Ero sivun ”Mustikka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 193.143.239.98 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Stryn tekemään versioon.
korjasin tietoa kasvupaikasta
Rivi 18: Rivi 18:
| commons = Vaccinium myrtillus
| commons = Vaccinium myrtillus
}}
}}
'''Mustikka''' (''Vaccinium myrtillus'') on [[puolukat|puolukoiden]] (''Vaccinium'') sukuun kuuluva [[kanervakasvit|kanervakasvi]] (''Ericaceae''), joka tuottaa syötäviä [[marja|marjoja]]. Mustikka kasvaa tuoreissa [[kangasmetsä|kangasmetsissä]] ja muissa kosteissa metsissä Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa.
'''Mustikka''' (''Vaccinium myrtillus'') on [[puolukat|puolukka]] (''Vaccinium'') , joka tuottaa syötäviä [[marja|marjoja]]. Mustikka kasvaa tuoreissa [[kangasmetsä|kangasmetsissä]] ja muissa kosteissa metsissä Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa.


Mustikka kukkii toukokuusta heinäkuuhun, ja marjat kypsyvät heinäkuusta alkaen. Suomessa mustikka on toiseksi tärkein kaupallinen luonnonmarja.
Mustikka kukkii toukokuusta heinäkuuhun, ja marjat kypsyvät heinäkuusta alkaen. Suomessa mustikka on toiseksi tärkein kaupallinen luonnonmarja.

Versio 27. elokuuta 2015 kello 11.50

Mustikka
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit, Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit, Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset, Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset, Magnoliopsida
Lahko: Ericales
Heimo: Kanervakasvit, Ericaceae
Suku: Puolukat, Vaccinium
Laji: myrtillus
Kaksiosainen nimi

Vaccinium myrtillus
L.

Katso myös

  Mustikka Wikispeciesissä
  Mustikka Commonsissa

Mustikka (Vaccinium myrtillus) on puolukka (Vaccinium) , joka tuottaa syötäviä marjoja. Mustikka kasvaa tuoreissa kangasmetsissä ja muissa kosteissa metsissä Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa.

Mustikka kukkii toukokuusta heinäkuuhun, ja marjat kypsyvät heinäkuusta alkaen. Suomessa mustikka on toiseksi tärkein kaupallinen luonnonmarja.

Ulkonäkö ja koko

Mustikka on normaalisti 10–50 cm korkea, tunturinummilla vain parisenttinenkin[1], kesävihanta varpu, joka pudottaa soikeat lehtensä talveksi. Se kukkii toukokuusta heinäkuuhun. Kukat ovat ruukkumaisia, terälehdet ovat kasvaneet melkein kärkeen asti yhteen kelloksi, jonka aukosta pistää ulos yksivartaloinen emiö. Heteitä on neljä tai kahdeksan. Kukan väri on vaaleanvihertävä tai punertava.[2]

Marjominen

Mustikka marjoo heinäkuusta jopa lokakuulle kasvupaikasta riippuen.[3] Marjominen riippuu suuresti sääolosuhteista: pölyttäjistä sekä alkukesän pakkasista. Pölytyksen suorittavat pääasiassa hyönteiset, mutta mustikka voi myös itsepölyttyä. Pölyttäjien määrä vaikuttaa suuresti satoon: kontukimalaisten pölyttämillä marjamailla sato on jopa 12-kertainen verrattuna alueisiin, joista kimalaiset puuttuvat.[4]

Mustikan sininen väri johtuu vahakerroksesta.[5] Marjat ovat tavallisesti harmaansinisen vahan peittämiä, mutta toisinaan näkee myös tummia vahattomia marjoja, joita mustan värinsä vuoksi kutsutaan terva- tai voimustikoiksi. Vahapeite voidaan myös pyyhkiä pois, jolloin tuloksena on tervamustikkaa vastaava musta marja.[6] Marjoissa voi olla jopa 40 siementä, mutta keskimäärin vain puolet näistä ovat elinkelpoisia. Suuren osan marjoista syövät linnut ja nisäkkäät, joiden ruoansulatuselimistöstä ei selviä elinkelpoisia siemeniä. Mustikka lisääntyykin pääasiassa suvuttomasti maarönsyjen avulla.[7]

Juolukkaa (Vaccinium uliginosum) voidaan pitää mustikan matkijana, sillä kasvit muistuttavat huomattavasti toisiaan.

