevan sellainen harhakäsitys että jos syö vain valkaistua riisiä niin tule riisitauti (eikä muita ongelmia). Näinkin tietenkin on varsinkin pikkulapsilla, mutta kuten sanot, muitakin puutoksia tulee, ja arvelin että Wikipediassa voisi myös tiamiini-artikkelissa oikaista tämän kysymyksen riisistä ja riisitaudista, kun riisin ja beriberin yhteydestä tässä on puhe. Suuret kiitokset sinänsä artikkelin kehittämisestä. --Höyhens (keskustelu) 27. maaliskuuta 2019 kello 13.18 (EET)

Ennemminkin siitä kannattaisi mainita riisitauti-artikkelissa, jonne riisitaudista tietoa etsivä päätyy varmasti todennäköisemmin kuin tiamiini-artikkeliin. Nyt riisitauti-artikkelissa ei sanota asiasta ihan suoraan vaikka kerrotaankin riisitaudin ei-riisinjyviin liittyvästä etymologiasta (tosin täysin ilman viitteitä...). Keministi (keskustelu) 27. maaliskuuta 2019 kello 14.54 (EET)

Hyvä huomio! --Höyhens (keskustelu) 28. maaliskuuta 2019 kello 22.43 (EET)

Degeneratiivinen sairaus

Heips, pitäisikö Maillard-reaktiosta ja Kehittyneet glykaation lopputuotteet (AGE) -artikkelista lisätä artikkeliin Degeneratiivinen sairaus? Kai se riittää, jos vaikutus on joissakin tai osittainenkin? --Hartz (keskustelu) 1. huhtikuuta 2019 kello 15.49 (EEST)

Tuli kanssa mieleen kun huomasin että Glykaatio-artikkeli on tynkä, että eikö siihen saisi tuosta Kehittyneet glykaation lopputuotteet (AGE) -artikkelista jotakin? --Hartz (keskustelu) 1. huhtikuuta 2019 kello 15.51 (EEST)

Kai ne voi mainita. Ainakin "katso myös"-osiossa, jos ei muuten. Toisaalta onhan niitä muitakin syntymekanismeja noille sairauksille artikkelissa jo mainitun geeniperimän lisäksi: immuunipuolustusjärjestelmän prakaaminen (tietyt autoimmuunisairaudet) olis varmaan yks niitä keskeisimpiä. "Kemiallisia aineista" tarkentavina esimerkkeinä AGE:jen lisäksi voisi olla esim. karsinogeenit, happiradikaalit ja niitä muodostavat aineet jne. Muitakin on: elintavat, ruokavalio (muutakin kuin karsinogeenit tms., esim. silmittömästi suolaa kunnes munuaiset pettää), fyysiset vammat (esim. Chronic traumatic encephalopathy) jne. Toi glykaatio-artikkeli on aika kehno. Kirjotan sen määritelmän uusiks. Laitan siihen jotain mainintaa AGE:ista katso myös-linkin sijaan, mutten ainakaan itse viitsi käsitellä AGE:itä siinä kovin laajasti koska niistä on omakin artikkeli. Keministi (keskustelu) 1. huhtikuuta 2019 kello 17.38 (EEST)

Sooda

Kun olet älyttömän hyvä kemiassa niin ajattelin kysyä voisitko laajentaa myös sooda artikkelia? AksuHelps (keskustelu) 7. huhtikuuta 2019 kello 14.37 (EEST)

OK. Teen näin. Keministi (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 02.35 (EEST)

Kiitoksia paljon, kun jaksat. AksuHelps (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 14.38 (EEST)

Myös artikkeli hiilihappo voisi kaivata laajennusta. AksuHelps (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 14.40 (EEST)

Viitteen paikka

Jos viite lähteistää vain yhden virkkeen eikä kaikkia edellisen viitteen jälkeisiä virkkeitä tai koko kappaletta, tulee viitteen sijaita ennen pistettä. Ei siis näin: [1]. --Lax (keskustelu) 15. syyskuuta 2019 kello 23.18 (EEST)

Ensimmäinen kerta kun tästä käytännöstä kuulen. Sitä ei ole ainakaan eng. wikissä. Se on lisäksi äärimmäisen epäselvä viittaustapa lähteiden tarkastuksen kannalta. On paljon parempi eritellä lähteetön teksti välilyönnein. Sitäkin parempi jos merkitsee lähteet aina. 5-HT2AR (keskustelu) 15. syyskuuta 2019 kello 23.25 (EEST)

Sivulla Wikipedia:Merkitse lähteet se mainitaan vaikkakaan ei sitovana sääntönä mutta keskusteluissa ollaan oltu kallellaan mainitsemaani tapaan. Mitä tarkoitat lähteettömän tekstin erittelemisestä välilyönnein? --Lax (keskustelu) 15. syyskuuta 2019 kello 23.49 (EEST)

1. Joku Urpo (syntyi 1960) teki 60 vuotta sitä ja 20 vuotta tätä, kunnes kuoli vuonna nakki^lähde.

vs.

