Ero sivun ”Halssila” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
Alueella on muun muassa [[ala-aste]], [[ravintola]], [[K-Market]], leikkipuisto, päiväkoti ja kirjasto. Asuinrakennuskanta on pääosin omakotitaloja ja rivitaloja, mutta kerrostaloja on esimerkiksi [[Kivistö (Jyväskylä)|Kivistön]] ja [[Aittorinne|Aittorinteen]] alueilla. Alueella sijaitsee myös Tanssitalo Kivistö. Kaupunginosan eteläosassa Rauhalahden pienalueella sijaitsee puutarha- ja matkailukeskus [[Viherlandia]] ja 13-kerroksinen tornitalo [[Maailmanpylväs (rakennus)|Maailmanpylväs]]. |
Alueella on muun muassa [[ala-aste]], [[ravintola]], [[K-Market]], leikkipuisto, päiväkoti ja kirjasto. Asuinrakennuskanta on pääosin omakotitaloja ja rivitaloja, mutta kerrostaloja on esimerkiksi [[Kivistö (Jyväskylä)|Kivistön]] ja [[Aittorinne|Aittorinteen]] alueilla. Alueella sijaitsee myös Tanssitalo Kivistö. Kaupunginosan eteläosassa Rauhalahden pienalueella sijaitsee puutarha- ja matkailukeskus [[Viherlandia]] ja 13-kerroksinen tornitalo [[Maailmanpylväs (rakennus)|Maailmanpylväs]]. |
||
Halssila tunnettiin työläiskaupunginosana 1960-luvulle asti, mutta sen jälkeen alueen kasvun, työelämän muuttumisen ja vanhan työväenliikkeen toiminnan hälvetessä kaupunginosan identiteetti on muuttunut.<ref name=":3" /> |
|||
== Historiaa == |
== Historiaa == |
||
| Rivi 42: | Rivi 44: | ||
[[Aittorinne|Aittorinteen]] kerrostalolähiö rakennettiin pääosin vuosien 1967–1972 aikana.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.puutarhatarinoita.fi/puutarhat/halssila/aittorinne/|nimeke=Aittorinne|julkaisu=Puutarhatarinoita|viitattu=2018-02-08|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Myös 1970-luvulla rakennetun [[Kivistö (Jyväskylä)|Kivistön]] asuma-alueen rakennuskanta koostuu enimmäkseen kerrostaloista.<ref>[https://kartta.jkl.fi/ims Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot.]</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.suurhalssila.fi/14|nimeke=Kivistö {{!}} Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry|julkaisu=www.suurhalssila.fi|viitattu=2018-02-08}}</ref> [[Halssilanrinne|Halssilanrinteelle]] rakennettiin rivitaloja 1970- ja 1980-luvuilla.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.jyvaskyla.fi/asuminen/asuinalueet/halssila|nimeke=Jyväskylä: Asuinalueet: Halssila|julkaisu=www.jyvaskyla.fi|viitattu=2018-02-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
[[Aittorinne|Aittorinteen]] kerrostalolähiö rakennettiin pääosin vuosien 1967–1972 aikana.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.puutarhatarinoita.fi/puutarhat/halssila/aittorinne/|nimeke=Aittorinne|julkaisu=Puutarhatarinoita|viitattu=2018-02-08|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Myös 1970-luvulla rakennetun [[Kivistö (Jyväskylä)|Kivistön]] asuma-alueen rakennuskanta koostuu enimmäkseen kerrostaloista.<ref>[https://kartta.jkl.fi/ims Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot.]</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.suurhalssila.fi/14|nimeke=Kivistö {{!}} Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry|julkaisu=www.suurhalssila.fi|viitattu=2018-02-08}}</ref> [[Halssilanrinne|Halssilanrinteelle]] rakennettiin rivitaloja 1970- ja 1980-luvuilla.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.jyvaskyla.fi/asuminen/asuinalueet/halssila|nimeke=Jyväskylä: Asuinalueet: Halssila|julkaisu=www.jyvaskyla.fi|viitattu=2018-02-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
||
[[Halssilanmäki|Halssilanmäen]] ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 2009,<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.suurhalssila.fi/18|nimeke=Halssilanmäki {{!}} Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry|julkaisu=www.suurhalssila.fi|viitattu=2018-02-08}}</ref> ja sinne on 2010-luvulla rakennettu paljon pien- ja rivitaloasutusta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/uusi-asukas-tervetuloa-jyvaskylaan/kotikulmat-jyvaskylan-asuinalueet|nimeke=Halssila|tekijä=ratschmi|julkaisu=Jyväskylä.fi|ajankohta=2018-08-09|viitattu=2018-12-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vaajakoskentien eteläpuolelle Rauhalahden pienalueelle rakennettiin Äijälänrannan asuinalue 2010-luvulla.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Janne Haikari|Otsikko=100 vuotta Suomen historiaa Halssilassa|Julkaisu=SuurHalssila|Ajankohta=2017|Julkaisija=}}</ref> |