Kasvupaikat

Mustikka kasvaa tuoreissa kangasmetsissä, lehtomaisissa metsissä, korvissa ja kasvualue kattaa koko Suomen. Se viihtyy kosteassa maaperässä ja sietää hyvin varjoa.[8] Pohjoisessa lajia tavataan myös kuivissa kangasmetsissä ja tunturikankailla. Yleisesti Suomessa kasvavana lajina se on monen metsätyyppiopin mukaisen metsien kasvupaikkatyypin tunnuslaji.[9]

Mustikkaan liittyviä kasvupaikkatyyppejä ovat:[10]

Levinneisyys

Mustikkaa on viljalti Pohjois-Euroopan ja Aasian boreaalisella ja etenkin subarktisella vyöhykkeellä.[11] Mustikkaa tavataan myös Pohjois-Amerikassa, mutta se ei ole siellä alkuperäinen laji.[12] Monet metsämustikkana myytävät tuotteet sisältävät pensasmustikkaa. Englanniksi eroa on koetettu selventää lanseeraamalla nimitys "bilberry" perinteisen "blueberry"-nimen rinnalle, ja suomeksi puhutaan "metsämustikasta" erona pensasmustikkaan.[13]

Ravintokäyttö

Tuore mustikka
Ravintosisältö/100 g
Energiaa 184 kJ (44 kcal)
Proteiinia 0.5 g
Hiilihydraatteja 6.4 g
sokereita 6.4 g
laktoosia - g
tärkkelystä 0 g
Rasvaa 0.6 g
josta tyydyttynyttä < 0.1 g
Vitamiinit
A-vitamiini 3.9 µg
B1, Tiamiini 0.04 mg
B2, Riboflaviini 0.07 mg
B3, Niasiini 0.4 mg
B9, Foolihappo 11.5 µg
B12, Syanokobalamiini 0
C-vitamiini 15 mg
D-vitamiini 0
E-vitamiini 1.9 mg
K-vitamiini 9 µg
Kivennäisaineet
Rauta 0.6 mg
Natrium 0.3 mg
Suola 0.8 mg
Kalium 110 mg
Magnesium 9 mg
Kalsium 19 mg
Fosfori 20 mg
Sinkki 0.2 mg
Jodi 1 µg
Seleeni 0.1 µg
Lähteet

Ravintoarvojen lähde: [14] Fineli-tietokanta (elintarvikkeen tunniste: 442)

Mustikanpoimintaa Ranskassa.

Mustikan marjoissa on hyvin vähän hedelmähappoja. Sen sijaan niissä on runsaasti A- ja B-vitamiinia, mangaania, kuituja sekä flavonoideja. Ne ovat myös hyviä C-vitamiinin, magnesiumin ja kalsiumin lähteitä.[15]. Mustikan marjoista valmistettavia perinteisiä ruokia Suomessa ovat muun muassa mustikkapiirakka sekä mustikkakeitto, ja perinteisesti mustikoista on valmistettu myös hilloa. Mustikoista valmistettavia Suomen maakuntien perinneruokia ovat muun muassa mustikkapöperö Hämeessä, mustikkakukko Savossa ja mustikkamöllö Karjalassa.

Suomessa mustikka on toiseksi tärkein kaupallinen luonnonmarja, jota poimitaan vuosittain 150-250 miljoonaa kiloa. Tästä määrästä päätyy kauppaan noin 1-3 miljoonaa kiloa, vuonna 2012 jopa 6,8 miljoonaa kiloa.[16]

Mustikanlehti on oivallinen teeaines.[17] Myös kanalintujen pienet poikaset syövät mustikan nuoria lehtiä.[18]

Lääkinnällinen käyttö ja terveysvaikutukset

Tummansinisenä marjana mustikat sisältävät merkittäviä määriä antosyaani-väriaineita, joiden käytön on kokeissa havaittu pienentävän useiden sairauksien[19], kuten sydän- ja verisuonisairauksien,[20] silmäsairauksien[21] ja syövän riskejä.[22][23]

Laboratoriokokeet ovat osoittaneet että mustikan syöminen saattaa estää tai parantaa silmäsairauksia, kuten silmänpohjan rappeumaa,[24] mutta tätä terapeuttista käyttöä ei ole tutkittu kliinisesti, vaan suositukset perustuvat laboratorio- ja elinkokeisiin.[25]