2. Joku Urpo (syntyi 1960) teki 60 vuotta sitä ja 20 vuotta tätä.

Hän kuoli vuonna nakki.^lähde

1. ja 2. on iso ero. Onko kirjoittaja likinäköisyyttään laittanut pisteen lähteen jälkeen? Ehkä ei? Ehkä joo? Muokataan 1. lisää:

1. Joku Urpo (syntyi 1960) teki 60 vuotta sitä, 10 vuotta tota ja 20 vuotta tätä, kunnes kuoli vuonna nakki^lähde.

Upsis. Ehkä 2. onkin parempi tapa? 5-HT2AR (keskustelu) 16. syyskuuta 2019 kello 00.20 (EEST)

Ei noista kumpikaan tuo selvyyttä siihen, kattaako lähteistys vain kuolinvuoden vai koko litanian (edellyttäen, että kakkoskohdan rivinvaihto ei kuulu tekstiin, ja rivinvaihtojahan ei ole hyvä viljellä ylen määrin). Ykkösvaihtoehto sen sijaan selventää, että ainakaan viite ei toimi lähteenä yllä mainittua virkettä kauemmaksi (kakkosvaihtoehdossa sellaista voi kuvitella). Vahingossa tehdyt virheet ovat myöskin huono peruste olla tekemättä jotain (ainakaan ei ole syytä korjata muiden tekosia sillä arvauksella, että kyseessä saattaa olla vahinkolaukaus, jos ei ole muuta näyttöä takana). Tekstin lisääminen lähdeviitteen eteen on taas oma, tästä erillinen probleemansa, jota joudutaan korjailemaan vähän väliä. --Lax (keskustelu) 16. syyskuuta 2019 kello 00.41 (EEST)

1. on epäselvä (kaikki vai kuolinvuosi?), 2. ei ole (se kuoli anno domini nakki). Vai tulkisetko ihan tosissaan rivinvaihdon kirjoitusvirheeksi? Rivinvaihtoja ei tarvita ylimäärin ja lähteettömän tekstin voi koostaa omaan tekstiblokkiin, mutta on vielä parempi, jos ei kirjoita mitään ilman lähteitä, koska lähteetön = roskaa/faktaa? Etpähän pysty tarkistamaan.

Tähän olen wikipediassa törmännyt, enkä pidä sitä tulkinnanvaraisena (mutten parhaimpana viittaustapana):

Hemmo ei tehnyt paljon mitään, mutta Hemmon kaveri, Joku Urpo (syntyi 1960^lähde1), teki 60 vuotta sitä ja 20 vuotta tätä, kunnes kuoli vuonna nakki.^lähde2

Lähteessä 1 on kuolinvuosi ja lähteessä 2 kaikki loput väitteet. Tätä ei voi tulkita väärin, eihän? Olen tähänkin törmännyt (mutten wikissä):

Proffa et al totesivat että Joku Urpo (syntyi 1960) teki 60 vuotta sitä ja 20 vuotta tätä, kunnes kuoli vuonna nakki. Kun taas Urpo et al vastustivat tätä yksinkertaivaa...

...mutten ole sun keksimään tapaasi ikinä aiemmin törmännyt. Onko näilläkin joku keksitty piilomerkitys, eikä niitä saa korjata kirjoitusvirheinä, kun niitäkin välillä tulee vastaan:

4. Joku Urpo (syntyi 1960) teki 60 vuotta sitä ja 20 vuotta tätä, kunnes kuoli vuonna nakki. ^lähde1

Koska kaksi viittaustapaa ei ole tarpeeksi, päätän, että 4. esimerkki ei ole tästä lähin virhe, ja se tarkoittaa että muu tekstistä on viitteetöntä, mutta lähde1 viittaa tällä tavoin tekstin suluissa olevan osioon. Keksitään yhdessä lisää viittaustapoja. Jee! 5-HT2AR (keskustelu) 16. syyskuuta 2019 kello 01.43 (EEST)

