Ero sivun ”Saku Koivu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 58: Rivi 58:
=== Montreal Canadiens===
=== Montreal Canadiens===


Koivu siirtyi kaudeksi [[NHL-kausi 1995–1996|1995–1996]] [[NHL|NHL:ään]] edustamaan [[Montreal Canadiens]]in joukkuetta, joka varasi tämän vuorolla 21 NHL:n vuoden 1993 varaustilaisuudessa. Hän teki ensimmäisen NHL-maalinsa kauden 7. ottelussa [[Los Angeles Kings]]iä vastaan [[23. lokakuuta]] [[1995]].{{lähde}} Koivu teki kaudella neljänneksi eniten pisteitä tulokkaista, kun hän teki 20 maalia ja 45 pistettä. Hän pelasi kaudella jokaisen ottelun ja oli heti [[Montreal Canadiens|Canadiensin]] luottopelaajia. Canadiens pääsi pudotuspeleihin, joissa se kuitenkin putosi [[New York Rangers]]ia vastaan. Koivu oli joukkoeensa neljänneksi tehokkain pudotuspeleissä.
Koivu siirtyi kaudeksi [[NHL-kausi 1995–1996|1995–1996]] [[NHL|NHL:ään]] edustamaan [[Montreal Canadiens]]in joukkuetta, joka varasi tämän vuorolla 21 NHL:n vuoden 1993 varaustilaisuudessa. Hän teki ensimmäisen NHL-maalinsa kauden 7. ottelussa [[Los Angeles Kings]]iä vastaan [[23. lokakuuta]] [[1995]].{{lähde}} Koivu teki kaudella neljänneksi eniten pisteitä tulokkaista, kun hän teki 20 maalia ja 45 pistettä. Hän pelasi kaudella jokaisen ottelun ja oli heti [[Montreal Canadiens|Canadiensin]] luottopelaajia. Canadiens pääsi pudotuspeleihin, joissa se kuitenkin putosi [[New York Rangers]]ia vastaan. Koivu oli joukkueensa neljänneksi tehokkain pudotuspeleissä.


Seuraavana syksynä Koivu johti liigan pistepörssiä, kunnes hän joutui sivuun pariksi kuukaudeksi polvivamman vuoksi.<ref name="IS/3.7.2009">{{Lehtiviite | Tekijä= | Otsikko=Saku Koivun ja Montrealin 16 vuoden taival | Julkaisu=Ilta-Sanomat/Urheilu | Vuosi=2009 | Numero= 3.7.| Sivut=3}}</ref> Kyseisellä kaudella [[NHL-kausi 1996–1997|1996–1997]] hän pelasi kuitenki reilusti yli piste per peli -tahtia kun hän teki 50 ottelussa 56 pistettä.
Seuraavana syksynä Koivu johti liigan pistepörssiä, kunnes hän joutui sivuun pariksi kuukaudeksi polvivamman vuoksi.<ref name="IS/3.7.2009">{{Lehtiviite | Tekijä= | Otsikko=Saku Koivun ja Montrealin 16 vuoden taival | Julkaisu=Ilta-Sanomat/Urheilu | Vuosi=2009 | Numero= 3.7.| Sivut=3}}</ref> Kyseisellä kaudella [[NHL-kausi 1996–1997|1996–1997]] hän pelasi kuitenkin reilusti yli piste per peli -tahtia kun hän teki 50 ottelussa 56 pistettä.


Seuraavilla kahdella kaudella Koivu kärsi jälleen loukkaantumisista, mutta pystyi kuitenkin kaudella [[NHL-kausi 1997–1998|1997–1998]] pelaamaan yli 60 ottelua joissa hän teki 57 pistettä. Hänet valittiin myös [[NHL:n tähdistöottelu]]un. Välissä pelattiin [[Jääkiekko talviolympialaisissa 1998|olympialaiset]], joissa Koivu voitti pistepörssin yhdessä maajoukkoeuransa aikaisen tutkaparinsa [[Teemu Selänne|Teemu Selänteen]] kanssa. Lisäksi Koivu toimi [[Suomen jääkiekkomaajoukkue|Suomen]]kapteenina, virassa jossa hän tulisi olemaan aina maajoukkoeessa pelatessaan. Suomi voitti pronssia. Koivun arvostus ja merkitys Montrealin joukkueelle kasvoi kasvamistaan ja johdonmukaisena seurauksena hänet nostettiin kaudella [[NHL-kausi 1998–1999|1999]] Canadiensin [[kapteeni]]ksi. Hänestä tuli myös ensimmäinen [[Eurooppa]]lainen kapteeni Canadiensin historiassa. Hän pelasi kaudella 65 ottelua joissa hän teki 44 pistettä. Koivu pelasi nyt usein yhdessä [[Mark Recchi]]n kanssa ykkösvitjassa. Koivun rooli Canadiensissa oli olla johtaja ja joukkoeensa ykkössentteri ja -pelintekijä.
Seuraavilla kahdella kaudella Koivu kärsi jälleen loukkaantumisista, mutta pystyi kuitenkin kaudella [[NHL-kausi 1997–1998|1997–1998]] pelaamaan yli 60 ottelua joissa hän teki 57 pistettä. Hänet valittiin myös [[NHL:n tähdistöottelu]]un. Välissä pelattiin [[Jääkiekko talviolympialaisissa 1998|olympialaiset]], joissa Koivu voitti pistepörssin yhdessä maajoukkueuransa aikaisen tutkaparinsa [[Teemu Selänne|Teemu Selänteen]] kanssa. Lisäksi Koivu toimi [[Suomen jääkiekkomaajoukkue|Suomen]]kapteenina, virassa jossa hän tulisi olemaan aina maajoukkueessa pelatessaan. Suomi voitti pronssia. Koivun arvostus ja merkitys Montrealin joukkueelle kasvoi kasvamistaan ja johdonmukaisena seurauksena hänet nostettiin kaudella [[NHL-kausi 1998–1999|1999]] Canadiensin [[kapteeni]]ksi. Hänestä tuli myös ensimmäinen [[Eurooppa]]lainen kapteeni Canadiensin historiassa. Hän pelasi kaudella 65 ottelua joissa hän teki 44 pistettä. Koivu pelasi nyt usein yhdessä [[Mark Recchi]]n kanssa ykkösvitjassa. Koivun rooli Canadiensissa oli olla johtaja ja joukkueensa ykkössentteri ja -pelintekijä.


