Ero sivun ”Soukka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p väestöntiheys |
Lisätty nimen taustaa. |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
Soukka on [[Espoo]]n vanhinta aluetta. Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Soukassa ovat varhaiselta [[rautakausi|rautakaudelta]]. Vanhan Soukan kylän alueelta on löytynyt [[pronssikausi|pronssikauden]] hautaröykkiöitä. |
Soukka on [[Espoo]]n vanhinta aluetta. Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Soukassa ovat varhaiselta [[rautakausi|rautakaudelta]]. Vanhan Soukan kylän alueelta on löytynyt [[pronssikausi|pronssikauden]] hautaröykkiöitä. |
||
Asiakirjalähteissä Soukka mainitaan ensimmäisen kerran [[1540]] – kirjoitusmuotona ''Soijckoby''. |
Soukan nimi on alunperin ennen ruotsalaisasutuksen tuloa alueelle ollut ''Soukko''<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Terhi Ainiala, Minna Saarelma ja Paula Sjöblom|Nimeke=Nimistöntutkimuksen perusteet|Vuosi=2008|Sivu=127|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref>. Asiakirjalähteissä Soukka mainitaan ensimmäisen kerran [[1540]] – kirjoitusmuotona ''Soijckoby''. Ruotsinkieliseksi nimeksi vakiintui myöhemmin ''Sökö''. Maanmittaushallitus (nyk. [[Maanmittauslaitos]]) vahvisti suomenkieliseksi nimeksi Soukka vuonna [[1965]]. |
||
vakiintui kuitenkin ruotsinkielinen Sökö. Maanmittaushallitus (nyk. [[Maanmittauslaitos]]) vahvisti suomenkieliseksi nimeksi Soukka vuonna [[1965]]. |
|||
[[1590-luku|1590-luvulla]] Soukan kylä muodostui yhdestä itsenäisestä tilasta ja sen alustalaisten rakennuksista. Kasvuvauhti oli verkkainen ja 1865 kylässä oli kaksi itsenäistä tilaa, joilla asui henkikirjojen mukaan 49 henkeä. Vuosisadan loppuun mennessä oli Soukan väkiluku kasvanut 103:een. [[1700-luku|1700-luvun]] jälkipuoliskolla oli [[Helsinki|Helsingin]] edustalle ryhdytty rakentamaan [[Viapori]]n linnoitusta. Linnoitusta varten tiilten kysyntä kasvoi ja myös Soukan mailla ryhdyttiin valmistamaan tiiliä. Teollistuminen käynnistyi kunnolla vasta [[1800-luku|1800-luvun]] lopulla, jolloin [[Espoonlahti|Espoonlahden]] pohjukkaan syntyi ensimmäinen teollisuusalue. Lähikylien tiilitehtaat ym. lisäsivät työvoiman kysyntää. Tämä puolestaan sai myös Soukan väkiluvun kasvamaan kun osa seudulle saapuvasta työvoimasta asettui Soukkaan asumaan. |
[[1590-luku|1590-luvulla]] Soukan kylä muodostui yhdestä itsenäisestä tilasta ja sen alustalaisten rakennuksista. Kasvuvauhti oli verkkainen ja 1865 kylässä oli kaksi itsenäistä tilaa, joilla asui henkikirjojen mukaan 49 henkeä. Vuosisadan loppuun mennessä oli Soukan väkiluku kasvanut 103:een. [[1700-luku|1700-luvun]] jälkipuoliskolla oli [[Helsinki|Helsingin]] edustalle ryhdytty rakentamaan [[Viapori]]n linnoitusta. Linnoitusta varten tiilten kysyntä kasvoi ja myös Soukan mailla ryhdyttiin valmistamaan tiiliä. Teollistuminen käynnistyi kunnolla vasta [[1800-luku|1800-luvun]] lopulla, jolloin [[Espoonlahti|Espoonlahden]] pohjukkaan syntyi ensimmäinen teollisuusalue. Lähikylien tiilitehtaat ym. lisäsivät työvoiman kysyntää. Tämä puolestaan sai myös Soukan väkiluvun kasvamaan kun osa seudulle saapuvasta työvoimasta asettui Soukkaan asumaan. |
||
Versio 14. maaliskuuta 2017 kello 21.35
| Soukka | |
|---|---|
| Sökö | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Soukka korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suurpiiri | Suur-Espoonlahti |
| Kaupunginosa nro | 33[1] |
| Pinta-ala | 8,2 km² [2] |
| Väkiluku | 7 752[3] |
| Väestötiheys | 945 as./km² |
| Osa-alueet | Ala-Soukka, Kasavuori, Munkkiranta, Soukanniemi, Soukanniitty, Suinonsalmi, Ylä-Soukka |
| Postinumero(t) | 02360 |
| Lähialueet | Espoonlahti, Kaitaa, Suvisaaristo |
Soukka (ruots. Sökö) on Espoon 33. kaupunginosa Lounais-Espoossa Suur-Espoonlahden alueella.
Varhaishistoria
Soukka on Espoon vanhinta aluetta. Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Soukassa ovat varhaiselta rautakaudelta. Vanhan Soukan kylän alueelta on löytynyt pronssikauden hautaröykkiöitä.