Tuo kommenttisi loppu menee jo pelleilyksi. Muistutan myös siitä, että missään vaiheessa kyseessä ei ole ollut minun keksimäni viittaustapa vaan Wikipediassa yleisesti hyväksytty viittaustapa, jonka minä olen muiden opastuksella omaksunut. Kaikissa viittaustavoissa on ongelmansa, koska selvästikin niitä tulkitaan eri tavoin, ja ongelmat ilmenevät isommin niissä teksteissä, joissa on seassa lähteistämättömiä kohtia. Lähteistetyn osion erottaminen omaksi kappaleekseen on monasti hyvä tapa mutta, kuten jo totesin, luettavuutta ei pidä heikentää lähteistyksen ehdoilla eli tekstin pilkkominen liian pieniin kappaleisiin ei näytä hyvältä. --Lax (keskustelu) 16. syyskuuta 2019 kello 10.10 (EEST)

Ei ole pelleilyä vaan todellinen ongelma, jota et halua ymmärtää. Se, että jonkin voi tulkita viittaukseksi yhteen sanaan, koko lauseeseen, kirjoitusvirheeksi jne. on ongelma. Monitulkintaisuudesta tulee luopua eikä sitä tule opettaa kenellekään. Katso: Kateenkorva. Viitataanko tässä siihen, että kateenkorva on imukudoselin, että jokin on imukudoselin, että "Kateenkorva eli tyymus (lat. thymus) on rintaontelossa... imukudoselin." tai jotain muuta? Kerro yksiselitteisesti ilman vaihtoehtoisia tulkintoja että onko kyseessä virhe vai ei ja jos ei, niin minkä osa lauseesta tulee tulkita olevan peräisin lähteestä. Ymmärrätkö, että joku toinen voi tulkita tässä tilanteessa (kuten [2]) asian toisin ilman yksimielistä sopimusta siitä, että mikä on ainoa ja oikea tapa viitata Wikipediassa ja muut tavat tulee tulkita kirjoitusvirheiksi/ei-hyväksytyiksi tavoiksi? Sen sijaan saman artikkelin "Tymooma on kateenkorvakasvain." on selvästi lähteetön. Olen korjannut tai luullut korjaavani vastaavia artikkeleita jonkin verran samalla tapaa kuin välilyönti-lähde-artikkeleita (esim. Elintarviketeollisuus, "toimipaikalla. [3]"). 5-HT2AR (keskustelu) 16. syyskuuta 2019 kello 11.14 (EEST)

Ongelmahan tämä on, se on selvä. Mutta juuri tuossa Simona Aebersold -artikkelissa teit korjauksen, jonka seurauksena Wikipedian muokkaajiston pääosa (muokkaamiseen osallistumattomien lukijoiden mielipiteitä voi vain arvailla) tulisi tulkitsemaan viitteen väärällä tavalla eli että se viittaisi vähintäänkin koko virkkeeseen. Viite pisteen edellä kertoo selkeästi rajallisemmasta viittausalueesta. Välilyönnin käytöstä pisteen jälkeen ei ole mitään sopimusta vaikka jotkut yksittäiset muokkaajat sitä käyttävätkin. Eikä ensimmäisten lähtökohtien joukossa pidä olla, että muokkaaja olisi tehnyt virheen. --Lax (keskustelu) 16. syyskuuta 2019 kello 11.30 (EEST)

Ei "selkeästi rajallisemmin" esim. Simona Aebersoldin ja Kateenkorvan kohdalla. Tein muokkauksen koska tulkitsin sen virheeksi. Yksi tapa sijoittaa viite on ainoa ei-tulkinnanvarainen tapa, eikä muita tapoja tule opettaa eteenpäin. Se, mikä se ainoa tapa on, tulee päättää nyt. 5-HT2AR (keskustelu) 16. syyskuuta 2019 kello 11.50 (EEST)

Koska viitteen vaikutusalue on vaihteleva, on viitteen merkintätavoissakin variaatioita. Mutta mahdollisia päätöksiä voi yrittää saada aikaan kahvihuoneessa (käytännöt, kielenhuolto tai sekalaista). --Lax (keskustelu) 16. syyskuuta 2019 kello 11.58 (EEST)

Minustakin viitteen sijoittaminen ennen pistettä on hyvä käytäntö, jota tulisi noudattaa selkeyden vuoksi. Mitä uusiin ratkaisuihin tulee, ehkä paras ajatus olisi luoda ref-viitteelle ominaisuus "alue", jonka arvoksi voisi antaa esim. "sana", "lause", "virke" tai oletusarvona "kappale", joka kertoo, mitä tekstiä viite lähteistää. Silloin ei tarvitsisi kikkailla viitteen sijoittelun kanssa. Ehdotin sellaista joskus kahvihuoneessa, mutta se ei johtanut mihinkään. --Savir (keskustelu) 16. syyskuuta 2019 kello 12.14 (EEST)

