Luovutettujen alueiden vaakunat
Tämä on artikkeli on luettelo luovutettujen alueiden vaakunoista. Suomen Neuvostoliitolle luovuttamien alueiden kunnista vain kaupungeilla oli lakkauttamishetkellä viralliset vaakunat. Luovutettujen kauppaloiden ja maalaiskuntien vaakunat ovat vasta kuntien lakkauttamisen jälkeen suunniteltuja perinnevaakunoita, eivätkä ne ole olleet virallisia. Monet osittain luovutetut maalaiskunnat jatkoivat toimintaansa, ja niille suunniteltiin sodan jälkeen viralliset vaakunat. Linkit näitä vaakunoita koskeviin artikkeleihin ovat luettelossa viimeisenä.
Ensimmäisenä luettelossa ovat kuitenkin Viipurin läänin ja lyhytaikaisen Petsamon läänin vaakunat. Petsamon läänin vaakunaa on myöhemmin käytetty Petsamon kunnan perinnetunnuksena.[1]
Luovutettujen alueiden viralliset vaakunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Läänien vaakunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vaakuna | Läänin nimi, vaakunan kuvaus ja suunnittelija |
|---|---|
|
Viipurin lääni[2]
Punaisessa yliskentässä kolme kultaista ritarinkruunua vieretysten. Sen alapuolella sinisessä kentässä kullanvärinen W-kirjain. Alun perin Viipurin kaupungin sinetti vuodelta 1403. Käytössä Viipurin kaupungin vaakunana vuoteen 1817 ja Viipurin läänin vaakunana vuoteen 1919. |
|
Petsamon lääni[3]
Mustassa kentässä päälletysten kolme halkaistua kullanväristä turskaa. E. O. W. Ehrström, vahvistettu 27.1.1921 ja ollut käytössä vuoden 1921 loppuun (Vaakunaa käytetty myöhemmin Petsamon kunnan perinnevaakunana.[1]) |
Kaupunkien vaakunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vaakuna | Kaupungin nimi, vaakunan kuvaus ja suunnittelija |
|---|---|
|
Käkisalmi[4]
Sinisessä yliskentässä kaksi toisiaan vastaan suunnattua miekkaa pitelevää, kultahaarniskaan puettua käsivartta. Punaisessa alakentässä hopeanvärinen kurki, joka pitelee oikean jalan varpaitten välissä sinistä kiveä. Vaakuna on ollut käytössä jo 1700-luvulla, vahvistettu 4.10.1788 ja jäänyt epäviralliseksi 19.9.1944. |
|
Sortavala[5]
Sinisessä kentässä ristissä kaksi ratsuväenlippua. Liput ovat punaisia, mutta kärkikenttä on hopeanvärinen sekä tupsut ja tangot kultaa. Tankojen peitsenkärki on hopeaa. Vaakuna on ollut käytössä vuodesta 1651 lähtien, vahvistettu 4.10.1788 ja jäänyt epäviralliseksi 19.9.1944. |
|
Viipuri[6]
I blått fällt en afbild af dess urgamla Slott på sjösidan med dess förut förde gyllne W. i öfra delen af skölden. Vaakuna on vahvistettu 2.10.1817 ja jäänyt epäviralliseksi 19.9.1944. |
Luovutettujen alueiden epäviralliset perinnevaakunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vaakuna | Kauppalan tai maalaiskunnan nimi, vaakunan kuvaus ja suunnittelija |
|---|---|
|
Antrea[7]
