Ero sivun ”S” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 80.220.70.107 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän ZacheBot tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Latinalaiset aakkoset|iso=S|pieni=s}}
{{Latinalaiset aakkoset|iso=S|pieni=s}}
'''S''' ('''s''') on [[latinalaiset aakkoset|latinalaisten]] ja myös [[suomen kielen aakkoset|suomen aakkosten]] 19. [[kirjain]]. Kirjaimen nimi on [[suomen kieli|suomen kielessä]] ''äs'' (aiemmin myös ''es'')<ref name=kirjaintennimitykset>{{Lehtiviite | Tekijä = Kolehmainen, Taru | Otsikko = Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä
'''S''' ('''s''') on [[latinalaiset aakkoset|latinalaisten]] ja myös [[suomen kielen aakkoset|suomen aakkosten]] 19. [[kirjain]]. Kirjaimen nimi on [[suomen kieli|suomen kielessä]] ''äs'' (aiemmin myös ''es'')<ref name=kirjaintennimitykset>{{Lehtiviite | Tekijä = Kolehmainen, Taru | Otsikko = Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä | Julkaisu = Kielikello | Ajankohta = 2008 | Numero = 2 | www = http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1916 }}</ref> ja äännearvo tavallisesti [[Soinniton alveolaarinen sibilantti|{{IPA|[s]}}]].
| Julkaisu = Kielikello | Ajankohta = 2008 | Numero = 2 |
| www = http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1916 }}</ref> ja äännearvo tavallisesti [[Soinniton alveolaarinen sibilantti|{{IPA|[s]}}]].


Latinalaisten suuraakkosten S-kirjainta vastaa pienaakkosissa tavallisesti '''s'''. Aiemmin pienaakkosena käytettiin myös '''ſ'''-kirjainta (ns. [[pitkä s]]), erityisesti [[fraktuura]]kirjaimissa. [[saksan kieli|Saksan kielessä]] puolestaan ''ss''-yhdistelmä merkitään tietyissä tilanteissa [[ß]]-kirjaimella.
Latinalaisten suuraakkosten S-kirjainta vastaa pienaakkosissa tavallisesti '''s'''. Aiemmin pienaakkosena käytettiin myös '''ſ'''-kirjainta (ns. [[pitkä s]]), erityisesti [[fraktuura]]kirjaimissa. [[saksan kieli|Saksan kielessä]] puolestaan ''ss''-yhdistelmä merkitään tietyissä tilanteissa [[ß]]-kirjaimella.
Rivi 11: Rivi 9:
S-kirjaimella merkitään suomessa konsonanttia, joka ääntyy tavallisesti [[soinniton alveolaarinen sibilantti|soinnittomana alveolaarisena sibilanttina]] {{IPA|[s]}}. Sillä on kuitenkin myös [[allofoni|allofoneja]] eli samaa merkitseviä variantteja. S voi ääntyä suomessa ns. [[soinniton postalveolaarinen frikatiivi|suhuässänä]] {{IPA|[ʃ]}} tai vokaalien välissä soinnillisena {{IPA|[z]}}:na, äänneympäristöstä ja puhujasta riippuen.<ref name=johdatus>{{Kirjaviite | Tekijä=Ojutkangas, Krista & Larjavaara, Meri & Miestamo, Matti & Ylikoski, Jussi | Nimeke=Johdatus kielitieteeseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY oppimateriaalit | Vuosi=2009 | Sivu=97 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32577-3}}</ref>
S-kirjaimella merkitään suomessa konsonanttia, joka ääntyy tavallisesti [[soinniton alveolaarinen sibilantti|soinnittomana alveolaarisena sibilanttina]] {{IPA|[s]}}. Sillä on kuitenkin myös [[allofoni|allofoneja]] eli samaa merkitseviä variantteja. S voi ääntyä suomessa ns. [[soinniton postalveolaarinen frikatiivi|suhuässänä]] {{IPA|[ʃ]}} tai vokaalien välissä soinnillisena {{IPA|[z]}}:na, äänneympäristöstä ja puhujasta riippuen.<ref name=johdatus>{{Kirjaviite | Tekijä=Ojutkangas, Krista & Larjavaara, Meri & Miestamo, Matti & Ylikoski, Jussi | Nimeke=Johdatus kielitieteeseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY oppimateriaalit | Vuosi=2009 | Sivu=97 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32577-3}}</ref>


