Kärsämäki (Turku)
Kärsämäki on kaupunginosa Turussa noin neljä kilometriä keskustasta pohjoiseen. Kärsämäen asukasluku on noin 2 000. Yleiskaavan mukaan alue on suurelta osin pientalovaltaista asuntoaluetta, minkä lisäksi Paltassa on pieni kerrostaloalue. Kärsämäessä on myös kaksi teollisuusaluetta, joista Orjasmäki sijaitsee ohikulkutien varrella Urusvuoren teollisuusalueen yhteydessä ja Hiidenvartin teollisuusalue radan varressa.[1] Kärsämäkeä ympäröivät Runosmäki, Kaerla, Maaria ja pohjoisesta Urusvuori.
Väestö
Kärsämäessä asui 1 973 henkilöä vuonna 2007[2]. Vielä vuonna 2000 asukkaita oli 2 076.[3] Kartanon vanhoille maille ja päärakennuksen lähelle Hiidenvartin teollisuusalueelle on tehty kaavaluonnos[4], joka toisi alueelle noin 300 asukasta[5].
Asukkaista 0–14-vuotiaita on 14 %, 15–64-vuotiaita 66 % ja 65-vuotiaita 20 % (vastaavat luvut koko Turussa: 13 %, 70 % ja 17 %). Suomenkielisiä on 97 %, ruotsinkielisiä 1,6 % ja muunkielisiä 1,3 % (koko Turussa 88 %, 5,2 % ja 6,4 %).[6]
Kärsämäki on perinteisesti ollut työväestön asuinalue.[7] Nykyäänkin SDP:n ja Vasemmistoliiton kannatus on Kärsämäessä korkeampaa kuin Turussa keskimäärin: eduskuntavaaleissa 2007 SDP sai 29,0 % äänistä ja Vasemmistoliitto 21,0 % (keskimäärin Turussa 22,0 % ja 13,0 %).[8]
Kunnalliset palvelut
Kärsämäessä on kaksi alakoulua. Näistä vanhempi on Kärsämäen koulu, jonka Maarian kunta perusti vuonna 1881[9]. Kärsämäen koulu yhdistettiin vuonna 2007 hallinnollisesti Pallivahan kouluun[10], joka on perustettu vuonna 1959[11].
Kärsämäen ensimmäinen kirjasto sijaitsi Kärsämäen koulussa vuodesta 1885. Näistä tiloista se siirtyi muutaman kymmenen metriä Kärsämäen kartanon porttia vastapäätä sijainneseen rakennukseen 1943. Kirjasto suljettiin 1990-luvulla.[9]. Kirjastoauto käy Kärsämäessä kahdesti viikossa.[12]
Päiväkodin perustamista alettiin suunnitella 1937 ja jo seuraavana vuonna sille oli luvattu tontti, rakennussuunnitelmat olivat valmiit ja merkittäviä rahalahjoituksia oli saatu. Se aloitti toimintansa 1. marraskuuta 1938 kuitenkin Kärsämäen kartanossa 22 lapselle. Sodan aikana päiväkodin toiminta oli usein keskeytyksissä. 1. tammikuuta 1944 se aloitti taas vakituisen toimintansa uudessa kirjastotalossa. Vuodesta 1984 alkaen Kärsämäen päiväkodin ja Turun kaupungin välillä oli palvelusopimus. Yksityisenä pysynyt päiväkoti toimi vuodesta 1944 loppuun asti samoissa tiloissa.[9] Kärsämäen päiväkoti lopetti toimintansa vuonna 2004.[13] Nykyään alueen ainoa päiväkoti toimii Paltankatu 27:ssä.[14]
Kaupunginosassa on kaksi jalkapallokenttää.
Liikenne
Kärsämäen joukkoliikenneyhteydet perustuvat läpikulkeviin linjoihin 21, 211, 222, 23, 231 (Maarian ja Paattisen suunta) sekä linjaan 1 (lentoasemalle), jotka kulkevat Kärsämäentietä pitkin, sekä linjaan 13, jonka päätepysäkki on Paltan alueella Kärsämäessä[15]. Kärsämäen kautta kulkee myös koululaislinja 73. Kärsämäen läpi kulkevan Turku–Toijala-radan varrella oleva Räntämäen rautatieasema lakkautettiin 1. marraskuuta 1987.