Seuraavilla kausilla Koivun epäonni ja useat loukkaantumistet kuitenkin jatkuivat. Kaudella [[NHL-kausi 1999–2000|1999–2000]] Koivu kärsi useista vakavista loukkaantumisista, jotka rajasivat kauden 24 otteluun, joissa turkulainen teki 21 pistettä. Seuraavallakin kaudella [[NHL-kausi 1999–2000|1999–2000]] Koivu loukkasi polvensa ja oli poissa 28 peliä ja hän jäi 47 pisteeseen.
Seuraavilla kausilla Koivun epäonni ja useat loukkaantumistet kuitenkin jatkuivat. Kaudella [[NHL-kausi 1999–2000|1999–2000]] Koivu kärsi useista vakavista loukkaantumisista, jotka rajasivat kauden 24 otteluun, joissa turkulainen teki 21 pistettä. Seuraavallakin kaudella [[NHL-kausi 1999–2000|1999–2000]] Koivu loukkasi polvensa ja oli poissa 28 peliä ja hän jäi 47 pisteeseen.


Syksyllä 2001 Koivulla todettiin [[non-Hodgkinin lymfooma]] -syöpätauti. Hänen peliuransa ja koko elämäsä oli vaarassa. Koivu oli lähes koko kauden [[NHL-kausi 2001-2002|2001-2002]] poissa mutta hän palasi NHL-kaukaloon 9. huhtikuuta 2002 Ottawaa vastaan ja sai jäälle luisteltuaan huikaisevat suosionosoitukset kotiyleisöltä. Fanit taputtivat 8 minuuttia Koivulle ''Molson Centerissä''.<ref name="IS/3.7.2009"/> Näin Koivu ehti jäälle jo kevään viimeisiin runkosarjaotteluihin sekä pudotuspeleihin, Keväällä Koivu palkittiin [[Bill Masterton Memorial Trophy]]lla paljolti hänen nopean kaukaloon paluunsa johdosta syöpähoitojen jälkeen. Koivun nopea toipuminen ja taistelu syöpää vastaan painoivat hänet ikuisesti Montreal -fanien sydämiin.
Syksyllä 2001 Koivulla todettiin [[non-Hodgkinin lymfooma]] -syöpätauti. Hänen peliuransa ja koko elämäsä oli vaarassa. Koivu oli lähes koko kauden [[NHL-kausi 2001-2002|2001-2002]] poissa, mutta hän palasi NHL-kaukaloon 9. huhtikuuta 2002 Ottawaa vastaan ja sai jäälle luisteltuaan huikaisevat suosionosoitukset kotiyleisöltä. Fanit taputtivat 8 minuuttia Koivulle ''Molson Centerissä''.<ref name="IS/3.7.2009"/> Näin Koivu ehti jäälle jo kevään viimeisiin runkosarjaotteluihin sekä pudotuspeleihin, Keväällä Koivu palkittiin [[Bill Masterton Memorial Trophy]]lla paljolti hänen nopean kaukaloon paluunsa johdosta syöpähoitojen jälkeen. Koivun nopea toipuminen ja taistelu syöpää vastaan painoivat hänet ikuisesti Montreal -fanien sydämiin.


[[NHL-kausi 2002–2003|Kaudella 2002–2003]] Koivu pääsi vihdoin pelaamaan kaikki ottelut ilman loukkaantumisisa ja hän teki NHL-uransa siihenastisen piste-ennätyksen 21+50=71.<ref name="IS/3.7.2009"/> Hän oli joukkoeensa ylivoimaisesti paras pistemies. Hänet kutsuttiin [[NHL:n tähdistöottelu|All Stars]] -otteluun, jossa hän ei kuitenkaan pelannut loukkaantumisen takia. Montreal ei päässyt pudotuspeleihin.
[[NHL-kausi 2002–2003|Kaudella 2002–2003]] Koivu pääsi vihdoin pelaamaan kaikki ottelut ilman loukkaantumisisa ja hän teki NHL-uransa siihenastisen piste-ennätyksen 21+50=71.<ref name="IS/3.7.2009"/> Hän oli joukkueensa ylivoimaisesti paras pistemies. Hänet kutsuttiin [[NHL:n tähdistöottelu|All Stars]] -otteluun, jossa hän ei kuitenkaan pelannut loukkaantumisen takia. Montreal ei päässyt pudotuspeleihin.


Seuraavalla kaudella Koivulta jäi 13 ottelua väliin loukkaantumisen takia, mutta hän teki 55 pistettä. Montreal eteni nyt pudotuspeleihin joissa Koivu loisti ja oli joukkoeensa tehokkain pelaaja. Montreal kuitenkin putosi toisella kierroksella [[Tampa Bay Lightning]]ia vastaan.
Seuraavalla kaudella Koivulta jäi 13 ottelua väliin loukkaantumisen takia, mutta hän teki 55 pistettä. Montreal eteni nyt pudotuspeleihin joissa Koivu loisti ja oli joukkueensa tehokkain pelaaja. Montreal kuitenkin putosi toisella kierroksella [[Tampa Bay Lightning]]ia vastaan.


[[NHL]]:ssä oli työsulku kaudella [[NHL:n työsulku 2004–2005|2005]], minkä ajaksi Koivu palasi kotimaahansa ja kasvattajaseuransa [[TPS]]:n riveihin, jota valmensi silloin hänen isänsä [[Jukka Koivu]]. Koivun joukkoekaveri ja hyvä ystävä [[Craig Rivet]] liittyi myös jukkoeeseen Koivun seuraksi.
[[NHL]]:ssä oli työsulku kaudella [[NHL:n työsulku 2004–2005|2005]], minkä ajaksi Koivu palasi kotimaahansa ja kasvattajaseuransa [[TPS]]:n riveihin, jota valmensi silloin hänen isänsä [[Jukka Koivu]]. Koivun joukkuekaveri ja hyvä ystävä [[Craig Rivet]] liittyi myös joukkueeseen Koivun seuraksi.


