Kiinan moottoritieverkko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Broom icon.svg
 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
G4 Jinggang'ao Expressway Dongguanissa, Guangdongissa.
Kiinan moottoritieverkko

Kiinan moottoritieverkko on Kiinan valta- ja maakunnallisen tason moottoritieverkko, joka muodostaa maailman laajimman ja pisimmän moottoritiejärjestelmän. Vuoden 2017 lopulla sen kokonaispituus oli 136 500 kilometriä (60 494 mi), josta 5 527 kilometriä (7 711 mi) rakennettiin pelkästään vuonna 2017. Moottoritieverkko, joka tunnetaan virallisesti nimellä ”National Trunk Highway System” (kiinaksi (yksinkertaistettu): 中国国家高速公路网; kiinaksi (perinteinen): 中國國家高速公路網; pinyin: Zhōngguó Guójiā Gāosù Gōnglùwǎng) ja lyhennettynä NTHS, koostuu seitsemästä Pekingistä lähtevästä säteittäisestä moottoritiestä, 11 pohjois-eteläsuuntaisesta ja 18 itä-länsisuuntaisesta moottoritiestä. Tämä verkko tunnetaan myös nimellä ”71118 network” (kiinaksi (yksinkertaistettu): 71118网; kiinaksi (perinteinen): 71118網; pinyin: 71118 wǎng). Tämän lisäksi jokaisella maakunnalla on oma moottoritiejärjestelmänsä.

Moottoritiet ovat Kiinassa melko tuore lisäys maan liikenneinfrastruktuuriin. Aiemmin kiinan kansallisen tieverkon muodostivat pääosin yksikaistaiset valtatiet (China National Highways). Kiinan ensimmäinen moottoritie, Shanghai-Jiading Expressway avattiin lokakuussa 1988. Tämä 17,4 kilometrin pituinen moottoritie on nyt osa Shanghain moottoritieverkkoa. 1990-luvulla Kiinassa alettiin massiivisesti parantaa maan tieverkkoa. Vuonna 1999 moottoriteiden pituus ylitti 10 000 kilometriä. Kansalliset valtatiet toimivat nykyisin useimmiten moottoriteiden rinnakkaisteinä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan moottoritieverkon pituus vuosittain vuoden lopussa

Päivä Kokonaispituus Avattu pituus
31.12.1987 0 km 0 km
31.12.1988 147 km 147 km
31.12.1989 271 km 124 km
31.12.1990 522 km 251 km
31.12.1991 574 km 52 km
31.12.1992 652 km 78 km
31.12.1993 1,145 km 493 km
31.12.1994 1,603 km 458 km
31.12.1995 2,141 km 538 km
31.12.1996 3,422 km 1,281 km
31.12.1997 4,771 km 1,349 km
31.12.1998 8,733 km 3,962 km
31.12.1999 11,605 km 2,872 km
31.12.2000 16,314 km 4,709 km
31.12.2001 19,453 km 3,139 km
31.12.2002 25,200 km 5,747 km
31.12.2003 29,800 km 4,600 km
31.12.2004 34,300 km 4,500 km
31.12.2005 41,005 km 6,705 km
31.12.2006 45,339 km 4,334 km
31.12.2007 53,913 km 8,574 km
31.12.2008 60,436 km 6,523 km
31.12.2009 65,055 km 4,619 km
31.12.2010 74,113 km 9,058 km
31.12.2011 84,946 km 10,833 km
31.12.2012 96,200 km 11,254 km
31.12.2013 104,438 km 8,238 km
31.12.2014 111,936 km 7,498 km
31.12.2015 123,523 km 11,587 km
31.12.2016 130,973 km 7,450 km
31.12.2017 136,500 km 5,527 km
31.12.2018 (arvio) 141,500 km 5,000 km

1980-luvulla tavara- ja matkustajaliikenne Kiinassa kulki enemmän rautateitä kuin teitä pitkin. 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa liikenne alkoi siirtyä enemmän tieverkolle. Vuonna 1978 rautateillä kulki 54,4 % maan rahdista, kun taas tieverkolla kulki vain 2,8 %. Vuoteen 1997 mennessä tieverkolla kulki jo 13,8 % maan rahdista ja rautatieverkolla enää 34,3 %. Matkustajaliikenteestä 29,9 % kulki tieverkolla ja 53,3 % rautatieverkolla. Liikenteen huomattava siirtyminen rautateiltä maanteille johtui maan nopeasti kasvaneesta moottoritieverkosta ja teiden parantamisesta.

