Ero sivun ”Lähetyshiippakunta” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Historia: + viitemalline käyttöön (2 viitteessä), lisäliite (asiakokonaisuuden täydentäminen) |
p f (täsmennys) |
||
Rivi 22: | Rivi 22: | ||
== Historia == |
== Historia == |
||
Lähetyshiippakunta perustettiin 16. maaliskuuta 2013 ja sen uusi [[piispa]] vihittiin tehtäväänsä 4. toukokuuta 2013. Piispaksi valittiin rovasti [[Risto Soramies]]<ref>{{verkkoviite| osoite=http://www.ess.fi/?article=407651 |nimike= Vanhoillinen Luther-säätiö valitsee tänään piispansa Lahdessa| julkaisija= Etelä-Suomen Sanomat, ess.fi| ajankohta= 16.3.2013 }}</ref> äänimäärällä 63, kun vastaehdokas Sakari Korpinen sai 19 ääntä. Vaaliin osallistuivat seurakuntien pastorit sekä kaksi edustajaa kustakin seurakunnasta. [[Tampereen hiippakunta|Tampereen hiippakunnan]] [[tuomiokapituli]] pidätti Lähetyshiippakunnan piispan Risto Soramiehen pappisvirasta elokuussa 2013 ensin tutkinnan ajaksi<ref>{{verkkoviite| osoite=http://yle.fi/uutiset/luther-saation_piispa_pidatettiin_pappisvirasta/6769101 |nimike= Luther-säätiön piispa pidätettiin pappisvirasta| julkaisija= Ylen uutiset, yle.fi| ajankohta=8.8.2013 }}</ref> ja erotti hänet paria kuukautta myöhemmin Suomen evenkelisluterilaisen kirkon pappisvirasta.<ref>{{verkkoviite| osoite=http://www.valomerkki.fi/kirkko-ja-kaupunki/kirkko-ja-kaupunki-arkisto/risto-soramies-erotettiin-pappisvirasta |nimike= Risto Soramies erotettiin pappisvirasta| julkaisija= Valomerkki, valomerkki.fi| ajankohta=14.10.2013| Viitattu 29.10.2016 }}</ref> |
Lähetyshiippakunta perustettiin 16. maaliskuuta 2013 ja sen uusi [[piispa]] vihittiin tehtäväänsä 4. toukokuuta 2013. Piispaksi valittiin rovasti [[Risto Soramies]]<ref>{{verkkoviite| osoite=http://www.ess.fi/?article=407651 |nimike= Vanhoillinen Luther-säätiö valitsee tänään piispansa Lahdessa| julkaisija= Etelä-Suomen Sanomat, ess.fi| ajankohta= 16.3.2013 }}</ref> äänimäärällä 63, kun vastaehdokas Sakari Korpinen sai 19 ääntä. Vaaliin osallistuivat seurakuntien pastorit sekä kaksi edustajaa kustakin seurakunnasta. [[Tampereen hiippakunta|Tampereen hiippakunnan]] [[tuomiokapituli]] pidätti Lähetyshiippakunnan piispan Risto Soramiehen pappisvirasta elokuussa 2013 ensin tutkinnan ajaksi<ref>{{verkkoviite| osoite=http://yle.fi/uutiset/luther-saation_piispa_pidatettiin_pappisvirasta/6769101 |nimike= Luther-säätiön piispa pidätettiin pappisvirasta| julkaisija= Ylen uutiset, yle.fi| ajankohta=8.8.2013 }}</ref> ja erotti hänet paria kuukautta myöhemmin Suomen evenkelisluterilaisen kirkon pappisvirasta Soramiehen toimittua [[kirkkolaki|kirkkolain]] vastaisesti ryhtyessään yhdistyksen piispaksi ja käyttäessään oikeudettomasti piispanviran ulkoisia tunnusmerkkejä ilman kirkkolain suomaa oikeutusta, hiippakuntaa ja virkaa.<ref>{{verkkoviite| osoite=http://www.valomerkki.fi/kirkko-ja-kaupunki/kirkko-ja-kaupunki-arkisto/risto-soramies-erotettiin-pappisvirasta |nimike= Risto Soramies erotettiin pappisvirasta| julkaisija= Valomerkki, valomerkki.fi| ajankohta=14.10.2013| Viitattu 29.10.2016 }}</ref> |
||
