Medici

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee sukua. I Medici on myös Ruggero Leoncavallon ooppera.
Medici-suvun vaakuna. Siihen ovat aina kuuluneet punaiset pallot kultaisella pohjalla.

Medici-suku oli firenzeläinen mahtisuku 1200-luvulta 1700-luvulle. Sukuun kuuluu muun muassa kolme paavia, useita Firenzen ja Toscanan hallitsijoita sekä myöhemmin Ranskan kuningashuoneen jäseniä. Suku oli lähtöisin vaatimattomista oloista, mutta nousi 1400-luvulla Firenzen vaikutusvaltaisimmaksi suvuksi ja myöhemmin virallisestikin hallitsijasuvuksi.

Varsinaisen elämänuransa ja omaisuutensa varakkaimmat ja tunnetuimmat Medici-suvun jäsenet ansaitsivat kaupankäynnillä, erityisesti kangaskaupalla ja pankkitoiminnalla. Medicien pankki oli Euroopan arvostetuimpia ja menestyneimpiä. Pankkiiritoimintaa Mediceillä oli Italiassa, Genevessä, Lontoossa ja Flanderin Bruggessa. Suurin osa toiminnasta tapahtui kuitenkin Italiassa. Niccolò Machiavelli omisti kuuluisan teoksensa Ruhtinas Mediceille.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Medicien vaakunassa on kultaisella pohjalla punaisia palloja. Pallojen merkitys ei ole selvä: niiden on arveltu esittävän pillereitä, rahaa tai kiveksiä.[1] Erään tarinan mukaan yksi suvun kantaisistä olisi ollut Kaarle Suuren kapteeni Averardo de’Medici. Kapteeni taisteli Apenniineilla jättiläistä vastaan kultainen kilpi suojanaan. Jättiläinen iski kilpeen lommoja ja valutti niihin verensä kuollessaan, ja näin syntyi vaakunan kuviointi.[2] Aluksi palloja oli yksitoista, sitten yhdeksän, seitsemän ja lopulta kuusi. Ranskan kuningas Ludvig XI myönsi vuonna 1465 Lorenzo de’ Medicin isälle Pierolle kunnianosoituksena vaakunansa käyttöön vaaleansinisen Ranskan liljoin koristellun pallon.[3] Medicien vaakuna esiintyy poliittisena symbolina monissa firenzeläisissä rakennuksissa, niin Medicien itse asuttamissa kuin heidän ystävilleenkin kuuluneissa.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Medicit eivät alun perin olleet aatelia vaan ennemminkin porvareita. Varhaiset Medicit harjoittivat puuhiilikauppaa ja pian myös yrttien keräilyä ja myyntiä. Yrttejä käytettiin lääketarkoitukseen ja siten Mediceistä tuli farmaseutteja. Mahdollisesti tästä tulee nimi Medici (ital. ’lääkärit’) sekä käsitys vaakunan palloista pillereinä.[3]

Giovanni di Bicci de’ Medici (1360–1429) oli ensimmäinen pankkitoiminnassa mukana ollut Medici, ja häntä voidaan pitää suvun perustajana. Hänen poikansa Cosimo de’ Medici (Cosimo Vanhempi; 1389–1464) oli ensimmäinen Medici, joka sai Firenzen epävirallisen hallitsijan Gran maestron aseman. Cosimon jälkeläiset muodostivat suvun toisen päähaaran; toiseen kuuluivat hänen pikkuveljensä Lorenzon jälkeläiset[4]. Cosimon jälkeläiset hallitsivat käytännössä Firenzeä vuoteen 1494 saakka, jolloin heidät karkotettiin sieltä. Cosimon pojan Pieron (1416–1469) poika Lorenzo de’ Medici (1449–1492) sai lisänimen ”Il Magnifico”. Lorenzon aikaan Italian renessanssi oli huipussaan ja Medicit tukivat ahkerasti ajan taiteilijoita, runoilijoita ja filosofeja. Medicit kuitenkin palasivat Firenzeen 1500-luvun alussa, ja Cosimosta polveutunut Medicien ”vanhempi” sukuhaara hallitsi Firenzeä vielä vuoteen 1537 saakka. Keisari Kaarle V nimitti Alessandro de’ Medicin Firenzen perinnölliseksi herttuaksi. Hänen jälkeensä asema siirtyi ”nuoremmalle” haaralle, johon kuulunut Cosimo I de’ Medici tuli ensin Firenzen herttuaksi ja myöhemmin vuonna 1569 Toscanan suurherttuaksi. Hänestä polveutunut sukuhaara hallitsi sen jälkeen Toscanaa suurherttuakuntana vuoteen 1737 saakka.[5] Kun suvun viimeinen suurherttua Gian Gastone (1671–1737) kuoli, hänen sisarensa Anna Maria allekirjoitti testamentin, jolla koko Medicien omaisuus siirtyi uuden hallituksen omistukseen, eikä mitään siitä saisi koskaan siirtää pois Firenzestä.[6] Anna Maria kuoli suvun viimeisenä jäsenenä 1743.[4]

Taiteet ja arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Medici-suvun merkittävimmät saavutukset liittyvät taiteen ja arkkitehtuurin tukemiseen. Suku oli melkeinpä kaikkien renessanssin merkittävien taiteilijoiden mesenaatti. Suvun perustaja Giovanni di Bicci de’ Medici tuki Masacciota ja San Lorenzon kirkon restaurointia. Cosimo Vanhempi tuki muun muassa Donatelloa ja Fra Filippo Lippia. Merkittävin Medicien tukema taiteilija oli Michelangelo, jota tukivat useat Medicit Lorenzo de’ Medicistä alkaen. Medicit olivat myös merkittäviä taiteenkeräilijöitä, ja nykyään heidän kokoelmansa muodostaa Firenzen Uffizin gallerian rungon.

Arkkitehtuurin puolella Medicien vaikutus näkyy monissa firenzeläisissä rakennuksissa, kuten Uffizin galleriassa, Pittin palatsissa (Palazzo Pitti), Bobolin puutarhoissa ja Belvederen linnoituksessa.

Suvun huomattavia jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cosimo I Suuri. Agnolo Bronzinon maalaama muotokuva vuodelta 1545.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ramklint, Ulla Britta: Medicit. (Familjen Medici, 2006.) Suomentanut Jaana Iso-Markku. Helsinki: Edita, 2007. ISBN 978-951-37-4966-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ramklint 2007, s. 31.
  2. a b Ramklint 2007, s. 27.
  3. a b Ramklint 2007, s. 32.
  4. a b Ramklint 2007, s. 8.
  5. Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, artikkelit ”Firenze” ja ”Medici”. WSOY, 1998. ISBN 951-0-33044-2.
  6. Ramklint 2007, s. 184–186.
  7. Christoph Hoffmann: Stammbaum der Familie Medici (PNG) Viitattu 18.3.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]