Keskustelu käyttäjästä:Risukarhi

Vanhat keskustelut löytyvät arkistoista. Arkisto 1 käsittää vuoden 2011, Arkisto 2 vuodet 2012 ja 2013, Arkisto 3 vuodet 2014 ja 2015, ja Arkisto 4 vuodet 2016–2018.

I need your help!

Hi again. I wonder if you can help me with the translation of this sentences from Suomen kuningaskuntahanke:
"Tasavaltalaisten ongelmaksi muodostui myöhemmin erityisesti maalaisliittolaisten heikko valtiosäännön tuntemus, mikä johti toisinaan ristiriitaiseen argumentointiin. Tasavaltalaisten johtajaksi kohonnut K. J. Ståhlbergkin oli varsinaisesti hallinto-oikeuden eikä valtiosääntöoikeuden asiantuntija."

I understand something like The major problem of the republicans was that the poor constitutional knowledge of their rural allies made them defend, at sometimes, contradictory arguments/positions. K. J. Ståhlbergkin, who was elected as leader of the republicans, was an expert in administrative and constitutional law.

But this sounds a bit contradictory isn't it? Probably it's because of my translation, but if you can help me it'll definitely be much better. Thank you in advance :) --AMPERIO (keskustelu) 8. tammikuuta 2019 kello 14.55 (EET)

You've got the first sentence translated right except that maalaisliittolaisten means the members and MPs of the Agrarian League (a specific political party). The latter sentence means: "Even K. J. Ståhlberg, who became the leader of the republicans, was actually an expert in administrative rather than in constitutional law". --Risukarhi (keskustelu) 8. tammikuuta 2019 kello 16.35 (EET)

Thank you very much for your help! Sometimes I find it difficult to understand what Google translator wants to tell me in English :) and then I have to translate it again into Galician... so, it's not an easy article. If you ever need help translating from Spanish into English don't hesitate to ask me. --AMPERIO (keskustelu) 8. tammikuuta 2019 kello 17.49 (EET)

Leo Mechelin

Olit kumonnut muokkaukseni jossa yhdistin estetiikan ja kirjallisuuden. Kun oppiaineen nimi on Helsingin yliopistossa ollut "estetiikka ja nyky(is)kansain kirjallisuus", tuntuu vähän harhaanjohtavalta tehdä niistä erillisiä. --Miko Petteri Olkkonen (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 18.23 (EET)

Luulin useaan sanaan ulottunutta linkitystä huolimattomuusvirheeksi, kun siinä luki myös "estetiikaa". Jos mielestäsi on perusteltua linkittää molemmat sanat Estetiikka-artikkeliin, niin voi se varmaan olla sitenkin. Nykyäänhän kirjallisuustiede on kai itsenäinen tieteenalansa, mutta voi olla, että 1800-luvulla Helsingin yliopistossa opetetussa "kirjallisuudessa" on ollut kyse jostain muusta. --Risukarhi (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 18.54 (EET)

En tiedä milloin nimitykset ovat muuttuneet, mutta toinen vanhempani on opiskellut 60-luvulla, jolloin nimitys ainakin oli vielä "estetiikka ja nykykansain kirjallisuus", ja nettihakujen perusteella nimityksellä on pitkä historia. --Miko Petteri Olkkonen (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 19.37 (EET)

Muutin sen ohjaamaan artikkeliin kirjallisuustiede. Estetiikka voi olla jotakin historiallista perua eikä varsinaisesti liity oppiaineen sisältöön, mutta en ole varma. --Miko Petteri Olkkonen (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 19.43 (EET)

OK, voi se olla vaikka noinkin. Pitäisi selvitellä, mitä oppiaine on varsinaisesti 1850-luvulla sisältänyt, mutta asia ei ole kovin kiireellinen. --Risukarhi (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 19.55 (EET)

Mark Warshawskyn laulut

Käsittääkseni Mark Warshawskyn lauluja ei ole koskaan suomennettu, joten miksi niillä pitää olla suomenkieliset nimet? Jukka Wallin (keskustelu) 19. helmikuuta 2019 kello 18.17 (EET)

Ajattelin nimien merkitysten suomentamisen hyödyttävän lukijaa, varsinkin kun harva täällä osaa jiddišiä. Ainakin suomenkieliset käännökset nimistä ovat parempi vaihtoehto kuin englanninkieliset, sillä tämä on suomenkielinen Wikipedia ja 1800-luvun Ukrainassa elänyt Warshawsky tuskin on niitä englanniksi nimennyt (sitä en tiedä, onko noita lauluja käännetty englanniksikaan). Voi ne suomennokset ottaa poiskin, jos arvelet niiden johtavan lukijoita harhaan. --Risukarhi (keskustelu) 19. helmikuuta 2019 kello 18.36 (EET)

Nyt siellä näkyy löytyneenkin alkukieliset. Jos tilanne olisi se, ettei alkukielisiä nimiä olisi löytynyt, niin nähdäkseni ainoa oikea ratkaisu olisi ollut kääntää ne suomeksi eikä missään nimessä toistaa englanniksi käännettyä nimeä, jos kerran alkukieli ei ole ollut englanti.--Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2019 kello 16.46 (EET)

Muuttuvista nimistä

Artikkelin Helsingin työväentalo keskustelusivulla keskustellaan siitä, tulisiko artikkelin nimenä olla Helsingin työväentalo vai Paasitorni. Esitin keskustelussa arvion, että kysymys on ratkaistavissa vain lähteillä. - Siis jos vain joku olisi tilaisuudessa tekemään lähdetyöskentelyä.--Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2019 kello 16.48 (EET)

Nyt siellä jo taisi löytyäkin yksi hyvä lähde.--Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2019 kello 17.03 (EET)

2100 luodusta artikkelista

Risukarhille huimasta 2100 artikkelin luonnista --Jnovikov (Palkinnot)

En tiedä, onko noita enemmänkin, mutta laskin Risukarhi-tunnuksella luodut :) Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 17. maaliskuuta 2019 kello 14.03 (EET)

Kiitos tunnustuksesta. Vähän erikoinen tasaluku juhlittavaksi, mutta onhan noita tullut tehtyä. Jos täsmennyssivutkin lasketaan, niin määrä on kai jo suunnilleen 2400. Jos muuten haluat jakaa samanlaisia ansiotähtiä muillekin, niin hiljattain luotu sivu Wikipedia:Luettelo Wikipedian käyttäjistä heidän aloittamiensa artikkelien määrän mukaan on varmaan hyödyksi. --Risukarhi (keskustelu) 17. maaliskuuta 2019 kello 19.14 (EET)

Ai se on nyt luotu? Sitä oon odottanutkin! Siksi muuten 2100 artikkelin kohdalla tämä palkinto, koska 2000 artikkelia meni liian kauan sitten. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 17. maaliskuuta 2019 kello 21.28 (EET)

Sivun luomiseen liittynyt keskustelu käytiin täällä. Kuten itsekin tuossa keskustelussa mainitsin, luettelon pohjana olevan laskurin tiedot eivät ole täydellisiä, mutta kyllä nuo luvut aika hyvän kuvan antavat. --Risukarhi (keskustelu) 17. maaliskuuta 2019 kello 23.18 (EET)

Nelinkertainen työn sankari

Palkinto:
Täten julistetaan Risukarhi
suomenkielisen Wikipedian nelinkertaiseksi työn sankariksi
60 000 muokkauksen ylittämisestä.
--MAQuire (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 11.56 (EEST)

Hyvää työtä.--MAQuire (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 11.56 (EEST)

Kiitos muistamisesta ja perinteikkään palkinnon pitämisestä elävänä perinteenä. Jotenkin tuntuu, että itsellä jokainen noista neljästä merkkipaalusta on hujahtanut edellisiä nopeammin, vaikka kuukausissa laskettuna se taitaa olla päinvastoin. --Risukarhi (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 13.24 (EEST)

Exner

Nordenskiöldiä juuri muistelin vaikka en muistanut nimeä, mutta korjasin kuitenkin lähteen mukaiseksi. Nyt siinä on ristiriita lähteeseen (KB) nähden. --Abc10 (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 11.41 (EEST)

Periaatteessahan sanamuoto ei nyt ole ristiriidassa lähteen kanssa, sillä vuosi 1809 on joka tapauksessa 1800-lukua. Käyttämällä epätarkempaa ilmaisua voidaan näppärästi kiertää se seikka, että lähteessä on virhe. Muistaakseni tuonsuuntaisesti ajattelin silloinkin, kun alkujaan lisäsin kyseisen lauseen artikkeliin pari vuotta sitten ([1]), vaikka en sitä silloin muokkausyhteenvedossa maininnutkaan. Tietysti homma menee pulmallisemmaksi, jos vielä 1900-luvun puolellakin olisi ollut joku toinen ennen Exneriä, mutta toivotaan, ettei lähteessä ole niin suurta virhettä. --Risukarhi (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 11.55 (EEST)

Se ei kuitenkaan ole lähteen mukainen. Minusta olisi parasta lisätä siihen lähde, ja selvittää jotenkin siinä Nordenskiöld tai jättää koko asia mainitsematta. --Abc10 (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 13.49 (EEST)

Totta kai paras olisi löytää tiedolle sellainen lähde, jossa ei ole virhettä. Silloin vuosiluvunkin voisi vaihtaa uudelleen tarkaksi. Kun vuoden 1809 jälkeen on joka tapauksessa ollut ainakin Nordenskiöld, niin on kai saattanut olla muitakin. --Risukarhi (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 14.10 (EEST)

Ei mikä tahansa Bulevardi

Kiitos tekemästäsi korjauksesta. Siellä meni puurot ja bulevardit maalaispojalla sekaisin. --Vilhokki (keskustelu) 1. kesäkuuta 2019 kello 17.05 (EEST)

Googlen perusteella biisin nimeä on kirjoitettu yhtä lailla sekä isolla että pienellä B:llä, joten siitä tuntuu vallitsevan laajempikin epäselvyys. Kun nyt kuitenkin sekä luettelossa viitatussa lähteessä että itse artikkelissa mainitaan laulun aiheeksi nimenomaan se tietty Bulevardi-katu, on varmaan parempi säilyttää täällä sitä vastaava muotoilu, ellei vastakkaista lähdettä ilmaannu. Laulun sanoista ei sinällään taida ilmetä, mistä bulevardista se kertoo. --Risukarhi (keskustelu) 1. kesäkuuta 2019 kello 17.26 (EEST)

Eivätkös sanat ala "Taas kuljen Bulevardilla Helsingin"? Helsingissähän ei muita katuja ole, joiden nimessä olisi sana bulevardi. -Ochs (keskustelu) 1. kesäkuuta 2019 kello 18.29 (EEST)

En ole nähnyt sanoja kirjoitettuina. Teoriassa "kuljen bulevardilla Helsingin" voisi tarkoittaa millä tahansa Helsingin bulevardilla kulkemista (ja myös Bulevardi on bulevardi), mutta ilmeisesti sen on tosiaan tarkoitus viitata kadun nimeen. --Risukarhi (keskustelu) 1. kesäkuuta 2019 kello 18.45 (EEST)

Hättö

Mistä löytyy etusivulle nostamasi artikkelitoive Hättö? Yritin läpikäydä artikkelitoiveet tuloksetta.--MAQuire (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 18.57 (EEST)

Ei se ilmeisesti siellä olekaan. Nimeen on linkkejä monista eläinlajeja käsittelevistä artikkeleista (mm. Villisika, Vuorikauris, Pesukarhu jne.), joten oletin automaattisesti sen olevan toivelistalla. Jos haluat periaatteesta vaihtaa sen tilalle jonkun muun toiveen, niin ei se minua haittaa. --Risukarhi (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 19.05 (EEST)

En ole noita muiltakaan vaihtanut.--MAQuire (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 19.14 (EEST)

Keskustelu mallineesta:Venäjän kapinat

Kiitoskset siitä että kommentit Keskustelu mallineesta:Venäjän kapinat artikkelissa. Eston aikana päätin tästä edes keskustella artikkeleiden sisällöstä ainostaan niiden omissa keskustelusivuilla ja minun kesksutelu sivuilla aion kesksutella vain siitä millainen käyttäjä olen muiden silmissä.--84.248.90.122 26. kesäkuuta 2019 kello 23.38 (EEST)