Teollisuus
Kärsämäessä on ollut teollisuutta viimeistään vuodesta 1780 lähtien, jolloin Vähäjoen rantaan lähelle nykyisen Puustellinkadun päätä perustettiin tiilitehdas, jonka tiilistä muurattiin Maarian pappila vuonna 1786. Tiilitehtaan toiminta päättyi konkurssiin vuonna 1930.[16][17] Makeistehdas Hellas aloitti toimintansa Kärsämäessä vuonna 1916[17]. Omistaja vaihtui myöhemmin Leafiksi, ja toiminta Kärsämäessä loppui vuoden 2007 tammikuussa.[18] Hellaksen eli Leafin tiloissa oli aiemmin toiminut Amalieborgin viinatehdas ja olutpanimo. Kutomo & Punomo Oy toimi Kärsämäentielle rakennetuissa tiloissa 1921–1974. Nykyään tiloissa toimii Turun aikuiskoulutuskeskus.[17][19] Kärsämäessä sijaitsevat myös Farmoksen Turun tehtaat[20], joiden tiloissa toimi Oy Tolfan Ab:n pommitehdas sotavuosina 1939–1945 ja metallipaja 1945–1950[17][19].
Historia
Varhainen historia
Kärsämäen rautakautinen kalmisto on yksi Suomen tunnetuimmista kalmistoista.[21] Arkeologisten tutkimusten mukaan siihen haudattiin poltettuja vainajia aseineen ja koruineen varsinkin roomalaisajalla noin vuosina 100–300 jaa.[22]. Keskiajalla Kärsämäki oli yksi Maarian pitäjän jakokunnista. Ennen 1400-lukua siihen kuuluivat Räntämäen ja Koroisten kylien lisäksi Halinen, Piipanoja, Hamaro ja Niuskala. 1400-luvun jälkeen alue jakokunta käsitti alueita pääosin vain Vähäjoen länsirannalta kuten nykyäänkin.[23]
Kärsämäen nimi mainitaan tunnetuissa kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1363 muodossa Kaersemaekj. Muita kirjoitusmuotoja ovat olleet Kozmike, Kiärsemaeki, Kursamäki, Korsmäki. Korsmäki ja viereinen Ristinpaltan nimi viittavat siihen, että Kärsämäen nimi juontuu ruotsin sanasta Korsbacke, Ristinmäki.[24] Toisen näkemyksen mukaan nimi tulee siitä, että maanpinnan ollessa alempana Kärsämäen kylä on sijainnut niemellä, joka kärsän omaisesti on pistänyt Vähäjoen rannasta.[22]
Kärsämäen kartano
Hiidenvartin teollisuusalueen ja Kärsämäentien välissä sijaitsee Kärsämäen kartano (Hiiden kartano), joka on rakennettu pääasiassa 1800-luvulla, vaikkakin jotkut rakenteet ovat jo 1700-luvulta.[25] Kartano on yksikerroksinen empiretyylinen rakennus, joka on rakennettu puusta ja tiilestä ja jonka pinta on rapattu valkoiseksi. Kartanon eteläpääty on korotettu kaksikerroksiseksi.[26] Kartanon viimeiset omistajat ennen Kartanon tulemista kaupungin haltuun olivat Räntämäen asemanhoitaja Karl Lagerstam ja hänen vaimonsa Maarian kunnan lääkäri Helvi Lagerstam. He omistivat kartanon 1940–1968. Herra Lagerstam kuoli vuonna 1940, mutta rouva asui siinä kuolemaansa asti vuoteen 1977. 1980-luvulla kaupunki remontoi kartanon. Se annettiin mielenterveyskuntoutujien käyttöön ja alueen yhdistyksetkin saivat järjestää kartanossa kokouksia ja juhlatilaisuuksia.[26] Kaupunki myi kartanon rakennukset 2000-luvun alussa ja päärakennus on nyt asuinkäytössä[5].
Kärsämäen kasarmi
Kärsämäkeen perustettiin vuonna 1882 Turun tarkk'ampujapataljoonan alaisuudessa toimineen 5. reservikomppanian kasarmi paikalle, jossa on nykyään Paltan kerrostaloalueen ja Hellaksen tehtaan välinen hiekkakuoppa. Reservikomppania harjoitteli kasarmilla kesäisin 1899 asti, kunnes ensimmäinen sortokausi ja helmikuun manifesti lakkautti Suomen oman armeijan. Kasarmi lienee ollut venäläisten käytössä vuosina 1900–1918. Itsenäistymisen jälkeen kasarmialue oli taas puolustusvoimien käytössä aina 1960-luvulla saakka, jolloin aluetta alettiin käyttää hiekanottoon.[27]
Kärsämäen hautausmaa
Kärsämäen hautausmaa sijaitsee Tampereen valtatien ja Vahdontien risteyksessä Kärsämäen ja Runosmäen rajalla Runosmäen puolella. Hautausmaa on perustettu 1913 Kärsämäen kartanon aluelle ja se on kuulunut Maarian seurakunnalle. Alkuaan hautausmaan pinta-ala oli 1,5 hehtaaria, mutta nykyään se on jo 8,9 hehtaarin laajuinen ja Turun toiseksi suurin hautausmaa. Hautausmaalla oli noin 4 000 hautaa vuonna 2001. Hautausmaan nykyinen siunauskappeli on valmistunut 1980, ja sen on suunnitellut Heikki Sarainmaa, joka on suunnitellut myös muistolehdon. Alkuperäinen pieni kappeli ei ole enää siunauskäytössä.[28]
Lähteet
- ↑ Turun yleiskaava 2020 Luettu 16.7.2008.