7. kesäkuuta 1984 Kiina alkoi rakentaa ensimmäistä moottoritietään Shenyangin ja Dalianin kaupunkien välille. Tie valmistui vuonna 1989 ja on nykyisin osa pidempää G15-moottoritietä, joka kulkee Liaoningin maakunnan Shenyangista Hainanin saaren Haikouhun. Myöhemmin vuonna 1984 alettiin rakentaa myös Shanghain ja Jiadingin välistä moottoritietä, josta tuli maan ensimmäinen valmistunut moottoritie sen avauduttua 31. lokakuuta 1988.

Vuonna 1992 Kiina julkaisi suunnitelman 5 pohjois-eteläsuuntaisesta ja 7 itä-länsisuuntaisesta moottoritiestä. Pohjois-eteläsuuntaiset tiet numeroitiin G0x0 ja itä-länsisuuntaiset tiet G0x5. Lisäksi verkkoon lisättiin myöhemmin Hainanin saaren kiertävä kehämoottoritie G098 (nykyisin G98).

7918-verkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

13. tammikuuta 2005 Kiinan liikenneministeri Zhang Chunxian ilmoitti, että maa tulee rakentamaan 85 000 kilometrin (53 000 mi) pituisen moottoritieverkon seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana. Moottoritiet yhdistäisivät kaikki maakuntien pääkaupungit ja yli 200 000 asukkaan kaupungit. Suunnitelma nimettiin 7918-verkoksi, joka koostuu 7 Pekingistä lähtevästä säteittäisestä, 9 pohjois-eteläsuuntaisesta ja 18 itä-länsisuuntaisesta valtakunnallisesta moottoritiestä. Lisäksi uuteen kansalliseen moottoritieverkkoon kuului 6 pitkää alueellista kehämoottoritietä, 36 kehämoottoritietä lähinnä maakuntien pääkaupungeissa sekä 39 yhdysmoottoritietä, jotka yhdistävät valtakunnallisia moottoriteitä toisiinsa ja maakuntien pääkaupunkeihin sekä raja-asemiin.

Pekingistä lähtevät moottoritiet numeroitiin numeroalueelta G1-G9, pohjois-eteläsuuntaiset moottoritiet numeroalueelta G11-G89 (parittomat numerot), itä-länsisuuntaiset moottoritiet numeroalueelta G10-G88 (parilliset numerot) ja alueelliset kehämoottoritiet numeroalueelta G90-G99. Kaupunkien kehämoottoritiet numeroitiin muodossa G##0x ja yhdysmoottoritiet muodossa G##1x (kaksi ensimmäistä numeroa päätien numerot). Myös rinnakkaiset moottoritiet G4W ja G15W kuuluivat uuteen suunnitelmaan. Lisäksi maakuntien moottoriteiden numerointia yhtenäistettiin ja otettiin käyttöön uudet teiden numeroimis- ja nimeämiskäytännöt. Aiemmin maakuntien moottoriteiden nimeämiskäytäntö vaihteli huomattavasti ja numerointi oli sekavaa.

Tämä korvasi aiemmat suunnitelmat vuodelta 1992, joihin kuului 5 pohjois-eteläsuuntaista ja 7 itä-länsisuuntaista moottoritietä. Maastoon uusi numerointi kuitenkin merkittiin vasta vuodenvaihteessa 2009-2010.

71118-verkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

20. kesäkuuta 2013 Kiinan liikenneministeriö julkaisi uuden suunnitelman, joka koostui 7 säteittäisestä, 11 pohjois-eteläsuuntaisesta ja 18 itä-länsisuuntaisesta valtakunnallisesta moottoritiestä. Lisäksi rinnakkaisten moottoriteiden määrä kolminkertaistui, kehäteiden määrä kasvoi hieman yli kymmenellä ja yhdysmoottoriteiden määrä yli kaksinkertaistui. Uuden tieverkon pituudeksi tuli 118 000 kilometriä.

Suunnitelmassa lisättiin myös 118 000 kilometrin verkkoon myös 18 000 kilometriä moottoriteitä, jotka merkittiin myöhemmin rakennettaviksi. Tämä 18 000 kilometriä ei ole mukana lasketussa moottoritieverkon pituudessa. Näin ollen todellinen suunnitellun moottoritieverkon pituus tulee olemaan 130 000 - 135 000 kilometriä, koska virallisissa luvuissa ei ole otettu huomioon myöskään päällekkäistä numerointia.

13. viisivuotiskauden suunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2013 uudesta vuoteen 2030 asti ulottuvasta suunnitelmasta jätettiin pois monia uusia valtakunnallisia moottoriteitä. Muun muassa uusia numeroon 4 loppuvia teitä ei numeroitu, mutta ne on merkitty laajempaan suunnitelmaan kartalla. Tämä suunnitelma tullaan ottamaan käyttöön todennäköisesti 13. viisivuotiskaudella (2016-2020). Siihen kuuluu reilusti yli 150 000 kilometriä valtakunnallisia moottoriteitä. Lisäksi maakunnallisissa suunnitelmissa on joitain rinnakkaismoottoriteitä, jotka eivät ole vielä mukana 71118-suunnitelmassa. Nämä tullaan numeroimaan valmistuttua valtakunnallisiksi, esim. G22N Gansun maakunnassa ja G15E Shanghain ja Ningbon välillä. Uuden suunnitelmakartan pohjalta on tehty myös 12. viisivuotiskauden suunnitelma, joka on tästä supistettu versio.