Miksi niin hyvä idea torpattiin? Se pitäisi pistää vireille kun on paljon turhempiakin mallinteita, kuten "kieli=" (lähteen otsikko on englanniksi=lähteen teksti on englantia, duh). Luin ohjeen ja näemmä lähde tulee pääsääntöisesti (taas tulkinnanvaraisuutta) laittaa kaikkien välimerkkien jälkeen. Kirjaimellisesti tulkittuna viimeksi kirjoittamani neotaamin tekstistä >90% on tulkittavissa lähteettömäksi, eikä kukaan ole estänyt mua tän ~3 vuoden aikana mitä täällä olen ollut sotkemassa. Vaihtoehtoisesti sen todellakin voi laittaa ennen välimerkkiä, kuten Lax esitti, mutta 2 tapaa mahdollistaa tulkinnanvaraisuuden. Esimerkiksi alunperin lähteistetyssä kateenkorvassa (vrt. [3]) on sitten käytetty molempia. Virhe vai ei? Tässä tapauksessa virkekään ei haittaa, mutta jos lähde tuleekin laitettua välimerkin jälkeen vahingossa isomman lähteettömän tekstirykelmän jälkeen, näyttää siltä että lähteetön teksti on lähteistetty tai päinvastoin. Ehdottamallasi "alue"-mallinteessa ei oikein käytettynä sitä ole ja lähteen tarkastus helpottuu. Lisäksi voidaan haluttaessa päättää, että mikä on se oikea tapa sijoittaa viite. "Alue"-mallinnetta käyttävät viitteet voidaan korjata tän tavan mukaisiksi. 5-HT2AR (keskustelu) 16. syyskuuta 2019 kello 17.04 (EEST)

Eksendiini-4-peptidi

Tuolla sivulla Gilalisko on punalinkkinä tuo Eksendiini-4-peptidi ja GLP-1. Ajattelin että kiinnostasiko sinua luoda nuo artikkelit? Ne selventäsivät tuota artikkelia. Tuolla olisi ainakin hyviä lähteitä mutta en osaa itse kirjoittaa artikkelia siitä: Inkretiineihin vaikuttavat lääkkeet – täsmähoitoa aterianjälkeisen verensokerin hallintaan s. 7–10, Mitä uutta inkretiinilääkkeet tuovat diabeteksen hoitoon?, BYETTA injektioneste, Lääkeopas Terveyskirjasto, Lääkkeet tyypin 2 diabeteksen hoidossa, "Liskolääke" eksenatidi saa rajoitetun peruskorvattavuuden. --Linkkerpar™ 16. tammikuuta 2020 kello 15.18 (EET)

Loin sivun GLP-1, joka tosin aika lyhyt. Eksendiini-4-peptidi ja eksenatidi (w:exenatide) lienevät rakenteellisesti aivan aine (pmid:31767182), mutta nimeä "eksenatidi" käytetään lääkkeenä käytetystä synteettisestä muodosta? Katson asiaa tulevana viikonloppuna. 5-HT2AR (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 20.38 (EET)

Kiitos! --Linkkerpar™ 16. tammikuuta 2020 kello 21.13 (EET)

Papukaijamerkki 2020

Palkinto:
Diabetekseen liittyvien artikkelien ahkerasta luomisesta ja työstämisestä. Linkkerpar™ 20. tammikuuta 2020 kello 18.16 (EET)

Kiitokset diabetes aiheisten artikkelien ahkerasta pitkäaikaisesta luomisesta ja työstämisestä. --Linkkerpar™ 20. tammikuuta 2020 kello 18.16 (EET)

Onnittelut papukaijamerkistä! Tunnuksettoman ip:n viesti toi minut tänne (alempana). Merkin huomatessani ajattelin pyytää vilkaisemaan Keskustelu:Tyypin_1_diabetes ja Keskustelu:Tyypin_2_diabetes#Virheellistä_tietoa_artikkelissa? --(λ (?) (!)) 22. joulukuuta 2020 kello 10.33 (EET)

Keskustelu siirretty

Kysymyksesi on siirretty Käytännöistä Kielenhuoltoon, joka on parempi osasto tuohon. Keskustelu ei koske käytäntöä vaan muutaman ihmisen toimintatapaa ja sen perusteena on kielenkäyttö, joten. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2020 kello 18.22 (EET)

Thank you for being one of Wikipedia's top medical contributors!

please help translate this message into your local language via meta

The 2019 Cure Award

In 2019 you were one of the top ~300 medical editors across any language of Wikipedia. Thank you from Wiki Project Med for helping bring free, complete, accurate, up-to-date health information to the public. We really appreciate you and the vital work you do! Wiki Project Med Foundation is a thematic organization whose mission is to improve our health content. Consider joining here, there are no associated costs.

