Käkisalmen vaakuna

Käkisalmen nykyinen vaakuna

Käkisalmen vaakuna on Venäjän Leningradin alueella sijaitsevan Käkisalmen kaupunkikunnan heraldinen tunnus. Vaakunan vuonna 1788 vahvistettu heraldinen selitys kuuluu "katkoisen kilven punaisessa yläkentässä kaksi hopeahaarniskaan puettua käsivartta, jotka pitelevät ylöspäin ojennetuja miekkoja, sinisessä alakentässä hopeinen haikara, joka pitelee jalallaan kultaista kiveä."

Vaakunan historiaa

Granfeltin vuoden 1892 malliin perustuva Käkisalmen suomalaisajan vaakuna.

Venäjän Karjalan keskuspaikaksi jo vuonna 1294 kasvanut Käkisalmi päätyi osaksi Ruotsia Stolbovan rauhassa vuonna 1617. Kaupunki sai 1600-luvulla ensimmäiset sinettinsä, jotka perustuivat Käkisalmen läänin vaakunaan. Sinetistä oli käytössä useita muunnelmia, mutta niiden aiheena olivat kolmitorninen linna, palavat kranaatit sekä kruunu. Ruotsi menetti kaupungin takaisin Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721. Venäläiset katsoivat ruotsalaisvallan aikaisten tunnusten olevan sopimattomia, jolloin Käkisalmelle koko Karjalan maakunnan ohella laadittiinkin ehdotukset uusista vaakunoista vuonna 1729. Käkisalmen vaakunaehdotuksessa esitettiin kaksitorninen punainen linnanportti, jonka yläpuolella oli pienoiskilvellä keisari Pietari Suuren monogrammi. Käkisalmen kaupunki päätyi kuitenkin käyttämään Karjalan maakunnalle suunniteltua vaakunaa, jossa oli kuvattuna Karjalan ruotsalaisvaakunan aseistetut käsivarret, sekä valppauden tunnuksena pidetty hopeinen haikara. Kyseinen vaakuna vahvistettiin virallisesti kaupungin käyttöön vuonna 1788. Ehdotettu porttivaakuna vahvistettiin samana vuonna Savonlinnan vaakunaksi.

Suomen tullessa osaksi Venäjää liitettiin Käkisalmi osana Viipurin lääniä Suomen yhteyteen vuonna 1812. Jo tällöin Käkisalmen vaakunasta oli käytössä muunnelma, jossa aiemman vaakunan kenttien värit olivat vaihtuneet. Vuonna 1892 George Granfelt esitti teoksessaan Finlands städers vapenbok Käkisalmen vaakunan juuri uudemman ulkoasun tavoin. Tällöin käyttöön vakiintuneen vaakunan selitys oli "sinisessä yliskentässä kaksi toisiaan vastaan suunnattua miekkaa pitelevää, kultahaarniskaan puettua käsivartta. Punaisessa alakentässä hopeanvärinen kurki, joka pitelee oikean jalan varpaitten välissä sinistä kiveä." Vaakuna oli Käkisalmen tunnuksena aina vuoteen 1944 asti, jolloin Suomi menetti kaupungin muiden luovutettujen alueiden tavoin Neuvostoliitolle. Käkisalmen suomalaisajan vaakuna on yhä Käkisalmen kaupungin ja maalaiskunnan perinneyhdistysten käytössä.

Neuvostoajan alussa Käkisalmella ei ollut varsinaisia tunnuksia, mutta kaupunki otti 9. syyskuuta 1969 käyttöönsä tunnuksen, jossa oli kuvattuna aallokosta nouseva tähkä, tehdas ja Käkisalmen linna. Käkisalmi palautti 1700-luvun vaakunan takaisin käyttöönsä 25. helmikuuta 1988. Käkisalmen piiri on käyttänyt muunnelmaa kaupungin vaakunasta vuodesta 1997 alkaen.

Galleria

• 
  Piirros Käkisalmen vuoden 1646 sinetistä.
• 
  Piirros Käkisalmen vuoden 1648 sinetistä.
• 
  1700-luvun käyttämättä jäänyt ehdotus Käkisalmen vaakunaksi.
• 
  Käkisalmen sinettejä.
• 
  Heraldikko Bernhard von Köhnen ehdotus Käkisalmen vaakunaksi vuodelta 1861. Kolkka viittaa kaupungin sijaintiin Viipurin läänissä.
• 
  Granfeltin vuoden 1892 malli vaakunasta.
• 
  Käkisalmen piirin vaakuna. Vahvistettu käyttöön 18.12.1997.

Lähteet

• Jussi Iltanen: Suomen kuntavaakunat, s. 188. Karttakeskus, 2013.
• A. W. Rancken, Kauko Pirinen: Suomen vaakunat ja kaupunginsinetit, s. 93–94. Werner Söderström osakeyhtiö, 1949.
• Герб города Приозерск| Геральдика.ру geraldika.ru. Viitattu 7.10.2020.