[[NHL-kausi 2005–2006|Kaudella 2005–2006]] Koivu pelasi 71 ottelua joissa hän teki 62 pistettä.
[[NHL-kausi 2005–2006|Kaudella 2005–2006]] Koivu pelasi 71 ottelua joissa hän teki 62 pistettä.
Kevään 2006 pudotuspeleissä [[Carolina Hurricanes]] -pelaaja [[Justin Williams]]in maila osui Koivun silmään, mikä vaaransi hetkeksi hänen uransa jatkumisen. <ref name="IS/3.7.2009"/>
Kevään 2006 pudotuspeleissä [[Carolina Hurricanes]] -pelaaja [[Justin Williams]]in maila osui Koivun silmään, mikä vaaransi hetkeksi hänen uransa jatkumisen. <ref name="IS/3.7.2009"/>


Seuraavalla kaudella [[NHL-kausi 2006–2007|2006–2007]] Koivu teki kuitenkin uuden henkilökohtaisen piste-ennätyksensä. Hän teki 22 maalia ja antoi 53 syöttöä keräten siis 75 tehopistettä.<ref name="IS/3.7.2009"/> Hän teki 500. tehopisteensä 9. tammikuuta 2007, kun Canadiens voitti [[Atlanta Trashers]]in 4-2. Montreal ei edennyt pudotuspeleihin, mutta Koivu voitti [[King Clancy Trophy]]n kauden päätteeksi, järjestämästään toiminnasta syövästä kärsiville.
Seuraavalla kaudella [[NHL-kausi 2006–2007|2006–2007]] Koivu teki kuitenkin uuden henkilökohtaisen piste-ennätyksensä. Hän teki 22 maalia ja antoi 53 syöttöä keräten siis 75 tehopistettä.<ref name="IS/3.7.2009"/> Hän teki 500. tehopisteensä 9. tammikuuta 2007, kun Canadiens voitti [[Atlanta Trashers]]in 4-2. Montreal ei edennyt pudotuspeleihin, mutta Koivu voitti [[King Clancy Trophy]]n kauden päätteeksi järjestämästään toiminnasta syövästä kärsiville.


Seuraavalla kaudella [[NHL-kausi 2007–2008|2007–2008]] Koivu jatkoi Canadiensissa ja sen kapteenina. Impact! -lehti rankkasi Koivun 10. parhaaksi kapteeniksi, sitten 80-luvun lopun. Koivu teki kaudella 56 pistettä. Montreal sijoittui oman konferenssinsa ensimmäiseksi ja eteni pudotuspeleihin, joista Koivu oli sivussa pari ottelua loukkaantumisen takia. Koivu teki pudotuspelien 7 ottelussa 9 pistettä.
Seuraavalla kaudella [[NHL-kausi 2007–2008|2007–2008]] Koivu jatkoi Canadiensissa ja sen kapteenina. Impact! -lehti rankkasi Koivun 10. parhaaksi kapteeniksi sitten 80-luvun lopun. Koivu teki kaudella 56 pistettä. Montreal sijoittui oman konferenssinsa ensimmäiseksi ja eteni pudotuspeleihin, joista Koivu oli sivussa pari ottelua loukkaantumisen takia. Koivu teki pudotuspelien 7 ottelussa 9 pistettä.


Seuraava kausi [[NHL-kausi 2008–2009|2008–2009]] oli Koivun viimeinen Montrealissa. Kautta hehkutetiin ''Habs''in 100. kaudeksi NHL:ssä, joten joukkoeella oli isot paineet menestyä. 18. lokakuuta 2008 Koivu eteni seitsemänneksi [[Montreal Canadiens]]in kaikkien aikojen syöttötilastossa, ohi legendaarisen [[Maurice Richard]]in. Koivu teki maalin ja syötti kaksi kun ''Habs'' voitti [[Alex Tanguay]]n avuin [[Phoenix Coyotes]]in. Seuraavassa pelissä 20. lokakuuta 2008 koivu keräsi 600. tehopisteensä ottelussa [[Florida Panthers]]ia vastaan. Lisäksi [[30. lokakuuta]] pelatussa ottelussa Koivun veljekset kohtasivat ensi kertaa NHL-jäillä, kun [[Mikko Koivu]]n edustama [[Minnesota Wild]] kohtasi Montrealin<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.yle.fi/urheilu/lajit/jaakiekko/nhl/2008/10/isoveli_juhli_kapteeni-koivujen_taistelussa_125616.html | Nimeke =Isoveli juhli kapteeni-Koivujen taistelussa | Tekijä =Ilkka Palomäki | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =01.11.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =YLE | Viitattu =13.4.2009 | Kieli = }}</ref>. Kysessää oli ensimmäinen kerta [[NHL]]:ssä, kun vastakkaisten seurojen veljekset kohtasivat toisensa omien seurojensa kapteeneina. Sakun Montreal voitti kyseisen ottelun.
Seuraava kausi [[NHL-kausi 2008–2009|2008–2009]] oli Koivun viimeinen Montrealissa. Kautta hehkutetiin ''Habs''in 100. kaudeksi NHL:ssä, joten joukkueella oli isot paineet menestyä. 18. lokakuuta 2008 Koivu eteni seitsemänneksi [[Montreal Canadiens]]in kaikkien aikojen syöttötilastossa, ohi legendaarisen [[Maurice Richard]]in. Koivu teki maalin ja syötti kaksi kun ''Habs'' voitti [[Alex Tanguay]]n avuin [[Phoenix Coyotes]]in. Seuraavassa pelissä 20. lokakuuta 2008 koivu keräsi 600. tehopisteensä ottelussa [[Florida Panthers]]ia vastaan. Lisäksi [[30. lokakuuta]] pelatussa ottelussa Koivun veljekset kohtasivat ensi kertaa NHL-jäillä, kun [[Mikko Koivu]]n edustama [[Minnesota Wild]] kohtasi Montrealin<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.yle.fi/urheilu/lajit/jaakiekko/nhl/2008/10/isoveli_juhli_kapteeni-koivujen_taistelussa_125616.html | Nimeke =Isoveli juhli kapteeni-Koivujen taistelussa | Tekijä =Ilkka Palomäki | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =01.11.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =YLE | Viitattu =13.4.2009 | Kieli = }}</ref>. Kysessää oli ensimmäinen kerta [[NHL]]:ssä, kun vastakkaisten seurojen veljekset kohtasivat toisensa omien seurojensa kapteeneina. Sakun Montreal voitti kyseisen ottelun.
Kauden aikana Koivu keräsi 50 tehopistettä mutta Canadiens ei menestynyt joukkueena. Kauden jälkeen Koivun ilmoitettiin liittyvän [[Anaheim Ducks]]in joukkueeseen. Koivu oli palvellut Montrealissa 13. kautta ja oli legendaarisen seuran pisimmän ajan kapteenina kun kausia kertyi [[Jean Béliveau]]n tapaan 10 kapteenina.
Kauden aikana Koivu keräsi 50 tehopistettä mutta Canadiens ei menestynyt joukkueena. Kauden jälkeen Koivun ilmoitettiin liittyvän [[Anaheim Ducks]]in joukkueeseen. Koivu oli palvellut Montrealissa 13. kautta ja oli legendaarisen seuran pisimmän ajan kapteenina kun kausia kertyi [[Jean Béliveau]]n tapaan 10 kapteenina.