Thanks again :-) -- Doc James along with the rest of the team at Wiki Project Med Foundation 5. maaliskuuta 2020 kello 20.49 (EET)

Vasta-aine artikkeli

Hei, tuli vastaan tämä artikkeli Vasta-aine jossa on korjattava -malline: ”Tarkennus: Kansantajuistettava”. Tulit mieleen kun olet tehnyt aika paljon töitä virustautiatikkeleiden kanssa. Nuo vasta-aneethan liittyy viruksissa kai ainakin diagnostiikkaan, vaikka tuossa artikkelissa ei siitä sanota mitään. Ajattelin että kiinnostaako tuon parantelu sinua? --Linkkerpar™ 30. maaliskuuta 2020 kello 12.36 (EEST)

Joo, koetan parannella tuota artikkelia, mutta menee tovi. Sisältöä saa ainakin helposti lisää ja pystyn varmaan parantamaan yleistajuisuuttakin. 5-HT2AR (keskustelu) 30. maaliskuuta 2020 kello 16.07 (EEST)

Ping

Hei, sinä olit kai yrittänyt pingata SARS-CoV-2 keskustelusivulla toisia käyttäjiä. Se pitäisi tehdä näin jotta se toimisi {{Ping|Käyttäjänimi}} mallineen sivu. Ei viitsinyt sillä keskustelusivulla alkaa sotkea keskustelua. --Linkkerpar™ 14. huhtikuuta 2020 kello 09.45 (EEST)

Parantelusta dee

Tulokseksi sait aikaan virkkeen "D₃-vitamiinin ihotuoton takia D-vitamiinit muun muassa ihmisillä vain tapauskohtaisesti vitamiineja." Eipä tuossa ole mieltä, joten vielä on työtä tehtävänä. Ennen paranteluasi virke oli parempi, vaikka huonosti ilmaistu ajatus on kyseessä joka tapauksessa. --Pxos (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 08.24 (EEST)

Kontekstissa on kait selvää, ettei lauseella tarkoiteta sitä, että "D3 tuottaa ihoa" vaan "iho tuottaa D3-vitamiinia", jota varmaan tarkoitat sillä ettei asiassa ole mieltä. Lauseen edellä nimittäin kuvataan aineen tuottoa ihossa. Muutin kyseisen lauseen nyt varmaankin selkeämpään muotoon. Itse on valitettavan sokea omille kirjoituksilleen: mikä on selkeää itselle ei välttämättä aukea toiselle. Luettavaksi nämä artikkelit kuitenkin on tehty, niin hyvä että joku niitä kommentoi. 5-HT2AR (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 20.36 (EEST)

Kertaluku

Päätit sitten ottaa vanhan tiedoston esille kuvaamaan kemiallista kertalukua! Jo ensimmäisellä rivillä on paha virhe. Myöhemmin on virheitä stökiometristen kertoimien huomiotta jättämisestä nopeuslaeissa, nopeusvakion yksikkömäärittelyssä, nopeuslait ovat puutteellisia, Arrheniuksen yhtälön käyttö on väärin ymmärretty, esimerkkitehtävässä on yksikkövirheitä. Reaktion molekulaarisuuden selvittäminen reaktion kertaluvun yhteydessä on kinetiikan lähdekirjoissa aivan tavanomaista, jotta voidaan korostaa niiden eri merkitystä. Tiedoksi vielä, että yritin luoda uutta sivua reaktion kokonaiskertaluvusta, mutta sitä ei mahdollistettu. Uudelle sivulle tuli vain ohjaus vanhalle sivulle, jota siis päivitin.VPaarma (keskustelu) 18. toukokuuta 2020 kello 12.19 (EEST)

Epäorgaaninen hiili

Hei, joku käyttäjä on tehnyt tuollaisen tyngän Epäorgaaninen hiili. Kiinnostaisiko sinua sen laajennus? --Linkkerpar™ 21. toukokuuta 2020 kello 01.21 (EEST)

Ei oikein kiinnosta tuon laajennus. Mielestäni tuo tynkä on nykyisellään myös aika turha: se menee päällekkäin allotropia- ja erityisesti epäorgaaninen yhdiste -artikkelien kanssa. Sen voisi sisällyttää jälkimmäiseen tyyliin "esimerkkejä epäorgaanisista hiiliyhdisteistä" tai sitten hiili-artikkeliin. Sivuhuomio: artikkelissa mm. hiilidioksidin sanotaan olevan ei-eloperäinen, mutta näinhän asia ei välttämättä ole. 5-HT2AR (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 13.19 (EEST)

Λ ja 5-HT2AR onko toinen kt altteri?