Lähetyshiippakunta ei kuulu Ruotsissa toimivan [[Missionsprovinsen]]in eikä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon alaisuuteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lhpk.fi/tiedotus/ukk/ | Nimeke =Usein kysyttyä | Julkaisija =Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta | Viitattu =6.4.2013 }}</ref> Lähetyshiippakunnan jäsenmäärä oli vuoden 2014 lopussa 1 668 henkeä, ja nämä kuuluivat 28 järjestäytyneeseen seurakuntaan. Lisäksi jumalanpalveluksia järjestettiin muutamilla muillakin paikkakunnilla, joissa ei ollut järjestäytynyttä Lähetyshiippakunnan seurakuntaa.<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.lhpk.fi/hiippakunta/tilastot/| nimeke = Tilastot| julkaisija = Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta | viitattu = 29.4.2015 }}</ref> |
Lähetyshiippakunta ei kuulu Ruotsissa toimivan [[Missionsprovinsen]]in eikä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon alaisuuteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lhpk.fi/tiedotus/ukk/ | Nimeke =Usein kysyttyä | Julkaisija =Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta | Viitattu =6.4.2013 }}</ref> Lähetyshiippakunnan jäsenmäärä oli vuoden 2014 lopussa 1 668 henkeä, ja nämä kuuluivat 28 järjestäytyneeseen seurakuntaan. Lisäksi jumalanpalveluksia järjestettiin muutamilla muillakin paikkakunnilla, joissa ei ollut järjestäytynyttä Lähetyshiippakunnan seurakuntaa.<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.lhpk.fi/hiippakunta/tilastot/| nimeke = Tilastot| julkaisija = Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta | viitattu = 29.4.2015 }}</ref> |
Versio 29. lokakuuta 2016 kello 12.56
Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta | |
---|---|
Suuntautuminen | Luterilaisuus |
Johtaja | Piispa Risto Soramies |
Toiminta-alue | Suomi |
Perustettu | 2013 |
Seurakuntia | 33 |
Jäseniä | 1792 (2015)[1] |
Kotisivu | http://www.lhpk.fi |
Lähetyshiippakunta, tarkemmin Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta, (ruots. Evangelisk-lutherska missionsstiftet i Finland) on Luther-säätiön ja usean muun hengellisen yhteisön perustama hiippakunta. Sen toimintaa ohjaa oma hiippakuntajärjestys ja hallintoasioita toteuttaa hiippakuntaneuvosto. Lähetyshiippakunta ei perustamisasiakirjansa mukaan rekisteröidy uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, jotta myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet voivat kuulua siihen.[2]
Historia
Lähetyshiippakunta perustettiin 16. maaliskuuta 2013 ja sen uusi piispa vihittiin tehtäväänsä 4. toukokuuta 2013. Piispaksi valittiin rovasti Risto Soramies[3] äänimäärällä 63, kun vastaehdokas Sakari Korpinen sai 19 ääntä. Vaaliin osallistuivat seurakuntien pastorit sekä kaksi edustajaa kustakin seurakunnasta. Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli pidätti Lähetyshiippakunnan piispan Risto Soramiehen pappisvirasta elokuussa 2013 ensin tutkinnan ajaksi[4] ja erotti hänet paria kuukautta myöhemmin Suomen evenkelisluterilaisen kirkon pappisvirasta Soramiehen toimittua kirkkolain vastaisesti ryhtyessään yhdistyksen piispaksi ja käyttäessään oikeudettomasti piispanviran ulkoisia tunnusmerkkejä ilman kirkkolain suomaa oikeutusta, hiippakuntaa ja virkaa.[5]
Lähetyshiippakunta ei kuulu Ruotsissa toimivan Missionsprovinsenin eikä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon alaisuuteen.[6] Lähetyshiippakunnan jäsenmäärä oli vuoden 2014 lopussa 1 668 henkeä, ja nämä kuuluivat 28 järjestäytyneeseen seurakuntaan. Lisäksi jumalanpalveluksia järjestettiin muutamilla muillakin paikkakunnilla, joissa ei ollut järjestäytynyttä Lähetyshiippakunnan seurakuntaa.[7]