=== Anaheim Ducks ===
=== Anaheim Ducks ===


Kaudelle [[NHL-kausi 2009–2010|2009-2010]] Koivu jätti pohjoisen [[Montreal]]in ja suuntasi eteläiseen [[Kalifornia]]an ja [[Anaheim Ducks]]in riveihin. 10 kautta Montrealissa kapteenina toiminut Koivu valittiin loogisesti Anaheimin varakapteeniksi heti ensimmäiseksi kaudeksi seurassa. [[Montreal Canadiens]]in johtohahmo sai elää Anaheimissa nyt vapaammin ja pelata kakkosketjussa yhdessä maajoukkoeesta tutun [[Teemu Selänne|Teemu Selänteen]] kanssa. Maajoukkoeessa loistavasta menestynyt tutkapari sai nyt pelata ensimmäistä kertaa yhdessä seurajoukkoeessa, kun molemmat lähestyivät jo peliuransa loppuvuosia. Kaudesta odotettiin menestystä ja [[Anaheim Ducks]] lähti jahtaamaan [[Stanley Cup]]ia. Kausi alkoi tehojen suhteen hitaasti, mitä vaikeutti Teemun alkukauden loukkaantumiset. Välissä pidettiin [[Jääkiekko talviolympialaisissa 2010|olympialaiset]] joissa Koivu toimi [[Suomen jääkiekkomaajoukkue|Suomen]] kapteenina. Turnauksesta Suomi voitti pronssia. Koivu oli Ducksin ykkösjäähyntappaja ja hän teki lopulta 52 pistettä 71 ottelussa ja +/- tilasto näytti hyvää lukemaa +14. Hän teki joukkoeelleen eniten voittomaaleja (6), mutta Ducks ei edennyt pudotuspeleihin.
Kaudelle [[NHL-kausi 2009–2010|2009-2010]] Koivu jätti pohjoisen [[Montreal]]in ja suuntasi eteläiseen [[Kalifornia]]an ja [[Anaheim Ducks]]in riveihin. 10 kautta Montrealissa kapteenina toiminut Koivu valittiin loogisesti Anaheimin varakapteeniksi heti ensimmäiseksi kaudeksi seurassa. [[Montreal Canadiens]]in johtohahmo sai elää Anaheimissa nyt vapaammin ja pelata kakkosketjussa yhdessä maajoukkueesta tutun [[Teemu Selänne|Teemu Selänteen]] kanssa. Maajoukkueessa loistavasti menestynyt tutkapari sai nyt pelata ensimmäistä kertaa yhdessä seurajoukkueessa, kun molemmat lähestyivät jo peliuransa loppuvuosia. Kaudesta odotettiin menestystä ja [[Anaheim Ducks]] lähti jahtaamaan [[Stanley Cup]]ia. Kausi alkoi tehojen suhteen hitaasti, mitä vaikeutti Selänteen alkukauden loukkaantumiset. Välissä pidettiin [[Jääkiekko talviolympialaisissa 2010|olympialaiset]] joissa Koivu toimi [[Suomen jääkiekkomaajoukkue|Suomen]] kapteenina. Turnauksesta Suomi voitti pronssia. Koivu oli Ducksin ykkösjäähyntappaja ja hän teki lopulta 52 pistettä 71 ottelussa ja +/- tilasto näytti hyvää lukemaa +14. Hän teki joukkeeelleen eniten voittomaaleja (6), mutta Ducks ei edennyt pudotuspeleihin.


Koivu jatkoi kaudella [[NHL-kausi 2010–2011|2010-2011]] Ducksin varakapteenina yhdessä Selänteen kanssa. Kauden alussa hän ylitti 700. tehopisteen rajan. 22. [[tammikuu]]ta 2011 Koivu palasi ensimmäistä kertaa Molson Centeriin, kun Ducks matkusti Canadiensin vieraaksi. Ennen ottelua Koivu sai yleisöltä 90 sekuntia kestäneet suosionosoitukset, joiden aikana Koivu luisteli yksin jäällä. Ottelun kakkostähdeksi valittu Koivu sai ottelusta tilillensä yhden syöttöpisteen ja Ducks voitti Montrealin rangaistuslaukauskisassa. Kauden aikana Koivu teki Ducksille 45 pistettä. Pudotuspeleissä Koivu kuitenkin pääsi hyvään vauhtiin, mutta Anaheim hävisi [[Nashville Predators]]ia vastaan. Koivu teki 6 ottelussa 7 pistettä.
Koivu jatkoi kaudella [[NHL-kausi 2010–2011|2010-2011]] Ducksin varakapteenina yhdessä Selänteen kanssa. Kauden alussa hän ylitti 700. tehopisteen rajan. 22. [[tammikuu]]ta 2011 Koivu palasi ensimmäistä kertaa Molson Centeriin, kun Ducks matkusti Canadiensin vieraaksi. Ennen ottelua Koivu sai yleisöltä 90 sekuntia kestäneet suosionosoitukset, joiden aikana Koivu luisteli yksin jäällä. Ottelun kakkostähdeksi valittu Koivu sai ottelusta tilillensä yhden syöttöpisteen ja Ducks voitti Montrealin rangaistuslaukauskisassa. Kauden aikana Koivu teki Ducksille 45 pistettä. Pudotuspeleissä Koivu kuitenkin pääsi hyvään vauhtiin, mutta Anaheim hävisi [[Nashville Predators]]ia vastaan. Koivu teki 6 ottelussa 7 pistettä.
Rivi 96: Rivi 96:
Leijonien pronssijuhlien yhteydessä Koivu kertoi [[MTV3]]-kanavalle haluavansa pelata Suomen maajoukkueessa myös Vancouverin 2010 olympiaturnauksessa. [[Talviolympialaiset 2010|Vancouverin]] talviolympialaisten aikaan Koivu oli 35-vuotias. NHL piti Vancouverin kisojen aikana kahden viikon pelitauon mahdollistaen täten pelaajiensa osallistumisen olympialaisiin. Turnauksessa Suomi voitti pronssia.
Leijonien pronssijuhlien yhteydessä Koivu kertoi [[MTV3]]-kanavalle haluavansa pelata Suomen maajoukkueessa myös Vancouverin 2010 olympiaturnauksessa. [[Talviolympialaiset 2010|Vancouverin]] talviolympialaisten aikaan Koivu oli 35-vuotias. NHL piti Vancouverin kisojen aikana kahden viikon pelitauon mahdollistaen täten pelaajiensa osallistumisen olympialaisiin. Turnauksessa Suomi voitti pronssia.


