Sortavalan vaakuna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sortavalan 25.02.2020 hyväksytty vaakuna.

Sortavalan vaakuna on Venäjän Karjalan tasavallassa sijaitsevan Sortavalan kaupunkikunnan tunnus. Sortavalan nykyinen vaakuna on hyväksytty 25. helmikuuta 2020, ja se perustuu kaupungin 1600-luvulla vahvistettuun sinettiin. Vaakunassa on kuvattuna sinisessä kentässä kaksi punalippuista keihästä, jotka on sidottu yhteen punaisella nauhalla. Vaakunan päällä on venäläisen heraldiikan tapainen kaupunkikunnan muurikruunu.

Vaakunan historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen sinettinsä vuonna 1632 perustettu Sortavalan kaupunki sai 1600-luvulla. Sinetissä oli kuvattuna kaksi ristikkäistä ratsuväen lippua, joiden aihe viittasi kaupungin sijaintiin kreivi Gustav Adam Banérille vuonna 1651 myönnetyssä läänityksessä. Banér-suvun vaakunassa on kuvattuna punaisella kentällä vasempaan suunnattu hopeinen kärki.

Sortavalan suomalainen vaakuna 1800-luvun lopulta vuoteen 1944 asti.

Ruotsin menetti Sortavalan Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721. 4.10.1788 kaupungille vahvistettiin keisarinna Katariina II:sen asetuksella sinetin pohjalta suunniteltu vaakuna, jossa Banér-sukuun viitannut punaisten lippujen hopeakärki jäi pois. Vuonna 1813 mainitaan keihäiden olevan sidottuna punaisella nauhalla. Myöhemmin Sortavalle vahvistettiin vaakuna, jossa aiemman vaakunan sininen väri vaihtui punaiseen ja lippujen molemmin puolin kuvattiin Karjalan maakuntavaakunan aseistetut käsivarret. Ajan tapaan toinen käsivarsi piteli nykyisen miekan sijaan nuolta. Vuonna 1861 venäläinen heraldikko Bernhard von Köhne laati vaakunaehdotuksen, jossa Sortavalan käytössä olleen vaakunan punainen kenttä oli vaihdettu takaisin siniseen ja vaakunan liput ja käsivarret oli kuvattuna kokonaan kultaisina. Ehdotus ei kuitenkaan vakiintunut käyttöön.

Vuonna 1892 George Granfelt julkaisi teoksensa Finlands städers vapenbok, jossa hän käsitteli Suomen kaupunkivaakunoiden historiaa. Teoksessaan Granfelt kuvasi Sortavalan vaakunan 1600-luvun sinettien pohjalta taas sinitaustaisena ja puna-hopeisilla ratsuväen lipuilla. Tällöin vaakunan selitykseksi vahvistui "sinisessä kentässä ristissä kaksi ratsuväenlippua. Liput ovat punaisia, mutta kärkikenttä on hopeanvärinen sekä tupsut ja tangot kultaa. Tankojen peitsenkärki on hopeaa."[1] Kyseinen vaakuna säilyi kaupungin käytössä aina vuoteen 1944 asti, jolloin Suomi menetti Sortavalan muiden luovutettujen alueiden kanssa Neuvostoliitolle. Neuvostoaikana kaupungilla ei ollut virallisia tunnuksia, vaikkakin vanhoja vaakunoita käytettiin epävirallisesti. Kaupungin vanha vaakuna säilyi myös Suomen puolella Sortavalan kaupungin ja maalaiskunnan perinnejärjestöjen käytössä.

Neuvostoliiton romahdettua useat Venäjän kaupungit alkoivat palauttaa käyttöönsä vanhoja tunnuksiaan. Sortavalan kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin tunnukseksi Granfeltin vaakunamallin 28.12.1991 ja uudelleen 20.12.2005. Vaakuna kuvattiin tällöin kultaisen ritarikruunun kera. Sortavalan vaakuna uusittiin 25.2.2020, jolloin sen ulkoasu palautettiin vuoden 1788 mukaiseksi ilman lippujen hopeakärkiä. Poikkeuksena kuitenkin punaisen sidosnauhan muoto, joka uudessa vaakunassa muistuttaa S-kirjainta. Aiempi vaakuna säilyi Sortavalan piirin vaakunana.

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Europeana Heraldica extranet.narc.fi. Viitattu 5.10.2020.