Ilmeisesti muokkasit aikaisemmin kt:llä Λ (keskustelu · muokkaukset) ja nyt 5-HT2AR (keskustelu · muokkaukset)? Muokkaukset osuvat päällekkäin samalle ajanjaksolle, jolloin Λ lopetteli ja 5-HT2AR aloitteli. Mikäli näin on, niin kyseessä olisi monta käyttäjätunnusta -käytäntö. "Useiden tunnusten käyttäjiltä odotetaan erityistä vastuullisuutta. Salaa useiden tunnusten käyttämisestä kiinni jääneen henkilön toissijaiset tunnukset estetään välittömästi ja pysyvästi. Myös käyttäjän pääasiallinen tunnus voidaan tarvittaessa estää." Onko jompikumpi altteri? Silloin toinen pitää merkitä altteriksi.--37.252.231.75 11. kesäkuuta 2020 kello 14.07 (EEST)

Tuskinpa on, joten ylläoleva viesti on tarpeeton ja lähinnä häiriköintiä. --Nitraus ^(wikinät) 11. kesäkuuta 2020 kello 14.14 (EEST)

Moro pitkältä kesätauolta. En ole Λ enkä ole koskaan ollutkaan. 5-HT2AR (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 12.52 (EEST)

Erisnimi?

Hei. Olet tehnyt mm. artikkelin 4-Amino-3-metyyli-1-naftoli. Tässä artikkelissa ja muutamassa muussakin on yhdyssanan keskellä osa, joka on kirjoitettu isolla niin kuin erisnimet on tapana kirjoittaa. Haluaisin tietää onko erisnimiosa harkittu asia ja millä perusteella olet kirjoittanut nimen isolla alkukirjaimella? Terv. --Huhdanjo (keskustelu) 22. heinäkuuta 2020 kello 10.52 (EEST)

Aineiden nimissä "varsinaisen nimiosan" ensimmäinen kirjain kirjoitetaan isolla (täällä on esimerkkejä). Tuossa tapauksessa artikkelin nimi otsikossa tulisi olla 4-Amino-3-metyyli-1-naftoli eikä esim. 4-amino-3-metyyli-1-naftoli. Kuten linkkini esimerkeissä, kaikkia kirjaimia ei lueta osaksi varsinaista nimiosaa. Esim. cis-trans-isomeriasta tai E,Z-isomeriasta kertovat etuliitteet eivät ole osa varsinaista nimiosaa. Esim. otsikkona cis-2-Buteeni on oikein, cis-2-buteeni ei ole (cis/trans-isomerian merkitsemiseen käytetään periaatteessa aina kursiivia). Onko tuossa 4-Amino-3-metyyli-1-naftoli-artikkelissa joku probleema? Voihan sen siirtää toisellekin nimelle kuten 4-amino-3-metyyli-1-naftoli, mutta olisi mielestäni hyvä, että nimen ensimmäisen "A"-kirjaimen saisi jollakin trikillä näkymään isolla otsikossa. 5-HT2AR (keskustelu) 22. heinäkuuta 2020 kello 11.22 (EEST)

Kiitos pikaisesta vastauksesta. Asia ei ole iso, mutta havahduin isoon kirjaimeen "normaalin" pilkunviilauksen yhteydessä. Pidän suomen kielen oikeinkirjoitusta kaikenlaisen tekstin uskottavuuden lähtökohtana, enkä tiennyt perustetta po. isolle kirjaimelle. Lähteesi on asiaa. Siinä on kuitenkin yksi ongelma: se koskee englanninkielistä kirjoittamista. Suomen kielessä on monessa tapauksessa aivan omat perusteensa. Lisäksi on huomattava, että Wiki on yleistietosanakirja, jolloin eri alojen erikoisuudet pitäisi kansanomaistaa - mikäli mahdollista. Kotuksen ohjeista en löytänyt suoraa ohjetta tapaukseen, mutta yhdistin kaksi ohjetta (lisäksi: amino-sana ei ole erisnimi):

• numero on osa yhdyssanaa
• virke aloitetaan isolla kirjaimella.

Voin kysyä asiaa Kotuksesta. --Huhdanjo (keskustelu) 22. heinäkuuta 2020 kello 11.47 (EEST)

Kattavin (ja ehkä myös ainoa) suomenkielinen teos aihepiiristä on Raimo Alénin Kokoelma orgaanisia yhdisteitä. Siinä vastaavat on johdonmukaisesti kirjoitettu isolla, jos sana on virkkeen ensimmäisenä. --Nitraus ^(wikinät) 22. heinäkuuta 2020 kello 12.43 (EEST)

Sain vastauksen Kotukselta:

Suomen kielen oikeinkirjoitussäännöt ovat erilaiset kuin englannissa. Koska amino ei kemiallisessa yhdisteessä ole erisnimi, suomen kielessä ei ole mitään syytä kirjoittaa sitä isolla alkukirjaimella, jos sen edellä virkkeessä tai yhdyssanassa on numero. Alkukirjaimen koon kannalta numero on siis tarkoittamassanne mielessä ”täysivaltainen aloitusmerkki”. Numerosta virkkeen alussa on Kielitoimiston ohje osoitteessa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/1469/ohje/539, vaikka siinä ei valitettavasti mainitakaan kemiallisia yhdisteitä.