Wikidata-tiedot

Hei, tarkoitus on oikeasti että esitetään tietoja, joihin ei ole artikkelia: Wikipedia:Kieltenväliset_linkit#Kielilinkit_tekstin_seassa. Muuta ohjeistusta jos ei miellytä. Vaihtoehtoisesti voitaisiin vaikka näyttää interwiki-linkki puuttuvan tiedon perässä mutta sekään ei miellyttänyt kaikkia. Idea kuitenkin on esittää keskitetysti tietoja, joita ihmiset eivät ole käsin syöttäneet. Ipr1 (keskustelu) 16. heinäkuuta 2019 kello 18.42 (EEST)

Nyt en kyllä ymmärrä ollenkaan, miten tuo "Kielilinkit tekstin seassa" -opaste liittyy mihinkään? Varsinkin kun siellä lukee, että tuota tapaa ei suositella käytettäväksi artikkeleissa. Selittäisitkö vähän tarkemmin, mitä yrität sanoa? --Risukarhi (keskustelu) 16. heinäkuuta 2019 kello 18.57 (EEST)

Ihmisääni soittimena

Kiitos, kun siivoat noita Wikidatasta tulevia hölmöyksiä, ja tämäkin poisto Pavarottin artikkelista oli aivan paikallaan. Kuitenkin sen yhteenvedosta pieni sivuhuomio: ihmisäänestä voidaan puhua soittimena esimerkiksi tähän tapaan. Kyseessä on toki ehkä enemmän klassisen musiikin sisäpiirien puhetapa, yleiskielessä tämä on harvinaisempaa. Vieläkin tavallisempaa on käyttää lauluäänestä sanaa instrumentti, ja instrumenttihan on soittimen nimitys monilla kielillä. Mutta keep up the good työ (Q6958747)! -Ochs (keskustelu) 17. heinäkuuta 2019 kello 20.17 (EEST)

Ahaa, oppia ikä kaikki. Sinällään käy järkeen, että säveltäjän näkökulmasta ihmisäänikin rinnastuu soittimiin, mutta en olettanut sitä suoranaisesti kutsuttavan soittimeksi. Joka tapauksessa lienemme yhtä mieltä siitä, että Wikipedian laulaja-artikkeleissa ei tuollaisia mainintoja tarvita. Sivuhuomiona sanottakoon, että pidän kovasti klassisesta musiikista, mutta en ymmärrä musiikin teoriasta juuri mitään (en edes osaa lukea nuottikirjoitusta), joten olen pääasiassa välttänyt kirjoittamasta tänne siitä aihepiiristä. --Risukarhi (keskustelu) 17. heinäkuuta 2019 kello 20.28 (EEST)

Appiano

En nyt oikein tajua mikä meni vikaan. Siirsin artikkelin saksankieliselle nimelle, kuten yhteenvetoon on kirjautunut. Appianon piti normaalin käytönnön mukaan silloin jäädä ohjaukseksi. Nyt huomaan että olet tehnyt jonkin siirron. Mikä meni vikaan? --Abc10 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2019 kello 09.19 (EEST)

Yksi mahdollinen selitys olisi, että sinulla on ollut artikkeli muokkaustilassa vanhalla nimellä, olet välillä siirtänyt sivun uudelle nimelle toisessa ikkunassa tai välilehdessä, ja kun olet sitten tallentanut kesken olleen muokkauksesi, se on tallentunut vanhalla nimellä eli siirron yhteydessä syntyneelle ohjaussivulle. Jos näin ei käynyt, kyseessä saattaa olla jokin muu ohjelmistovirhe. -Ochs (keskustelu) 21. heinäkuuta 2019 kello 10.24 (EEST)

Jälkikäteen en pysty rekonstruoimaan tilannetta. Jäänee siis arvoitukseksi. Lähteistämiini se ei ole vieläkään kirjautunut vaikka olen siitä kaksi kertaa ilmoittanut. --Abc10 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2019 kello 10.57 (EEST)

Tuo Ochsin selitys on varmaan todennäköisin. Noin voi kai käydä silloinkin, jos joku muu siirtää artikkelin toiselle nimelle sillä aikaa kun olet muokkamassa sitä, joten kai sen voi vahingossa tehdä itselleenkin. --Risukarhi (keskustelu) 21. heinäkuuta 2019 kello 12.30 (EEST)

Risukarhen kommentin loppuosa ja jatkokeskustelu siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto). -Ochs (keskustelu) 21. heinäkuuta 2019 kello 17.33 (EEST)

Säätytalonta

Alkukevennyksenä saat eksessiivin. Huomasin hiljaisen ja hitaan muokkauskilpailumme tässä. Sinun mielestäsi "jengi ketä poistuu" on lähdössä S-talolta, minun mielestäni he taas lähtevät S-talosta. Keksinpä kysyä nyt, jos kuvassa olevat hahmot olisivat nousemassa portaita, sanoisikos itse, että he ovat menossa Säätytaloon vai Säätytalolle? Kysymys on kielikorvan kasvamisesta vuosien myötä erilaiseksi ja myös siitä, että ulkopaikallissijat vähitellen näyttävät syövän sisäpaikallissijat suomesta kuin Pac-Man konsanaan, mutta kerropa ensin vastauksesi ikään kuin ilman korvan käyttöä. --Pxos (keskustelu) 26. heinäkuuta 2019 kello 17.39 (EEST)

Minusta "Säätytalosta poistuminen" alkaa jossain talon eteisessä ja lakkaa sillä hetkellä kun ollaan rakennuksen ulkopuolella, "Säätytaloon meneminen" alkanee vastaavasti rappusilla ja lakkaa sillä hetkellä kun ollaan rakennuksen sisäpuolella. Sijamuodon käytön alkamisraja mennee siis eri kohdassa liikkeen suunnasta riippuen, mutta päättymisraja kulkee selkeästi oven kohdalla, sillä johonkin meneminen ei voi jatkua enää sisäpuolella eikä jostain poistuminen enää ulkopuolella. Rajakohtaan vaikuttaa myös se, mitä verbiä käytetään – onko poistumisen symmetrinen vastakohta tässä tapauksessa meneminen, saapuminen, sisään käyminen vai jokin muu? Joka tapauksessa portaiden yläpäässä oven ulkopuolella seisoskeleva henkilö olisi minusta Säätytalolla mutta ei Säätytalossa. Sitäkin voisi pohtia, mikä ero on ilmaisuilla "X on poistumassa Säätytalosta" ja "X poistuu Säätytalosta". --Risukarhi (keskustelu) 26. heinäkuuta 2019 kello 18.43 (EEST)

Satuin huomaamaan tämän vanhan keskustelun. Kielitoimiston ohjeen mukaan "Ulkopaikallissija voi myös ilmaista, että rakennuksen sisätilat ovat muussa kuin varsinaisessa perustehtävässään." Ohjetta voisi soveltaa tähän tapaukseen, koska sotasyyllisyysoikeudenkäyntien pitäminen ei varmaankaan ollut Säätytalon peruskäyttötarkoitus. En pitäisi kumpaakaan muotoa virheenä. -Ochs (keskustelu) 13. joulukuuta 2019 kello 23.39 (EET)

Mainitsen tässä, että Helsingin Sanomien toimitus näyttää olevan samalla kannalla Pxosin kanssa. Tämän päivän Hesarissa on sivulla C4 julkaistu tuo täsmälleen sama valokuva kirja-arvostelun yhteydessä ja kuvatekstin mukaan "Presidentin rouva Gerda Ryti tyttärineen poistuu Säätytalosta" (nettiversio). Saman kuvatekstin mukaan se taaempana näkyvä mies kepin kanssa on muuten sotasyyllisyysoikeuden puheenjohtaja Oskar Möller. --Risukarhi (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 12.52 (EET)

Tein pyytämäsi korjaukset

Hei, Kiitos hyvistä korjausehdotuksista sivulle A. M. Frost. Tein korjaukset, mutta miten saan korjauspyyntösiveltimet pois näkyvistä?--Peder Jang (keskustelu) 4. syyskuuta 2019 kello 15.07 (EEST)Peder Jang

Korjauspyynnöt katoavat kun ne poistaa sivun lähdekoodin alusta. Se onnistunee helpoiten, jos käyttää muokkaamiseen ”Muokkaa wikitekstiä” -toimintoa oletuksena olevan visuaalisen muokkaimen sijasta. Poistin nyt A. M. Frost -artikkelista huomautuksen määritelmän puuttumisesta, koska se puute on korjattu. Jätin kaksi muuta huomautusta sinne, sillä artikkelissa on edelleen paljon ei-tietosanakirjamaista tekstiä eikä Wikipedian ulkoisia lähteitä ole ilmoitettu yhtäkään. Pääosa artikkelin sisällöstä on tyyliltään enemmän mainos- ja markkinointihenkistä, esim. kirjojen kuvaukset voisivat olla suoraan niiden takakansista ja keskittyvät pelkästään juonen selostamiseen. Maininta kirjailijoiden kimppahevosesta ei minusta myöskään kuulu tietosanakirjaan. Toisessa korjauspyynnössä mainituilla wikilähteillä tarkoitetaan Wikipedian kannalta relevantteja, siis Wikipedian ulkopuolisia lähteitä. Toisia Wikipedia-artikkeleita ei pitäisi käyttää lähteinä. --Risukarhi (keskustelu) 4. syyskuuta 2019 kello 16.48 (EEST)

Välityslautakuntaan?

Suomenkielisen Wikipedian välityslautakunnan ehdokasasettelu on käynnissä 3.-17.9.2019. Olisitko halukas asettumaan ehdolle? Välityslautakunnalla on viime aikoina ollut töitä harvvoin, mutta kun töitä tulee, niin ne saattavat olla visaisia.

Olisit mielestäni hyvä ehdokas monella perusteella:

Olet kokenut ja ahkera pitkäaikainen muokkaaja ja tunnet tätä kautta erinomaisesti sekä Wikipedian sisällöntuotannon että päätöksenteon prosesseja. Keskityt myös enemmän muokkaamiseen ja sisältöasioihin kuin sinällään tärkeään ja arvokkaaseen yhteisölliseen keskusteluun. Tämä, yhdessä arvatenkin suhteellisen tasaisen ja harkitsevan ja samalla arvatenkin ainakin jonkin verran humanistisen avarakatseisen luonteenlaadun kanssa on pitänyt sinut suurelta osin päivänpolttavien kärhämien ja kähinöiden ulkopuolella ja sen takia pystyt arvatenkin lähestymään näissä tai muuten ilmeneviä ongelmia ikään kuin etäisyyden päästä ja jonkin verran puolueettomasti, vaikka samalla kokeneena ja ahkerana muokkaajana tunnet hyvin suomenkielisen Wikipedian toimintaprosessit ja enimmät toimijatkin heidän toimintansa kautta. Näin olisit eräs optimaalisimmista ajateltavissa olevista välityslautakuntaehdokkaista.

Tärkeää on myös, että uskottavia ja mahdollisimman päteviä ehdokkaita on riittävästi ja äänestäminen on vilkasta. Olisi kannatettavaa, että käyttäjät asettuisivat ehdolle välityslautakunnan vaalissa mahdollisimman laajalti samaan tapaan kuin irl asetutaan ehdolle kunnallisvaaleissa selkeästi suuremmin joukoin kuin mitä on täytettäviä paikkoja.