Saku pelasi maajoukkueessa usein yhdessä [[Teemu Selänne|Teemu Selänteen]] sekä [[Jere Lehtinen|Jere Lehtisen]] kanssa. Teemu Selänteen kanssa pelatessaan Koivu on usein ollut arvokisojen pörssikärkiä. Koivu voitti MM -kultaa vuonna 1995. Hänet valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi. Lisäksi hän on voittanut useita muita MM- , olympialais- sekä Maailmancup mitaleja.
Saku pelasi maajoukkueessa usein yhdessä [[Teemu Selänne|Teemu Selänteen]] sekä [[Jere Lehtinen|Jere Lehtisen]] kanssa. Teemu Selänteen kanssa pelatessaan Koivu on usein ollut arvokisojen pörssikärkiä. Koivu voitti MM -kultaa vuonna 1995. Hänet valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi. Lisäksi hän on voittanut useita muita MM- ja olympialaismitaleja sekä yhden maailmancup -mitalin. [[Kuva:SakuKoivu2.JPG|thumb|left|225px|Saku Koivu Montrealin kapteenina]]

[[Kuva:SakuKoivu2.JPG|thumb|left|225px|Saku Koivu Montrealin kapteenina]]


== KOK:n urheilijajäsenenä ==
== KOK:n urheilijajäsenenä ==

Versio 12. lokakuuta 2011 kello 17.01

Saku Koivu
Koivu Jääkiekon MM-kisoissa 2008.
Koivu Jääkiekon MM-kisoissa 2008.
Henkilötiedot
Syntynyt23. marraskuuta 1974 (ikä 49)
Turku, Suomi
Kansalaisuus Suomi Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Captain K
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila vasen
Pituus 178 cm
Paino 82 kg
Seura
Seura Anaheim Ducks (A) (sop.11/12)
Sarja NHL
Pelinumero 11
Pelaajaura
Pääsarjaura 1992–
Aik. seurat Montreal Canadiens (NHL)
TPS (SML)
NHL-varaus 21. varaus, 1993
Montreal Canadiens
Mitalit
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Torino 2006 jääkiekko
Pronssia Pronssia Lillehammer 1994 jääkiekko
Pronssia Pronssia Nagano 1998 jääkiekko
Pronssia Pronssia Vancouver 2010 jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Ruotsi 1995 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Italia 1994 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Norja 1999 jääkiekko
Pronssia Pronssia Kanada 2008 jääkiekko
Maailmancup
Hopeaa Hopeaa 2004 jääkiekko

Saku Antero Koivu (s. 23. marraskuuta 1974 Turku) on suomalainen NHL-jääkiekkoilija ja maailmanmestari. Hän edustaa Pohjois-Amerikan NHL-liigassa pelaavan Anaheim Ducksin joukkuetta,[1] johon hän siirtyi keväällä 2009 pelattuaan Montreal Canadiensissä 13 kautta, joista lähes kymmenen kapteenina.[2]

Koivun uraa ovat varjostaneet sairaudet ja loukkaantumiset. Ainoat kaudet, jolloin hän on pelannut joukkueensa jokaisessa ottelussa, ovat olleet kausi 1995–1996, kausi 2002–2003 ja kausi 2006–2007. Hän joutunut jättämään väliin yli 260 NHL-ottelua väliin erilaisten loukkaantumisten takia. Loukkaantumisten lisäksi Koivun kohtaloksi oli koitua 2001 havaittu syöpä (tarkemmin Non-Hodgkinin lymfooma), josta hän kuitenkin toipui.

Saku Koivu tunnetaan taitavana pelintekijänä.

Ammattilaisura

Turun Palloseuran kasvatti Koivu vakiinnutti jo alaikäisenä paikkansa liigajoukkueessa. Vladimir Jurzinovin valmennuksessa hän nousi joukkueensa suurlupaukseksilähde? joukkueen voittaessa SM-kultaa kaudella 1992–1993 ja johtavaksi pelaajaksi sen viedessä mestaruuden 1994–1995. Montreal Canadiens varasi Koivun vuoden 1993 varaustilaisuudessa 1. kierroksella numerolla 21.

Viimeinen Suomessa vietetty kevät oli Saku Koivulle hyvin menestyksekäs: TPS voitti Suomen mestaruuden ja Suomi maailmanmestaruuden. Koivu voitti pääsarjan pistepörssin ja sai useita palkintoja: hänet valittiin liigakauden päätteeksi pudotuspelien parhaaksi pelaajaksi, Osuuspankin avainpelaajaksi ja SM-liigan tähdistökentällisen keskushyökkääjäksi. Näiden lisäksi hän voitti myös Kultainen kypärä -palkinnon pelaajien valitessa hänet liigan parhaaksi pelaajaksi. Koivu valittiin myös MM-kisojen tähdistökokoonpanoon "Tupu, Hupu ja Lupu -ketjunsa" jäsenten Jere Lehtinen ja Ville Peltonen kanssa, ja lisäksi hänet äänestettiin kesällä Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi.

NHL -ura

Montreal Canadiens

Koivu siirtyi kaudeksi 1995–1996 NHL:ään edustamaan Montreal Canadiensin joukkuetta, joka varasi tämän vuorolla 21 NHL:n vuoden 1993 varaustilaisuudessa. Hän teki ensimmäisen NHL-maalinsa kauden 7. ottelussa Los Angeles Kingsiä vastaan 23. lokakuuta 1995.lähde? Koivu teki kaudella neljänneksi eniten pisteitä tulokkaista, kun hän teki 20 maalia ja 45 pistettä. Hän pelasi kaudella jokaisen ottelun ja oli heti Canadiensin luottopelaajia. Canadiens pääsi pudotuspeleihin, joissa se kuitenkin putosi New York Rangersia vastaan. Koivu oli joukkueensa neljänneksi tehokkain pudotuspeleissä.

