Ero sivun ”Retiisi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.5.4) (Botti lisäsi: te:ముల్లంగి |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: sl:Redkvica |
||
Rivi 99: | Rivi 99: | ||
[[simple:Radish]] |
[[simple:Radish]] |
||
[[sk:Reďkev siata]] |
[[sk:Reďkev siata]] |
||
[[sl:Redkvica]] |
|||
[[szl:Radiska]] |
[[szl:Radiska]] |
||
[[sr:Ротквица]] |
[[sr:Ротквица]] |
Versio 9. elokuuta 2011 kello 13.13
Retiisi | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Brassicales |
Heimo: | Ristikukkaiskasvit Brassicaceae |
Suku: | Retikat Raphanus |
Laji: | sativus |
Kaksiosainen nimi | |
Raphanus sativus |
|
Katso myös | |
Retiisi (Raphanus sativus var. sativus) ja retikka (Raphanus sativus var. niger) ovat ristikukkaiskasvien heimoon kuuluvia juureksia. Ne ovat peltoretikan läheisiä sukulaisia ja mahdollisesti siitä kehittyneitä, retikan ollessa huomattavasti vanhempi muoto.
Käyttö
Kasvista syödään usein alkeisvarsi, joskin koko kasvi on syömäkelpoinen ja sen lehtiä voi käyttää salaattina. Euroopassa retiisiä syödään tyypillisesti raakana, mutta Aasiassa retiisiä syödään myös keitettynä[1].
Retiisi- ja retikkalajeille tyypillinen kirpeys johtuu ristikukkaiskasveille tyypillisistä glukosinolaateista, rikkipitoisista glykosideista. Yhdisteet hajoavat kasvin solukkojen rikkoutuessa ja syntyy sinappiöljyjä, jotka ovat eri lajeilla erilaisia.
Ulkonäkö
Retiisejä on erivärisiä, joista nykyään punaiset ovat yleisimpiä. Punaisteen lisäksi on olemassa valkoisia, vaaleanpunaisia tai harmahtavia retiisejä, vanhimpien lajikkeiden ollessa valkoisia. Suurella ja pyöreällä keltaisella lajikkeella on sitruunaa muistuttava ominaismaku. Retiisien ja retikoiden koko vaihtelee. Jotkut yksilöt kasvavat jopa kilogramman painoisiksi.
Itäaasialaista valkoista retikkaa kutsutaan daikoniksi. Daikonin yleisin lajike on porkkanan muotoinen ja miedon makuinen. Se on 20–35 cm:n pituinen ja 5–10 cm:n paksuinen.
Viljely
Retiisin optimaalinen viljelylämpötila on noin 10 °C. Retiisit kasvavat parhaiten hieman happamassa tai neutraalissa, hedelmällisessä maaperässä ja ne tarvitsevat paljon kosteutta. Liian kuivassa maaperässä retiisit helposti kitkeröityvät ja jäykässä maassa mukuloista voi tulla epämuodostuneita. Retiisin kasvuaika kylvöstä sadonkorjuuseen on tyypillisesti noin 35-60 päivää. Niiden kasvattaminen on helppoa myös kotipuutarhassa.
Retiisiä viljellään paljon erityisesti Alankomaissa, jossa kasvukausi avomaalla on tyypillisesti keväällä, eli esimerkiksi maaliskuussa. Talvella retiisiä voidaan kasvattaa matalissa lasitetuissa tai muovitetuissa tunneleissa, mutta varsinaisia täyskorkeita kasvihuoneita retiisi ei tarvitse.
Sadonkorjuu ja varastointi
Retiisi korjataan pääsääntöisesti käsin, mutta laajemmassa viljelymittakaavassa myös koneellisesti. Retiisi säilyy noin 2-3 viikkoa muovipussissa noin 0 °C lämpötilassa korjaamisen jälkeen.
Terveysvaikutukset
Retiisi on hyväksi hampaille, ikenille, hiuksille ja kynsille.[2]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Ravintosisältö fineli.fi
Juurekset | |
---|---|
Kaalit | |
Kurkkukasvit | |
Mausteet | |
Mukulakasvit | |
Palkokasvit | |
Sipulit | |
Muut kasvikset |