Vuonna 2015 Lähetyshiippakunta julkaisi virsi- ja rukouskirjan Luterilaisia virsiä hiippakunnan seurakuntien jumalanpalveluksia varten.[8]
Oppi
Lähetyshiippakunta ilmoittaa noudattavansa sitä uskoa ja oppia, joka perustuu Vanhan ja Uuden testamentin profetaalisiin ja apostolisiin kirjoituksiin ja joka on julkilausuttu luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Lähetyshiippakunnan mukaan sen korkeimpana ohjeena toimii periaate, jonka mukaan "kaikki oppi, käytäntö ja elämä tulee koetella, toteuttaa ja ohjata Jumalan sanan perusteella."[9] Hiippakunnan perustamisasiakirjan mukaan se kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jatkumoon, ja "se jatkaa sitä luterilaista uskoa ja seurakunnallista elämää, joka Suomessa on vaikuttanut".[10]
Lähetyshiippakunta katsoo tehtäväkseen toteuttaa Jumalalta saatua lähetystehtävää tukemalla seurakuntiaan, niiden pastoreita sekä jäseniään oikean uskon levittämisessä, säilymisessä ja uudistumisessa, kristillisen elämän elpymisessä ja vahvistumisessaja kristillisen rakkaudenpalvelun ja diakonian toteuttamisessa. Tämän tehtävän toteuttamiseksi Lähetyshiippakunta tarjoaa hallinnolliset puitteet, joitten sisällä sen seurakunnat pastoreineen ja vastuunkantajineen toimivat, minkä lisäksi Lähetyshiippakunta johtaa seurakuntien yhteistä sisä- ja ulkolähetystyötä.[11]
Lähetyshiippakunta perustelee tarvetta perustamiselleen sillä, että sen mukaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kirkon virallinen tunnustus ja oppi muuttunut monin osin asemaltaan muodolliseksi ja näennäiseksi, samalla kun kirkon rakenteita on alettu käyttää niitä vastaan, jotka haluavat pitäytyä tunnustuksessa. Hiippakunnan mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päätökset eivät enää kaikilta osiltaan pohjaudu Raamatun sanaan, vaan voivat olla sen kanssa jopa ristiriidassa. Lisäksi kirkon ei katsota riittävästi edellyttävän papistoltaan pappislupausten noudattamista.[10]
Tämän vuoksi Lähetyshiippakunta katsoo kirkossa vallitsevan tilanteen, jossa se voi kirkollisen hätätilaoikeuden perusteella rakentaa rinnakkaisen rakenteen kirkkoon turvaamaan kirkollisen jatkuvuuden ja kirkon tuntomerkkien mukaisen elämän. Lähetyshiippakunta ei halua ainakaan toistaiseksi järjestäytyä rekisteröidyksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, sillä se haluaa mahdollistaa seurakuntayhteyden sisällään sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustukseen pitäytyville jäsenille että muille luterilaiseen tunnustukseen pitäytyville kristityille. Järjestäytymismuotoa voidaan arvioida uudelleen joko siinä tapauksessa, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko palaa keskeisissä tunnustus- ja järjestymiskysymyksissä Lähetyshiippakunnan noudattamiin näkemyksiin tai sitten silloin, mikäli näissä kysymyksissä yhteisymmärryksen saavuttaminen todetaan mahdottomaksi.[10]
Organisaatio
Lähetyshiippakunta on sen jäseninä toimivien seurakuntien muodostama itsenäinen kirkollinen rakenne. Hiippakuntaa johtaa piispa, jonka valitsevat seurakuntien edustajat ja papisto. Piispan ohella päätöksentekoon osallistuvat hiippakunnan toimielimet. Näiden toimintaa ohjaa hiippakuntakokouksen vahvistama hiippakuntajärjestys. Hiippakuntakokouksen muodostavat seurakuntien pastorit sekä seurakuntalaisten parista valitut edustajat. Hiippakunnan seurakuntien taloudenhoidosta sekä niiden pastorien työnantajavastuusta huolehtivat taustayhteisö, jotka ovat myös Lähetyshiippakunnan tukijäseniä.[12] Näitä taustayhteisöjä ovat Suomen Luther-säätiö, Lapin luterilainen jumalanpalvelusyhdistys ry, Rauman luterilainen jumalanpalvelusyhdistys sekä Vakka-Suomen luterilainen jumalanpalvelusyhdistys.[13][14]