Seuraavana syksynä Koivu johti liigan pistepörssiä, kunnes hän joutui sivuun pariksi kuukaudeksi polvivamman vuoksi.[3] Kyseisellä kaudella 1996–1997 hän pelasi kuitenkin reilusti yli piste per peli -tahtia kun hän teki 50 ottelussa 56 pistettä.

Seuraavilla kahdella kaudella Koivu kärsi jälleen loukkaantumisista, mutta pystyi kuitenkin kaudella 1997–1998 pelaamaan yli 60 ottelua joissa hän teki 57 pistettä. Hänet valittiin myös NHL:n tähdistöotteluun. Välissä pelattiin olympialaiset, joissa Koivu voitti pistepörssin yhdessä maajoukkueuransa aikaisen tutkaparinsa Teemu Selänteen kanssa. Lisäksi Koivu toimi Suomenkapteenina, virassa jossa hän tulisi olemaan aina maajoukkueessa pelatessaan. Suomi voitti pronssia. Koivun arvostus ja merkitys Montrealin joukkueelle kasvoi kasvamistaan ja johdonmukaisena seurauksena hänet nostettiin kaudella 1999 Canadiensin kapteeniksi. Hänestä tuli myös ensimmäinen Eurooppalainen kapteeni Canadiensin historiassa. Hän pelasi kaudella 65 ottelua joissa hän teki 44 pistettä. Koivu pelasi nyt usein yhdessä Mark Recchin kanssa ykkösvitjassa. Koivun rooli Canadiensissa oli olla johtaja ja joukkueensa ykkössentteri ja -pelintekijä.

Seuraavilla kausilla Koivun epäonni ja useat loukkaantumistet kuitenkin jatkuivat. Kaudella 1999–2000 Koivu kärsi useista vakavista loukkaantumisista, jotka rajasivat kauden 24 otteluun, joissa turkulainen teki 21 pistettä. Seuraavallakin kaudella 1999–2000 Koivu loukkasi polvensa ja oli poissa 28 peliä ja hän jäi 47 pisteeseen.

Syksyllä 2001 Koivulla todettiin non-Hodgkinin lymfooma -syöpätauti. Hänen peliuransa ja koko elämäsä oli vaarassa. Koivu oli lähes koko kauden 2001-2002 poissa, mutta hän palasi NHL-kaukaloon 9. huhtikuuta 2002 Ottawaa vastaan ja sai jäälle luisteltuaan huikaisevat suosionosoitukset kotiyleisöltä. Fanit taputtivat 8 minuuttia Koivulle Molson Centerissä.[3] Näin Koivu ehti jäälle jo kevään viimeisiin runkosarjaotteluihin sekä pudotuspeleihin, Keväällä Koivu palkittiin Bill Masterton Memorial Trophylla paljolti hänen nopean kaukaloon paluunsa johdosta syöpähoitojen jälkeen. Koivun nopea toipuminen ja taistelu syöpää vastaan painoivat hänet ikuisesti Montreal -fanien sydämiin.

Kaudella 2002–2003 Koivu pääsi vihdoin pelaamaan kaikki ottelut ilman loukkaantumisisa ja hän teki NHL-uransa siihenastisen piste-ennätyksen 21+50=71.[3] Hän oli joukkueensa ylivoimaisesti paras pistemies. Hänet kutsuttiin All Stars -otteluun, jossa hän ei kuitenkaan pelannut loukkaantumisen takia. Montreal ei päässyt pudotuspeleihin.

Seuraavalla kaudella Koivulta jäi 13 ottelua väliin loukkaantumisen takia, mutta hän teki 55 pistettä. Montreal eteni nyt pudotuspeleihin joissa Koivu loisti ja oli joukkueensa tehokkain pelaaja. Montreal kuitenkin putosi toisella kierroksella Tampa Bay Lightningia vastaan.

NHL:ssä oli työsulku kaudella 2005, minkä ajaksi Koivu palasi kotimaahansa ja kasvattajaseuransa TPS:n riveihin, jota valmensi silloin hänen isänsä Jukka Koivu. Koivun joukkuekaveri ja hyvä ystävä Craig Rivet liittyi myös joukkueeseen Koivun seuraksi.

Kaudella 2005–2006 Koivu pelasi 71 ottelua joissa hän teki 62 pistettä. Kevään 2006 pudotuspeleissä Carolina Hurricanes -pelaaja Justin Williamsin maila osui Koivun silmään, mikä vaaransi hetkeksi hänen uransa jatkumisen. [3]

Seuraavalla kaudella 2006–2007 Koivu teki kuitenkin uuden henkilökohtaisen piste-ennätyksensä. Hän teki 22 maalia ja antoi 53 syöttöä keräten siis 75 tehopistettä.[3] Hän teki 500. tehopisteensä 9. tammikuuta 2007, kun Canadiens voitti Atlanta Trashersin 4-2. Montreal ei edennyt pudotuspeleihin, mutta Koivu voitti King Clancy Trophyn kauden päätteeksi järjestämästään toiminnasta syövästä kärsiville.

Seuraavalla kaudella 2007–2008 Koivu jatkoi Canadiensissa ja sen kapteenina. Impact! -lehti rankkasi Koivun 10. parhaaksi kapteeniksi sitten 80-luvun lopun. Koivu teki kaudella 56 pistettä. Montreal sijoittui oman konferenssinsa ensimmäiseksi ja eteni pudotuspeleihin, joista Koivu oli sivussa pari ottelua loukkaantumisen takia. Koivu teki pudotuspelien 7 ottelussa 9 pistettä.