Punaiseen ja hopeaan aaltokoroisesti lohkaistu kilpi, jonka alakenttä edelleen lohkaistu aaltokoroisesti hopeaan ja mustaan. Kilven vasemmassa yläkulmassa hopeinen Andreaksen risti. Armas Hutri, 1983 |
|
Harlu[8]
Punaisessa kentässä alennettu aaltokoroinen hirsi ja rengas, jonka sisäreunasta työntyy kohti keskustaa neljä apilapäistä paalua, kaikki hopeaa. Gustaf von Numers, 1975 |
|
Heinjoki[9]
Punaiseen ja mustaan alennetusti katkoisella kilvellä hopeinen aaltovarras sekä yläkentässä hevosenkenkä kummallakin puolellaan tähkä, kaikki kultaa. Marja Paakki, 2007 |
|
Hiitola[10]
Pentti Vakkamaa, 1979 |
|
Impilahti[11]
Punaisen kilven mustalla aaltokoroisella tyviöllä uiva vene, jossa seisoo oikealle kääntynyt impi, molemmat hopeaa. Tapani Talari, 2012 |
|
Jaakkima[12]
Kultakilvellä musta Laatokan vene ja punainen hakulikoroinen tyviö. Pirkko ja Teemu Mattila, 1996 |
|
Johannes[13]
Sinisellä kilvellä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kultavaruksinen ja kultakielinen kotka siivet levällään, molemmat hopeaa. Juhani Heinemaa, 1993 |
|
Jääski[14]
Punaiseen ja mustaan lohkaistulla kilvellä aaltokoroinen palkki, jonka yläpuolella hammasratas ja alapuolella tähkä, kaikki hopeaa. Lauri Takala, 1988 |
|
Kanneljärvi[15]
Sinisellä kilvellä alennettu aaltokoroinen kaksoisvarras päällikkeenään kannel paaluttain, kaikki hopeaa. Susanna Koivunen, 2015 |
|
Kaukola[16]
Viljo Kojo; Olof Eriksson, 1967 |
|
Kirvu[17]
Punaisella kilvellä musta kukko. Juha Lankinen, 2011 |
|
Kivennapa[18]
Palkittaisesti hopeasaumoin muuratulla punaisella kilvellä hopeinen palkki, jossa punainen kaksilehtinen avain. Martti Paavolainen, 1953 |
|
Koiviston kauppala[19]
Sinisellä kilvellä vene, jonka yläpuolella neljän paaluttaisen koivunlehden muodostama ruutu, kaikki hopeaa. Koivistolaisten Seura ja Gunnar Paaer, 1986 |
|
Korpiselkä[20]
Aaltokorolla katkaistun kilven yläkenttä kuusikoroisesti katkoinen punaiseen ja hopeaan, mustassa alakentässä hopeinen hirsittäinen kantele. Tapani Talari, 2010 |
|
Kuolemajärvi[21]
Hopeisella kilvellä hakulikoroinen musta tyviö sekä punainen piispanhiippa ja tässä hopeinen neliöristi. Tapani Talari, 2013 |
|
Kurkijoki[22]
Punaisella kilvellä kolme lentävää hopeakurkea asetettuna oikealle suuntautuvan kärjen muotoon, kurkien varukset kultaa. Laessa kultakruunu. Tapani Talari, 1989 |
|
Lahdenpohja[23]
Punaisessa kentässä hopeinen fokalla varustettu kaksimastoinen purjevene, jossa on prii-purjeet, mutta näissä puomi. Veneen alapuolella saatteena kolme kultaista punnusta vierekkäin. Harri Uimonen, 1991 |
|
Lavansaari[24]
Sinisellä kilvellä aaltokoroinen tyviö yläpuolellaan kaksimastoisen aluksen mastot, fokka ja kahvelipurjeet, joiden alareuna aaltokoroinen, kaikki hopeaa. Jouni Jäppinen, 1995 |
|
Lumivaara[25]
Sinisellä kilvellä kolmoisvuori, josta kasvaa mänty, kaikki hopeaa. Matti Rapo, 1990 |
|
Metsäpirtti[26]
