Suomen urheilu 1992

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen urheilu 1992 käsittelee vuoden 1992 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

Vuoden urheilija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:

Sija Urheilija Urheilumuoto
1. Toni Nieminen Mäkihyppy
2. Marjut Rolig Hiihto
3. Mikko Kolehmainen Melonta
4. Seppo Räty Yleisurheilu
5. Antti Kasvio Uinti
6. Jani Sievinen Uinti
7. Tommi Ahvala Moottoripyöräily
8. Juha Kankkunen Autourheilu
9. Jääkiekkomaajoukkue Jääkiekko
10. Pauli Kiuru Triathlon
Lähde: [1]

Vuoden naisurheilijaksi valittiin hiihtäjä Marjut Rolig.[1] Vuoden valmentajaksi valittiin mäkihyppyvalmentaja Jarkko Laine.[2]

Olympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ampumahiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autourheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiihtosuunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jousiammunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Judo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 7.–10.5. Pariisissa, Ranskassa Annikka Mutanen saavutti pronssia alle 48-kiloisten sarjassa.[16]

Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maailmanmestaruuskilpailuissa 19.–22.11. Granadassa, Espanjassa Janne Timonen saavutti pronssia alle 65-kiloisten sarjassa.[22]
  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 8.–10.5. Den Boschissa, Alankomaissa Sari Laine voitti kultaa sekä alle 53-kiloisten sarjassa että avoimessa luokassa.[23]

Koripallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsipallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentopallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Melonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottoripyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nopeuslasku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nyrkkeily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Painonnosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesäpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaiset hiihtolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Purjehdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ratsastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soutu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Squash[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sami Elopuro nousi lokakuussa miesten maailmanlistalla kuudenneksi. Vuoden päättyessä hän oli kymmenentenä.[52]
  • Maailmanmestaruuskilpailuissa 20.–26.9. Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa Sami Elopuro ylsi puolivälieriin, joissa hän hävisi mestaruuden sittemmin voittaneelle Pakistanin Jansher Khanille pistein 7–15, 5–15, 9–15. Suomalaisnaisista Tuula Myllyniemi pääsi kolmannelle kierrokselle.[53]
  • Joukkueiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa 29.4.–2.5. Aix-en-Provencessa, Ranskassa Suomen miehet saavuttivat hopeaa hävittyään loppuottelussa Skotlannille 2–3. Joukkueeseen kuuluivat Sami Elopuro, Pentti Pekkanen, Marko Pulli, Juha Raumolin ja Ville Mäkisarka. Suomen naisten joukkue sijoittui viidenneksi.[54]

Suunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taitoluistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
  • Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 13. Spartakus Oy, 1992. ISBN 951-96269-2-1.
  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 14. Sporttikustannus Oy, 1993. ISBN 951-8920-18-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 196. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3.
  2. Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 221. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3.
  3. Arponen, s. 486–487
  4. Arponen, s. 333–334
  5. Arponen, s. 334, 349–350
  6. Siukonen & Ahola 1993, s. 244–245
  7. Arponen, s. 486, 490
  8. Siukonen & Ahola 1993, s. 114, 184, 214, 269
  9. Siukonen & Ahola 1993, s. 207, 269
  10. Siukonen & Ahola 1993, s. 203, 269
  11. Siukonen & Ahola 1993, s. 100–101, 287
  12. Siukonen & Ahola 1993, 212, 219
  13. a b Pihlaja, s. 202
  14. Arponen, s. 334, 350
  15. Siukonen & Ahola 1993, s. 154, 251
  16. Siukonen & Ahola 1993, s. 141, 253
  17. Siukonen & Ahola 1993, s. 186, 196–197
  18. Siukonen & Ahola 1993, s. 139–141, 254
  19. Siukonen & Ahola 1993, s. 135, 256
  20. a b Pihlaja, s. 257
  21. a b Pihlaja, s. 270
  22. Siukonen & Ahola 1993, s. 213, 258
  23. Siukonen & Ahola 1993, s. 141, 258–259
  24. Pihlaja, s. 316
  25. Pihlaja, s. 317
  26. Pihlaja, s. 329
  27. Pihlaja, s. 331
  28. Pihlaja, s. 340
  29. Pihlaja, s. 341
  30. Arponen, s. 334, 347–348
  31. Siukonen & Ahola 1993, s. 162, 270
  32. Siukonen & Ahola 1993, s. 188, 270
  33. Arponen, s. 492
  34. Arponen, s. 334, 342–343
  35. Arponen, s. 340–342
  36. Siukonen & Ahola 1993, s. 135, 273–274
  37. Arponen, s. 344
  38. Siukonen & Ahola 1993, s. 207–208, 275
  39. Siukonen & Ahola 1993, s. 278
  40. Siukonen & Ahola 1993, s. 279
  41. Siukonen & Ahola 1993, s. 154, 278
  42. Siukonen & Ahola 1993, s. 155, 278
  43. Arponen, s. 486–489
  44. Siukonen & Ahola 1992, s. 157, 250
  45. Siukonen & Ahola 1993, s. 93, 95
  46. Siukonen & Ahola 1993, s. 272
  47. Siukonen & Ahola 1993, s. 247
  48. Arponen, s. 334, 348–349
  49. Arponen, s. 345–346
  50. Arponen, s. 351
  51. Arponen, s. 334, 346–347
  52. Siukonen & Ahola 1993, s. 205, 223
  53. Siukonen & Ahola 1993, s. 194–195, 285
  54. Siukonen & Ahola 1993, s. 138, 286
  55. Siukonen & Ahola 1993, s. 151, 287
  56. Arponen, s. 491–492
  57. Arponen, s. 334, 338–340
  58. Siukonen & Ahola 1993, s. 210–213, 291
  59. Arponen, s. 334–338
  60. Siukonen & Ahola 1993, s. 111–112, 299–300