Suunnitelmassa lisätään merkittäviä pitkiä kaksinumeroisia osuuksia, joista vuoden 2013 laajempaan suunnitelmakarttaan merkittiin vain osa, koska kaikkien osuuksien suunnitelmat eivät ole valmiita. Lisäksi nelinumeroisia lyhymepiä moottoriteitä numeroidaan yli 50.

Suuret tiekäytävät Kiinassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuret tiekäytävät Kiinassa: Pohjois-eteläsuunnassa: G1211-G1-G15: Heihe - Hainan - jatke etelään?; itäinen rannikkotie => Magadaniin, Anchorageen, New Yorkiin/Los Angelesiin / mahdollisesti Hainanista meren yli Jakartaan, Sydneyhin G1113-G1-G4-G15-G75: Dandong - Dongxing (AH1); Aasian valtatie AH1, ns. "Rannikon Silkkitie" => Hanoihin, Bangkokiin, Jakartaan / Souliin, Tokioon G49: Mohe - Kanton; Amerikan-Aasian silkkitie => Magadaniin, Anchorageen, New Yorkiin/Los Angelesiin Itä-länsisuunassa: G6-G0612-G3012: Peking - Khunjerab; keskinen silkkitie => Teheraniin, Istanbuliin, Pariisiin G30/G40: Lianyungang/Shanghai - Huorguosi; pohjoinen silkkitie => Moskovaan, Helsinkiin G50: Shanghai - Nielamu; eteläinen silkkitie => Delhiin/Mumbaihin, Teheraniin, Istanbuliin, Dubaihin

Kehäteiden muuttaminen valtakunnallisiksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin kehämoottoritiet olivat valtakunnallisia vain suurimmissa kaupungeissa, mutta sittemmin esim. Jilinin, Shanxin ja Jiangxin maakunnissa on kaikki maakunnalliset kehätiet muutettu valtakunnallisiksi. Lisäksi monissa suurissa kaupungeissa on suunnitteilla toinen tai jopa kolmaskin valtakunnallinen kehämoottoritie.

Kaikissa maakunnissa on prefektuuritason kaupungeille suunnitteilla kehämoottoritiet, ja ensimmäisenä maakuntana Shanxin maakunnan suunnitelmissa on rakentaa kaikkiin prefektuuritason kaupunkeihin valtakunnallinen kehämoottoritie. Maakunta lisäsi 2010-luvun vaihteessa lähes kaikki kaupunkien kehämoottoritiet osaksi valtakunnallista verkkoa. Viimeinen maakunnallinen kehätie, Yunchengin kehätie muutettiin kesällä 2013 valtakunnalliseksi.

Jo 12. viisivuotiskauden aikana usea maakunta on tehnyt nämä lisäykset valtakunnalliseen verkkoon, ja 13. viisivuotiskauden aikana (2016-2020) tullaan uudelleennumeroimaan kaikkien prefektuurien maakunnalliset kehämoottoritiet valtakunnallisiksi. Lisäksi mahdollisten uusien prefektuurien myötä näiden teiden määrä voi kasvaa entisestään.

Moottoriteiden pituus maakunnittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilanne 1.5.2019[1]