Miten siis on? Olisitko halukas asettumaan ehdolle? --Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2019 kello 19.08 (EEST)

Välityslautakunnan toiminta tapahtuu pääosin ei-avoimessa välityslautakunnan wikissä, tiedotuksia lähetetään sähköpostitse. Tämä ei näin välttämättä pakottaisi sinua muuttamaan toimintaasi Wikipediassa enemmän ei-julkiseksi. (Kun katsoin kieltäytymisperustelujasi muutaman vuoden takaa.)--Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2019 kello 19.12 (EEST)

Minä olisin myös muuten kysynyt sua ehdolle, mutta tulkitsin edellisiä kieltäytymisiä siten, että ajatuksesi tuskin muuttuvat. Mieluusti kuitenkin äänestäisin sinua, mikäli se olisi mahdollista. Iivarius (keskustelu) 6. syyskuuta 2019 kello 20.22 (EEST)

Juu, kuten Iivarius arveli, niin kieltäydyn jälleen kohteliaasti ja viittaan aiempiin perusteluihini. Kiitos kuitenkin teille molemmille luottamuksesta ja ystävällisistä sanoista. --Risukarhi (keskustelu) 7. syyskuuta 2019 kello 18.44 (EEST)

Lähteetön

Lähde puuttuu. Jonkun muunko se pitää etsiä? --Abc10 (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 13.12 (EEST)

Yleisesti ottaen kaikki käyttäjä Kippari10:n kirjoittamat artikkelit Suomen historiasta pitäisi kirjoittaa uusiksi lähteiden kanssa, koska niissä on usein seassa kaikenlaista lähteiden ohi kirjoitettua horinaa tai julkaisemattomista arkistolähteistä tehtyjä omintakeisia tulkintoja. Tuossa Idän Emigranttien klubissakin on yhtenä ilmoitettuna lähteenä "Ylidiakoni Mikael Kriisinin kertomat asiat klubista", mikä ilmeisesti tarkoittaa artikkelin kirjoittajan käymiä henkilökohtaisia keskusteluja/kirjeenvaihtoa ylidiakonin kanssa. Minulla ei riitä rahkeet ryhtyä kirjoittamaan koko artikkelia uusiksi, mutta kun yksi selkeä asiavirhe (todennäköisesti kirjoittajan puhdas lapsus) nyt on korjattu, niin ei sitä kannata sinne palauttaa. Tarkensin tietoja Laaksovirran ja Kuusisen sukulaisuussuhteesta lähteiden kanssa artikkeleissa Einari Laaksovirta ja Otto Wille Kuusinen. --Risukarhi (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 13.36 (EEST)

Eli katsot olevasi oikeutettu lisäämään lähteetöntä tietoa ja jätät lähteistämisvastuun jollekin toiselle. Jos lähdettä ei löydy, minun mielestäni tieto on parasta poistaa vaikka kuinka itse tietäisi olevansa oikeassa. Artikkelisssa on sekaisin oikeaa ja väärää, ja jos ohjeen mukaan lähteettömät poistetaan, niin poistetaan myös sinun lisäyksesi. Olen kyllä tietoinen kyseisen käyttäjän sotkuista, ja aika ajoin olen niitä kumonnut kunnes väsyn. --Abc10 (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 13.54 (EEST)

Ei tuossa lisätty lähteetöntä tietoa. Siinä korvattiin vanha lähteetön tieto uudella lähteettömällä tiedolla. On kummallista, kuinka joillakin riittää energiaa ruikuttaa artikkelien parantamisesta. --Lax (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 14.00 (EEST)

Minusta kyseessä oli lähinnä alkuperäisen kirjoittajan pienen kömmähdyksen korjaaminen ja siihen liittynyt pienenpieni detaljitarkennus. Kyllä tällaisissa tapauksissa voi minusta jonkin verran pragmaattista ajattelua soveltaa: lähteettömän tiedon korjaaminen virheellisestä oikeaksi vaikka uutta lähdettä ilmoittamattakin on pienempi haitta kuin kertaalleen korjatun virheen palauttaminen ja jättäminen artikkeliin. Sinällään minua ei haittaa, vaikka koko virke poistettaisiin artikkelista, sillä se liittyy melko etäisesti artikkelin varsinaiseen aiheeseen. Ja kuten artikkelin keskustelusivulla on todettu, sieltä luultavasti kannattaisi poistaa muutakin. --Risukarhi (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 14.16 (EEST)

Lisäsit sitten lähteen sinne muiden lähteiden perään ilman että lukijalla on mahdolisuus tietää mitä sillä lähteistetään varsinkin kun sitä ei pääse lukemaan. Biografiasampo.fi tarjoaa nykyisin samat artikkelit vapaasti luettavaksi. Mutta nyt on muuan nimimerkki merkinnyt artikkelin poistokeskusteluun, joten jos löydät jostain asiallisia lähteitä tukemaan klubia, siitä voisi olla apua. Todellisuudessa en tiedä onko joku emigranttiklubi merkittävä. --Abc10 (keskustelu) 18. syyskuuta 2019 kello 07.58 (EEST)

Merkitsin lähteen samalla logiikalla ja tavalla kuin artikkelissa entuudestaan olleet lähteet oli merkitty, mikä lienee täysin sallittua, ja lisäksi vielä selitin asian tarkasti muokkausyhteenvedossa. Minusta tähän artikkelin aiheen kannalta jokseenkin triviaaliin yksityiskohtaan ei kannata uhrata enempää vaivaa, kun koko artikkeli pitäisi joka tapauksessa laittaa rankalla kädellä uusiksi. Ja jos kukaan ei sitä tee, ei minua oikeastaan haittaa, vaikka artikkeli poistettaisiinkin. Ongelmallista sisältöä voi poistaa aiheen merkittävyydestä riippumatta.

Biografiasammosta en tiedä onko se laiton plagiaatti vai luvallinen projekti (selainkin ilmoittaa sen ei-turvalliseksi sivustoksi), joten viittaan mieluummin alkuperäiseen Kansallisbiografiaan. Olen huomannut, että sinä vaihdat Kansallisbiografia-linkkejä Biografiasampoon jopa sellaisissakin tapauksissa, joissa myös Kansallisbiografian artikkeli olisi vapaasti luettavissa (esim. [2]). Onko Biografiasammon suosimiselle jokin erityinen syy? --Risukarhi (keskustelu) 18. syyskuuta 2019 kello 16.32 (EEST)

Schjerfbeck-muutos on varmaan ollut vahinko. Muokkausruudussahan näkyy vain kirjan tiedot, eikä linkki näy, ja olen ilmeisesti ajatellut, että siinä on vain kirjaviite. Voit sen palauttaa, jos näet syytä. Biografiasammon taustalla on sen verran isoja toimijoita, muun muassa Aalto-yliopisto, etteivät he ole voineet toimia ilman lupaa. Ja mukana on henkilö myös SKS:stä. --Abc10 (keskustelu) 18. syyskuuta 2019 kello 17.00 (EEST)

Jännä, että SKS haluaa pitää Kansallisbiografian nettiversion maksullisena, mutta sitten kuitenkin samalla sallii sen koko sisällön tarjoamisen ilmaiseksi toisella sivustolla. Voisivat yhtä hyvin muuttaa omankin sivustonsa ilmaiseksi. Mallinetta {{Kansallisbiografia}} voisi ehkä säätää siten, että siihen saataisiin mukaan rinnakkainen linkki Biografiasampoon. Tästä tosin pitäisi varmaan keskustella jossain muualla. --Risukarhi (keskustelu) 18. syyskuuta 2019 kello 18.19 (EEST)

Minä en äkkiseltään osannut tulkita Biogradiasammon sivua oikein. Kannattaisi varmistaa, että se ei ota tietoa Wikipediasta, ettei tule silmukkaviittaamista. Iivarius (keskustelu) 18. syyskuuta 2019 kello 22.32 (EEST)

Täällä on Biografiasammosta tarkempaa tietoa. Biografiasammon perusteksti Schjerfbeckistä on varmastikin luotettava lähde ja sama kuin Kansallisbiografiassa, mutta on kummallista, että sen yhteyteen asiantuntijat (?) liittävät kritiikittömästi linkit Wikipedian, Wikidatan ja Geni.com-sivustojen kaltaisiin epäluotettaviin lähteisiin. Sama ilmiö kuin Wikidatassa: pääasia, että eri tietokannat on linkitetty toisiinsa mahdollisimman tiiviisti, ihan sama, mitä niissä lukee ja ovatko kenties keskenään ristiriitaisia. Kun jotain asiaa tarpeeksi monessa paikassa toistaa, se muuttuu totuudeksi. -37.219.172.28 18. syyskuuta 2019 kello 22.52 (EEST)

Biografiasammon etusivulla on linkki palautesivulle. Siellä voi esittää huomionsa havaitsemistaan ongelmista. Voi olla että tekijät lukevat myös Wikipediaa, mutta tuskin Risukarhen keskustelusivua. --Abc10 (keskustelu) 19. syyskuuta 2019 kello 08.44 (EEST)

Kannattaa tosiaan esittää palaute suoraan biografiasampoon. Huoli wikipedian luotettavuudeesta on ihan relevantti pointti.--Urjanhai (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 08.58 (EEST)

Badenin ja Hessenin vaaliruhtinaskunnat

Moikka! Voisitko käydä lisäämässä vaaliruhtinaat uusiin artikkeleihin Badenin vaaliruhtinaskunta ja Hessenin vaaliruhtinaskunta? Itse en ole oikein varma, että kuinka nimet kirjoitetaan suomen kielessä. Eri kielissä kun on eri kirjoitustavat hallitsijoiden nimille. Arvostaisin tätä kovasti. Terveisin –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 15. lokakuuta 2019 kello 17.23 (EEST)

Kävin lisäämässä. Silloin kun hallitsijoiden nimet nyt suomennetaan, ne suomennetaan yleensä aina samalla logiikalla, joten saksankielisten nimien kohdalla voi suorittaa vertailua muiden saksalaisten hallitsijoiden vakiintuneisiin suomenkielisiin sovinnaisnimiin, ellei löydä suomenkielistä lähdettä etsimästään henkilöstä (esim. Friedrich on suomeksi käytännössä aina Fredrik, Heinrich on Henrik jne.). Ongelmana onkin tietää, suomennetaanko joku nimi alkuunkaan, mutta historiallisten eurooppalaisten hallitsijoiden nimet yleensä suomennetaan, ellei alkuperäinen nimi ole joku erikoisempi. Siinä on tainnut olla vähän horjuntaa, kirjoitetaanko suomeksi Wilhelm W:llä vai Vilhelm V:llä, mutta käsittääkseni V-alkuisia muotoja on suosittu. Satavuotiaassa Tietosanakirjassa Hessenin vaaliruhtinaiden nimet esiintyvät näemmä kummassakin muodossa eri hakusanojen kohdalla ([3], [4]). Laitoin punalinkkeihin muuten tarkennukset Vilhelm I (Hessenin vaaliruhtinas) ja Vilhelm II (Hessenin vaaliruhtinas), koska Hessenissä oli ilmeisesti keskiajan lopulla myös samannimiset maakreivit (de:Wilhelm I. (Hessen), de:Wilhelm II. (Hessen)). --Risukarhi (keskustelu) 15. lokakuuta 2019 kello 19.15 (EEST)

Aikamuoto

Muutit Terrorin ajassa preesensin "leimaa" perfektiksi "on leimannut". Eihän se leima ole aikakaudesta poistunut, siksi mielestäni preesens. Itse asiassa se leima on kai lyöty vasta historiankirjoituksessa, vai onko tutkimus poistanut leiman? --Abc10 (keskustelu) 18. marraskuuta 2019 kello 08.18 (EET)

Minusta preesens ("leimaa") viittaa pelkästään nykyhetkessä tapahtumiseen, imperfekti ("leimasi") viittaisi pelkästään menneisyydessä tapahtumiseen. Perfekti ("on leimannut") voi kattaa sekä menneisyyden että nykyhetken ja on siksi mielestäni osuvin ilmaus. Lauseen alkuperäinen muoto oli "Aikakaudesta muistetaan varsinkin teloitusten toimeenpano giljotiinilla", jossa teloitusten toimeenpano oli toiminnan (muistamisen) kohde. Passiivisen muistamisen vaihtaminen aktiiviseen leimaamiseen teki teloitusten toimeenpanosta lauseen toimijan, jolloin minusta aikamuodossa on luontevampaa huomioida myös menneisyys. Meinasin aluksi laittaa siihen imperfektimuodon, mutta päädyin perfektiin juuri siksi, että se ei sulje edelleen jatkumista pois. Voi toki olla, että sinulla on harjaantuneempi kielikorva kuin minulla. --Risukarhi (keskustelu) 18. marraskuuta 2019 kello 19.59 (EET)

