Ero sivun ”Retiisi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pikkukorjauksia ja lisälinkityksi
Rivi 21: Rivi 21:


== Käyttö ==
== Käyttö ==
Kasvista syödään usein [[alkeisvarsi]], joskin koko kasvi on syömäkelpoinen ja sen lehtiä voidaan käyttää [[salaatti]]na. Euroopassa retiisiä syödään tyypillisesti raakana, mutta [[Aasia]]ssa myös keitettynä<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Gudmund Balvoll| Nimeke = Vihannesten avomaaviljely | Vuosi = 1998 | Sivu = 170 | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Opetushallitus | Tunniste = | www = | www-teksti = | Viitattu = }}</ref>.
Kasvista syödään usein [[alkeisvarsi]], joskin koko kasvi on syömäkelpoinen ja sen lehtiä voidaan käyttää [[salaatti]]na. Euroopassa retiisiä syödään tyypillisesti raakana, mutta [[Aasia]]ssa myös [[Keittäminen|keitettynä]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Gudmund Balvoll| Nimeke = Vihannesten avomaaviljely | Vuosi = 1998 | Sivu = 170 | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Opetushallitus | Tunniste = | www = | www-teksti = | Viitattu = }}</ref>.


Retiisi- ja retikkalajeille tyypillinen kirpeys johtuu ristikukkaiskasveille ominaisista [[Glukosinolaatit|glukosinolaateista]], jotka ovat [[rikki]]pitoisia [[Glykosidit|glykosideja]]. Kasvin solukkojen rikkoutuessa yhdisteet hajoavat ja syntyy [[sinappiöljy]]jä, jotka ovat eri lajeilla erilaisia.{{lähde?}}
Retiisi- ja retikkalajikkeille tyypillinen kirpeys johtuu ristikukkaiskasveille ominaisista [[Glukosinolaatit|glukosinolaateista]], jotka ovat [[rikki]]pitoisia [[Glykosidit|glykosideja]]. Kasvin solukkojen rikkoutuessa yhdisteet hajoavat ja syntyy [[sinappiöljy]]jä, jotka ovat eri lajikkeilla erilaisia.{{lähde?}}


== Ulkonäkö ==
== Ulkonäkö ==

Versio 26. kesäkuuta 2017 kello 19.26

Retiisi
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Retikat Raphanus
Laji: sativus
Kaksiosainen nimi

Raphanus sativus
L.

Katso myös

  Retiisi Wikispeciesissä
  Retiisi Commonsissa

Retiisi (Raphanus sativus var. sativus) ja retikka (Raphanus sativus var. niger) ovat ristikukkaiskasvien heimoon kuuluvia juureksia. Ne ovat peltoretikan läheisiä sukulaisia ja mahdollisesti siitä kehittyneitä. Retikka on muodoista huomattavasti vanhempi.

Käyttö

Kasvista syödään usein alkeisvarsi, joskin koko kasvi on syömäkelpoinen ja sen lehtiä voidaan käyttää salaattina. Euroopassa retiisiä syödään tyypillisesti raakana, mutta Aasiassa myös keitettynä[1].

Retiisi- ja retikkalajikkeille tyypillinen kirpeys johtuu ristikukkaiskasveille ominaisista glukosinolaateista, jotka ovat rikkipitoisia glykosideja. Kasvin solukkojen rikkoutuessa yhdisteet hajoavat ja syntyy sinappiöljyjä, jotka ovat eri lajikkeilla erilaisia.lähde?

Ulkonäkö

Halkaistuja retiisejä.

Retiisejä on erivärisiä; nykyään punaiset ovat yleisimpiä. Punaisten lisäksi on olemassa valkoisia, vaaleanpunaisia ja harmahtavia retiisejä; vanhimmat lajikkeet ovat valkoisia. Suurella ja pyöreällä keltaisella lajikkeella on sitruunaa muistuttava ominaismaku. Retiisien ja retikoiden koko vaihtelee. Jotkin yksilöt kasvavat jopa kilogramman painoisiksi.lähde?

Retikan muoto voi olla pyöreä tai pitkulainen, ja se voi olla jopa puoli metriä pitkä. Kesäretikan kuori on valkea tai punertava, mutta talvivarastointia kestävät lajikkeet ovat tummempia ja paksumpikuorisia.[2]

Itäaasialaista valkoista retikkaa kutsutaan nimellä daikon. Daikonin yleisin lajike on porkkanan muotoinen ja maultaan mieto, 20–35 cm:n pituinen ja 5–10 cm:n paksuinen.

Viljely

Retiisin optimaalinen viljelylämpötila on noin 10 °C. Retiisit kasvavat parhaiten hieman happamassa tai neutraalissa, hedelmällisessä maaperässä ja tarvitsevat paljon kosteutta. Liian kuivassa maaperässä retiisit helposti kitkeröityvät ja jäykässä maassa mukuloista voi tulla epämuodostuneita. Retiisin kasvuaika kylvöstä sadonkorjuuseen on tyypillisesti noin 35-60 päivää. Niiden kasvattaminen on helppoa myös kotipuutarhassa.

Retiisiä viljellään paljon erityisesti Alankomaissa, missä kasvukausi avomaalla on tyypillisesti keväällä, esimerkiksi maaliskuussa. Talvella retiisiä voidaan kasvattaa matalissa lasitetuissa tai muovitetuissa tunneleissa, mutta varsinaisia täyskorkeita kasvihuoneita retiisi ei tarvitse.

Sadonkorjuu ja varastointi

Retiisi korjataan pääsääntöisesti käsin, mutta laajemmassa viljelymittakaavassa myös koneellisesti. Retiisi säilyy noin 2-3 viikkoa muovipussissa noin 0 °C:n lämpötilassa korjaamisen jälkeen.lähde?

Terveysvaikutukset

Retiisi on hyväksi hampaille, ikenille, hiuksille ja kynsille.[3]

Lähteet

  1. ↑ Gudmund Balvoll: Vihannesten avomaaviljely, s. 170. Jyväskylä: Opetushallitus, 1998.
  2. ↑ Retikka (Raphanus sativus var. longipinnatus) Kotimaiset Kasvikset. Viitattu 13.7.2015.
  3. ↑ Senja Arkko, Pirjo Hämäläinen-Forslund, Veikko Koskinen, Anssi Krannila, Tuovi Miettinen, Veijo Miettinen, Meeri Saario ja Hannele Vainio: Hyvä hyötytarha. Porvoo: WSOY, 1995.

Aiheesta muualla

Suomalaiset hyötypuutarhakasvit
Juurekset
Kaalit
Kurkkukasvit
Mausteet
Mukulakasvit
Palkokasvit
Sipulit
Muut kasvikset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Retiisi&oldid=16571964”