- ↑ Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. Väestö alueittain (PDF) (Kärsämäki sisältää Kärsämäki eteläisen ja Orjasmäen tilastoalueet) turku.fi. Viitattu 16.7.2008.
- ↑ Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. Väestö alueittain 31.12.2000-2004 (PDF) (Kärsämäki sisältää Kärsämäki eteläisen ja Orjasmäen tilastoalueet) turku.fi. Viitattu 6.8.2008.
- ↑ Turun kaupunki, ympäristö- ja kaavoituslautakunta, § 707/2004 5.turku.fi. Viitattu 20.7.2008.
- ↑ a b Ritva Setälä: Henkiin herännyt Kärsämäen kartano on pian saamassa uusia naapureita. Turun Sanomat, 30.11.2005. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.7.2008.
- ↑ Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. Väestö iän ja kielen mukaan alueittain 31.12.2007 (PDF) (Kärsämäki sisältää Kärsämäki eteläisen ja Orjasmäen tilastoalueet) turku.fi. Viitattu 6.8.2008.
- ↑ Pavén, Pekka: Kotikyläni Kärsämäki : historiaa ja tarinoita, s. 53-61. Turku: Turun Painopiste, 2000.
- ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Eduskuntavaalit 2007, puolueiden kannatus. Luettu 24.7.2008.
- ↑ a b c Pavén, Pekka: Kotikyläni Kärsämäki : historiaa ja tarinoita, s. 36-42. Turku: Turun Painopiste, 2000.
- ↑ Turun opetuslautakunta §112 31.5.2006 5.turku.fi. 31.5.2006. Viitattu 11.7.2008.
- ↑ Veikko Laakso: Turun kaupungin historia 1918–1970 (Nide 1), s. 314. Turku: Turun Sanomat, 1980.
- ↑ Turun kaupunginkirjasto: Kirjastoautojen aikataulut 1.3.2008 alkaen turku.fi. 13.6.2008. Viitattu 7.8.2008.
- ↑ Turun sosiaalitoimen päivähoito-osasto: Turun päivähoitopaikkoja koskeva selvitys ja suunnitelma 5.turku.fi. 28.2.2006. Viitattu 7.8.2008.
- ↑ Runosmäki-Raunistulan palvelualue turku.fi. 11.7.2007. Viitattu 7.8.2008.
- ↑ Turun seudun karttapalvelu Luettu 16.7.2008
- ↑ Maarian pitäjän historia, osa II. 1949.
- ↑ a b c d Pavén, Pekka: Kotikyläni Kärsämäki : historiaa ja tarinoita, s. 42-49. Turku: Turun Painopiste, 2000.
- ↑ Jukka Vehmanen: Leafin Turun tehtaan sulkeminen venyy. Turun Sanomat, 13.2.2006.
- ↑ a b Veikko Laakso: Turun kaupungin historia 1918–1970 (Nide 1), s. 33. Turku: Turun Sanomat, 1980.
- ↑ Farmos tuotantolaitokset. Luettu 11.7.2008
- ↑ http://www.nba.fi/fi/mjhkohteetvarssuomi#turku%20k%E4rs%E4m%E4ki
- ↑ a b A. M. Tallgren, Aulis Oja: Maarian pitäjän historia, I osa, s. 28. Maaria: Maarian seurakunta ja kunta, 1944.
- ↑ A. M. Tallgren, Aulis Oja: Maarian pitäjän historia, I osa, s. 94–95. Maaria: Maarian seurakunta ja kunta, 1944.
- ↑ Sirkka Rantanen, Harri Kumpulainen (toim.): Sää ja mää ja meidän Kärsämäki, s. 161. Turku: Pelipeitto kustannus, 2007. ISBN 978-952-5666-06-9.
- ↑ Ossi Rajala: Hovioikeus velvoittaa Turun myymään Kärsämäen kartanon sivurakennukset. Turun Sanomat, 1.12.2007. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.7.2008.
- ↑ a b Pavén, Pekka: Kotikyläni Kärsämäki : historiaa ja tarinoita, s. 23-25. Turku: Turun Painopiste, 2000.
- ↑ Pavén, Pekka: Kotikyläni Kärsämäki : historiaa ja tarinoita, s. 17-22. Turku: Turun Painopiste, 2000.
- ↑ Riikka Kaisti, Markku Mannerkorpi: Turun ja Kaarinan hautausmaat, s. 24–27. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, 2001. ISBN 951-95604-4-0.
Aiheesta muualla
- Terhi Pajunen-Mäkelä: Aluetietokortti 13.06.2003. Turun Seudun Kehittämiskeskus TAD.
- Kärsämäen asunnonomistajat ry.