Maakunta Suunnitelmakausi Avattu pituus Suunniteltu pituus Lähde
Peking 2017-2030 1,102 km 1,959 km [2]
Tianjin 2009-2030 1,503 km 1,620 km [3]
Hebei 2016-2030 7,481 km 9,000 km [4]
Shanxi 2013-2030 5,565 km 7,258 km [5]
Sisä-Mongolia 2016-2030 7,398 km 10,000 km [6]
Liaoning 2016-2030 4,332 km 5,051 km [7]
Jilin 2014-2030 3,244 km 5,602 km [8]
Heilongjiang 2015-2030 4,717 km 7,276 km [9]
Shanghai 2009-2030 845 km 1,000 km [10]
Jiangsu 2017-2035 4,709 km 6,666 km [11]
Zhejiang 2009-2020 4,451 km 5,000 km [12]
Anhui 2016-2030 4,836 km 7,484 km [13]
Fujian 2016-2030 5,455 km 6,984 km [14]
Jiangxi 2018-2035 6,175 km 8,273 km [15]
Shandong 2018-2035 6,000 km 9,000 km [16]
Henan 2016-2030 6,595 km 10,050 km [17]
Hubei 2014-2030 6,374 km 8,262 km [18]
Hunan 2018-2030 6,724 km 8,622 km [19]
Guangdong 2017-2030 9,094 km 12,500 km [20]
Guangxi 2018-2030 5,558 km 15,200 km [21]
Hainan 2018-2035 922 km 1,781 km [22]
Chongqing 2019-2050 3,109 km 7,011 km [23]
Sichuan 2019-2035 7,238 km 17,800 km [24]
Guizhou 2017-2030 6,497 km 11,051 km [25]
Yunnan 2016-2030 5,256 km 14,500 km [26]
Tiibet 2016-2030 628 km 4,000 km [27]
Shaanxi 2018-2035 5,476 km 8,470 km [28]
Gansu 2013-2030 4,146 km 8,483 km [29]
Qinghai 2012-2030 3,957 km 6,630 km [30]
Ningxia 2015-2030 1,729 km 2,650 km [31]
Xinjiang 2016-2030 4,889 km 14,264 km [32]
Kaikki maakunnat 146,005 km 243,447 km

Taulukon lukemat eivät ole kaikissa maakunnissa tarkkoja. Osa äskettäin toteutusohjelmaan lisätyistä yksittäisistä moottoriteistä saattaa puuttua (joissain maakunnissa yli 1,000 km). Prefektuurien suunnitelmat puuttuvat kokonaan luvuista. Suuri osa maakunnista saa vuosina 2019-2022 uuden moottoritiesuunnitelman viisivuotiskauden vaihtuessa. Tällä hetkellä Kiinan moottoritieverkon suunniteltu pituus (toteutusohjelmassa) on kaikkiaan noin 250,000 km edellä mainituista syistä johtuen. Suunnitelmien mukaan Kiinan moottoritieverkko tulisi olemaan vuoden 2030 jälkeen pidempi kuin Euroopan ja Yhdysvaltain moottoritieverkot yhteensä vuoden 2019 alussa johtuen maan nopeasta rakennustahdista. Esimerkiksi Guangxin maakunnan 13. viisivuotiskauden suunnitelman kaikki moottoritiet olivat jo rakenteilla vuoden 2019 keväällä ja monissa maakunnissa tilanne alkaa olla sama. Guangxi sai vuonna 2018-2030 melkein tuplamäärän lisää suunniteltuja moottoritiekilometrejä, joiden rakentaminen alkaa osin jo syksyllä 2019.

Hinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan moottoritieverkon kokonaishinnaksi on arvioitu 2 biljoonaa yuania (noin 240 miljardia USD). Vuosien 2005-2010 vuosittaiseksi investoinniksi oli suunniteltu 140-150 miljardia yuania (17-18 miljardia USD) ja vuosien 2010-2020 vuosittaiseksi investoinniksi 100 miljardia yuania (12 miljardia USD). Investointien määrä on kuitenkin huomattavasti tätä korkeampi, varsinkin maakunnallisten moottoritieverkkojen kasvun sekä uuden valtakunnallisen suunnitelman takia.

Rahoitus moottoriteiden rakentamiseen kerätään autoverosta, paikallisesti kerätyistä veroista, valtion bondeista sekä vieraasta pääomasta. Poiketen monista muista moottoritiejärjestelmistä Kiinan järjestelmä on lähes kokonaan maksullinen.

Nimeäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin kiinalaiset moottoritiet olivat nimeltään joko "motorway" tai "highway", ja maa kutsui näitä nimellä "freeway". Tämä johtui siitä, että englannin sana "free" (vapaa) tarkoitti, että liikenne on vapaasti kulkevaa eikä liikennevirran tarvinnut pysähtyä liikennevaloihin tai risteyksiin. Kuitenkin sana "free" tarkoittaa myös ilmaista ja maksutonta, ja tämä oli harhaanjohtavaa, koska kiinalaisista moottoriteistä lähes kaikki ovat maksullisia. 1990-luvun puolivälissä teiden viralliseksi nimeksi vakiintui tämän vuoksi "expressway" (pikatie). Nykyisin aiemmin myös moottoriteillä käytetty nimitys "highway" tarkoittaa tavallista valtatietä eikä moottoritietä.

Kiinassa on moottoriteiden lisäksi myös pikateitä (eng. "Express routes"; kiin. "kuaisugonglu" (vrt. "gaosugonglu" (moottoritie))). Pikatiet sijaitsevat lähinnä kaupungeissa ja ovat moottoritietasoisia. Näistäkin käytetään yleensä virallisesti nimeä "Expressway".

