Liittymänumero

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Liittymänumero Interstate 4:llä.
Liittymänumeroita Interstate 4:llä.

Liittymänumerot helpottavat kulkemista moottoriteillä ja moottoriliikenneteillä. Järjestelmässä numeroidaan liittymät järjestyksessä ja täten onkin helppoa valita sopiva liittymä katsomalla vain oikea numero, huomiota ei tarvitse kiinnittää tekstiopasteisiin. Tämä helpottaa liikkumista varsinkin vierailla seuduilla. Numerot ovat hiljattainmilloin? tulleet Suomeenkin ainakin moottoritieosuuksille valtateille 1, 3, 4, 5, 7, ja 9. Liittymänumerointi on käytössä nykyisin useimmissa maissa, joissa on moottoriteitä tai moottoriliikenneteitä. Kuitenkaan Italiassa ja Albaniassa sitä ei vielä moottoriteistä huolimatta ole otettu käyttöön.

Numerointitavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Numerointi voi olla joko peräkkäinen tai etäisyysperusteinen. Peräkkäisessä numeroinnissa liittymät numeroidaan peräkkäin ykkösestä (Englannissa nollasta) alkaen. Kun tielle rakennetaan uusi eritasoliittymä, numerointi tehdään maasta riippuen seuraavilla tavoilla:

  • uusi liittymä numeroidaan II/ xxA ja seuraavan (vanhan) liittymän numero muutetaan muotoon II/ xxB (esim. Suomessa)
  • uusi liittymä numeroidaan II/ xxb ja edellisen (vanhan) liittymän numero muutetaan muotoon II/ xxa (esim. Saksassa)
  • uusi liittymä numeroidaan lisäämällä edellisen liittymän numeroon a, esim. jos edellinen liittymä on II/ 25, numeroidaan uusi liittymä II/ 25a (esim. Alankomaissa

Etäisyysperusteisessa numeroinnissa liittymät numeroidaan kilometrien mukaan nollapisteestä lähtien (nollapiste on moottoritien jo valmis tai suunniteltu alkupiste). Kilometrejä ei pyöristetä, vaan desimaalit pudotetaan pois numeroinnissa, esim. kilometripisteessä 272,8 sijaitseva liittymä on numeroltaan 272. Jos samalla (tasa)kilometrillä sijaitsee useita liittymiä, ne numeroidaan aina järjestyksessä A, B, ja niin edelleen. Erityisesti Yhdysvalloissa, jossa etäisyydet mitataan maileissa, voi kaupunkialueella olla 4-7 liittymää samalla maililla, jolloin viimeisen liittymän numero voi olla jopa muodossa II/ xxxF tai II/ xxxG. Peräkkäisessä numeroinnissa liittymänumeron perässä oleva kirjain on yleensä vain A, B tai C.

Järjestelmän vaihtaminen toiseen johtaa usein siihen, että vähintään liittymänumeron osa kylteistä on korvattava uusilla. Kiina siirtyi tammikuussa 2010 käyttämään etäisyysperusteista numerointia, jolloin kaikki liittymäkyltit korvattiin uusilla samaan aikaan tapahtuneen moottoriteiden numerointimuutoksen, romanisoitujen paikannimien ja fontin muotoilun parantamisen takia.

Liittymänumerointi Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liittymänumerointi tuli Suomeen pidempien moottoritieosuuksien valmistuttua 2000-luvun alussa. Se aloitettiin ensin syksyllä 2001 avatulta valtatien 7 osuudelta Porvoon ja Koskenkylän väliltä (numerot 60–65). Vuosina 2002 ja 2003 sitä laajennettiin kaikille eurooppateiden pidemmille moottoritieosuuksille (valtatiet 1, 3 ja 4) ja 2005 numerointi lisättiin myös valtatien 5 moottoritieosuuksille. Tällöin sitä sovellettiin ensimmäisen kerran myös yksikaistaisilla pidemmillä osuuksilla, jotka oli varustettu vain eritasoliittymin. Myöhemmin samana vuonna myös kantatien 45 liittymät numeroitiin. Vuonna 2008 Oulun seudulla numeroitiin kolme valtatien 20 liittymää. Vuonna 2010 valtatie 6 lisättiin mukaan järjestelmään Lappeenrannan ohitustien nelikaistaistuksen valmistuttua. Vuonna 2012 sama tehtiin valtatiellä 9 Joensuussa ja kantatiellä 51 Helsingistä Kirkkonummelle.

Lähiaikoina numerointi on tarkoitus tehdä maastoon myös valtateille 8, 12 ja 19.

Suomessa liittymänumerointi aloitetaan uudella moottoriväyläosuudella yleensä numerosta x1 tai x0. Tämä saattaa jättää joillain alueilla joitain numeroita välistä esim. moottoritien suunnitelman muuttuessa tai hankaloittaa numeroinnin täsmäämistä molemmista päistä.