Suomalainen {{IPA|[s]}}-äänne on erilainen kuin useiden eurooppalaisten kielten ''s'':<ref name=savolainen>{{Verkkoviite | nimeke = Verkkokielioppi | tekijä = Savolainen, Erkki
Suomalainen {{IPA|[s]}}-äänne on erilainen kuin useiden eurooppalaisten kielten ''s'':<ref name=savolainen>{{Verkkoviite | nimeke = Verkkokielioppi | tekijä = Savolainen, Erkki | osoite = http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Fonologia/sivu153.htm | tiedostomuoto = | selite = 1.5.3 Frikatiivit s, h, (f, š) | julkaisija = | ajankohta = 2001 | viitattu = 18.8.2014 }}</ref>
| osoite = http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Fonologia/sivu153.htm | tiedostomuoto = | selite = 1.5.3 Frikatiivit s, h, (f, š) | julkaisija = | ajankohta = 2001 | viitattu = 18.8.2014 }}</ref>
# kielen kärki nousee aina ylös hampaiden taakse
# kielen kärki nousee aina ylös hampaiden taakse
# suomalainen s ei muutu selvästi soinnilliseksi vokaalien välissä
# suomalainen s ei muutu selvästi soinnilliseksi vokaalien välissä
Rivi 39: Rivi 36:
*[[Fysiikka|Fysiikassa]]
*[[Fysiikka|Fysiikassa]]
**S on [[näennäisteho]]n tunnus
**S on [[näennäisteho]]n tunnus
**S on [[sedimentaationopeus|sedimentaationopeuden]] yksikön [[svedberg]]in tunnus
**S on [[sedimentaationopeus|sedimentaationopeuden]] yksikön [[Svedberg (yksikkö)|svedbergin]] tunnus
**s voi tarkoittaa matkaa tai etäisyyttä.
**s voi tarkoittaa matkaa tai etäisyyttä.
*[[Termodynamiikka|Termodynamiikassa]] S on [[entropia]]n tunnus.
*[[Termodynamiikka|Termodynamiikassa]] S on [[entropia]]n tunnus.

Versio 16. tammikuuta 2017 kello 17.02

 
Latinalaiset aakkoset
Aa Bb Cc Dd
Ee Ff Gg Hh Ii Jj
Kk Ll Mm Nn Oo Pp
Qq Rr Ss Tt Uu Vv
Ww Xx Yy Zz
Luettelo kirjaimista

S (s) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 19. kirjain. Kirjaimen nimi on suomen kielessä äs (aiemmin myös es)[1] ja äännearvo tavallisesti [s].

Latinalaisten suuraakkosten S-kirjainta vastaa pienaakkosissa tavallisesti s. Aiemmin pienaakkosena käytettiin myös ſ-kirjainta (ns. pitkä s), erityisesti fraktuurakirjaimissa. Saksan kielessä puolestaan ss-yhdistelmä merkitään tietyissä tilanteissa ß-kirjaimella.

Kreikkalaisessa kirjaimistossa latinalaista S-kirjainta vastaa sigma (Σ, σ, ς), kyrillisessä kirjaimistossa puolestaan kyrillinen С (с). Makedonian aakkosiin kuuluva kyrillinen Ѕ (ѕ) on samannäköinen mutta äännearvoltaan erilainen.

S suomen kielessä

S-kirjaimella merkitään suomessa konsonanttia, joka ääntyy tavallisesti soinnittomana alveolaarisena sibilanttina [s]. Sillä on kuitenkin myös allofoneja eli samaa merkitseviä variantteja. S voi ääntyä suomessa ns. suhuässänä [ʃ] tai vokaalien välissä soinnillisena [z]:na, äänneympäristöstä ja puhujasta riippuen.[2]

Suomalainen [s]-äänne on erilainen kuin useiden eurooppalaisten kielten s:[3]

  1. kielen kärki nousee aina ylös hampaiden taakse
  2. suomalainen s ei muutu selvästi soinnilliseksi vokaalien välissä
  3. se on vähän lyhempi kuin esim. englantilaisen s
  4. se ei ole niin "terävä" kuin esim. saksan, ruotsin tai englannin s.

S-kirjaimen lisäksi suomessa käytetään myös Š-kirjainta vierasperäisissä sanoissa.

S muissa kielissä

S-kirjain äännetään muissakin kielissä tavallisimmin [s], joskus myös [ʃ] – näin esimerkiksi unkarissa. S-kirjain voi ääntyä myös [z] kuten esimerkiksi englannissa ja saksassa.[3]

S esiintyy monien kielten kirjainyhdistelmissä, jotka vastaavat tiettyjä foneemeja – lähinnä /s/ tai /ʃ/. Tällaisia kirjainyhdistelmiä ovat muun muassa sh, sch, sz, skj ja sj.

Muita esitystapoja

S s
ASCII 83 115
Unicode U+0053 U+0073

S-kirjaimen merkityksiä

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Kolehmainen, Taru: Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä. Kielikello, 2008, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
  2. ↑ Ojutkangas, Krista & Larjavaara, Meri & Miestamo, Matti & Ylikoski, Jussi: Johdatus kielitieteeseen, s. 97. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2009. ISBN 978-951-0-32577-3.
  3. ↑ a b Savolainen, Erkki: Verkkokielioppi (1.5.3 Frikatiivit s, h, (f, š)) finnlectura.fi. 2001. Viitattu 18.8.2014.
  4. ↑ Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.1.2014.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=S&oldid=16191244”