GP2

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee GP2-sarjaa. Tietokonepelistä kertoo Grand Prix 2.
GP2
Nykyinen kausi GP2-kausi 2016
GP2Series Logo.png
Järjestäjä Bruno Michel
Luokka avopyöräiset
Maa Eurooppa
Ensimmäinen kausi 2005
Kuljettajia 22
Valmistajia 1 (talleja 11)
Moottoreiden valmistajat Ranska Renault (Mecachrome)
Rengasvalmistaja(t) B Bridgestone 2005–2010
P Pirelli 2011–2016
Hallitseva kuljettajien mestari Ranska Pierre Gasly
Hallitseva tallien mestari Italia Prema Racing

GP2-sarja eli GP2 oli moottoriurheiluluokka, joka käynnistyi vuonna 2005. GP2 korvasi Formula 3000 -sarjan, joka oli Formula 1:n jälkeen toiseksi korkein formulasarja. GP2:sten korvasi vuonna 2017 FIA Formula 2 Championship -sarja.

Mahdollistaakseen kilpailujen edullisuuden tiimeille ja tehdäkseen GP2:sta hyvän harjoittelusarjan Formula 1:een, GP2:ssa on kaikilla tiimeillä pakollisena sama runko, moottori ja rengastoimittaja. Näin ollen todellinen kuljettajan nopeus tulee paremmin esiin eikä niinkään tallin parempi teknologia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

GP2 sai alkunsa kun 19. tammikuuta 2004 vahvistettiin, GP2:sten korvaavan vuodesta 2005 lähtien Formula 3000 -sarja.[1] 30. marraskuuta 2004 vahvistettiin sarjan tallit ja kilpailukalenteri.[2] Sarjan järjestäjänä toimi Bruno Michel, joka järjestää myös GP2:sen "pikkuveliluokan" GP3-sarjan.

Auto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

iSport International -tiimin Timo Glock Monacon GP:ssä 2007. Autossa on sadekelin renkaat ja sadekuomu.

GP2-sarjan auto on kaikilla tiimeillä 2007 kaudella sama ja siinä on Dallaran runko, Renault'n V8-moottori ja Pirellin renkaat. Auton kilpailupaino on 585 kiloa.

Ensimmäiset kolme vuotta, 2005–2007 sarjassa käytettiin Dallara GP2/05 -autoa. Kolmeksi seuraavaa kautta käytettiin Dallara GP2/08 mallia vanhan auton siirtyessä Aasian GP2-sarjan käyttöön. Vuonna 2011 luokan kummassakin sarjassa otettiin käyttöön uusi Dallara GP2/11. Uusi auto muistuttaa ulkoisesti nykyisiä F1-autoja, mutta sen runko ja moottori ovat käytännössä identtiset GP2/08:n kanssa.

Valmistaja Automalli Vuodesta Vuoteen
Dallara Dallara GP2/05 2005 2007
Dallara GP2/08 2008 2010
Dallara GP2/11 2011 2016

Runko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dallaran rakentama runko on hiilikuituinen monokokki, joka on tehty FIA:n F1-turvallisuussääntöjen mukaiseksi. Runko antaa maaefektin, jonka ansiosta kilpailu on tiukempaa ja luo mahdollisuuden ohituksiin.

Moottori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 2007 moottori on 580-hevosvoimainen Mecachrome V8-moottori, joka on teholtaan noin 70 % F1-moottoreista. Ennen kauden alkua tehdyt testit osoittivat, että luokan omalla Renault-moottorilla varustettu GP2-auto on kierroksella vain muutaman sekunnin hitaampi, kuin Renault'n F1-moottorilla varustettu auto. Moottori mahdollistaa myös fly-by-wire kaasun hallinnan. Moottori voidaan peruskunnostaa, kun sillä on ajettu 4 000 kilometriä kisassa.

Vaihteisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

GP2-auton vaihteisto on 6-vaihteinen ja puoliautomaattinen. Vaihteita vaihdetaan ratissa olevasta napista, kuten Formula 1:ssäkin, eikä perinteisellä tavalla vaihdekepistä. Vaihteisto ei eroa oleellisesti F1-vaihteistoista.