Kultaisella kilvellä punainen aaltokoroinen palkki, jossa hopeinen lohi. Jukka Suvisaari, 1991 |
|
Muolaa[27]
Punaiseen ja mustaan kaksoispolvijakoisella kilvellä kultainen kaksoispolviorsi, jonka yläpuolella kultaisessa ympyrässä musta lävistetty Yrjön ristin tavoin levenevä latinalainen risti. Olof Eriksson ja Pentti Ruuska, 1986/1988 |
| Petsamo[1]
Ks. Petsamon lääni. Eric O.W. Ehrström | |
|
Pyhäjärvi Vpl[28]
Punaisessa kentässä kultainen lipuke, jossa musta kulmikas tylppäkärkinen ankkuriristi; ristin alin sakara muita pitempi. Lipukkeen yläpuolella kaksi irtonaista, toisiaan vastaan iskevää käsivartta, joista oikeanpuoleinen pitelee miekkaa, vasemmanpuoleinen käyrää sapelia, kaikki hopeaa. Kaj Kajander, 1989 |
|
Pälkjärvi[29]
Punaisella kilvellä kultainen lakio ja kolme paaluttaista hopeista paljetta kädensijat ylöspäin 2+1. Jukka Suvisaari, 1999 |
|
Rautu[30]
Hopeakilpi, jonka alakentän muodostaa punainen liekistö ja kultainen kolmoisvuori. Jukka Suvisaari ja Lauri Takala |
|
Ruskeala[31]
Punaiseen ja mustaan vastalohkoisella kilvellä aaltokoroinen vastapalkki, jonka yläpuolella vastapalkista palkittain työntyvä vuorihakku ja alapuolella viisi lipuketta 1+1+2+1, kaikki hopeaa. Tapani Talari, 2014 |
|
Räisälä[32]
Mustassa kentässä punainen sakarakoroinen lakio ja punainen aaltokoroinen tyviö. Kuviona kultainen Hovinsaaren risti. Armas Lähteenkorva, 1966 |
|
Sakkola[33]
Mustaan ja kultaan sakarakoroisesti katkaistulla kilvellä kaksi pystyynnoussutta kultaista porsasta selätysten sekä punainen aaltokoroinen kavennettu tyviö. Heikki Karjalainen, 2005 |
|
Salmi[34]
Punaiseen ja mustaan lohkoisella kilvellä hopeapalkki, jonka saatteena yläpuolella puuauran kaksiteräinen lapa kädensijoineen suoraan takaa nähtynä kärjet alaspäin, alapuolella ankkuri, molemmat hopeaa. Viktor Kuusela, 1978 |
|
Seiskari[35]
Sinisellä kilvellä hopeinen vorota-kelkka ja hopeinen tyviö, jossa reunoihin ulottuva sininen verkko. Juhani Kuusela ja Urpo Timberg, 1982 |
 
|
Soanlahti[36]
Soanlahtelaisten seura: Aaltokoroinen, punainen alaosa, jossa hopeinen seitsenkielinen kannel sekä yläpuolella kuusikoroinen musta lakio hopeisessa kentässä. Bo Aurén, 1977
Jukka Suvisaari, 1993 |
|
Suistamo[37]
Vihreällä kilvellä kaksi viisikielistä kannelta pystyssä seläkkäin kantohihnat toisiinsa punoutuen välissään ortodoksinen risti, kaikki kultaa. Jukka Suvisaari, 1993 |
|
Suojärvi[38]
Kilpi lohkaistu punaiseen ja hopeaan kahvakorolla, jossa on vain yksi, punaiseen kenttään nouseva kahva. Hopeisessa kentässä kolme vihreää kuusta 1+2. Viktor Mustikainen, 1988 |
|
Suursaari[39]
Sinisellä kilvellä yläreunastaan ässäkoroinen varras. Tapani Talari, 2012 |
|
Säkkijärvi[40]
Punaiseen ja mustaan vastalohkoisella kilvellä vastapalkki, josta kasvaa tähkä, sekä sen alapuolella ruoriratas, kaikki hopeaa. Alma Ulvelin, 2007 |
|