Esimerkkinä wiki-keskustelussa käytetty ja Kotus-kysymyksessä käytettämäni yhdyssana 4-amino-3-metyyli-1-naftoli kirjoitetaan suomen kielessä käytännössä kaikissa tilanteissa pienellä amino-sanalla. Terv. --Huhdanjo (keskustelu) 18. elokuuta 2020 kello 17.08 (EEST)

TGE

Voisitko tehdä artikkelin aiheesta TGE? -Vedertesu (K/M) 15. syyskuuta 2020 kello 18.56 (EEST)

Ehkä. Mistä tuo on lyhenne? 5-HT2AR (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 01.55 (EEST)

Olisikoha tuo Transient gene expression en:TGE, Transient Expression sitä mitä kysyjä tarkoittaa. --Linkkerpar™ 18. syyskuuta 2020 kello 02.58 (EEST)

Artikkelissa Koronavirukset mainitaan se. -Vedertesu (K/M) 28. syyskuuta 2020 kello 11.38 (EEST)

Kiirettä on ollut, mutta enköhän saa tuosta artikkelin aikaan lähiaikoina. Ajattelin sille nimeksi "sikojen tarttuva gastroenteriitti" TGE:n sijaan. Tuo TGE kun voi merkitä montaakin asiaa. Joissakin yhteyksissä TGE:stä käytetään näemmä myös nimeä "sikojen tarttuva suolistotulehdus", mutta tämä on vähän liian tarkka termi vaikka kuulostaisikin muuten ehkä paremmalta. "Gastroenteriitti" voi viitata suoliston lisäksi minkä tahansa muunkin ruuansulatuskanavan osion tulehdukseen, myös vatsalaukun. 5-HT2AR (keskustelu) 1. lokakuuta 2020 kello 14.30 (EEST)

Sian vai sikojen? Entä maha-suolitulehdus? [4] --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 1. lokakuuta 2020 kello 14.43 (EEST)

En huomannutkaan katsoa noita finton suosituksia. Tuo finton suosittelema "sian tarttuva maha-suolitulehdus" on varmaan paras nimi TGE:tä koskevalle artikkelille. 5-HT2AR (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 11.56 (EEST)

Tarttuva gastroenteriittivirus on nyt luotu (sori kun kesti). Englanninkielisessä wikissä ei ollut taudista omaa artikkelia. Sen sijaan se oli sisällytetty taudin aiheuttavaa virusta koskevaan artikkeliin, joten tein saman kuin enkkuwikissä. 5-HT2AR (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 20.55 (EEST)

Oktakontaani

Joku IP on tehnyt tuollaisen artikkelintyngän Oktakontaani. Kiinnostaako sinua parannella sitä? --Linkkerpar™ 18. joulukuuta 2020 kello 23.33 (EET)

OK, koetan parantaa sitä. Noin törkeän pitkästä alkaanista ei kyllä taida löytyä paljonkaan empiiristä dataa. 5-HT2AR (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 13.54 (EET)

En löydä dataa oktakontaanista CAS-numeron, molekyylimassan ja rakennekaavan lisäksi, joten en pysty täydentämään artikkelia. En tiedä mistä tuo IP on löytänyt tuon oktakontaanin kiehumispisteen ym. lähteettömät tiedot. Tiedejulkaisuissa tietoja niiden kokeellisista mittauksista ei niitä näytä olevan, joten lieköhän ne jostain tietokannasta, jonne ne on laskettu jollain tietokoneohjelmalla. Ne ei siis taida olla oikeasti mitattuja arvoja, vaan arvioita. Taitekerroinkin pätee vain nesteille ja se riippuu lämpötilasta. Sen yhteydessä tulisi ilmoittaa lämpötila, jossa taitekerroin on mitattu. Usein taitekerroin on mitattu "huoneenlämmössä" (noin 20-25 celsiuksessa). Oktakontaani on kuitenkin varmasti huoneenlämmössä kiinteä, kuten artikkelissakin väitetään. Arveluttavaa dataa lähteettömyyden lisäksi. 5-HT2AR (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 16.45 (EET)

Pitäisikö laittaa se mertkittävyyskeskusteluun ja jos ei lähteitä löydy niin sitten poistaa? Onko tuollaista ainetta edes olemassa vai onko joku vetänyt sen jostain hatusta? --Linkkerpar™ 25. joulukuuta 2020 kello 21.36 (EET)