[[Halssilanmäki|Halssilanmäen]] ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 2009,<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.suurhalssila.fi/18|nimeke=Halssilanmäki {{!}} Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry|julkaisu=www.suurhalssila.fi|viitattu=2018-02-08}}</ref> ja sinne on 2010-luvulla rakennettu paljon pien- ja rivitaloasutusta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/uusi-asukas-tervetuloa-jyvaskylaan/kotikulmat-jyvaskylan-asuinalueet|nimeke=Halssila|tekijä=ratschmi|julkaisu=Jyväskylä.fi|ajankohta=2018-08-09|viitattu=2018-12-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vaajakoskentien eteläpuolelle Rauhalahden pienalueelle rakennettiin Äijälänrannan asuinalue 2010-luvulla.<ref name=":3">{{Lehtiviite|Tekijä=Janne Haikari|Otsikko=100 vuotta Suomen historiaa Halssilassa|Julkaisu=SuurHalssila|Ajankohta=2017|Julkaisija=}}</ref> |
||
== Tunnettuja Halssilassa asuneita == |
== Tunnettuja Halssilassa asuneita == |
||
Versio 31. joulukuuta 2018 kello 05.36
| Halssila | |
|---|---|
 Halssilan keskustaa Vaajakoskentien ja Ilveskujan risteyksessä |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Halssila |
| Kaupunginosa nro | 16 |
| Väkiluku | 6 149 |
| Osa-alueet | Tuohimutka, Aholaita, Aittorinne, Halssilanmäki, Halssilanranta, Kivistö, Halssilanrinne, Rauhalahti |
Halssila on Jyväskylän kaupunginosa ja tilastoalue Jyväsjärven koillispäässä.[1] Pohjoisesta aluetta rajaa Aittovuori. Jyväskylän keskustaan on Halssilasta matkaa kolme kilometriä. Joulukuussa 2017 alueen väkiluku oli 6 149.[2]
Alueella on muun muassa ala-aste, ravintola, K-Market, leikkipuisto, päiväkoti ja kirjasto. Asuinrakennuskanta on pääosin omakotitaloja ja rivitaloja, mutta kerrostaloja on esimerkiksi Kivistön ja Aittorinteen alueilla. Alueella sijaitsee myös Tanssitalo Kivistö. Kaupunginosan eteläosassa Rauhalahden pienalueella sijaitsee puutarha- ja matkailukeskus Viherlandia ja 13-kerroksinen tornitalo Maailmanpylväs.
Halssila tunnettiin työläiskaupunginosana 1960-luvulle asti, mutta sen jälkeen alueen kasvun, työelämän muuttumisen ja vanhan työväenliikkeen toiminnan hälvetessä kaupunginosan identiteetti on muuttunut.[3]
Historiaa
Alue kehittyi 1900-luvun alkupuolella teollistumisen myötä. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1920- ja 1930-luvulta. Alueen kasvu liittyi läheisesti paikallisten tehtaiden kuten Kankaan paperitehtaan ja Tourulassa sijaitsevan Valtion Kivääritehtaan toimintaan: työntekijöille tarvittiin lisää asuntoja.[4] Halssila liitettiin osaksi Jyväskylää vuonna 1941.[4]
Alkuperäinen Halssilan asutus koostui mökkimäisistä pienistä omakotitaloista sekä jonkin verran puisista kaksikerroksisista taloista. Niitä on purettu paljon pois. Tilalle on rakennettu puisia rivitaloja ja matalia puukerrostaloja sekä omakotitaloja. Puukaupunkiosan luonne on näin säilynyt. Vanhimmat talot ovat nykyään suojelukohteita.[5]
Aittorinteen kerrostalolähiö rakennettiin pääosin vuosien 1967–1972 aikana.[6] Myös 1970-luvulla rakennetun Kivistön asuma-alueen rakennuskanta koostuu enimmäkseen kerrostaloista.[7][8] Halssilanrinteelle rakennettiin rivitaloja 1970- ja 1980-luvuilla.[9]
Halssilanmäen ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 2009,[10] ja sinne on 2010-luvulla rakennettu paljon pien- ja rivitaloasutusta.[11] Vaajakoskentien eteläpuolelle Rauhalahden pienalueelle rakennettiin Äijälänrannan asuinalue 2010-luvulla.[3]
Tunnettuja Halssilassa asuneita
- Sofi Oksanen (s. 1977), kirjailija[12][13]
- Erkki Pajala (1929 – 1992), näyttelijä[13]
- Keijo Siekkinen (s. 1948), kirjailija[14]
- Sami Vatanen (s. 1991), jääkiekkoilija[15][13]
Kuvia
-
Rivitaloasutusta -
1970-luvun kerrostaloja Aittorinteellä. -
Tuohimutkan taloja -
Halssilan keskustaa
Katso myös
Lähteet
Viitteet
- ↑ ratschmi: Halssila Jyväskylä.fi. 9.8.2018. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ Tietoja Jyväskylästä suuralueittain
- ↑ a b Janne Haikari: 100 vuotta Suomen historiaa Halssilassa. SuurHalssila, 2017.
- ↑ a b Jyväskylän omakotialueita www3.jkl.fi. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Satu Kakkori: Vanhan Halssilan rappiotalot katoavat KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Aittorinne Puutarhatarinoita. Viitattu 8.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot.
- ↑ Kivistö | Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Jyväskylä: Asuinalueet: Halssila www.jyvaskyla.fi. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Halssilanmäki | Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ ratschmi: Halssila Jyväskylä.fi. 9.8.2018. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ Päivi Kujala: Sofi Oksanen puolustaa Halssilan kirjastoa KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ a b c Halssila | SuurHalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ Juha Sirkka: Aktivismia!. Suur-Halssila. 2010.
- ↑ [https://www.suurhalssila.fi/uutiset.html?a300=36 Sami Vatanen Halssilan t�hten� Saksassa | SuurHalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry] www.suurhalssila.fi. Viitattu 28.12.2018.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Halssila Wikimedia Commonsissa