Lähetyshiippakunnan talous perustuu vapaaehtoiseen kannatukseen, eikä se saa taloudellista tukea valtiolta tai Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta. Seurakuntien työn rahoittaminen toteutetaan niiden taustayhteisöjen kautta kolehdein ja vapaaehtoisin maksuin. Hiippakunnalla ei ole omaa taloudenpitoa, vaan sen tukemisesta ja kulujen kattamisesta vastaa Suomen Luther-säätiö.[15]
Seurakunnat
Lähetyshiippakuntaan kuuluu 32 seurakuntaa, jotka on jaettu seitsemään rovastikuntaan ja kolmeen alueeseen. Lisäksi messuja vietetään neljällä muulla paikkakunnalla.[16]
- Hämeen rovastikunta
- Hämeenlinna: Pyhän Matteuksen luterilainen seurakunta
- Jyväskylä: Jesajan luterilainen seurakunta
- Lahti: Samuelin luterilainen seurakunta
- Tampere: Pyhän Johanneksen luterilainen seurakunta
- Itäinen rovastikunta
- Iisalmi: Danielin luterilainen seurakunta
- Joensuu: Pyhän Nehemian luterilainen seurakunta
- Kitee
- Kuopio: Pyhän Pietarin luterilainen seurakunta
- Nurmes
- Kaakon rovastikunta
- Imatra: Joosuan seurakunta
- Kotka
- Kouvola: Pauluksen seurakunta
- Lappeenranta: Joonan luterilainen seurakunta
- Mikkeli: Tiituksen luterilainen seurakunta
- Savonlinna: Pyhän Jaakobin luterilainen seurakunta
- Lounainen rovastikunta
- Laitila: Aamoksen seurakunta
- Loimaa: Hyvän Paimenen luterilainen seurakunta
- Pori: Sakkeuksen seurakunta
- Rauma: Pyhän Marian seurakunta
- Turku: Pyhän Paavalin luterilainen seurakunta
- Turku: Sankt Gabriels församling (ruotsinkielinen)
- Läntinen rovastikunta
- Kokkola: Andreaksen luterilainen seurakunta
- Pietarsaari: Sankt Jakobs församling (ruotsinkielinen)
- Pyhänkoski: Simeonin seurakunta
- Seinäjoki: Luukkaan luterilainen seurakunta
- Vaasa: Mikaelin seurakunta
- Vaasa: Sankt Immanuels lutherska församling (ruotsinkielinen)
- Pohjoinen rovastikunta
- Kajaani: Filippuksen luterilainen seurakunta
- Meri-Lappi
- Oulu: Timoteuksen luterilainen seurakunta
- Rovaniemi: Stefanoksen luterilainen seurakunta
- Sodankylä: Elian luterilainen seurakunta
- Uudenmaan rovastikunta
- Espoo: Pyhän Tuomaksen seurakunta
- Helsinki: Pyhän Markuksen luterilainen seurakunta
- Lohja: Pyhän Ristin luterilainen seurakunta
- Vantaa: Pyhän Kolminaisuuden luterilainen seurakunta
Kansainväliset yhteydet
Lähetyshiippakunnalla on kansainvälistä yhteistyötä useiden eri luterilaisten kirkkojen ja liikkeiden kanssa. Näihin yhteistyötahoihin kuuluvat ainakin saksalainen Itsenäinen evankelis-luterilainen kirkko sekä Lähetyshiippakunnan sisar-organisaatiot Ruotsin Missionsprovinsen ja Norjan Det evangelisk-lutherske stift i Norge.[17] Vuonna 2015 Lähetyshiippakunta solmi sopimuksen kirkollisesta yhteydestä pohjoismaisten luterilaisten hiippakuntien kanssa.[18]
Joulukuussa 2014 Lähetyshiippakunnan piispa Risto Soramies vihki Sambiassa piispaksi Robert Kaumban paikalliseen Afrikan evankelis-luterilaisen kirkon Sambian hiippakuntaan.[19]
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon reaktiot