Eläintutkimuksista on saatu runsaasti lupaavaa näyttöä mustikan antosyaanien mahdollisuuksista ehkäistä muistihäiriöitä ja muita ikääntymiseen liittyviä toimintahäiriöitä. Mustikan yhteyttä muistiin ja muihin kognitiivisiin toimintoihin on tutkittu 16 000 yli 70-vuotiasta naista kattaneessa tutkimuksessa: pensasmustikoita vähintään kerran viikossa syöneillä naisilla kognitiivinen ikääntyminen oli viivästynyt 2 - 2,5 vuodella verrattuna niihin, jotka söivät niitä harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Pienessä kliinisessä tutkimuksessa oli mukana yhdeksän keskimäärin 76-vuotiasta henkilöä, joilla oli ikääntymiseen liittyvää lievää muistin heikentymistä ja siten suurentunut Alzheimerin taudin riski. Osallistujat joivat 12 viikon ajan mustikkatäysmehua (villi kanadalainen pensasmustikka) 4,4 - 6,2 dl päivässä. Seitsemän henkilön vertailuryhmä sai juomaa, jossa ei ollut mustikkaa eikä muitakaan polyfenolien lähteitä. Mustikkamehu paransi tuloksia muistitesteissä ja alensi glukoosi- ja insuliinipitoisuuksia. Lisäksi tutkimuksessa saatiin viitteitä masennusoireiden vähenemisestä.[26]

Antosyaanien lisäksi mustikoissa on protoantosyanideja, flavonoleja ja tanniineja, jotka toimivat antioksidantteina,[27] ja niiden on havaittu laboratoriokokeissa vähentävän tulehduksia (inflammaatio).[28]

Mustikkaa on perinteisesti pidetty hämäränäköä parantavana, tarinan mukaan toisessa maailmansodassa RAF:n brittilentäjät söivät mustikkahilloa parantaakseen yönäköään pimeälentoja varten. Vuonna 2000 Yhdysvaltain laivaston tekemässä tutkimuksessa[29] ei kuitenkaan löytynyt tällaista vaikutusta. Brittilentäjien tarinan alkuperää ei ole pystytty selvittämään.[30]

Mustikanlehtiä on käytetty perinteisessä kansanlääkinnässä ruoansulatusvaivojen hoitoon, joko ulkoisesti tai lehdistä uutettuna teenä. Näitä vaikutuksia ei ole todistettu tieteellisesti.

Kuivatut mustikat sisältävät runsaasti parkkihappoa, jota on hyödynnetty lääketieteessä. Parkkihaposta johtuen mustikalla on ripulia hillitsevä vaikutus. Toisaalta suuri määrä tuoreita mustikoita kerralla nautittuna voi aiheuttaa ripulia.[31]

Mustikoiden syömisen jälkeen ulosteen väri voi muuttua tummaksi tai lähes mustaksi. Tästä ei tarvitse huolestua, jos tietää äskettäin nauttineensa mustikoita. Muussa tapauksessa kyseessä voi olla vaarallinen veriuloste.[32]

Muu hyötykäyttö

Mustikan väriaineet ovat kemiallinen happamuuden osoitin eli pH-indikaattori.[33] Mustikkaa käytetään myös kasvivärjäyksessä, esimerkiksi lihan leimauksessa.[34] Mustikasta tehdään myös marjaviiniä.[35]

Marjatalous

Mustikka on jo makunsa, värinsä ja muiden ominaisuuksiensa vuoksi Suomen tärkeimpiä luonnonvientituotteita. Mustikkaa voi Suomessa poimia verottomasti myyntiin. Mustikanpoimintaan on kehitetty erilaisia keruuvälineitä kuten poimureita ja haravia. Puutarhoissa kasvatettava pensasmustikka on eri laji, useimmiten Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva Vaccinium corymbosum.[36]

  • Kukkia alkukesästä
    Kukkia alkukesästä
  • Marjoja loppukesästä
    Marjoja loppukesästä
  • Lehtien syysväri
    Lehtien syysväri
  • Talvella lehdettömänä
    Talvella lehdettömänä

Katso myös

Lähteet

  • Gunnevi Bonekamp: Luonnon marjat ja hedelmät värikuvina, Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, 2001, ISBN 951-9381-80-5