Moottoriteiden nimet koostuvat yleensä neljästä kiinalaisesta merkistä. ensimmäinen merkki on nimen alkupisteen ensimmäinen ja toinen merkki päätepisteen ensimmäinen kirjain. Lisäksi näiden perässä on kiinalainen moottoritien lyhenne, "gaosu". Poikkeustapauksissa nimessä voi olla myös viisi kirjainta. Tällöin ensimmäisen ja toisen merkin väliin sijoitetaan sen paikkakunnan nimen ensimmäinen kiinalainen merkki, jonka kautta moottoritie kulkee. Myös paikannimen viimeistä kiinalaista merkkiä käytetään poikkeustapauksissa paikannimen ensimmäisen merkin sijasta.

Kehätiet nimetään sen kaupungin mukaan kiinalaisin merkein, minkä ympäri ne kiertävät (aluekehätiet alueen mukaan). Lisäksi kehäteiden nimessä on kaupungin nimen perässä kiinalaisin merkein "kaupungin kehämoottoritie" (rao cheng gaosu) ja aluekehäteiden nimessä "kehämoottoritie" (huan gaosu).

Kiinalainen tiennimi esiintyy tapauskohtaisesti myös numerokylteissä.

Lait[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinalaisten moottoriteiden nopeusrajoituksia korotettiin tieliikenteen turvallisuuslain voimaantulon myötä 110 km/h:sta 120 km/h:n 1. toukokuuta 2004. Maan liikennelakiin on kirjattu myös vähimmäisnopeudeksi moottoriteille 70 km/h. Kuitenkin reunimmaisella ajokaistalla tämä voi olla 60 km/h ja ohituskaistalla 100 km/h tai jopa 110 km/h. Sekä ylinopeudesta että alinopeudesta rangaistaan sakolla.

Tieliikenteen turvallisuuslaki sallii myös uusien kuljettajien (joilla on ollut kiinalainen ajokortti alle vuoden ajan) käyttää moottoriteitä, mikä oli kiellettyä 1990-luvun puolesta välistä huhtikuuhun 2004.

Oikealta ohittaminen, kaahailu ja pientareella tai keskikaistalla tarpeettomasti ajaminen johtavat ankariin sakkoihin.

Lisäksi joissain maakunnissa on aikaraja moottoritieltä poistumiseen (12 tai 24 h). Tämän ylittämisestä voidaan periä jopa 400 yuanin (50 €) ylimääräinen tullimaksu. Aikaraja ei koske moottoritiehotelleissa yöpyneitä autoilijoita. Aikaraja on laskettu sen mukaan, mikä aika menee enintään moottoritien ajamiseen maakunnan päästä päähän.

Joissain maakunnissa raskaan liikenteen ajoneuvot eivät saa käyttää moottoriteitä yöllä tai huonolla kelillä onnettomuusvaaran takia.

Viitoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinalaiset moottoritiet on nykyisin viitoitettu pääsääntöisesti sekä englanniksi että kiinaksi. Sisä-Mongolian autonomisessa maakunnassa viitoituskielenä on myös mongolia ja Xinjiangin autonomisessa maakunnassa uiguuri. Tiibetissä ei ole tällä hetkellä moottoriteitä, mutta siellä viitoituskielinä tulevat todennäköisesti olemaan tiibet, englanti ja kiina. Ningxian autonomisessa maakunnassa kiinankielinen viitoitus voi olla kirjoitettu lisäksi Xiao'erjing-aakkostolla.

Kiinalaisissa moottoritieviitoissa käytetään vihreää taustaa, kuten Japanissa, Sveitsissä, Yhdysvalloissa ja Suomessa. Nykyisissä tienviitoissa liittymänumero sijaitsee kyltin yläpuolella oikealla kuten esim. Yhdysvalloissa.

Fonttina kiinan moottoriteillä käytetään maan omaa liikennefonttia (kaupalliselta nimeltään StJtbz), joka on amerikkalaisen liikennefontin Highway Gothicin vuoden 2005 version muunnelma. Vuodenvaihteessa 2009-2010 moottoriteiden numerouudistuksen aikoihin myös fonttia päivitettiin hieman selkeälukuisemmaksi.

Liittymät on viitoitettu hyvin, ja liittymäkyltit sijaitsevat jo pitkälti ennen liittymää.

Liittymäkylttien sijoittelu

Sijainti Sisältö ja sijoittelu
liittymän jälkeen kolme seuraavaa liittymää numeroineen, kyltti tien reunassa
3 km ennen liittymää liittymäkyltti, yleensä tien yläpuolella
2 km ennen liittymää liittymäkyltti, yleensä tien yläpuolella
1 km ennen liittymää liittymäkyltti, yleensä tien yläpuolella
500 m ennen liittymää liittymäkyltti, yleensä tien yläpuolella
liittymärampin alussa liittymäkyltti, yleensä tien reunassa
liittymärampin kääntymiskohdassa liittymäkyltti, yleensä tien yläpuolella

Verrattuna Suomeen kiinalaiset moottoritiet on viitoitettu paremmin. Suomessa vastaavat etäisyydet liittymäviitoituksessa ovat 1,7-1,5 km ja 800–500 m ja 0 m.