Seuraava kausi 2008–2009 oli Koivun viimeinen Montrealissa. Kautta hehkutetiin Habsin 100. kaudeksi NHL:ssä, joten joukkueella oli isot paineet menestyä. 18. lokakuuta 2008 Koivu eteni seitsemänneksi Montreal Canadiensin kaikkien aikojen syöttötilastossa, ohi legendaarisen Maurice Richardin. Koivu teki maalin ja syötti kaksi kun Habs voitti Alex Tanguayn avuin Phoenix Coyotesin. Seuraavassa pelissä 20. lokakuuta 2008 koivu keräsi 600. tehopisteensä ottelussa Florida Panthersia vastaan. Lisäksi 30. lokakuuta pelatussa ottelussa Koivun veljekset kohtasivat ensi kertaa NHL-jäillä, kun Mikko Koivun edustama Minnesota Wild kohtasi Montrealin[4]. Kysessää oli ensimmäinen kerta NHL:ssä, kun vastakkaisten seurojen veljekset kohtasivat toisensa omien seurojensa kapteeneina. Sakun Montreal voitti kyseisen ottelun. Kauden aikana Koivu keräsi 50 tehopistettä mutta Canadiens ei menestynyt joukkueena. Kauden jälkeen Koivun ilmoitettiin liittyvän Anaheim Ducksin joukkueeseen. Koivu oli palvellut Montrealissa 13. kautta ja oli legendaarisen seuran pisimmän ajan kapteenina kun kausia kertyi Jean Béliveaun tapaan 10 kapteenina.

Anaheim Ducks

Kaudelle 2009-2010 Koivu jätti pohjoisen Montrealin ja suuntasi eteläiseen Kaliforniaan ja Anaheim Ducksin riveihin. 10 kautta Montrealissa kapteenina toiminut Koivu valittiin loogisesti Anaheimin varakapteeniksi heti ensimmäiseksi kaudeksi seurassa. Montreal Canadiensin johtohahmo sai elää Anaheimissa nyt vapaammin ja pelata kakkosketjussa yhdessä maajoukkueesta tutun Teemu Selänteen kanssa. Maajoukkueessa loistavasti menestynyt tutkapari sai nyt pelata ensimmäistä kertaa yhdessä seurajoukkueessa, kun molemmat lähestyivät jo peliuransa loppuvuosia. Kaudesta odotettiin menestystä ja Anaheim Ducks lähti jahtaamaan Stanley Cupia. Kausi alkoi tehojen suhteen hitaasti, mitä vaikeutti Selänteen alkukauden loukkaantumiset. Välissä pidettiin olympialaiset joissa Koivu toimi Suomen kapteenina. Turnauksesta Suomi voitti pronssia. Koivu oli Ducksin ykkösjäähyntappaja ja hän teki lopulta 52 pistettä 71 ottelussa ja +/- tilasto näytti hyvää lukemaa +14. Hän teki joukkeeelleen eniten voittomaaleja (6), mutta Ducks ei edennyt pudotuspeleihin.

Koivu jatkoi kaudella 2010-2011 Ducksin varakapteenina yhdessä Selänteen kanssa. Kauden alussa hän ylitti 700. tehopisteen rajan. 22. tammikuuta 2011 Koivu palasi ensimmäistä kertaa Molson Centeriin, kun Ducks matkusti Canadiensin vieraaksi. Ennen ottelua Koivu sai yleisöltä 90 sekuntia kestäneet suosionosoitukset, joiden aikana Koivu luisteli yksin jäällä. Ottelun kakkostähdeksi valittu Koivu sai ottelusta tilillensä yhden syöttöpisteen ja Ducks voitti Montrealin rangaistuslaukauskisassa. Kauden aikana Koivu teki Ducksille 45 pistettä. Pudotuspeleissä Koivu kuitenkin pääsi hyvään vauhtiin, mutta Anaheim hävisi Nashville Predatorsia vastaan. Koivu teki 6 ottelussa 7 pistettä.

Maajoukkue

Maajoukkueessa Koivu on toiminut Suomen kapteenina vuodesta 1998 lähtien aina joukkueessa mukana ollessaan, lukuun ottamatta kuitenkin vuoden 2008 MM-turnausta. Tuolloin hän liittyessään joukkueeseen ilmoitti, ettei halua ottaa paikkaa kapteenistossa kesken turnauksen.

Leijonien pronssijuhlien yhteydessä Koivu kertoi MTV3-kanavalle haluavansa pelata Suomen maajoukkueessa myös Vancouverin 2010 olympiaturnauksessa. Vancouverin talviolympialaisten aikaan Koivu oli 35-vuotias. NHL piti Vancouverin kisojen aikana kahden viikon pelitauon mahdollistaen täten pelaajiensa osallistumisen olympialaisiin. Turnauksessa Suomi voitti pronssia.

Saku pelasi maajoukkueessa usein yhdessä Teemu Selänteen sekä Jere Lehtisen kanssa. Teemu Selänteen kanssa pelatessaan Koivu on usein ollut arvokisojen pörssikärkiä. Koivu voitti MM -kultaa vuonna 1995. Hänet valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi. Lisäksi hän on voittanut useita muita MM- ja olympialaismitaleja sekä yhden maailmancup -mitalin.

Saku Koivu Montrealin kapteenina

KOK:n urheilijajäsenenä

Saku Koivu valittiin Torinon talviolympialaisten yhteydessä Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) urheilijakomissioon. Koivu sai äänestyksessä yhteensä 412 ääntä. Äänestykseen olivat oikeutettuja kaikki olympiakisoihin osallistuneet urheilijat, joista 2 003 käytti äänioikeuttaan. Koivun pesti KOK:ssa on kahdeksanvuotinen (alkaen 26. helmikuuta 2006) ja hän on ainoa jääkiekkoilija komissiossa.

Perhe

Myös Koivun nuorempi veli Mikko Koivu on NHL-jääkiekkoilija. Veljekset tekivät NHL-historiaa 30. marraskuuta 2008 pelatussa NHL-ottelussa Minnesota Wild vastaan Montreal Canadiens. Ensimmäistä kertaa NHL:n historiassa eurooppalainen veljespari kohtasi toisensa joukkueidensa kapteeneina.[5] Veljesten isä Jukka Koivu on tunnettu jääkiekkovalmentaja ja -vaikuttaja. Äidin nimi on Tuire Koivu[6].

Saku Koivu vihittiin kesällä 2002 Hanna Norion kanssa. Pariskunnan esikoistytär Ilona syntyi loppuvuonna 2004. Heidän toinen lapsensa, Aatos, syntyi kesäkuussa 2006.