Nykyiset numeroidut osuudet Suomen moottoriväylillä:

(Mahdollinen) moottoritienumero Nykyinen tienumero Reitti Liittymät Numeroitu
M1 ( ) TurkuVaalimaa II/ 1 - II/ 90 2001
M3 HelsinkiVaasa II/ 1 - II/ 119 2002
M4 HelsinkiÄänekoski II/ 1 - II/ 70 2002
M4 TyrnäväKemi II/ 1 - II/ 42 2005
M5 KouvolaSoinlahti II/ 1 - II/ 95 2005
M6 HelsinkiRautjärvi II/ 1 - II/ 71 2010
M17 KuopioPyhäselkä II/ 1 - II/ 32 2012
M20 OuluKiiminki II/ 1 - II/ 11 2008
M45 HelsinkiRusutjärvi II/ 1 - II/ 17 2005
M51 HelsinkiInkoo II/ 1 - II/ 25 2012

Tulevat numeroidut osuudet Suomen moottoriväylillä:

M2 HelsinkiUlasoori II/ 1 - II/ 68 2020 jälkeen
M8 TurkuMynämäki II/ 1 - II/ 12 2016
M9 TurkuJyväskylä II/ 1 - II/ 89 2019 tai 2020
M10 TurkuTuulos II/ 1 - II/ 50 2020 jälkeen
M12 RaumaKouvola II/ 1 - II/ 92 2021 tai 2022
M13 JyväskyläNuijamaa II/ 1 - II/ 61 2020 jälkeen
M15 KotkaKuusankoski II/ 1 - II/ 27 2020 jälkeen
M29 KeminmaaTornio II/ 1 - II/ 7 viim. 2020

Valtatien 3 liittymänumerointi Vaasan alueella on huomattavan iso (II/ 114–II/ 119), joten on mahdollista, että kaukana tulevaisuudessa eritasoliittymin varustettu tie Vaasaan rakennettaisiin Seinäjoen kautta. Nykyisten valtateiden 18 ja 19 liikennemäärät reitillä Jalasjärvi–Seinäjoki–Laihia mahdollistaisivat 2020-luvulla moottoritien suunnittelun, sillä ne ovat useissa paikoissa 7 000–8 000 ajoneuvoa vuorokaudesa tai hyvin lähellä sitä ja tulevat jatkamaan kasvua tulevaisuudessa asutuksen keskittyessä rautatien varteen ja Kyrönjoen varren taajamiin. 9 000 ajoneuvon vuorokausiliikenteen rajaa pidetään Suomessa kannattavuusrajana moottoritien rakentamiseen. Vastaavasti kolmostiellä reitillä Jalasjärvi–Kurikka–Laihia liikennemäärät ovat monin paikoin puolta pienemmät tai jopa alle 2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Näin ollen kolmostien siirtäminen hieman pidemmälle reitille voisi tulevaisuudessa olla kannattavaa.

Valtatien 5 numerointi ei täsmää Lusiin valtatielle 4, vaan linjaukselle Mikkelistä Kouvolaan, joka on merkitty aluerakenne 2050 -suunnitelmaan päätieksi. Nykyinen linjaus tultaisiin tällöin numeroimaan uudelleen, joko valtatien 10 jatkeeksi tai valtatieksi 3x.

Jossain vaiheessa valtatien 4 liittymänumeroita tullaan muuttamaan Oulun ja Kemin välillä. Tie kuuluu TERN-tieverkkoon koko matkalta, ja on E18-tien lisäksi ainut eurooppateiden runkoverkon osuus Suomessa. TERN-tieverkon suunnitelmissa on tavoitteena, että runkoverkko olisi kokonaan moottoritietasoinen 2030 ja kattava verkko 2050. Alhaisten liikennemäärien takia Pohjoismaissa rakennettaneen osittain todennäköisesti vain moottoritien toinen ajorata, eli moottoriliikennetie. Oulun ja Kemin välin liittymänumeroita korotettaneen tässä yhteydessä 120 numeroa isommaksi, esim. nykyinen liittymä 3 Tupoksella olisi tulevaisuudessa liittymä 123 ja nykyinen liittymä 42 Kallinkankaalla olisi tulevaisuudessa liittymä 162. Liittymänumerointia jatkettaneen TERN-tieverkon parantamisen yhteydessä Rovaniemelle.

Alkuperäisenä suunnitelmana liittymänumeroinnissa on ollut, että liittymänumeron ollessa kolminumeroinen, ensimmäinen numero jätetään pois, esimerkiksi liittymä 101 olisi uudestaan liittymä 1. Valtatien 3 Vaasan osuuden liittymänumeroinnin (2005) jälkeen tästä periaatteesta on kuitenkin hiljalleen luovuttu. Norjassa E6-moottoritiellä tämä periaate on vielä voimassa, mutta 15–20 vuoden kuluttua, kun koko osuus Trondheimiin asti on saatu rakennettua moottoritietasoiseksi, Trondheimin kohdan liittymien numeroita korotetaan sadalla (liittymästä 42 tulee 142).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]