On totta että suomen kielessä perfektillä on ominaisuus yhä jatkuvasta toiminnasta, mutta kun luin tekstin, se antoi vaikutelman siitä että kyse on menneestä. Muistamista karsastan itsekin, vaikka olen sitä nyt käyttämässä eräässä artikkelissa, jossa muistaminen lienee (lähteidenkin mukaan) tosiasia. Mutta vertaisin siihen, kun sanotaan että "kriitikko kirjoittaa", vaikka hän on itse asiassa kirjoittanut tekstin kenties vuosikymmeniä sitten, mutta kritiikki on yhä olemassa ja luettavissa. En nyt käy sitä muuttamaan. Antaa hautua. --Abc10 (keskustelu) 18. marraskuuta 2019 kello 20.17 (EET)

Mietin tätä yön yli, mutta avoimeksi jäi. Enpä osaa lopulta sanoa, mikä muotoilu olisi luontevin, kun kaikki aikamuodot vähän töksähtävät syystä tai toisesta. Olen tainnut käyttää noita "Joku/jokin muistetaan jonakin/jostakin" -tyyppisiä luonnehdintoja aika monissa artikkeleissa, ehkä useammin kuin olisi ollut tarpeen, mutta pyrkinyt nyttemmin vähentämään niiden käyttöä kun olen huomannut muiden käyttäjien tuota ilmaisua kritisoineen. --Risukarhi (keskustelu) 19. marraskuuta 2019 kello 16.21 (EET)

Pohjoisranta 18

Hei, muokkasit luetteloon Pohjoisranta 18 rakennetuksi 1885. Mistä sait tuon vuosiluvun, kun artikkeliin lähteeksi merkitty korttelit.fi kertoo vuodeksi 1845, joka on kyllä varmaan väärin. Julkisivussa puolestaan on vuosiluku 1884. --Jisis (keskustelu) 3. helmikuuta 2020 kello 19.56 (EET)

Kenties esim. täältä? -176.93.170.210 3. helmikuuta 2020 kello 22.57 (EET)

Olen kirjoittanut artikkelin talon suunnitelleesta arkkitehdista Albert Mellinistä, ja käytin siinä lähteenä tästä talosta kirjoitettua historiikkia Talo Helsingin ytimessä. Talo on rakennettu vuosina 1884–1885, joten noista kahdesta vuodesta kumpikin on tavallaan oikein, mutta 1845 on tietysti päin honkia. Korttelit.fi on hyödyllinen sivusto, mutta siellä on virheitäkin. --Risukarhi (keskustelu) 4. helmikuuta 2020 kello 13.56 (EET)

Kaivoin vielä kirjan esiin. Siellä selostetaan talon rakentamista seuraavasti: alkuperäiset rakennuspiirustukset on päivätty huhtikuussa 1883, seinät on muurattu vuoden 1884 aikana, rappaus ja maalaustyöt tehtiin vuonna 1885. Asukkaat ilmeisesti muuttivat taloon 1885. Monissa yhteyksissä juuri 1884 mainitaan rakennusvuotena, joten sen voi haluttaessa laittaa luetteloonkin. Vuoden 1885 on sinne lisännyt käyttäjä MassaMassaMassa vuonna 2010 [5]. --Risukarhi (keskustelu) 4. helmikuuta 2020 kello 14.59 (EET)

Ok, kiitos tiedosta. Varmaankin tuo julkisivukoristeessa esiintyvä 1884 kannattaisi lähteen kera luetteloon päivittää. --Jisis (keskustelu) 4. helmikuuta 2020 kello 17.09 (EET)

Luokitusapua

Poliittinen historia lienee leipälajisi, joten mihin luokkaan sijoitetaan Gustaf Björlin fi.wikipediassa, kun hän sv:ssä on luokassa Ledamöter av Sveriges riksdags första kammare? --Abc10 (keskustelu) 7. helmikuuta 2020 kello 17.30 (EET)

Tarkoitatko, että voiko artikkelin laittaa luokkaan Luokka:Ruotsin kansanedustajat? Kai sen voi. Ruotsissa vuoden 1866 reformi korvasi säätyvaltiopäivät kaksikamarisella parlamentilla, joten sitä edeltävät valtiopäivämiehet kuulunevat luokkaan Luokka:Ruotsin säätyvaltiopäivien valtiopäivämiehet ja sitä myöhemmät taas tuohon kansanedustajat-luokkaan. Myös ensimmäinen kamari valittiin jonkinlaisella vaalilla (ks. sv:Första kammaren), joten eiköhän sen jäseniä voi kansanedustajina pitää. Syvemmin en aihetta tunne. Ainoa muu vaihtoehto olisi varmaan Luokka:Ruotsalaiset poliitikot. --Risukarhi (keskustelu) 7. helmikuuta 2020 kello 17.47 (EET)

Kansanedustajaluokka vaikutti kovin nykyaikaiselta, (eikä sitä ollut luokiteltu aikaisemmin edes mitenkään kytköksiin Ruotsiin ennen kuin nyt sen luokitin), niin iski epävarmuus. Laitan sen siihen. Jätetään jatkoselvittelyt johonkin myöhempään ajankohtaan... Kiitos. --Abc10 (keskustelu) 7. helmikuuta 2020 kello 17.54 (EET)

Nfb

Hyvä havainto tuo linkin virhe. Minulla on koneellani valmis linkki, enkä ole huomannut vaihtaa kirjainta, kun osa vaihtuu. Onneksi en ole vielä Ö:ssa, eikä niitä edes ole kovin paljon korjattavana. --Abc10 (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 16.33 (EET)

Noitahan sattuu helposti, jos kopioi samaa viitepohjaa moneen paikkaan (kuten itsekin usein teen). Huomasin tuon sattumalta, kun klikkasin linkkiä tarkistaakseni päivämäärät. --Risukarhi (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 13.11 (EET)

Henkilöt kuolinsyittäin

Kommentoit joskus luokkaa keskustelussa Keskustelu luokasta:Henkilöt kuolinsyittäin. Kun nyt on luokiteltu kuolleita henkilöitä suoraan koronaviruspandemialuokaan, ja heitä on siellä kohta enemmän kuin asioita, niin herää kystmtys henkilöiden luokittelusta kuolinsyittäin, joissa nyt on vain erilaisia väkivaltaisia kuolinsyitä. Ehdotin tuolla että ilmestyskirjan ratsastajat saisivat tasapuolisemman kohtelun jos vaikka pandemiat voitaisiin kelpuuttaa, koska joka tapauksessa tuon mahdollisen luokittelupäätöksen kierto noin ei toimi. Epätasapainoa tulee lisäksi krumeluuriluokista tyyppiä Luokka:Itsemurhan tehneet murhaajat. --Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 09.32 (EET)

Kuten tuolla olen tainnut sanoakin, noita yksittäisiin kuolinsyihin perustuvia luokkia on täällä luotu aika säästeliäästi, kun taas vaikkapa englanninkielisessä Wikipediassa niitä on ihan pilvin pimein. Nyrkkisääntönä näyttää olleen, että luokkia on luotu poikkeuksellisille kuolinsyille (itsemurhat, murhat, teloitukset, poliittinen terrori, onnettomuudet, sodassa kaatuminen). Sen sijaan sairauteen kuolemista on pidetty "luonnollisena kuolinsyynä", jonka perusteella ei tarvitse ihmistä luokittaa. Varmaan asiasta voi keskustella laajemmin, mutta itse en ehkä lähtisi luokittamaan henkilöartikkeleita tautiepidemioissa kuolemisen perusteella, varsinkin kun rajanveto voisi muodostua vaikeaksi. Onko sekään sitten tasapuolista, jos päätetään vaikka luokittaa pelkästään vuosien 1918–1920 espanjantautiin kuolleet, mutta ei influessaan muina aikoina kuolleita, tai pelkästään mustan surman uhrit, mutta ei ruttoon kuolleita yleisesti? Ja Itsemurhan tehneet -luokka ei tosiaan tarvitse alaluokkia sen perusteella mitä muuta ihminen on eläessään tehnyt. --Risukarhi (keskustelu) 28. maaliskuuta 2020 kello 12.49 (EET)

Tunnustamattomat valtiot ja YK:n jäsenyys?

Pyydän taas kommenttia: Keskustelu luokasta:Yhdistyneisiin kansakuntiin kuulumattomat valtiot. Näkisin että luokan nimi nykysisällöllä ei ole onnistunut, mutta olen aiheen suhteen sen verran maallikko että ei ole resursseja lähteä selvittämään asiaa. Kun mahdollisesti tunnet tätä aihepiiriä paremmin, pystyt ehkä arvioimaan vähemmällä vaivalla.--Urjanhai (keskustelu) 13. kesäkuuta 2020 kello 12.44 (EEST)

Manon

Hyvä että selvitit ne, minulla oli aivot suunnattuna pääaiheeseen, joten täsmennykset jäivät vaille tarkempaa huomiota. --Abc10 (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 20.57 (EEST)

Juu, nuo menevät kaikki helposti sekaisin keskenään. Hyvä, että nyt on omat täsmennyssivut molemmille nimille ja vielä artikkeli kirjastakin. Kummallakin nimellä on ilmeisesti vielä muitakin teoksia, kuten useita elokuvia. --Risukarhi (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 21.39 (EEST)

On. --Abc10 (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 21.43 (EEST)

SBL

Kiinnitän huomiotasi SBL:n nimen oikeinkirjoitukseen, pienet alkukirjaimet: Svenskt biografiskt lexikon [6]. Ainakin nykyisin on näin. Ruotsissa yleensäkin isojen kirjainten käyttö on vähäisempää kuin suomessa. yt --Abc10 (keskustelu) 28. syyskuuta 2020 kello 07.38 (EEST)

Noinpa näköjään on. En edes muista enää, mistä olen tuon isoja alkukirjaimia käyttävän muodon keksinyt. --Risukarhi (keskustelu) 28. syyskuuta 2020 kello 18.49 (EEST)

Ilmeisesti se on joskus ollut tapana kirjoittaa isoilla alkukirjaimilla. Huomasin, että sitä muotoilua on käytetty esimerkiksi Matti Klingen kirjoittamassa esipuheessa Suomen kansallisbiografian hakemisto-osaan (vuodelta 2008). Ehkä siitä on myöhemmin luovuttu. --Risukarhi (keskustelu) 29. syyskuuta 2020 kello 15.38 (EEST)

Saattaa olla, että pienikirjaimisuus on tullut käytännöksi jossain myöhemmässä vaiheessa. Muistan näitä oikeinkirjoitusjuttuja joskus selvitelessäni käyneen ilmi, että ruotsissa ollaan vielä laajemmin pienten kirjainten kannalla kuin suomessa. Klingen vastuulle oikeinkirjoitusta tuskin on jätetty, vaan uskoakseni SKS:n/KB:n toimitus laatukustantajien tapaan huolehti kirjoitusasusta. Tuon kirjoitettuani löysin näköispainoksen kuvan kolmannesta osasta, ja siinä on isot alkukirjaimet [7]. --Abc10 (keskustelu) 29. syyskuuta 2020 kello 16.41 (EEST)

Mallineen poistokeskustelu

Jos jatkossa laitat mallineita poistokeskusteluun tms., niin muista laittaa poistokeskustelusta kertova malline <noinclude></noinclude>-koodin sisälle. Äsken et ollut niin tehnyt, minkä vuoksi poistokeskusteluun päätyivät paitsi malline myös kaikki sivut, joissa sitä käytetään. --Vyörykkä (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 20.22 (EET)

Ah, enpä tosiaan muistanut tuota seikkaa. Pitää jatkossa olla tarkempi, hyvä kun muistutit. --Risukarhi (keskustelu) 12. helmikuuta 2021 kello 12.17 (EET)

Lapuanliike

Hei, korjasin tuosta artikkelista Lapuanliike viittausvirheen joka on tullut tästä muokkauksesta diffi. Se aiheutui tästä nimetystä viitteestä <ref name="perälä116" /> diffi johon ei ollut lähdettä ja korjasin sen näin: <ref name="perälä116">Perälä 1998, s. 116.</ref>. --Linkkerpar™ 6. huhtikuuta 2021 kello 01.16 (EEST)