Terijoki[41]
Kultakentässä sininen lakiopaalu, jonka paaluosa aaltokoroinen. Heikki Toivola, 1976 |
|
Tytärsaari[42]
Sinisellä kilvellä aaltokoroinen tyviö, josta nousee majakka, kaikki hopeaa. Jouni Jäppinen, 1991 |
|
Uusikirkko[43]
Sinisellä kilvellä apilapäinen naularisti ja alainen yläreunaltaan sädekoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen hirsi, jonka alapuolella verkonkudontakäpy hirsittäin, kaikki kultaa. Salme Eriksson, 1988 |
|
Vahviala[44]
Punaisella kilvellä hopeapäärmeinen musta paalu, jossa kultaisen ruorirattaan oikea puolisko ja hopeisen hammasrattaan vasen puolisko toisissaan kiinni alapuolellaan paalun päällikkeenä kaksi kultaista tähkää varret tyvipäästään ristissä. Pentti Sipiläinen, 1990 |
|
Valkjärvi[45]
Aaltokorolla punaiseen ja hopeaan katkaistu kilpi. Punaisessa kentässä kaksi kultaista reenjalasta kaateisen polviorren tapaan ja liekkikoroinen kultalakio. Hopeakentässä aaltokoroinen musta tyviö. Walter Pekki, 1985 |
|
Viipurin maalaiskunta[46]
Sinisellä kilvellä kolme tähkää ja viipurinrinkeli, kaikki kultaa. Jukka Lankinen, 1998 |
|
Vuoksela[47]
Sinisessä kentässä kaateinen aaltokoroinen polviorsi, jonka yläpuolella pykäläristi, kaikki hopeaa. Olof Eriksson, 1985 |
|
Vuoksenranta[48]
Punaiseen ja mustaan katkoisella kilvellä yläreunaltaan sakarakoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen hopeinen hirsi yläpuolellaan kymmenen hopeista kreikkalaisristin ja Andreaksen ristin yhdistelmäristiä 5+5 ja alapuolellaan hirrestä lähtevä reunoihin ulottuva hopeinen verkko. Antti Miikkulainen, 1985 |
|
Äyräpää[49]
Hopeisella kilvellä musta punavaruksinen lentävä tiira ja sininen aaltokoroinen tyviö, jossa hopeinen aaltokoroinen hirsi. Jukka Suvisaari, 1996 |
Kuntaliiton vaakunakokoelmaan suunnitellut muistovaakunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vaakuna | Kauppalan tai maalaiskunnan nimi, vaakunan kuvaus ja suunnittelija |
|---|---|
|
Koiviston maalaiskunta[50]
Sinisellä kilvellä rengas, josta kasvaa säteittäin kymmenen koivunlehteä, kaikki hopeaa. Tapani Talari, 2021[51] |
|
Kyyrölä
Mustaan ja punaiseen halkoisella kilvellä alakkain kukkopilli ja ruukku kultaa, kukkopillin harja, heltta ja äänireiät sinistä Tapani Talari, 2016 |
|
Käkisalmen maalaiskunta[50]
Sinisellä kilvellä punainen tyviö ja hopeinen, aaltokoroinen kavennettu hirsi yläpuolellaan hopeinen punavaruksinen, punakielinen ja -silmäinen käki. Tapani Talari, 2021[51] |
|
Sortavalan maalaiskunta[50]
Punaisella kilvellä kavennettu, alareunastaan sahakoroinen hirsi ja kolme myllynkiveä 2+1, kaikki hopeaa. Tapani Talari, 2021[51] |
Osittain luovutettujen kuntien viralliset vaakunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Iltanen, Jussi: Suomen kuntavaakunat, s. 192. Petsamo. Helsinki: Karttakeskus, 2013. ISBN 978-952-266-092-3.