Moottoriteiden viitoitukseen sisältyy liittymien, tietullien, palvelu- ja levähdysalueiden kyltit, mutta huomattavan usein liikennemerkein ja tiemerkinnöin kerrotaan myös ajoetäisyydestä. Tiehen maalatut raidat ovat yleisiä; ajatuksena on pitää 2 sekunnin / 100 metrin välimatka autojen välillä. Länsimaista poiketen myös nopeuskameroiden kohdalla on varoitusmerkit nopeusvalvonnasta (usein myös kameran päällä). Toinen poikkeus länsimaihin verrattuna on, että myös eri päällystelaaduista varoitetaan liikennemerkein. Lisäksi tien yläpuolella on opasteita, jotka kertovat ohituskaistan, ajokaistan ja pientareen sijainnin sekä nopeusrajoitukset kiinaksi ja englanniksi.

Muuttuva ohjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useilla kiinalaisilla moottoriteillä on käytössä myös muuttuva ohjaus. Muuttuvalla ohjauksella varoitetaan tietöistä, ruuhkista, matka-ajasta ja ajokelistä sekä opastetaan vaihtoehtoiselle reitille. Poikkeuksena länsimaihin muuttuvissa opasteissa annetaan myös varoituksia kaahailuun ja liikennesääntöjen rikkomiseen. Liikennemerkkien sisältö on yleensä kirjoitettu vain kiinaksi.

Liittymänumerointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiina on viitoittanut alusta alkaen moottoriteiden liittymänumeroinnin, toisin kuin useat muut maat (Sveitsissä ja Suomessa vuodesta 2002). Alun perin liittymänumerointi oli peräkkäinen (1, 2, 3..), mutta tienumerouudistuksessa vuonna 2010 liittymänumeroinnin perusteita muutettiin. Nykyinen numerointi perustuu etäisyyteen, esim. 237,3 km kohdalla oleva eritasoliittymä on numeroltaan 237 ja 844,8 km kohdalla oleva liittymä on numeroltaan 844. Kiinan moottoriteistä osa on hyvin pitkiä, joten todellinen etäisyys voi tien loppupäässä olla eri kuin viitoitettu numerointi. Heitto on kuitenkin yleensä vain muutaman kilometrin suuntaansa 1 000 kilometrin matkalla. Pitkistä moottoriteistä johtuen lähempänä tien loppupäätä olevat numerot voivat olla hyvin suuria. Tämän välttämiseksi virallinen sääntö on, että liittymänumerossa on vain 3 numeroa ja esim. 2266. kilometrin kohdalla liittymänumero on 266. Kuitenkin myös nelinumeroisia liittymänumeroita esiintyy huomattavan paljon viitoituksessa. Kiinan liittymänumerot ovat suuria G30 Lianhuo Expresswayn lisäksi myös G15 Shenhai Expresswaylla, jonka pituus on noin 3700 km.

Myös maakunnalliset moottoritiet käyttävät nykyisin etäisyysperusteista liittymänumerointia. Liittymänumero on merkitty soikion sisäpuolelle vihrein numeroin muodossa 出口 ####. Kiinalainen sana "出口" (chukou) tarkoittaa eritasoliittymää.

Jos samalla kilometrillä on useita eritasoliittymiä, liittymien numeron perään lisätään A, B, C jne.

Palvelualueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinalaisilla moottoriteillä on palvelualueita yleensä noin 25-70 kilometrin välein. Palvelualueet ovat nykyisin hyvinkin korkeatasoisia, ja niiltä löytyy usein supermarketti, ravintola, hotelli ja paikoin jopa autokorjaamo. Palvelualueiden henkilökunta erityisesti syrjäseuduilla ei yleensä osaa ollenkaan englantia, mutta tähänkin löytyy poikkeuksia.

Tietullit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes kaikki moottoritiet keräävät tietulleja. Tullit ovat yleensä keskimäärin 0,5 yuania/km (0,05 €/km), huomattavasti länsimaita halvempia huomioon ottaen kiinalaisten moottoriteiden maaston, jonka takia moottoriteille joudutaan usein rakentamaan paljon tunneleita ja siltoja. Vähimmäismaksu on yleensä 5 yuania (50 snt), ja moottoriteiden hintataso voi vaihdella suuresti. Hintataso ei riipu myöskään tien laadusta, vaan halvempi tie voi olla kalliimpaa huomattavasti parempikuntoinen ja vähemmän ruuhkainen.