Kiitos. Minulla oli varmaan esikatseluvaiheessa jonkin aikaa olemassa lähdemerkinnän sisältänyt aiempi viite, jonka deletoin ennen muokkauksen tallentamista, koska päätin jättää jonkin liian triviaalilta tuntuneen tiedonmurusen pois, enkä sitten enää muistanut sen vaikuttavan samalla tuohon toiseen viitteeseen. Numero 116 tosiaan tarkoitti tuossa Perälän kirjan sivunumeroa. Näin pitkässä artikkelissa ei aina muista välillä vilkuilla miltä viiteluettelo näyttää, kun työ artikkelin parissa on vielä kesken. Pitää taas olla jatkossa tarkempi. --Risukarhi (keskustelu) 6. huhtikuuta 2021 kello 17.29 (EEST)

Vastataan tähän saman otsikon alle vielä. Kiitos tuosta jatkokehityksestä vielä. Itsekin kävin lainaamassa samoja teoksia, mutta en ole ehtinyt vielä erityisesti tutustumaan niihin. Tuntuu ainakin, että olet käytännössä vastannut jo suurimmaksi esittämiisi kehitysajatuksiin. --PtG (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 14.44 (EEST)

Joo, päätin varmuuden vuoksi tehdä mahdollisimman paljon itse, kun tiesin artikkelin joka tapauksessa menevän etusivulle (hyvä että siinä oli jonossa pari muuta ennen, sain kaksi viikkoa lisäaikaa). Olen tosiaan toteuttanut käytännössä kaikki vertaisarvioinnissa ja suositeltu-äänestyksessä tekemäni parannusehdotukset. Hoitamatta ovat vielä Niinistön kirjan sivunumeroviittausten tarkennukset (sitä teosta en nyt hankkinut käsiini). Olen samalla lähteistänyt melkein kaikki artikkelissa jäljellä olleet lähteettömät kohdat ja lisännyt siihen paljon uutta sekä tarkentanut monia kohtia. Tavumäärässä laskettuna olen näköjään puolitoistakertaistanut artikkelin pituuden käyttäjä Ta eis heautonin/Rakkaus-muki-2:n tekemän tiivistyksen jälkeen; ehkä joitain kohtia voisi vielä tiivistää uudelleen siirtämällä vähemmän keskeisiä detaljitietoja ala-artikkeleihin (esim. Mäntsälän kapina, Muilutus). Muutin myös sinisiksi pari punalinkkiä (mukaan lukien ne äänestyksessä erityisesti toivotut) ja voin yrittää hoitaa vielä pari lisääkin. --Risukarhi (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 16.17 (EEST)

Eräiden kohteiden nimet eri kielillä

Keskustelu siirretty tästä sivulle Keskustelu käyttäjästä:Jaakko.kulta#Kirkkojen nimet ruotsiksi. --Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 14.39 (EEST)

Epäsovun moskeijan hävitys

Dramaattinen kuva. Parempaa en löytänyt, kaikkeni tein. Toivo ja Toivo (keskustelu) 12. kesäkuuta 2021 kello 23.00 (EEST)

Jos sopivaa kuvaa ei löydy, artikkelin voi jättää toistaiseksi ilman. Parempi niin kuin käyttää täysin aiheeseen liittymätöntä kuvaa. Suuri osa wikiartikkeleista on kuvattomia, joten kuvan puuttumista ei kannata turhaan murehtia liikaa. --Risukarhi (keskustelu) 12. kesäkuuta 2021 kello 23.20 (EEST)

Muhammedin jäähyväissaarna

Aiheellinen luokan lisäys klassisiin puheisiin! Toivo ja Toivo (keskustelu) 12. kesäkuuta 2021 kello 23.04 (EEST)

Firenzen valtionpäämiehistä

Hei! Firenzen valtionpäämiehiä kutsutaan hallitsijoiksi, ei johtajiksi. Korjasin viime aikoina tekemissäsi artikkeleissa tämän. Terveisin –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 28. kesäkuuta 2021 kello 00.23 (EEST)

Mietin itse artikkeleita kirjoittaessani, mikä olisi paras nimitys. Firenzehän oli virallisesti tasavalta ainakin vuoteen 1532, jolloin Medicit saivat perinnöllisen Firenzen herttuan arvon (artikkeli Firenzen tasavalta on muuten sinun kirjoittamasi ja mainitsee tasavallan päättymisvuodeksi 1532). Medicit käytännössä johtivat Firenzeä jo vuodesta 1434 alkaen, mutta eivät aluksi olleet virallisesti monarkkeja. Periaatteessa sana "hallitsija" liittyy monarkiaan eikä tasavallassa siten voi olla hallitsijaa, joten käytin sanaa "johtaja", kun en parempaa keksinyt. En käyttänyt suomenkielisiä lähteitä, enkä tiedä mitä nimitystä niissä on ollut tapana käyttää. Jos hallitsija-sanaa on käytetty tästä aikakaudesta puhuttaessa, niin sitten siinä ei tietysti ole ongelmaa. --Risukarhi (keskustelu) 28. kesäkuuta 2021 kello 00.41 (EEST)

Artikkelissa Medici käytetään muun muassa ilmaisuja "epävirallinen hallitsija" ja "hallitsivat käytännössä" sekä italiankielistä nimitystä Gran maestro. Käyttäjä Savirin suomenkielisen lähdekirjan pohjalta kirjoittamassa ja lupaavaksi valitussa artikkelissa Lorenzo de’ Medici puhutaan määritelmässä ja tietolaatikossa "Firenzen johtajasta", tosin myös "hallitsija" vilahtaa tekstissä. --Risukarhi (keskustelu) 28. kesäkuuta 2021 kello 00.55 (EEST)

Tuossa voisi pyrkiä tuosta Risukarhin yllä mainitsemasta suomennetusta lähteestä tutkimaan, millä ilmaisuilla siellä tarkkaan ottaen on tätä asiaA käsitelty. Lisäksi aiheesta lienee muutakin kirjallisuutta Suomeksi. --Urjanhai (keskustelu) 28. kesäkuuta 2021 kello 10.06 (EEST)

Etsin käsiini tuon kirjan Medicit – Renessanssivaltiaat Firenzessä, jota on käytetty lähteenä Lorenzo de’ Medici -artikkelissa. Kirjassakin käytetään sekaisin erilaisia nimityksiä, mutta siellä korostetaan, että 1400-luvulla Mediceillä ei ollut Firenzessä mitään muodollisen valtionpäämiehen asemaa, vaan heidän valtansa oli luonteeltaan epävirallista. Muodollisesti tasavallan hallinnon korkein asema oli gonfalonieerin tehtävä, mutta gonfalonieeri valittiin uudelleen kahden kuukauden välein. Muutamia lainauksia kirjasta: Cosimo de’ Medicistä: "Hän ei missään tapauksessa halunnut [firenzeläisten] pitävän häntä hallitsijana. Sitähän hän ei toki ollutkaan, ei virallisesti; hän toimi vain kolme kertaa gonfalonieerinä." (s. 53). Piero de’ Medicistä: "...vuoden 1464 perustuslaki julistettiin uudelleen voimaan ja vahvistettiin ja [Piero] hyväksyttiin hallitsijaksi, ensimmäiseksi kansalaiseksi, johtajaksi, ilman virallista arvonimeä" (s. 63). Lorenzo de' Medicin taloudellisesta korruptiosta: "Kaikki sujui kuitenkin improvisoidusti, ilman lakien antamaa tukea. Sitä, miten Lorenzo onnistui hiipimään rooliinsa Firenzen johtajana ja taas ulos siitä, eivät historioitsijat pystyne koskaan täysin selvittämään." (s. 95). Piero de’ Medici nuoremmasta: "...vanhin poika, Piero, oli valitettavasti se hullu, josta tuli [Lorenzon] kuoltua Firenzen hallitsija" (s. 150). Medicien valtaanpaluusta vuonna 1512: "Hallinnon keskus oli virallisesti Palazzo della Signoriassa, epävirallisesti Palazzo Medicissä" (s. 157). Vilkaisin myös Historian ABC – Kaikkien aikojen valtiot -hakuteosta, jossa Medicejä luonnehditaan Firenzen "yksinvaltiaiksi" ja "itsevaltiaiksi".

Sanoisin tämän pohjalta, että hallitsija-nimitystä on kyllä epäjohdonmukaisesti käytetty, mutta ei johtaja-sanakaan väärin ole. Hankala sanoa, mikä on käytetyin tai kuvaavin nimitys.

Sivuhuomio, Firenze oli virallisesti tasavalta aina vuoteen 1569 (!), tosin vuodesta 1532 sitä hallitsi perinnöllinen "Firenzen tasavallan herttua", eli käytännössä valtion kutsuminen tasavallaksi ei tarkoittanut tuolloin enää mitään. (Toinen sivuhuomio: wikiartikkelissa Tasavalta on paljon lähteetöntä esseemäistä liibalaabaa, joka pitäisi lähteistää ja/tai kirjoittaa uusiksi.) --Risukarhi (keskustelu) 28. kesäkuuta 2021 kello 18.02 (EEST)

Kruunu

Jätin tietoisesti pois sen, että se on kuninkaan kruunu, kun ei ole mainintaa, että se olisi hyväksytty. Jos olemassa on vain piirustukset eli ehdotus kruunuksi, on vähän harhaanjohtavaa puhua kuninkaan kruunusta. Mutta jos sinulla on parempaa tietoa, se kannattaisi lisätä artikkeliin. --Abc10 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2021 kello 16.13 (EEST)

Paninkin siihen tarkoituksella lainausmerkit. Ehrström on sen suunnitellut Suomen kuningasta varten ja myös Kemin Jalokivigalleria esittelee sitä "Suomen kuninkaan kruununa" ([8]). Kuvatekstistä pitäisi kuitenkin ilmetä miten kuva liittyy artikkelin aiheeseen, muutenhan se voisi esittää jotain täysin sattumanvaraista kruunua. --Risukarhi (keskustelu) 21. heinäkuuta 2021 kello 16.20 (EEST)

Epäsovun moskeijan hävitys 2

Olisiko eri asia, jos poistetun kuvan alla lukisi että kuvituskuva? Kuvattomat artikkelit ovat vähän tylsiä, eikä tapauksesta löydy fiktiivistä kuvaa. Toivo ja Toivo (keskustelu) 4. syyskuuta 2021 kello 19.58 (EEST)

Ei ole mitään syytä lisätä artikkeliin sellaista kuvaa, joka ei liity aiheeseen mitenkään. Kuvattomuus on ehdottomasti pienempi harmi. Suurin osa Wikipedian artikkeleista on kuvattomia. --Risukarhi (keskustelu) 4. syyskuuta 2021 kello 20.57 (EEST)

Artikkelin määritelmä täytyy muuttaa. Iivarius (keskustelu) 4. syyskuuta 2021 kello 22.20 (EEST)

Lapuanliike 2

Moi! Halusin käväistä kiittämässä työstä, jota olet tehnyt artikkelissa Lapuanliike. Kirjoitin itse uudistetun artikkelin rungon aiemmalla nimimerkilläni, ja luin artikkelin nyt kokonaisuudessaan lävitse. Olet tarkentanut ja lähteistänyt artikkelia hienosti. Opin itsekin paljon uusia yksityiskohtia. Artikkeli on mielestäni nyt erinomainen esimerkki kattavasta Suomea käsittelevästä artikkelista, jollaisia suomenkielisessä Wikipediassa tarvitaan. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 30. marraskuuta 2021 kello 20.02 (EET)

Mukavaa kuulla, että pidät lopputuloksesta. Tulin kasvattaneeksi artikkelin pituutta melko paljon sinun tekemäsi tiivistyksen jälkeen; toivottavasti se ei paisunut liikaa. Olin ollut jo pitkään tietoinen artikkelin vanhan version painotus- ja neutraaliusongelmista, mutta en olisi viitsinyt ruveta sen kanssa työskentelemään, ellet sinä olisi ensin pannut sitä hyvään peruskuntoon (ja ellei PtG olisi ehdottanut sitä suositelluksi), eli kiitos kuuluu kaikille. Huomasit ehkä myös, että muutin joitain punaisia linkkejä sinisiksi luomalla eräitä pääaihetta sivuavia uusia artikkeleita. --Risukarhi (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 21.15 (EET)

