Ero sivun ”Halssila” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
→‎Lähteet: Pois vanhentunut linkki
Rivi 58: Rivi 58:


==Lähteet==
==Lähteet==
* [http://www.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/jyvaskyla/jyvaskyla_halssila Halssila Jyväskylänseutu verkkosivulla]
* [http://www3.jkl.fi/ksmuseo/sailykesivusto/sivut/halssilan_alue.htm Keski-Suomen museo: Halssilan alue]
* [http://www3.jkl.fi/ksmuseo/sailykesivusto/sivut/halssilan_alue.htm Keski-Suomen museo: Halssilan alue]



Versio 8. helmikuuta 2018 kello 21.16

Halssila
Halssilan keskustaa Vaajakoskentien ja Ilveskujan risteyksessä
Halssilan keskustaa Vaajakoskentien ja Ilveskujan risteyksessä
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Halssila
Kaupunginosa nro 16
Väkiluku 5 200
Osa-alueet Tuohimutka, Aholaita, Aittorinne, Halssilanmäki, Halssilanranta, Kivistö, Halssilanrinne


Vanhoja puutaloja Halssilassa
Kerrostalo Kivistön alueella

Halssila on Jyväskylän kaupunginosa Jyväsjärven koillispäässä.[1] Pohjoisesta aluetta rajaa Aittovuori. Jyväskylän keskustaan on Halssilasta matkaa kolme kilometriä. Asukkaita alueella on noin 5 200.

Alueella on muun muassa ala-aste, ravintola, K-Market, leikkipuisto, päiväkoti ja kirjasto. Asuinrakennuskanta on pääosin omakotitaloja ja rivitaloja, mutta kerrostaloja on esimerkiksi Kivistön ja Aittorinteen alueilla. Alueella sijaitsee myös Tanssitalo Kivistö. Halssilan eteläosassa sijaitsee 13-kerroksinen tornitalo Maailmanpylväs.

Historiaa

Alue kehittyi 1900-luvun alkupuolella teollistumisen myötä. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1920- ja 1930-luvulta. Alueen kasvu liittyi läheisesti paikallisten tehtaiden kuten Kankaan paperitehtaan ja Tourulassa sijaitsevan Valtion Kivääritehtaan toimintaan: työntekijöille tarvittiin lisää asuntoja.[2] Halssila liitettiin osaksi Jyväskylää vuonna 1941.[2]

Alkuperäinen Halssilan asutus koostui mökkimäisistä pienistä omakotitaloista sekä jonkin verran puisista kaksikerroksisista taloista. Niitä on purettu paljon pois. Tilalle on rakennettu puisia rivitaloja ja matalia puukerrostaloja sekä omakotitaloja. Puukaupunkiosan luonne on näin säilynyt. Vanhimmat talot ovat nykyään suojelukohteita.[3]

Aittorinteen kerrostalolähiö rakennettiin pääosin vuosien 1967–1972 aikana.[4] Myös Kivistön alueelle rakennettiin paljon kerrostaloja.[5] 1970- ja 1980-luvuilla rakennettiin rivitaloja Halssilanrinteelle.[1]

Halssilanmäen ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 2009.[6] Alueelle on 2010-luvulla rakennettu paljon pien- ja rivitaloasutusta.[1]

Kuvia

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. a b c Jyväskylä: Asuinalueet: Halssila www.jyvaskyla.fi. Viitattu 8.2.2018.
  2. a b Jyväskylän omakotialueita www3.jkl.fi. Viitattu 8.2.2018.
  3. Satu Kakkori: Vanhan Halssilan rappiotalot katoavat KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 8.2.2018.
  4. Aittorinne Puutarhatarinoita. Viitattu 8.2.2018. (englanniksi)
  5. Kivistö | Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Viitattu 8.2.2018.
  6. Halssilanmäki | Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Viitattu 8.2.2018.

Aiheesta muualla