Moottoriteiden suunnittelusta vastaa Kiinan liikenneministeriö. Toisin kuin monessa muussa maassa, kiinalaisten moottoriteiden rahoitus ei tule suoraan valtiolta tai yksityiseltä yritykseltä vaan yhtiöltä, jossa yksityinen ja julkinen omistusosuus vaihtelee. Nämä tieyhtiöt myös omistavat moottoritiet ja keräävät niitä käyttäviltä autoilijoilta tietulleja. Kiinassa maakunnat vastaavat tienrakennuksesta, ja niiden vähistä varoista ja resursseista johtuen sekaomisteisia tieyhtiöitä on päädytty perustamaan, koska niillä on paremmat resurssit rakentaa ja paremmat mahdollisuudet lainata rahaa.

Moottoriteiden rakennuttamismalli on niitä harvoja asioita, joissa Kiinan Kommunistipuolue on joutunut antamaan periksi. 1990-luvun lopulla oli suunnitelmia rahoittaa moottoritiejärjestelmä polttoaineverolla ja muilla veroilla, mutta se äänestettiin nurin Kiinan Kansankongressissa.

Maksutavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottoritielle ajettaessa autoilijalle annetaan sisääntulokortti. Tietullia maksetaan ajetun matkan mukaan, ja moottoritieltä poistuttaessa sisääntulokortti annetaan tietullin virkailijalle. Kortista nähdään, miltä tietulliasemalta moottoritielle on liitytty sekä päivämäärä ja aika. Monissa maakunnissa moottoriteillä ajamisessa on aikarajana 12/24 tuntia, joka ei kuitenkaan koske palvelualueiden hotelleissa yöpyneitä. Aikarajan ylittämisestä voi joutua maksamaan jopa yli 500 yuanin (50 €) ylimääräisen tiemaksun. Korttijärjestelmä on yleisimmin käytetty maksujärjestelmä kiinalaisilla moottoriteillä.

ETC-järjestelmä on yleistynyt myös Kiinassa. Tämä järjestelmä kerää tietullit automaattisesti eikä autoilijan tarvitse enää pysähtyä tietullipuomille. Tämä nopeuttaa liikennettä huomattavasti tietulliasemilla. ETC-järjestelmässä autoon on sijoitettu lähetin, joka lähettää tietoja tietulliaseman lähettimeen ja toisin päin, jolloin tiemaksu peritään maksukortilta automaattisesti.

Numerointisäännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinalaisten moottoriteiden numerointisäännöt on otettu käyttöön tienumerointiuudistuksessa 2009-2010 valtakunnallisella tasolla. Myös maakunnat ovat tehneet omat numerosääntönsä tämän jälkeen. Yleensä 1- tai 5- ja 0-loppuiset kaksinumeroiset moottoritiet ovat pääteitä.

Valtakunnalliset numerointisäännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksinumeroiset moottoritiet

Numeroalue Käyttökohde
G1–G9 säteittäiset moottoritiet Pekingin kaupungista, alkaen myötäpäivään idästä
käytettävät numerot G1-G9
G11–G89 pohjois-eteläsuuntaiset moottoritiet, alkaen idästä
käytettävät numerot Gx5, Gx9 ja G11
G10–G90 itä-länsisuuntaiset moottoritiet, alkaen pohjoisesta
käytettävät numerot Gx0, Gx2, Gx6 ja Gx8
G91–G99 alueelliset kehämoottoritiet
käytettävät numerot G91-G97 kaupungeissa, G98-G99 saarilla

Nelinumeroiset moottoritiet

Numeroalue Käyttökohde Numerointikaava
G##0x kaupunkien kehämoottoritiet peräkkäinen ja valtakunnallinen
G##1x ja G##3x yhdysmoottoritiet peräkkäinen ja valtakunnallinen
G##2x ja G##4x rinnakkaismoottoritiet peräkkäinen ja valtakunnallinen

Numeroalueista G##5x-G##9x ei ole virallisia suunnitelmia, mutta:

  • numeroalueet G##7x ja G##9x on varattu todennäköisesti tulevaisuuden yhdysmoottoriteille
  • numeroalueet G##6x ja G##8x on varattu todennäköisesti tulevaisuuden rinnakkaismoottoritielle
  • kehäteiden numerot saattavat loppua kesken, joten numeroaluetta G##5x on mahdollista käyttää tulevaisuudessa kehämoottoriteille