Mitä muita aihepiirin artikkeleita kirjoitit? Käväisen katsomassa. Mielestäni tässä artikkelissa toteutui nykyisin melko harvinaisella tavalla Wikipedian alkuperäinen idea kollaboratiivisuudesta. Olen hieman harmitellut, että artikkelit menevät usein muokkaussodiksi tai sooloprojekteiksi. Kollaboraatiossa täytyy tietysti kohdata useamman ihmisen aito syvällinen mielenkiinto aihetta kohtaan, eikä sellaista voi polkaista käyntiin väkisin. Samalla artikkeli vaati erittäin paljon töitä. Minulta – kuten sinultakin – meni tähän saman verran aikaan kuin merkittävään työprojektiin. Mietin hieman tätä artikkelia myöhemminkin, sillä minulla on ollut myös huonoja kokemuksia yhteistyöstä tai sellaisen puutteesta. Ehkä tärkeintä tämän kokemuksen perusteella on, että artikkelilla täytyy on selkeä ja johdonmukainen perusrunko, josta kaikki tekijät ovat samaa mieltä. Olen nyt pidemmällä tauolla wikipediasta töiden vuoksi. Tämä oli kuitenkin hyvä kokemus, joka palautti hieman uskoani Wikipedian ideaan. Suomenkielisessä wikipediassa tarvitaan mielestäni erityisesti laadukkaita Suomea käsitteleviä artikkeleita. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 3. joulukuuta 2021 kello 11.08 (EET)

Kirjoitin suositeltu-äänestyksen aikoihin artikkelit Ajan Sana, Aktivisti (lehti), Yrjö Nikula, Lapuan työväentalo ja Mäntsälän seurojentalo. --Risukarhi (keskustelu) 3. joulukuuta 2021 kello 16.28 (EET) EDIT: ...ja Maakuntain liike. --Risukarhi (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 13.21 (EET)

Sanon vielä tuohon muuhun asiaan, että itsellänikin kokemukset yhteistyöstä ja -elosta muiden käyttäjien kanssa ovat toki ajan saatossa vaihdelleet, mutta myönteisiä kokemuksia on ollut enemmän tai ainakin ne ovat jääneet paremmin mieleen. Jos seuraa vaikka vertaisarviointeja tai artikkelien laatustatusäänestyksiä, niin kyllähän täällä on koko ajan paljon hedelmällistä yhteistyötä vakikäyttäjien kesken. Yksittäistä artikkelia kehitettäessä on tietysti sattumankauppaa, löytyykö joku muu samasta aiheesta kiinnostunut, jonka kanssa yhteistyö luistaa. Ja laadukkaiden Suomea koskevien artikkelien tarpeesta olen täysin samaa mieltä. --Risukarhi (keskustelu) 3. joulukuuta 2021 kello 17.16 (EET)

Hallituksen sanansaattaja

Kun kirjoitat historiasta, kysyn tällaista: Vastaan tuli Hallituksen sanansaattaja, jonka päätoimittaja on ollut Grigori Danilevski. Se on itse kirjoittamani artikkeli, jonka lähteessä julkaisu mainitaan, mutta lähde, Tietosanakirja, ei sisällä siitä artikkelia. Tämä löytyi, mutta ei selviä, onko se vain kokokoelma vai käsitteleekö se aihetta: Osmo Apunen Hallituksen sanansaattaja : Virallinen lehti - Officiella tidningen 1819-1969 [9]. Kysymys kuuluu siis, tunnetko sitä, mikä se on, miten siitä saisi artikkelin? --Abc10 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2022 kello 13.01 (EET)

Kyseessä vaikuttaisi olevan keisarillisen hallituksen venäjänkielisen tiedonantolehden suomenkielinen nimitys. Lehdestä on artikkelit en- ja ru-wikissä (en:Government Gazette (Russia), ru:Правительственный вестник). Olen kyllä törmännyt nimeen Hallituksen sanansaattaja joissain Suomen autonomian aikaa käsittelevissä yhteyksissä, mutta en nyt äkkisältään muista siitä kerrotun tarkemmin missään lukemassani teoksessa. Tuo Apusen kirja on ilmeisesti Suomen Virallisen lehden historiikki eikä siis liity tähän. Kansalliskirjaston digitaalisesta sanomalehtiaineistosta löytyy melkein 10 000 osumaa haulla "Hallituksen sanansaattaja" [10] eli tuota suomenkielistä nimeä on selvästi käytetty aikanaan hyvin yleisesti. --Risukarhi (keskustelu) 5. maaliskuuta 2022 kello 14.42 (EET)

Kiitos selvennyksestä. Taidanpa unohtaa sen, ja taidan myös ottaa linkityksen pois tuosta mainitsemastani artikkelista. --Abc10 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2022 kello 15.12 (EET)

Älä nyt linkitystä turhaan poista. Aihe on merkittävä ja artikkelin arvoinen ja nettilähteitäkin löytyy helposti ainakin venäjäksi. Ja esimerkiksi tämä mainiosti lähteeksi sopiva sivu (linkki Googlen välimuistiin) saattaa löytyä englanniksikin, kunhan tuo Jeltsin-kirjaston sivusto saadaan uudelleen pystyyn (lieneekö juuri nyt Ukraina-hakkerien kyberhyökkäyksen kaatama?). --Risukarhi (keskustelu) 5. maaliskuuta 2022 kello 15.27 (EET) --Risukarhi (keskustelu) 5. maaliskuuta 2022 kello 15.27 (EET)

Ahaa, ehdin poistaa linkityksen mutta palautan sen. Harmillista, että venäjän opinnot jäivät aikoinaan alkeiskurssiin, eikä siitäkään ole muistissa enää jäljellä juuri mitään. --Abc10 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2022 kello 15.40 (EET)

Pitkistä artikkelinimistä

Tervehdys! Huomasin nimesi kahdessa yhteydessä. Ensin Syyrian sisällissota ja fiktio. Kirjoitin sinne, että aion muokata artikkelia, mutta jätän arvion aliotsakkeen nimen muutoksesta sekä poistosta ensin seulojalle, ettei tule sanomisia. Toisen kerran nimesi putkahti vuosien takaa, kun vuonna 2014 ehdotit nimen muutosta artikkeliin "Paljastukset maailmanlaajuisesta valvonnasta (2013-nykyhetki)", jonka nimi on nyt "Maailmanlaajuista joukkovalvontaa koskevat paljastukset (2013 alkaen)". Ehdotit nimeksi Edward Snowdenin paljastukset, joka on ranskankielisessä. Päädyin samaan sinusta tietämättä. Espanjankielisessä on hieman nykyistä parempi, mutta sinun ehdotustasi heikompi: Paljastuksia maailmanlaajuisesta valvontaverkostosta (2013-2015). Nykyinen nimi lienee kelvollinen (paitsi sisältöä ajatellen 2013-2015 olisi parempi), sillä sarjaan kuuluvat "Maailmanlaajuista joukkovalvontaa koskevat paljastukset (1970–2013)" ja "Maailmanlaajuinen joukkovalvonta".

Pari muuta artikkelinimeä, joissa on pitkä ja kömpelö nimi: Suomen ulkomailta hankkima sotamateriaali välirauhan aikana > Suomen asetuonti välirauhan aikana; Tunnustuskuntiin sitoutumaton uuskarismaattisuus > Uuskarismaattinen liike. Jälkimmäisellä on tämä nimi saksalaisessa, ranskalaisessa ja englantilaisessa Wikissä. Artikkelin sisältöhän kertoo tästä liikkeestä enemmän, eli onko se kuinka paljon tunnustuskuntien ulkopuolella. Kokeneempana voisit yrittää nimenmuutosta, jos kiinnostaa.

Sarjojen nimissä lienee moniakin kömpelyyksiä, mutta niitä on hankalampi korjata. Mainitsen kuitenkin yhden. Artikkeli Suo kuuluu sarjaan "Metsätyyppiopin mukaiset Suomen metsien kasvupaikkatyypit, suotyypit ja suoyhdistymätyypit". Parempi on tietenkin "Metsien kasvupaikka- ja suotyypit" tai "Metsien kasvupaikka- ja suotyypit Cajanderin mukaan". Jari Rauma (keskustelu) 24. huhtikuuta 2022 kello 11.30 (EEST)

Olen tosiaan tehnyt vuosien varrella paljon ehdotuksia artikkelien ja luokkien nimien parantamisesta. Selkeimmät tapaukset olen korjannut itse, mutta monet ovat jääneet muhimaan. Edelleen kömpelöillä nimillä ovat esimerkiksi Luokka:Suomen sisällissodan aikaiset ja sen jälkeiset 1920-luvun lentokentät ja Mylly luovien alojen keskus. Tuo mitä kutsut "sarjaksi" on niin sanottu navigaatiomalline, jota voi muokata sen omalla sivulla Malline:Suomen metsät. Artikkelissa näkyvä navigaatioboksin otsikko voi siis olla eri (ja usein pitempi) kuin itse mallineen nimi, ja on myös helpompi muuttaa haluttaessa. En ota kantaa tuohon tapaukseen, kun en itse metsätieteitä tunne. Enkä oikeastaan osaa sanoa juuta tai jaata tuosta uuskarismaattisuudestakaan. Asetuonti-ehdotuksesi on varmaan ihan hyvä, tosin artikkelin voisi ehkä myös yhdistää saman kirjoittajan toiseen artikkeliin Sotamateriaalitilanteen kehitys Suomessa välirauhan aikana. --Risukarhi (keskustelu) 24. huhtikuuta 2022 kello 14.39 (EEST)

Muutoksen suuruusluokkaa ei tajuttane

Jos Wikipedia olisi ravintola, niin useimmat hyödylliset käytäntökeskustelut koskisivat ruokalistaa, tarjoilijoiden valintaa tai sitä, onko tipin antaminen pakollista. Hyödyttömät keskustelut koskisivat yksittäisiä asiakkaita. Minusta tuntuu, että moni Wikipedisti ei ymmärrä, että tuossa mielipide-keskustelussa itse asiassa päätetään siitä, että jatkossa yksinäiset naiset tai edes naisparit eivät saa tulla ravíntolamme ovesta sisään. Tosiaan pitäisi ymmärtää, että kyseessä on ihan "kerran vuosikymmenessä" -luokan asia asia. Sitä pehmentää se, että kyseessä on "kokeilu", mutta pahimmassa tapauksessa kokeilusta tulee pysyvä olotila. Näin kuulemma kävi portsarinkielisessä Wikipediassa! --Pxos (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 19.51 (EEST)

Iso asia on minustakin kyseessä. Olen ollut täällä yli kymmenen vuotta, enkä näin äkkisältään muista siltä ajalta mitään saman mittaluokan päätöstä (siis hyväksyttyä sellaista). Wikidatan käyttöönotto oli tietysti iso juttu, mutta se saneltiin meille ylhäältä. Botilla luotavien artikkelien salliminen olisi myös voinut olla salakavalan iso päätös, jos niitä olisi päädytty luomaan yhtä paljon kuin sv-wikissä, mutta niin ei ole käynyt. Pidän kyllä selvänä (ja varmaan pitävät kaikki muutkin), että mahdollisen kokeilun muuttaminen pysyväksi vaatisi vielä erillisen hyväksynnän yhteisöltä. Määräaikainen päätös ei tietysti ole yhtä järisyttävä kuin pysyvä, mutta kyllähän moni käyttäjä on ilmeisesti toivonut sitä pysyvääkin jo pitkään. --Risukarhi (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 20.13 (EEST)

Olisi itse asiassa hyödyllistä, jos joku konsensukseen päätyvä pieni työryhmä (n = 0 tai 1) kykenisi kirjoittamaan jonnekin ylös ns. valtavat muutokset ja sitten hieman pienemmät muutokset. Wikidatastahan ei keskusteltu eikä monesta muustakaan Yläkerrasta annetusta jutusta, joten ei niistä historiaa löydä äänestysten joukosta tai käytäntökeskustelusta. Lienee kuitenkin turha toivo, koska tuo olisi vaativaa wikiarkeologiaa ja sitten sen tekijälle annettaisiin yksinvalta päättää, mikä oli tärkeää ja mikä ei ollut. --Pxos (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 20.19 (EEST)

Wikidatasta kyllä keskusteltiin etukäteen jonkin verran, mutta kyse oli ilmoitusasiasta eikä valinnasta. Tässä vuoden 2012 keskustelu, johon itsekin osallistuin, ja tässä toinen vuodelta 2013. --Risukarhi (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 20.42 (EEST)