Ehkä sen voisi laittaa merkittävyyskeskusteluun. Kyllä tuollaisen alkaanin voi tuottaa, mutta mikään erityisen merkittävä alkaani se ei voi olla, kun siitä ei löydy dataa. En usko että sitä on luonnossa edes maaöljyn raskaimmissa tisleissä (bitumissa). Vaikka olisi, tuollaisen eristäminenkin tislaamalla on hankalaa, kun sen kiehumispisteen täytyy olla hyvin lähellä esim. 79 ja 81 hiilen alkaaneita, joita tuollaisessa seoksessa olisi teoriassa, jos siinä kerran on 80 hiilen oktakontaania. Enkkuwikissäkin noista pitkistä alkaaneista monet on listattu kollektiivisesti artikkeliin w:Higher alkanes, kun ne on ominaisuuksiltaan aika samanlaisia. Sitten on vielä se, että nuo liian pitkät alkaanit yleensä pilkotaan bitumista, jottei se olisi liian jähmeää - ne ei siis ole teollisesti kiinnostavia. Oktakontaani on itselleni mielenkiintoinen lähinnä alkaanien nimeämiskäytännön osalta: metaani (1 hiili), etaani (2), propaani (3)... dekaani (10)... oktakontaani (80)... mutta tästäkin on artikkeli IUPAC:n orgaanisten yhdisteiden nimeämiskäytäntö, johon tuon nimen voisi laittaa (tai luoda Suomiwikiin vastineen artikkelille w:Higher alkanes). 5-HT2AR (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 04.38 (EET)

Laiton sen merkittävyyskeskusteluun Keskustelu:Oktakontaani ja laiton siihen viittauksen tähän keskusteluun. --Linkkerpar™ 26. joulukuuta 2020 kello 05.43 (EET)

Suomenkielinen Wikipedia

Tämä Wikipedia on suomenkielinen, ei suomalainen. Muunkielisissä Wikipedioissa voi tehdä muunlaisia nimeämis- ja muita konventiopäätöksiä, vaikkapa suomalaisia. Iivarius (keskustelu) 5. tammikuuta 2021 kello 13.54 (EET)

Corium

Hei, kiinnostaisiko tuollainen aihe kun corium? Se mainitaan tällaisessa Ylen Areenassa olevassa ohjelmassa Suunnittelun jättimokat – Jakso 2: Kemialliset katastrofit kohdassa 13:55. Se on siis reaktoriytimen sulamisesta syntynyttä laavaa. En-wikissä on artikkeli en:Corium (nuclear reactor), fi-wikissä ei ole ja yleensä kun jokin tuollainen on televisiossa ihmiset ryntäävät etsimään tietoa siitä Wikipediasta. Wiredissä juttu The Most Dangerous (Man-Made) Lava Flow jossa mainitaan sitä syntyneen Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuudessa, Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudessa. Löytyy tuohon parempiakin lähteitä esimerkiksi IAEA:lta. --Linkkerpar™ 10. tammikuuta 2021 kello 09.19 (EET)

Ei oikeastaan kiinnosta. En ole tuon alan asiantuntija, joten en osaa arvioida asian merkittävyyttä, mutta tulee tunne, että tuosta artikkelista saisi epätäsmällisyyden takia aika hyödyttömän artikkelin. Puhtaiden aineiden radioaktiivisuudesta ym. ominaisuuksista on suht helppo kirjoittaa, mutta tuon coriumin koostumus vaihtelee tilanteen, reaktorin rakennusaineiden ja reaktorin polttoaineen (joka on käytännössä uraani, mutta voisi periaatteessa olla plutonium, torium tms.) mukaan. Tuota ei edes ole muodostunut kuin muutamassa paikassa. Siksi täsmällinen ominaisuuksista kirjoittaminen rajoittuisi noihin tapauksiin, joten kirjoituksen lopputulos ei olisi kovin yleishyödyllistä. 5-HT2AR (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 17.39 (EET)

Biontech

Ethän muuta lääkeyrityksen suomen yleiskielistä nimeä Biontech toiseksi. Wikipediassa käytetään artikkelinimissä ja leipätekstissä yleiskieltä, ei kaiken maailman yritysten erikielisiä kummia koukeroita, jotka nimimuodot voi toki artikkelissa mainita. Kielenhuoltoa ohjeistavassa Kielikello-lehdessä 1/2021 oli kahdesta tunnetusta rokoteyhtiöstä nimen kirjoitusasua koskeva selventävä artikkeli, jonka samalla tuon tiedoksesi: Lääkeyhtiöt Astra Zeneca ja Biontech. --Paju (keskustelu) 19. maaliskuuta 2021 kello 02.03 (EET)