Ruotsalainen prikaati

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsalaisen prikaatin mitali.

Ruotsalainen prikaati oli valkoisten länsiarmeijan Hjalmarsonin ryhmään kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa. Prikaatin komentajat olivat kapteeni Hjalmar Frisell, kapteeni Lars Valter Runeberg ja majuri E. A. Winge.

Prikaatin perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissodan syttyessä ruotsalaisavun muodoksi nähtiin Vaasaan paenneelle senaatille ja sen armeijaa komentaneelle kenraali Mannerheimille joko vapaaehtoiset tai vakinaisen armeijan ruotsalaissotilaat. Mannerheim oli kiinnostunut erityisesti esikuntaupseereista ja erikoistehtäviin tarvittavista sotilaista. Sotilasavusta tuli vapaaehtoisiin pohjautuva ruotsalaissotilaiden tuki, sillä Ruotsin vasemmiston eli sosiaalidemokraattien ja kommunistien edustajat eivät hyväksyneet kyseistä avustustoimintaa. Ruotsin sosiaalidemokraateillle tilanne oli hankala, koska Suomen punaisten johto näytti liukuneen maltillisten sosiaalidemokraattien käsistä radikaalin vasemmiston käsiin. Sotilasavun koordinoimiseksi muodostetttiin Ruotsissa yhdistys "Finlands Vänner", jonka keskeisimpiä toimijoita olivat Ruotsiin jo aiemmin muuttanut kenraali Mannerheim nuorempi veli Johan Mannerheim ja Sven Palme. Palme edusti ruotsalaisia talous- ja poliittisia piirejä, jotka näkivät Ruotsin avun Suomelle tärkeäksi. Alkuperäisenä tavoitteena oli saada muodostettua Ruotsalaisprikaati, jossa olisi kolme pataljoonaa. Prikaatiin värväytyi joukko ammattiupseereja ja aliupseereita.

Prikaatin ensimmäiseksi komentajaksi nimitetiin tyksitönkapteeni Hjalmar Frisell, joka oli tehtävässä huhtikuuhun 1918 asti, jonka jälkeen prikaatin varsinaisena komentajana oli majuri Allan Winge. Prikaatiin värväytyi kaikkiaan 800 ruotsalaista, joista sisällissodan loppuvaiheessa taisteli noin 550 ruotsalaissotilasta. Kaikkiaan valkoisten puolella taisteli lähes 1 500 ruotsalaista eli prikaati muodosti noin kolmanneksen ruotsalaissotilaista, jotka olivat Suomen sisällissodassa. Ruotsalaiskaatuneita oli noin 100, joista prikaatilaisia oli 37.

Joukko-osastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. komppania

Päällikkö: luutnantti Bertil Thurne.

  • 2. komppania

Päällikkö: luutnantti Kurt Berg.

  • 3. komppania

Päällikkö: luutnantti Nils Wickström.

  • Konekiväärikomppania

Päällikkö: luutnantti Erik Reichenberg.

Prikaatissa palvelleet Saksan jääkärit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toim. Ignatius, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng ja Soikkeli, Suomen vapaussota 1918 osat V ja VI, Otava Helsinki 1924-1925.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.