Ja ulkopuolisille tiedoksi, että tämä liittyy Käytännöt-kahvihuoneessa avoinna olevaan ehdotukseen Ehdotus IP-muokkaamisen estämiseksi 6 kuukaudeksi. --Risukarhi (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 20.13 (EEST)

Pidän itsestäänselvänä, että pysyvää ei hyväksyttäisi, koska moni vastusti jo kokeiluakin periaatetasolla, ja vielä useampi vastustaisi pysyvää. Pysyvää estoa kannattaneisivat lähinnä ääripäitä edustavat ihmiset ylläpitäjävanhankansanradio-ylläpidonharmiaakkoset -linjalta, joten en uskoisi, että siitä on vaaraa. Mutta oliko siis portugalinkielisessä näin päätetty? Ja säätiökään ei äkissyt? Iivarius (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 02.14 (EEST)

Keskustelua ja argumentointiakaan ei ole vielä käyty tyhjentävästi (tämä kai pitäisi sanoa tuolla itse keskustelussa). Siitäkään ei ole keskusteltu käytännössä ollenkaan, että miltä osin ja kuinka paljon ip:llä muokkaamista (lue: puskista huutelua) voisi helposti rajoittaa etenkin keskustelusivuavaruudessa ilman että olisi tarvetta mennä kokeilemaan täyskieltoa. Tämä keskustelu puuttuu kokonaan. Ehkä pitää mennä sanomaan tämä tuonne keskusteluun. --Urjanhai (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 10.01 (EEST)

Ei pitäisi osallistua näihin keskusteluihin, mutta kokeillaan nyt. Iivariuksen käytöstavat eivät aikuistuessa parane. Toista näkökantaa kunnioittava asenne puuttuu, ja toisen näkökannan kannattajat hän leimaa "ihmiset ylläpitäjävanhankansanradio-ylläpidonharmiaakkoset -linjalaisiksi". Jos ei ole itse joutunut IP:iden puskista huutelun (näiden nimimerkeillä huutelujen lisäksi) kohteeksi, ei varmaan koe IP:n käyttöä ongelmaksi. Yleisesti ottaen henkilöön käyvästi IP:llä huutelijoiden voisi arvata olevan vakikäyttäjiä, tarkkaan ei tietysti aina voi arvata, kuka siellä on. Heillä on mahdollisuus olla rohkeita ja käyttää omaa tunnusta tai jopa vaihtoehtoista tunnusta. Iivariuksen kommentti kuuluisi kahvihuone-keskusteluun (jos sinnekään). Joku rohkea ehkä siirtää sen ja siihen tulevat kommentit. --Abc10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 11.34 (EEST)

Kai tässä adhomeilun lisäksi pitää vielä korostaa sitä, että minä ainakin olen ymmärtänyt, että kokeilussa estettettäisiin "nollilta nolla" eli siis vain pääavaruus eli artikkeliavaruus. Edelleenkin olisi sallittua IP-osoitteen takaa osallistua kaikkiin Keskustelu-avaruuksiin ja myös Wikipedia-avaruuteen, jossa ovat muun muassansa kahvihuoneet. Iivariuksen kommenttia ei pidä siirtää, jollei Risukarhi itse näin päätä. Tosin voisimme kaikki olla kohteliaita ja lopettaa Risukarhen häiriseminen, koska pahimmillaan tästä tulee kahvilan sivuhuone. Olen itse aloittanut, joten kerrankin olen syyllinen. Olisiko egoistisen kohteliasta, jos ottaisin tässä keskustelussa sekä ekat että vikat sanat? Menkäämme pois täältä! --Pxos (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 11.49 (EEST)

Jos noin olisi, niin silloinhan koko kokeilussa ei olisi mitään järjen häivää. Pitää kai kysyä tuosta pääkeskustelussa. Eihän se puskista huutelu (ip:llä tai kirjautuneena) missään artikkeliavatuudessa tapahdu (lukuunottamatta koululaisvandaaleja, jotka kirjoittavat kiusaamisartikkeleita koulutovereistaan) vaan juuri keskustelussa. --Urjanhai (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 13.05 (EEST)

Annan ainakin luvan siirtää oman kommenttini ja vastaukset siihen. Olen juuri nyt lähdössä tästä muualle joksikin aikaa.--Urjanhai (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 13.06 (EEST)

Kiellän oman kommenttini siirtämisen. Se on täällä ja pysyy, jos minulta ei kysytä. --Pxos (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 13.08 (EEST)

Sanoin tästä juuri kahvihuoneessa, mutta sanotaan nyt tässäkin: alkuperäiseen ehdotukseen on kirjoitettu: "Saamme luonnollisesti itse päättää, että koskeeko esto vain artikkeliavaruutta, vai haluammeko estää kaikkien avaruuksien muokkaamisen". Mutta keskustelua olisi tosiaan fiksumpaa jatkaa siellä eikä täällä minun keskustelusivullani. Toisaalta ei tästä nyt mitään viestejä tarvitse minusta siirtämään ruveta. Kirjoittakaa uudelleen sinne. --Risukarhi (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 13.17 (EEST)

Kirjoitin uudelleen sinne. --Urjanhai (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 13.51 (EEST)

Kapuloita seulontarattaissa

Löysin sinut sivuhistoriasta ja mainitsin sinut Zachelassa. Zache teki bugi-ilmoituksen ja pani sinne esimerkkinä myös kaksi muuta muokkaustasi. Et varmaan itse voi kuin seurata sivusta, mutta onkohan juuri sinun laitteissasi jokin valmistusvirhe? Tämä on nyt lähinnä tiedoksi, että tunnuksestasi puhutaan Phabricatorissakin. --Pxos (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 11.12 (EEST)

Jaahas. Kävin kommentoimassa Zachen keskustelusivulla, joten rupattelu jatkukoon siellä. --Risukarhi (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 16.28 (EEST)

En tiedä, tarvitseeko ilmoittaa, mutta olet salaisena kohteena myös tässä toisessa kysymyksessäni, joka koskee maininnan epäonnistumista. --Pxos (keskustelu) 26. heinäkuuta 2022 kello 09.03 (EEST)

Viisinkertainen työn sankari

Palkinto:
Täten julistetaan Risukarhi
viisin­kertaiseksi wikityön sankariksi 75 000 muokkauksen rajan ylittämisestä.
--Ainscept (keskustelu) 5. elokuuta 2022 kello 11.36 (EEST)

Terve, tässä palkinto mallikkaasta työstä. --Ainscept (keskustelu) 5. elokuuta 2022 kello 11.36 (EEST)

Kiitos. Viime vuosina keskustelusivullani onkin ollut sen verran hiljaista, että tämä tulee menemään samalle arkistosivulle edellisen työnsankaruuden kanssa, vaikka oma muokkaustahtikin on tainnut vähän hidastua. --Risukarhi (keskustelu) 5. elokuuta 2022 kello 13.35 (EEST)

Aateliset

Lisäsit tiedon viimeisestä aatelisesta ministeristä. Kansanedustajia on tainnut olla enemmän. Ainakin nyt on kansanedustajana Anders Adlercreutz. Mutta on valittu eduskuntaan kai vasta tuon lähteenä käytetyn kirjan ilmestymisen jälkeen. --Urjanhai (keskustelu) 23. lokakuuta 2022 kello 20.39 (EEST)

Joo, olen tuosta tietoinen. Ajattelinkin että knoppi kannattaa panna etusivulle nyt kun tieto vielä pitää paikkansa. Ensi keväänä on vaalit ja Adlrecreutz saattaa olla vaikka ministeri seuraavassa hallituksessa. --Risukarhi (keskustelu) 23. lokakuuta 2022 kello 20.58 (EEST)

Heh, olin kaukonäköinen [11]. Pitää muistaa päivittää myös Aminoffin artikkeli, kun uusi hallitus nimitetään. --Risukarhi (keskustelu) 19. kesäkuuta 2023 kello 17.07 (EEST)

Lokakuun vallankumous

Tiedä sitten mistä Pursiainen on nämä tietonsa saanut, mutta neuvostolähteet (lyhyt oppikurssi 1938 ja NKP:n historia 1959) kertovat että "puoluekeskus" perustettiin keskuskomitean laajennetussa istunnossa 16.10. Pursiaisella on eri päivämäärä 29. lokakuuta ja eri nimi ”käytännöllinen keskus”. Ehkä tuo 16.10. kannattaisi mainita. Toivo ja Toivo (keskustelu) 28. lokakuuta 2022 kello 18.54 (EEST)

Juliaanisen kalenterin 16. lokakuuta on sama kuin gregoriaanisen kalenterin 29. lokakuuta eli tuossa ei luultavasti ole mitään ristiriitaa. Olen käyttänyt artikkelissa yhdenmukaisuuden vuoksi ensisijaisesti gregoriaanisia päiväyksiä, mutta venäläisissä/neuvostoliittolaisissa teoksissa saattaa olla juliaaniset päivät. En viitsinyt toistaa kaksoispäiväystä enää tuossa kohdassa, kun hieman aiempana artikkelissa on jo mainittu "29. (16.) lokakuuta". Keskuksen nimestä en tiedä tarkemmin, mutta kyse on selvästi samasta elimestä (ja artikkelissa on nyt mainittu ainakin kolme vaihtoehtoista nimeä). --Risukarhi (keskustelu) 28. lokakuuta 2022 kello 22.17 (EEST)

Tarkistettuani asian lisään tähän vielä, että myös Pursiainen käyttää kirjassaan juliaanisia päiväyksiä (tässä tapauksessa 16. lokakuuta), mutta kuten yllä totesin, olen yhdenmukaisuuden vuoksi muuttanut ne artikkelissa gregoriaanisiksi. --Risukarhi (keskustelu) 31. lokakuuta 2022 kello 15.45 (EET)

Kivilahdet

Sinä kun olet luonut artikkelin Kosti Kivilahdesta, niin onko mitään tietoa sukulaisuussuhteesta Jalmari ja Kaarlo Kivilahteen? Ikänsä ja aatteensa puolesta Kosti ja Kaarlo voisivat olla Jalmarin poikia, mutta Kostin syntymäpaikka ei täsmää, eikä Jalmarin kuolinilmoituksessa myöskään mainita lapsia. Kosti ja Kaarlo voisivat silti olla veljeksiä, koska heitä yhdistää myös musiikkiharrastus samoissa piireissä. --Pihamies (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 14.14 (EET)

Ei ole tietoa enkä nyt tähän hätään saanut mitään selville, mutta voin palata aiheeseen myöhemmin tsekattuani muutaman kirjan. Tuolta Timo Tuoviselta (jonka blogikirjoitus on Kaarlo Kivilahti -artikkelin päälähteenä) on tänä vuonna ilmestynyt tuhti tietokirja Suomalainen työväenlaulu: kisällilaulajien aikakausi, jossa on luultavasti asiaa sekä Kaarlosta että Kostista. Kaarlon SKP- ja Valpo-urasta löytyy luultavasti jotain tietoja Veli-Pekka Leppäsen ja Kimmo Rentolan tutkimuksista, joissa saattaisi hyvällä onnella olla mainintoja myös perheestä tai tunnetuista lähisukulaisista. --Risukarhi (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 18.42 (EET)

Kosti Kivilahdesta oli muuten ainakin artikkelin kirjoittamisen aikaan todella vaikea löytää mitään henkilötietoja mistään. Muistaakseni lähteenä käyttämässäni Kansan Tahdon muistokirjoituksessa (jota en valitettavasti ottanut talteen) vihjailtiin, että häneen olisi ennen kuolemaansa liittynyt jotain kiistanalaista tai hänen mainettaan haitannutta, mutta minulle jäi epäselväksi, mistä vihjailussa oli kyse. --Risukarhi (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 18.42 (EET)

Sain nyt käsiini yllä mainitsemani Tuovisen kirjan, jota vähän selailin. Kaarlo Kivilahden elämänvaiheita käsitellään erityisesti sivuilla 135–140 (sieltä löytyisi ehkä vähän täydennettävää artikkeliin) ja Kosti Kivilahtea sivuilla 395–396. Tuovisen mukaan "Kosti Kivilahti ei tiettävästi ollut mitään sukua Kaarlo 'Kilu' Kivilahdelle". Kummankaan henkilön mahdollisesta yhteydestä Jalmari Kivilahteen ei mainita mitään. En löytänyt asiasta mitään tietoa myöskään muista vilkaisemistani kirjoista, tosin Kimmo Rentolan kirjasta Kenen joukoissa seisot? Suomalainen kommunismi ja sota 1937–1945 ilmeni, että Kaarlo Kivilahdella oli ilmeisesti Neuvostoliittoon jäänyt suomalainen vaimo, joka joutui lopettamaan yhteydenpidon Stalinin vainojen aikana.