Soukan nimi on alunperin ennen ruotsalaisasutuksen tuloa alueelle ollut Soukko[4]. Asiakirjalähteissä Soukka mainitaan ensimmäisen kerran 1540 – kirjoitusmuotona Soijckoby. Ruotsinkieliseksi nimeksi vakiintui myöhemmin Sökö. Maanmittaushallitus (nyk. Maanmittauslaitos) vahvisti suomenkieliseksi nimeksi Soukka vuonna 1965.
1590-luvulla Soukan kylä muodostui yhdestä itsenäisestä tilasta ja sen alustalaisten rakennuksista. Kasvuvauhti oli verkkainen ja 1865 kylässä oli kaksi itsenäistä tilaa, joilla asui henkikirjojen mukaan 49 henkeä. Vuosisadan loppuun mennessä oli Soukan väkiluku kasvanut 103:een. 1700-luvun jälkipuoliskolla oli Helsingin edustalle ryhdytty rakentamaan Viaporin linnoitusta. Linnoitusta varten tiilten kysyntä kasvoi ja myös Soukan mailla ryhdyttiin valmistamaan tiiliä. Teollistuminen käynnistyi kunnolla vasta 1800-luvun lopulla, jolloin Espoonlahden pohjukkaan syntyi ensimmäinen teollisuusalue. Lähikylien tiilitehtaat ym. lisäsivät työvoiman kysyntää. Tämä puolestaan sai myös Soukan väkiluvun kasvamaan kun osa seudulle saapuvasta työvoimasta asettui Soukkaan asumaan.
1870-luvulla Soukanniemelle kasvoi tiivis puuseppien yhteisö, jonka toiminta jatkui 1930-luvun alkuun asti. Ensimmäisenä heistä oli Anders Viktor Lindström, menestyneimpänä Soukanniemen edustalla olevan Staffanin saaren eteläpuolen ostanut Johan Syrjänen. – Talvisin valmiit huonekalut kuljetettiin Helsinkiin reellä jäitä pitkin, kesäisin höyrylaivalla.
Lähiön synty
1960-luvun lopulla kartanot myivät peltoalueen eteläpuoliset metsät rakennusliikkeille. Solmittiin aluerakennussopimus, jonka mukaisesti kaupunki rakensi kunnallistekniikan ja aluerakentajat asunnot ja liikehuoneistot.[5] Syntyneen lähiön eteläosaa kutsuttiin Ala-Soukaksi ja pohjoisosaa Ylä-Soukaksi. Ala-Soukan palveluihin kuuluivat urheilukenttä ja kaksikerroksinen liikerakennus, jossa toimivat kirjasto, työväenopisto ja Elanto. Ylä-Soukkaan nousi ensin Yläkartanontien pohjoispuolelle pienempi liikerakennus, jossa oli HOKin ruokakauppa, kioski, pesula ja seurakuntasali. Yläkartanontien eteläpuolelle nousseeseen isompaan ostoskeskukseen tuli sitten enemmän palveluita, muun muassa kangaskauppa, kirjakauppa ja kolme pankkikonttoria sekä kaksi ruokakauppaa.
Kansakoulu, nykyinen Soukan koulu valmistui 1971 jokseenkin keskelle Soukkaa.[6] Ensimmäisinä vuosina rinnakkaisluokkia oli jopa H-kirjaimeen asti. Koulua laajennettiin parakkikoululla. Koulun itäpuolelle tehtiin urheilukenttä ja länsipuolelle pururata. Siitä länteen jatkui Puropuiston virkistysalue.
Oppikouluun soukkalaislapset ja -nuoret kulkivat Vapaaniemen yhteiskouluun (nyt, Kaitaan lukio) asti, kunnes lähiön pohjoispuolelle nousi Espoonlahden yhteiskoulun uusi rakennus, johon muutti Helsingin suomalainen yksityislyseo.
Veikko Martikaisen suunnittelema kappeli valmistui koulun viereen vuonna 1978.[6] Soukkaan on rakenteilla Soukan metroasema, joka valmistuu aikaisintaan vuonna 2020.
Lähteet
- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2013/2014 (PDF) (Sivu 2) 11.4.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Terhi Ainiala, Minna Saarelma ja Paula Sjöblom: Nimistöntutkimuksen perusteet, s. 127. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2008.
- ↑ Soukan Huolto 40 v
- ↑ a b Soukka Espoon kaupunkipolut
Aiheesta muualla
| Pohjois-Espoo |
Bodom · Kalajärvi · Lahnus · Lakisto · Luukki · Niipperi · Perusmäki · Röylä · Vanhakartano · Velskola |
|---|---|
| Suur-Espoonlahti |
Espoonlahti · Kaitaa · Latokaski · Nöykkiö · Saunalahti · Soukka · Suvisaaristo |
| Suur-Kauklahti | |
| Suur-Leppävaara |
Karakallio · Kilo · Laaksolahti · Leppävaara · Lintuvaara · Lippajärvi · Sepänkylä · Viherlaakso |
| Suur-Matinkylä | |
| Suur-Tapiola |
Haukilahti · Laajalahti · Mankkaa · Niittykumpu · Otaniemi · Pohjois-Tapiola · Tapiola · Westend |
| Vanha-Espoo |
Espoon keskus · Gumböle · Högnäs · Järvenperä · Karhusuo · Karvasmäki · Kaupunginkallio · Kolmperä · Kuurinniitty · Muurala · Nupuri · Kunnarla · Nuuksio · Siikajärvi · Vanha-Nuuksio · Ämmässuo |