Eduard Ausfeld

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ernst Wilhelm Eduard Ausfeld
18. elokuuta 188531. elokuuta 1946
Ausfeld.jpg
Syntymäpaikka Wiesbaden
Kuolinpaikka Potsdam
Maa tai osapuoli Saksan keisarikunnan lippu Saksan keisarikunta

Suomen lippu Suomi

Palvelusvuodet – 1918
Ylin sotilasarvo Eversti
Komentajuudet Jääkäripataljoona 27, 1. jääkäriprikaati, Riihimäen varuskunta
Osallistuminen sotiin
ja taisteluihin
Ensimmäinen maailmansota, Suomen sisällissota, Tampereen taistelu, Viipurin taistelu
Korkeimmat kunniamerkit 1. lk:n Vapaudenristi miekkojen kera
Siviiliammatti ylihallitusneuvos
Jääkäripataljoonan päällystöä Libaussa syksyllä 1917. Alin rivi': Oberzugf. Hugo Österman, zugf. Eric Schauman, oberzugf. Gabriel von Bonsdorff (jääkäri), zugf. Paul Ljungberg, oberzugf. Karl Mandelin, zugf. Einar Johansson. Keskimmäinen rivi: luutnantti Franzen, luutnantti Huyssen, luutnantti Rüets, kapteeni Ulrich von Coler, kapteeni Eduard Ausfeld, tohtori Valter Sivén, yliluutnantti Stahel, Luutnantti Mellis, luutnantti Könnecke, tohtori Yrjö Salminen. Ylin rivi: oberzugf. Lauri Malmberg, oberzugf. Maximilian Savonius, oberzugf. Erik Heinrichs, oberzugf. Harald Öhquist, talouspäällikkö Arp, hauptzugf. Torsten Jernström, zugf. Torsten Lesch, oberzugf. Karl Oesch, zugf. Knut Solin, tohtori Häberle, zugf. Lars Homén, zugf. Gustaf Taucher.

Ernst Wilhelm Eduard Ausfeld (myös Ausfelt, 18. elokuuta 1885 Wiesbaden31. elokuuta 1946 Potsdam) oli saksalainen eversti, joka joka komensi suomalaisia joukkoja Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Saksassa Ausfeld oli suomalaisten jääkärien kolmas komentaja.[1]

Ensimmäinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsirintaman taisteluihin osallistunut yliluutnantti Ausfeld oli siirretty joulukuussa 1915 kouluttajaksi Lockstedtin harjoitusleirille, jossa koulutettiin suomesta tulleita vapaaehtoisia. Samana vuonna hänet ylennettiin kapteeniksi. Ausfeld nimitettiin suomalaista muodostetun Jääkäripataljoona 27:n komentajaksi 29. syyskuuta 1917 kiistoihin ajautuneen kapteeni Julius Knatshin tilalle. Kun jääkärien pääjoukko lähetettiin Suomeen, jossa oli puhjennut sisällissota, hän pyysi eroa Saksan armeijasta voidakseen seurata miehiään.[1]

Suomen sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ausfeld saapui miestensä kanssa Suomeen 25. helmikuuta 1918 ja noin kuukautta myöhemmin hänet nimitettiin valkoisten itäarmeijan 1. jääkäriprikaatin komentajaksi. Suomen armeijassa hän sai everstin arvon. Hän osallistui maalis–huhtikuun vaihteessa Tampereen taisteluun, jossa hän johti valkoisten läpimurtoa kaupungin keskustaan.[1] Tampereen taistelujen jälkeen hän oli vastuussa sotavankien käsittelystä.[2] Huhtikuun lopussa Ausfeldin johtamat joukot osallistuivat Viipurin saartamiseen katkaisemalla Pietariin johtaneen rautatien Raivolassa. Hänen joukkonsa myös miehittivät Karjalankannaksella sijainneen Inon linnoituksen koko sisällissodan viimeisenä sotatoimena 14. toukokuuta.[1]

Suomen sisällissodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissodan jälkeen Ausfeld jäi Suomen armeijaan kouluttajaksi.[1] Heinäkuussa 1918 hän toimi Riihimäen varuskunnnan komentajana.[3] Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan Ausfeld joutui eroamaan Suomen armeijasta, mutta hän jatkoi suojeluskuntajärjestön palveluksessa. Hän toimi kesäkuusta syyskuuhun 1920 suojeluskuntien yliesikunnan esikuntapäällikkönä. Vaikka Ausfeld sai samana vuonna Suomen kansalaisuuden, kielitaidottomuus haittasi hänen työtään.[1] Ausfeld oli mennyt vuonna 1918 naimisiin jääkäripataljoona 27:n sairaanhoitajattaren, vapaaherratar Ruth Munckin kanssa, joka oli myös osallistunut sotaan Suomessa. Liitto päättyi eroon vuonna 1921.[4] Avioeron jälkeen Ausfeld palasi Saksaan. Toisen maailmansodan aikana hän toimi Saksan valtakunnanministeriön ylihallitusneuvoksena.[1]

Aufeldille myönnettiin vuonna 1942 1. lk:n Vapaudenristi miekkojen kera.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Risto Marjomaa: Ausfeld, Eduard (1885 - 1946) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.10.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Jyrki Loima: Genocide and Ethnic Cleansing? The Fate of Russian "Aliens and Enemies" in the Finnish Civil War in 1918The Historian 69 (2) , sivut 254–274 doi:10.1111/j.1540-6563.2007.00180.x (maksullinen)
  3. Riihimäen varuskunnan päälliköt - mil.fi
  4. Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938, 479. Vrt. kuitenkin: Suomen jääkärit: Elämä ja toiminta sanoin ja kuvin, toim. Jaakko Suomalainen et al. sivut 1001–1003: tässä Ruth Munck esiintyy sukunimellä Ausfeld vielä 1933.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Ausfeld, Eduard (1885-1946) : överste (kirj. Risto Marjomaa)”, Biografiskt lexikon för Finland. 2, Ryska tiden, s. 72-73. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2009. ISBN 978-951-583-185-9. (ruotsiksi)
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.