Löysin myös oman vanhan muistilappuni Kosti Kivilahdesta. Artikkelissa lähteenä käyttämäni kuolinuutisen ohella Kansan Tahdossa oli 23.12.1969 julkaistu Seppo Luhtala -nimisen henkilön kirjoittama muistokirjoitus, jonka mukaan Kivilahden "elämisen ilo katosi viime keväästä lähtien" ja [kansandemokraattisen] liikkeen sisällä olisi suvaittava "poikkeavuutta". Tuovisen kirjan mukaan Kosti Kivilahti oli "tunnettu boheemista elämäntavastaan", käytti alkoholia ja oli huonoissa väleissä puolueväen ("politrukkien") kanssa, mihin muistokirjoituksessa mainittu "poikkeavuus" viitannee. --Risukarhi (keskustelu) 28. marraskuuta 2022 kello 18.17 (EET)

Lähde?

Lähde unohtui. Abc10 (keskustelu) 22. toukokuuta 2023 kello 07.55 (EEST)

Ai juu. Katsoin että Nordisk familjebok oli siellä jo yleislähteenä, mutta se olikin Aiheesta muualla -otsikon alla. Siirsin sen nyt lähdeviitteeksi. Voisin muuten tässä samalla kysyä, että miksi et itse lisää noihin kirjoittamiisi henkilöartikkeleihin tarkkoja synnyin- ja kuolinpäiviä ja sitten vielä käytät tietolaatikoissa tuota {{Kuolinvuosi ja ikä}} -mallinetta, vaikka kuitenkin lisäät samalla artikkeleihin linkkejä lähteisiin, joista ne päivämäärät löytyvät? Minusta näyttää hölmöltä ja nololta, kun tietolaatikossa lukee, että henkilön kuolinikä on ollut "66–67 vuotta", vaikka tarkkakin kuolinikä on todellisuudessa tiedossa ja vieläpä ilmenee artikkelissa jo olevista lähteistä. --Risukarhi (keskustelu) 22. toukokuuta 2023 kello 13.25 (EEST)

Kyllä nykyisin lisään. Tuota NB:tä en ehkä edes ollut katsonut. En muista onko ollut joku vaihe jolloin en lisännyt, mutta jos olet törmännyt kirjoittamiini artikkeleihin, joissa lähteessä on ne tiedot, enkä niitä silti ole lisännyt, niin en osaa sanoa syytä. Ehkä on ollut yleistä turhautumista Wikipediaan tai jotain muuta. Silloin kun ei ole ylimääräisiä häiriöitä, jaksaa paremmin keskittyä, mikä on normiaali ilmiö. --Abc10 (keskustelu) 22. toukokuuta 2023 kello 14.08 (EEST)

Selvä. Muistan huomanneeni sinun luoneen jossain vaiheessa (olisiko ollut juuri tuolloin vuoden 2020 aikoihin) paljon henkilöartikkeleita, joista synnyin- ja kuolinpäivät puuttuvat, vaikka ne olisi mainittu artikkelien lähteissä (esim. Bengt Lidner, Camille Lemonnier). Hyvä jos nykyään merkitset ne. --Risukarhi (keskustelu) 22. toukokuuta 2023 kello 14.50 (EEST)

Ohjaussivuun linkittäminen

Hei, artikkelissa Johan Ludvig Runebergin muistomerkki muiden muutosten yhteydessä palautit muutaman linkityksen ohjaussivuun. Kysyisin, miksi ohjaussivuun linkittäminen on tuossa mielestäsi parempi ratkaisu? --Farma3110 (keskustelu) 25. toukokuuta 2023 kello 10.12 (EEST)

Porvoon kymnaasi ja Borgå lyceum ovat molemmat ohjauksia artikkeliin Borgå gymnasium, mutta ne kaikki edustavat eri vaiheita koulun historiassa. Nimi Borgå lyceum on ollut käytössä vuosina 1872–1976 ([12]) ja nimellä Porvoon kymnaasi viitataan vielä sitä vanhempaan aikaan. Minusta on hyödyllistä, että tutkaillessa Borgå gymnasium -artikkeliin osoittavia linkityksiä näkee heti, mitkä niistä tulevat noiden ohjausten kautta, koska silloin voi päätellä, että niissä artikkeleissa on tarkoitettu nykyisen koulun historiallisia edeltäjiä. Lisäksi noihin nimenmuutoksiin liittyi myös organisaatiomuutoksia – peruskoulu-uudistuksen yhteydessä vuonna 1976 vanha lyseo on periaatteessa lakkautettu ja jaettu nykyiseksi lukioksi sekä Strömborgska högstadiet -nimiseksi yläasteeksi – joten on periaatteessa mahdollista, että Borgå lyceum ja Porvoon kymnaasi voitaisiin joskus muuttaa erillisiksi artikkeleiksi. Silloinkin on hyödyllistä, että linkit osoittavat valmiiksi noille nimille. --Risukarhi (keskustelu) 25. toukokuuta 2023 kello 12.44 (EEST)

Lisään vielä, että linkin Keisarinnan kivi → Keisarinnankivi kohdalla tein päinvastoin, koska siinä oli kyse vain väärinkirjoitetusta nimestä. --Risukarhi (keskustelu) 25. toukokuuta 2023 kello 12.53 (EEST)

OK, vaikuttaa tosiaan järkevältä tuossa kohtaa. Keisarinnankivestä nopealla haulla löysin käytettävän kahta muotoa, joten jätin tekstin linkittäessä siihen muotoon, joka artikkelin tekstissä alunperin oli. Linkityksen tein siinäkin kohtaa ohjaussivun sijaan artikkelin sivuun. Yhteenkirjoitettu muoto vaikuttaa olevan oikea, kun Helsingin kaupungin taidemuseokin käyttää sitä. Hyvä, että tuli korjatuksi sekin. --Farma3110 (keskustelu) 25. toukokuuta 2023 kello 17.54 (EEST)

Rykmentti

Kiitos korjauksesta. Kun tein tuon artikkelin, Venäjä oli pari viikkoa aiemmin hyökännyt Ukrainaan, ja silloin hädin tuskin tiesin missä Ukraina on, puhumattakaan sen historiasta ja kulttuurista. Alkuvaiheen artikkeleissa voi olla pahojakin mokia, ja hyvä jos joku niitä katsoo. Nyt on tullut kokemusta ja tietoa, ja translitterointiohjeetkin ovat jossain määrin asettuneet päähän. Ukrainaa en ikävä kyllä osaa vieläkään. --Abc10 (keskustelu) 8. heinäkuuta 2023 kello 18.25 (EEST)

Käyttäjätunnus jää pois

Käyttäjätunnus jää pois jos tekee allekirjoituksen manuaalisesti ja tildejä tulee vahingossa viisi. --Abc10 (keskustelu) 14. lokakuuta 2023 kello 21.22 (EEST)

Suuri Pohjan sota

Hei, tuossa Suuri Pohjan sota on pieni viittausvirhe joka tulee tässä muokkauksessa diffi lisätystä viittestä jolle on jäänyt laittamatta lähde. --Linkkerpar^keskustelu 22. lokakuuta 2023 kello 21.29 (EEST)

Olin vahingossa kirjoittanut viitteen nimen yhdessä kohdassa väärin (liljeberg eikä liljegren), korjasin sen nyt. Kiitos huomautuksesta. --Risukarhi (keskustelu) 22. lokakuuta 2023 kello 21.43 (EEST)

Kiitos! --Linkkerpar^keskustelu 22. lokakuuta 2023 kello 21.44 (EEST)

Heittivät tittelit pois suomesta

Päivää taas! Wikipedian luokituksessa on taas uutta pientä ongelmaa suurten ongelmien sisällä. Asia koskee arvonimien ja virkanimikkeiden keskinäistä luokitusta. Ongelman ydin lienee se, että suomen kielessä ei ole yleisesti käytössä mitään kattotermiä tyyliin "tittelit" tai "nimikkeet", jota voisi käyttää yläluokkana. Lisäksi noiden välissä ovat myös virka-arvot, jotka ovat arvonimien ja virkanimikkeiden välimuoto. Mitenköhän tuon asian voisi epähuonoiten ratkaista? Ajattelin ensin ryhtyä tuumatta (sic) toimeen eli ruveta kyntämään tuleentunutta viljaa, mutta ei minulla ole käytettävissä kuin omat fiilikset, joten ehkä asian ratkaisemiseen voisi käyttää vielä vanhanaikaisia keinoja (lähteitä ja ammattitaitoa sekä pohdintaa että keskustelua). --Pxos (keskustelu) 10. marraskuuta 2023 kello 18.08 (EET)

Mitä ratkaisua itse ajattelit? Yksinkertaisinta olisi varmaan luoda Luokka:Tittelit (ja kielilinkittää se luokan en:Category:Titles kanssa) ja luokittaa nuo molemmat sinne. Onhan titteli nyt kuitenkin sentään oikea suomen kielen sana ja kattaa periaatteessa merkitykseltään nuo kaikki (Kielitoimiston sanakirjan mukaan se on "henkilönnimen yhteydessä käytettävä arvo-, ammatti- t. virkanimike"). Harmi kun muuten luokat Luokka:Virkanimikkeet ja sv:Kategori:Titlar i statsförvaltning eivät mene ihan yksi yhteen, olisi saatu tuollekin kielilinkki. --Risukarhi (keskustelu) 10. marraskuuta 2023 kello 18.38 (EET)

Ajattelin tosiaan juuri tuollaista "Tittelit"-luokkaa. Toisaalta luin uudestaan luokitusohjeen, missä kerrotaan (lihavoituna), että luokittelu muodostaa anarkistisen sotkun, vaikkakin tuo idea on toki kirjoitettu eufemismein. Olen lisäksi ollut päivittäisestä tietosanakirjan toivottomuudes... toimittamisesta niin erossa, että en oikein enää uskalla muokata rohkeasti päin seiniä. --Pxos (keskustelu) 10. marraskuuta 2023 kello 18.56 (EET)

Loin luokan eli varastin ideasi ja vähän muutakin. Yritin ruveta lajittelemaan, mutta tajusin taas, että luokituksessa voi onnistua vain jos ei kerta kaikkiaan ymmärrä, mitä tekee. Wikipedian luokitus on yhtä aikaa laatikkoleikki ja asiasanasto, jossa tosiaan tarkoituksena on luoda käsitesalaattia (Konzeptsalat, vrt. Kabelsalat). Lisäksi on toki niin, että luokitus ei mitenkään pysty jäsentämään maailmaa siististi edes yhden hankkeen sisällä, saati sitten interwikiaalisesti. --Pxos (keskustelu) 10. marraskuuta 2023 kello 19.53 (EET)

Juu, luokkien kanssa ähertäminen aiheuttaa aina päänsärkyä. Loin hiljattain tiettyjä artikkeleita varten luokan Luokka:Kunnianosoitukset henkilöittäin ja jouduin epätyydyttävästi luokittamaan sen luokkaan Luokka:Palkinnot, kun en parempaakaan keksinyt. --Risukarhi (keskustelu) 10. marraskuuta 2023 kello 20.08 (EET)

Jep. been there, done that, still keeping up the lousy work. --Pxos (keskustelu) 10. marraskuuta 2023 kello 20.17 (EET)

This to be honest. Ja mitä pienempi kieliyhteisö on, ja mitä taitavampi englannissa, sitä todempi. Kiittämättä liikaa. Iivarius (keskustelu) 11. marraskuuta 2023 kello 02.15 (EET)

Tynkäparlamentti

Juu noin tietysti, mutta arvoin väärin kun näkökulmaani vinoutti Carl Vogt, josta tein pienen pätkän ja harhauduin erilaisille sivupoluille, joista ei paljon sitten syntynyt, mutta niin käy usein. --abc10 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2024 kello 17.22 (EEST)