Viitteet

  1. ↑ Gunnevi Bonekamp, s. 78
  2. ↑ Mustikka Luontoportti. Viitattu 16.4.2009.
  3. ↑ Osoite = http://www.herbosus.fi/mustikka.htm
  4. ↑ Salo, Kauko: Pölyttäjien merkitys hyvälle marjasadolle on suuri 8.4.2009. Metla. Viitattu 16.4.2009.
  5. ↑ Gunnevi Bonekamp, s. 78
  6. ↑ Honkavaara, Johanna: ”Ultraviolet cues in fruit-frugivore interactions”, sivu 22. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2002
  7. ↑ http://www.treesforlife.org.uk/tfl.blaeberry.html
  8. ↑ Gunnevi Bonekamp, s. 78
  9. ↑ Metsätyypit MetsäVerkko. Viitattu 18.4.2015.
  10. ↑ Kasvupaikkatyypit (s. 7) Kolmisoppisen metsäopetuspolku. Viitattu 18.4.2015.
  11. ↑ Blåbär Vaccinium myrtillus L. (Levinnäisyyskartta) Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 18.4.2015.
  12. ↑ Chapter 4 Bilberry (Vaccinium myrtillus L.) Herbal Medicine: Biomolecular and Clinical Aspects. 2nd edition.. Viitattu 18.4.2015.
  13. ↑ Suomalaisella mustikalla rahastetaan – purkissa lukee mustikka, kuvassa eri marja 2014. MTV3. Viitattu 18.4.2015.
  14. ↑ Ravintoarvot Finelissä (tunniste: 442) Fineli. Elintarvikkeiden koostumustietokanta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (suomeksi)
  15. ↑ Mustikan ravintoarvot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  16. ↑ Marjat Suomen Luontoyrittäjyysverkosto. Viitattu 18.4.2015.
  17. ↑ Lääkitse ja herkuttele villiyrteillä 2013. ET-lehti. Viitattu 18.4.2015.
  18. ↑ Mustikka puutarha.net. Viitattu 18.4.2015.
  19. ↑ [1] Gross PM. Scientists zero in on health benefits of berry pigments, Natural Products Information Center, July 2007
  20. ↑ Bell DR, Gochenaur K. Direct vasoactive and vasoprotective properties of anthocyanin-rich extracts. J Appl Physiol. 2006 Apr;100(4):1164-70. Abstract.
  21. ↑ Chung HK, Choi SM, Ahn BO, Kwak HH, Kim JH, Kim WB. Efficacy of troxerutin on streptozotocin-induced rat model in the early stage of diabetic retinopathy. Arzneimittelforschung. 2005;55(10):573-80. Abstract.
  22. ↑ Roy S, Khanna S, Alessio HM, Vider J, Bagchi D, Bagchi M, Sen CK. Anti-angiogenic property of edible berries. Free Radic Res. 2002 Sep;36(9):1023-31.Abstract.
  23. ↑ Boivin D, Blanchette M, Barrette S, Moghrabi A, Beliveau R. Inhibition of cancer cell proliferation and suppression of TNF-induced activation of NFkappaB by edible berry juice. Anticancer Res. 2007 Mar;27(2):937-48.
  24. ↑ Fursova AZh, Gesarevich OG, Gonchar AM, Trofimova NA, Kolosova NG. Dietary supplementation with bilberry extract prevents macular degeneration and cataracts in senesce-accelerated OXYS rats. Adv Gerontol. 2005;16:76-9. (Article in Russian). Abstract.
  25. ↑ Bilberry Uneiversity of Maryland. Viitattu 18.4.2015.
  26. ↑ Törrönen, Riitta; Riihinen, Kaisu; Sarkkinen, Essi; Feodoroff, Riitta: Selvitys marjojen terveysvaikutusten kliinisestä tutkimusnäytöstä 9.1.2013. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 10.5.2015.
  27. ↑ Srivastava A, Akoh CC, Fischer J, Krewer G. Effect of anthocyanin fractions from selected cultivars of Georgia-grown blueberries on apoptosis and phase II enzymes. J Agric Food Chem. 2007 Apr 18;55(8):3180-5.
  28. ↑ Yhteenveto tieteellisestä näytöstä koskien mustikan, karpalon ja puolukan terveysvaikutuksia (s. 21-25) SITRA. Viitattu 18.4.2015.
  29. ↑ Muth ER, Laurent JM, Jasper P. The effect of bilberry nutritional supplementation on night visual acuity and contrast sensitivity. Altern Med Rev. 2000 Apr;5(2):164-73. Abstract.
  30. ↑ [2] Bilberry Bombs, WebMD, October 2000
  31. ↑ Gunnevi Bonekamp, s. 78
  32. ↑ Mustajoki, Pertti: Ulosteessa verta (veriuloste) tai musta uloste (meleena) 30.9.2013. Duodecim. Viitattu 24.7.2014.
  33. ↑ Mustikkatrio Kemian opetuksen keskus, Helsingin yliopisto. Viitattu 18.4.2015.
  34. ↑ värjäys: Vaccinium Marjakasveja Coloria. Viitattu 18.4.2015.
  35. ↑ Chymos Mustikka Alko. Viitattu 18.4.2015.
  36. ↑ Suomalainen taimi:pensasmustikka Luontoportti. Viitattu 9.3.2014.

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mustikka&oldid=15165221”