Tilastot

Seuraura

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM            
1992–1993 TPS SM-liiga 46 3 7 10 28 11 3 2 5 2 Kanada-malja
1993–1994 TPS SM-liiga 47 23 30 53 42 11 4 8 12 16
1994–1995 TPS SM-liiga 45 27 47 74 73 13 7 10 17 16 Kanada-malja Lasse Oksanen -palkinto Ykköstähdistö
1995–1996 Montreal Canadiens NHL 82 20 25 45 40 6 3 1 4 8
1996–1997 Montreal Canadiens NHL 50 17 39 56 38 5 1 3 4 10
1997–1998 Montreal Canadiens NHL 69 14 43 57 48 6 2 3 5 2
1998–1999 Montreal Canadiens NHL 65 14 30 44 38 -- -- -- -- --
1999–2000 Montreal Canadiens (C) NHL 24 3 18 21 14 -- -- -- -- --
2000–2001 Montreal Canadiens (C) NHL 54 17 30 47 40 -- -- -- -- --
2001–2002 Montreal Canadiens (C) NHL 3 0 2 2 0 12 4 6 10 4 Bill Masterton Memorial Trophy
2002–2003 Montreal Canadiens (C) NHL 82 21 50 71 72 -- -- -- -- --
2003–2004 Montreal Canadiens (C) NHL 68 14 41 55 52 11 3 8 11 10
2004–2005 TPS SM-liiga 20 8 8 16 28 6 3 2 5 30
2005–2006 Montreal Canadiens (C) NHL 72 17 45 62 70 3 0 2 2 2
2006–2007 Montreal Canadiens (C) NHL 81 22 53 75 74 -- -- -- -- --
2007–2008 Montreal Canadiens (C) NHL 77 16 40 56 93 7 3 6 9 4
2008–2009 Montreal Canadiens (C) NHL 65 16 34 50 44 4 0 3 3 2
2009–2010 Anaheim Ducks (A) NHL 71 19 33 52 36 -- -- -- -- --
2010–2011 Anaheim Ducks (A) NHL 75 15 30 45 36 6 1 6 7 6
4 kautta YHTEENSÄ SML 158 61 92 153 165 41 17 22 39 64
14 kautta YHTEENSÄ NHL 938 225 513 738 695 60 17 38 55 48

Kansainvälinen ura

Arvokisat
Sijoitus Vuosi Joukkue Turnaus O M S Pist. RM
2. 1994 Suomi MM-kilpailut 8 5 6 11 2
3. 1994 Suomi olympialaiset 8 4 3 7 12
1. 1995 Suomi MM-kilpailut 8 5 5 10 18
5. 1996 Suomi maailmancup 4 1 3 4 4
3. 1998 Suomi olympialaiset 6 2 8 10 4
2. 1999 Suomi MM-kilpailut 10 4 12 16 4
5. 2003 Suomi (C) MM-kilpailut 7 1 10 11 4
2. 2004 Suomi (C) maailmancup 6 3 1 4 2
2. 2006 Suomi (C) olympialaiset 8 3 8 11 12
3. 2008 Suomi (A) MM-kilpailut 6 0 3 3 4
3. 2010 Suomi (C) olympialaiset 4 0 2 2 6

Henkilökohtaisia saavutuksia

  • Olympiakisojen tähtikentässä 2006
  • MM-turnauksen tähtikentässä 1994,1995,1999
  • MM-kisojen paras hyökkääjä 1995,1999
  • MM-kisojen paras pistemies 1999
  • SM-liigan vuoden pelaaja 1993
  • SM-liigan tähtikentässä 1994–1995
  • SM-liigan kuukauden pelaaja marraskuu 1994
  • Kultainen kypärä -palkinto 1995 (pelaajien valinta SM-liigan parhaaksi pelaajaksi)
  • Jari Kurri -palkinto 1995 (pudotuspelien paras pelaaja)
  • Lasse Oksanen -palkinto 1995 (runkosarjan paras pelaaja)
  • Veli-Pekka Ketola -palkinto 1995 (runkosarjan pistepörssin voittaja)
  • Bill Masterton Trophy 2002 (palkinto omistautumisesta lajille)
  • King Clancy Trophy 2007 (palkinto humanitäärisestä työstä jääkiekon hyväksi)
  • NHL tähdistöottelussa 1998
  • Montreal Canadiensin ensimmäisen kierroksen varaus (21. kaikkiaan) 26. kesäkuuta 1993
  • 600 tehopisteen rajapyykki 21.10.2008

Viitteet

  1. ↑ Saku Koivu siirtyy Anaheimiin - haluaa Selänteen sentteriksi 8.7.2009. MTV3. Viitattu 8.7.2009.
  2. ↑ Montreal ei tarjonnut Koivulle jatkoa 2.7.2009. MTV3. Viitattu 3.7.2009.
  3. ↑ a b c d e Saku Koivun ja Montrealin 16 vuoden taival. Ilta-Sanomat/Urheilu, 2009, nro 3.7., s. 3.
  4. ↑ Ilkka Palomäki: Isoveli juhli kapteeni-Koivujen taistelussa 01.11.2008. YLE. Viitattu 13.4.2009.
  5. ↑ Yle Urheilu Isoveli juhli kapteeni-Koivujen taistelussa. 1.11.2008
  6. ↑ http://www.taloussanomat.fi/myynti/2009/01/26/sarasvuo-sijoitti-miljoonan-vuokra-asuntoihin/20092175/135

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saku Koivu.
Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 1995

2 Kiprusoff | 3 Nummelin | 4 Hämäläinen | 5 Jutila (C) | 6 Niinimaa | 8 Ojanen (A) | 9 Keskinen | 11 Koivu (A) | 13 Palo | 14 Helminen | 15 Törmänen | 16 Peltonen | 20 Lehtinen | 21 Ylönen | 23 Virta | 24 Kapanen | 26 Strömberg | 27 Lehterä | 30 Tammi | 31 Sulander | 35 Myllys | 40 Nieminen | 52 Summanen | Valmentaja Curt Lindström

Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2008

4 Koistinen | 6 Väänänen | 7 Niemi | 8 Selänne | 9 M. Koivu (A) | 10 Pirnes | 11 S. Koivu | 12 O. Jokinen (A) | 15 Ruutu | 16 Peltonen (C) | 18 Hyvönen | 19 Luoma | 20 Bergenheim | 21 Niskala | 23 Hahl | 27 Jokela | 31 Rämö | 32 Bäckström | 33 Salmela | 35 Vehanen | 36 J. Jokinen | 37 Pyörälä | 38 Pihlström | 39 Kapanen | 40 Lepistö | Valmentaja Doug Shedden

Malline:Anaheim Ducks 2010  

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saku_Koivu&oldid=10788754”