- ↑ Viipuri 1403–1817, Viipurin lääni –1919 Europeana Heraldica. Arkistolaitos. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Petsamon lääni 1921–1921 Europeana Heraldica. Arkistolaitos. Arkistoitu 29.11.2016. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Käkisalmi –1944 Europeana Heraldica. Arkistolaitos. Viitattu 30.8.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ Sortavala 1651–1944 Europeana Heraldica. Arkistolaitos. Arkistoitu 9.10.2020. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Viipuri 1817–1944 Europeana Heraldica. Arkistolaitos. Viitattu 30.8.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ Antrean Pitäjä Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Harlun Kunta Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Heinjoki-Säätiö Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Iltanen, Jussi: Suomen kuntavaakunat, s. 189. Hiitola. Helsinki: Karttakeskus, 2013. ISBN 978-952-266-092-3.
- ↑ Iltanen, Jussi: Suomen kuntavaakunat, s. 191. Impilahti. Helsinki: Karttakeskus, 2013. ISBN 978-952-266-092-3.
- ↑ Jaakkima Säätiö Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Johannekselaiset Ry Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Jääsken Pitäjäyhdistys Ry Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Kanneljärvi-säätiö: Kanneljärvi-säätiö - Ajankohtaista kanneljarvi.fi. Viitattu 9.7.2020.
- ↑ Iltanen, Jussi: Suomen kuntavaakunat, s. 189. Kaukola. Helsinki: Karttakeskus, 2013. ISBN 978-952-266-092-3.
- ↑ Iltanen, Jussi: Suomen kuntavaakunat, s. 188. Kirvu. Helsinki: Karttakeskus, 2013. ISBN 978-952-266-092-3.
- ↑ Kivennavan Pitäjäseura Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Koivistolaisten Seura R.Y. Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Korpiselän Pitäjäseura Ry Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Kuolemajärvi-Säätiö Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 14.5.2016.
- ↑ Kurkijoen Pitäjäseura Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Lahdenpohjan Kauppalan Seura Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Lavansaari-Seura Ry Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Lumivaaran Pitäjä Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Metsäpirtti-Järjestöt Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Muolaan Pitäjäseura Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Iltanen, Jussi: Suomen kuntavaakunat, s. 187. Pyhäjärvi Vpl. Helsinki: Karttakeskus, 2013. ISBN 978-952-266-092-3.
- ↑ Pälkjärven Pitäjäseura Ry Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Raudun Pitäjäseura Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Pääkaupungin Ruskeala-seura ry: Ruskeala-seura karjalanliitto.fi. Viitattu 3.8.2020.
- ↑ Iltanen, Jussi: Suomen kuntavaakunat, s. 187. Räisälä. Helsinki: Karttakeskus, 2013. ISBN 978-952-266-092-3.
- ↑ Sakkola Säätiö Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Salmin Pitäjäseura Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Seiskarin Pitäjäseura Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Iltanen, Jussi: Suomen kuntavaakunat, s. 191. Soanlahti. Helsinki: Karttakeskus, 2013. ISBN 978-952-266-092-3.
- ↑ Suistamon Perinneseura Ry Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Suojärven Pitäjäseura Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Iltanen, Jussi: Suomen kuntavaakunat, s. 184. Suursaari. Helsinki: Karttakeskus, 2013. ISBN 978-952-266-092-3.
- ↑ Suomen Säkkijärvi-Seura Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 14.5.2016.
- ↑ Iltanen, Jussi: Suomen kuntavaakunat, s. 185. Terijoki. Helsinki: Karttakeskus, 2013. ISBN 978-952-266-092-3.
- ↑ Tytärsaaren Kalastajain Seura Ry Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Uudenkirkon Kunta Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Vahvialan Pitäjäseura Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Valkjärven Pitäjäseura Ry Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Viipurin Pitäjäseura Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Vuoksela-Seura Ry Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Vuoksenrannan Pitäjä Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Äyräpään Pitäjäseura Ry Vaakunarekisteri. Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ a b c Sortavala, Käkisalmi ja Koivisto saivat muistovaakunansa 12.10.2021. Kuntaliitto. Viitattu 16.11.2021.
- ↑ a b c Vento, Markku: Pekka Granqvistin suurtyö alkaa olla valmis - pian 627 kuntavaakunaa löytyy Kuntatalolta Kuntalehti. 12.10.2021. Viitattu 16.11.2021.