Maakunnalliset numerointisäännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakunnalliset moottoritiet numeroidaan useilla eri tavoilla numerosääntöjen vaihdellessa maakunnittain, joskin perussääntönä on, että kaksinumeroisista moottoriteistä Sxx parittomat numerot ovat pohjois-eteläsuuntaisille moottoriteille ja parilliset itä-länsisuuntaisille moottoriteille. Numeroalue vaihtelee maakunnittain; osa numeroista on varattu kehä- ja yhdysmoottoriteille, jotka numeroidaan peräkkäin tämän säännön ulkopuolella. Nelinumeroiset moottoritiet numeroidaan yleensä samalla tavalla kuin valtakunnalliset moottoritiet, joskin nelinumeroisista moottoriteistä ollaan luopumassa mahdollisuuksien mukaan poislukien kehämoottoritiet.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ https://www.wegenwiki.nl/
  2. ↑ https://zh.wikipedia.org/wiki/%E5%8C%97%E4%BA%AC%E5%B8%82%E9%AB%98%E9%80%9F%E5%85%AC%E8%B7%AF
  3. ↑ https://www.wegenwiki.nl/Tianjin
  4. ↑ http://hbdrc.hebei.gov.cn/common/ueditor/jsp/upload/20170824/25021503560926550.pdf
  5. ↑ http://www.zgsz.org.cn/zgszv9/2013/0806/7241.html
  6. ↑ http://www.nmggjt.com/uploadfiles/201712/29/2017122920444123791170.pdf
  7. ↑ http://jiaotongju.ykdz.gov.cn/jiaotonggaikuang2018/2018-04-25/24073.html
  8. ↑ http://111.26.219.21:9001/nztfl/nfzgj/guiji/201809/P020180928689619081822.pdf
  9. ↑ http://hljdpc.gov.cn/art/2016/6/22/art_293_17105.html
  10. ↑ https://www.wegenwiki.nl/Shanghai
  11. ↑ http://www.jcgcw.com/news/xingye/12/58088.html
  12. ↑ http://www.zjjs.gov.cn/jsxx/file/yggh/railway/ann.htm
  13. ↑ http://www.ahjt.gov.cn/jtxw/mtjj/45752437.html
  14. ↑ http://www.fujian.gov.cn/zc/ghxx/ghjd/201703/t20170304_1135289.htm
  15. ↑ http://gaoloumi.cc/forum.php?mod=viewthread&tid=3182622
  16. ↑ http://www.langya.cn/lyxw/zxwwmxw/201902/t20190222_569932.html
  17. ↑ https://www.henan.gov.cn/2017/02-04/369900.html
  18. ↑ http://www.jingmen.gov.cn/govinfo/szbmdw_4799/sjtysj/201508/P020150817610686400326.pdf
  19. ↑ http://jtt.hunan.gov.cn/xxgk/jtgh/201812/W020181220391145291636.pdf
  20. ↑ http://www.ifengkai.net/thread-52604-1-1.html
  21. ↑ http://www.gxnews.com.cn/staticpages/20180621/newgx5b2afb2c-17408789.shtml
  22. ↑ http://zizhan.mot.gov.cn/st/hainan/tongzhigonggao/201809/t20180906_3081707.html
  23. ↑ http://www.sohu.com/a/308808400_100261808
  24. ↑ https://bbs.scol.com.cn/thread-15238538-1-1.html
  25. ↑ http://news.gog.cn/system/2016/10/18/015166503.shtml + http://zizhan.mot.gov.cn/st/guizhou/tongzhigonggao/201806/t20180606_3029990.html
  26. ↑ http://www.ynjtt.gov.cn/Item/183635.aspx
  27. ↑ https://www.wegenwiki.nl/Tibet
  28. ↑ http://m.cnwest.com/sxxw/a/2018/12/18/17594329.html
  29. ↑ http://www.gansu.gov.cn/art/2015/4/27/art_5530_61.html
  30. ↑ http://snap.windin.com/bulletin/CNBOND/2012/0725/q12072502_20120725111217372.pdf
  31. ↑ http://www.nxcd.gov.cn/news_info.asp?NewsId=14481&Category=63
  32. ↑ http://www.xjjt.gov.cn/module/download/downfile.jsp?classid=0&filename=180725130058382.pdf
Aasian moottoritiet maittain

Arabiemiraatit | Armenia | Azerbaidžan | Bahrain | Bangladesh | Bhutan | Egypti | Etelä-Korea | Filippiinit | Georgia | Hong Kong | Indonesia | Intia | Irak | Iran | Israel | Japani | Jemen | Jordania | Kambodža | Kazakstan | Kiina | Kirgisia | Kuwait | Laos | Libanon | Macao | Malesia | Mongolia | Myanmar | Nepal | Oman | Pakistan | Palestiina | Pohjois-Korea | Qatar | Saudi-Arabia | Singapore | Sri Lanka | Syyria | Tadžikistan | Taiwan | Thaimaa | Turkki | Turkmenistan | Uzbekistan | Venäjä | Vietnam

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kiinan_moottoritieverkko&oldid=18378619”