Pian hiippakunnan perustamisen jälkeen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ilmoittivat papeille, etteivät Lähetyshiippakunnassa vihityt papit ole kirkon pappeja eivätkä heidän toimittamansa toimitukset kirkon toimituksia. Samassa kirjeessä piispat totesivat, ettei liikkeen toimintaan tulisi luovuttaa seurakunnan tiloja eikä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi voi kuulua Lähetyshiippakunnan papistoon.[20] Kirkon tiedotuspäällikkö kertoi, ettei piispojen kirjettä pidä ottaa uhkauksena vaan toiveena ja vetoomuksena pappien omaantuntoon.[21]
Viideltä Lähetyshiippakunnan papilta poistettiin huhtikuussa 2015 pappisoikeudet Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli katsoo, että miehet ovat rikkoneet pappislupaustaan. Arkkihiippakunnan näkemyksen mukaan Lähetyshiippakunta muodostaa oman kirkkonsa. Tätä ennen on kolme Lähetyshiippakunnan pappia menettänyt pappisoikeutensa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.[22] Tuomiokapitulin reaktiosta huolimatta papit jatkavat Lähetyshiippakunnan seurakuntien palveluksessa.[23]
Kirkossa on myös keskusteltu siitä, että onko Lähetyshiippakunnan papeilla oikeutta kastaa lapsia kirkon jäseniksi.[24]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Tilastot Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 5.2.2016.
- ↑ Perustamisasiakirja (pdf) Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta. Viitattu 6.4.2013.
- ↑ Vanhoillinen Luther-säätiö valitsee tänään piispansa Lahdessa 16.3.2013. Etelä-Suomen Sanomat, ess.fi.
- ↑ Luther-säätiön piispa pidätettiin pappisvirasta 8.8.2013. Ylen uutiset, yle.fi.
- ↑ Risto Soramies erotettiin pappisvirasta 14.10.2013. Valomerkki, valomerkki.fi.
- ↑ Usein kysyttyä Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta. Viitattu 6.4.2013.
- ↑ Tilastot Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 29.4.2015.
- ↑ Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta. Luettu 11.11.2015.
- ↑ Tunnustus Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 23.1.2014.
- ↑ a b c Perustamisasiakirja Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 16.7.2015.
- ↑ Hiippakunnan perusteet Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 16.7.2015.
- ↑ Hiippakunta Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 22.1.2014.
- ↑ Taustayhteisöt Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 22.1.2014.
- ↑ Organisaatio Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 22.1.2014.
- ↑ Kannatus Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 23.1.2014.
- ↑ Seurakunnat Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 6.6.2015.
- ↑ Yhteydet Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 29.4.2015.
- ↑ Uutiset Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 11.11.2015.
- ↑ Piispan virkaan asettaminen Sambiassa Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 16.7.2015.
- ↑ Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat: Hiippakuntiemme papistolle (pdf) evl.fi. 21.3.2013. Viitattu 6.4.2013.
- ↑ Saara Koho: Piispat vaativat Luther-säätiön papistolta valintoja. Aamulehti, 23.3.2013, s. 8.
- ↑ Antti Laakso: Tuomiokapituli riisti kapinallisten Luther-pappien pappisoikeudet Ylen uutiset. 8.4.2015. Viitattu 8.4.2015.
- ↑ Kapitulin erottamat papit jatkavat Lähetyshiippakunnassa www.lhpk.fi. 8.4.2015. Viitattu 4.6.2015.
- ↑ Pappisoikeudet menettänyt kastaa lapsia – kirkko pohtii suhtautumistaan yle.fi. Viitattu 7.7.2016.