GP2/05 ja GP2/08-autoissa käytetään Mecachromen valmistamaa vaihteistoa. GP2/11:n vaihdelaatikon valmistaa Hewland.

Renkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Renkaat GP2-talleille toimittaa F1-rengastoimittaja Bridgestone, ja ne ovat Bridgestone Potenza -mallia. Kuivankelin renkaat ovat slicksit eli täysin sileät renkaat kaudesta 2007 alkaen, kun ne vielä 2006 olivat samanlaiset FIA:n sääntöjen mukaiset urarenkaat kuin F1-autoissakin.

Kaudella 2011 luokassa otettiin käyttöön Pirellin renkaat. GP2:n renkaat ovat samat, kuin F1-sarjassa vuonna 2011 käytettävät seokseltaan kovat renkaat.

Muut osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auton pakoputkessa on käytetty viimeisintä 8-in-1-teknologiaa. Jarrulevyt on tehty korkealaatuisesta hiilikuidusta, joten ne eivät kulu nopeasti ja täyttävät tiukat FIA:n turvallisuussäännöt. GP2-auton elektroniikan on suunnitellut ja sen toimittaa suosittu F1-valmistaja Magneti Marelli. Auton tankkiin mahtuu 90 kg bensiiniä.

Autossa ei ole mitään avustavia ajoa helpottavia järjestelmiä eli luistonesto, lähdön kontrolli ja automaattivaihteisto puuttuvat. Kaudella 2015 autoihin otettiin käyttöön Formula 1 -sarjasta tutun DRS-järjestelmän.

Suorituskyky[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimusten ja ennen kautta tehtyjen stabiilisuustestien mukaan GP2-auto voi kiihtyä nollasta kahteensataan kilometriin tunnissa 6,70 sekunnissa. Auton huippunopeus on 320 km/h.

Kisaviikonloppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perjantaina ajetaan puoli tuntia kestävät vapaa harjoitukset ja yhtä kauan kestävät aika-ajot. Aika-ajoissa määräytyy lähtöjärjestys lauantain kisaan, jonka pituus on noin 180 kilometriä.

Lauantain kisassa jokaisella autolla on yksi pakollinen varikkopysähdys, jolloin vähintään kaksi auton renkaista on vaihdettava.

Sunnuntaina ajetaan sprinttikisa, jonka pituus on 120 kilometriä. Lähtöjärjestys määräytyy lauantain kisan tulosten perusteella siten, että 8 parasta kuljettajaa lähtevät käännetyssä järjestyksessä ja muut heidän jälkeensä tulosjärjestyksessä. Lauantain 8:s pääsee siis paalulle ja voittaja joutuu kahdeksanteen ruutuun. Muun kärkikahdeksikon lähtöjärjestys määrätään samalla tavalla.

Pistelasku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2005-2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Paalupaikasta lauantain kisassa: 2 pistettä
  • Lauantain kisasta: 10-8-6-5-4-3-2-1 kahdeksalle parhaalle
  • Sunnuntain kisasta: 6-5-4-3-2-1 kuudelle parhaalle
  • Nopein kierros: 1 piste jokaisesta kisasta nopeimmalle, joka on ajanut 90% kisakierroksista ja sijoittunut 10 parhaan joukkoon lopputuloksissa.
2012-[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Paalupaikasta lauantain kisassa: 4 pistettä
  • Lauantain kisasta: 25-18-15-12-10-8-6-4-2-1 kymmenelle parhaalle
  • Sunnuntain kisasta: 15-12-10-8-6-4-2-1 kahdeksalle parhaalle
  • Nopein kierros: 2 pistettä jokaisesta kisasta nopeimmalle, joka on ajanut 90% kisakierroksista ja sijoittunut 10 parhaan joukkoon lopputuloksissa.[3][vanhentunut linkki]

Suomalaiset GP2:ssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuljettaja Ajetut GP:t Voitot Paalupaikat Pisteet Mestaruudet Vuodet
Nico Rosberg SaksaSuomi 23 5 5 120 1 2005
Heikki Kovalainen 23 5 2 105 0 2005
Toni Vilander 4 0 0 0 0 2005
Markus Niemelä 7 0 0 0 0 2007
Henri Karjalainen 2 0 0 0 0 2007

Mestarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Voittaja Mestaruuden voittanut talli
2005 Saksa/Suomi Nico Rosberg Ranska ART Grand Prix
2006 Iso-Britannia Lewis Hamilton Ranska ART Grand Prix
2007 Saksa Timo Glock Iso-Britannia iSport International
2008 Italia Giorgio Pantano Espanja Barwa Campos
2009 Saksa Nico Hülkenberg Ranska ART Grand Prix
2010 Venezuela Pastor Maldonado Italia Rapax Team
2011 Ranska Romain Grosjean Espanja Barwa Addax Team
2012 Italia Davide Valsecchi Ranska DAMS
2013 Sveitsi Fabio Leimer Venäjä Russian Time
2014 Iso-Britannia Jolyon Palmer Ranska DAMS
2015 Belgia Stoffel Vandoorne Ranska ART Grand Prix
2016 Ranska Pierre Gasly Italia Prema Racing

F1:een nousseita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Kuljettaja
2006 Saksa Nico Rosberg nousi Williamsin kilpakuljettajaksi
Yhdysvallat Scott Speed nousi Scuderia Toro Rosson kilpakuljettajaksi
2007 Iso-Britannia Lewis Hamilton nousi McLareniin kilpakuljettajaksi
Suomi Heikki Kovalainen nousi Renault'n kilpakuljettajaksi
Japani Sakon Yamamoto nousi Spyker F1 Teamin kilpakuljettajaksi
Japani Kazuki Nakajima nousi Williamsin kilpakuljettajaksi
2008 Saksa Timo Glock nousi Toyotan kilpakuljettajaksi.[4] [5]
Brasilia Nelson Piquet jr. nousi Renault'n kilpakuljettajaksi
2009 Sveitsi Sébastien Buemi nousi Toro Rosson kilpakuljettajaksi
Ranska Romain Grosjean nousi Renault'n kilpakuljettajaksi kesken kauden
Japani Kamui Kobayashi tuurasi loukkaantunutta Timo Glockia kahdessa viimeisessä GP:ssä. Nousi kaudella 2010 Sauber -tallin kilpakuljettajaksi.
2010 Saksa Nico Hülkenberg nousi Williamsin kilpakuljettajaksi
Brasilia Lucas di Grassi nousi tulokastalli Virginin kisakuskiksi
Brasilia Bruno Senna, Ayrton Sennan siskonpoika debytoi F1:ssä Hispania Racing -tallissa
Venäjä Vitali Petrov debytoi Renault F1 -tallissa. Hänestä tuli kaikkien aikojen ensimmäinen venäläinen F1-kuljettaja
Intia Karun Chandhok debytoi Hispania Racing -tallissa ja hänestä tuli kaikkien aikojen toinen intialaiskuljettaja F1:ssä
2011 Meksiko Sergio Pérez nousi Sauberin kilpakuljettajaksi.
Venezuela Pastor Maldonado nousi Williamsin kilpakuljettajaksi.
Belgia Jérôme D'Ambrosio nousi Virginin kilpakuljettajaksi.
2012 Ranska Charles Pic nousi Marussia-tallin kilpakuljettajaksi.
Ranska Romain Grosjean palasi Formula ykkösiin Lotus F1 Team-kuljettajana. Hän ajoi aiemmin F1:ssä vuonna 2009
2013 Meksiko Esteban Gutiérrez nousi Sauberin kilpakuljettajaksi.
Iso-Britannia Max Chilton nousi Marussian kilpakuljettajaksi.
Alankomaat Giedo van der Garde nousi Caterhamin kilpakuljettajaksi.
Ranska Jules Bianchi ajoi GP2:ssa vuodet 2010–2011. Nousi kaudella 2013 Marussian kilpakuljettajaksi.
2014 Ruotsi Marcus Ericsson nousi Caterhamin kilpakuljettajaksi.
2015 Brasilia Felipe Nasr nousi Sauberin kilpakuljettajaksi.[6]
Yhdysvallat Alexander Rossi nousi Manorin kilpakuljettajaksi kesken kauden.
2016 Iso-Britannia Jolyon Palmer nousi Renault’n kilpakuljettajaksi.
Indonesia Rio Haryanto nousi Manorin kilpakuljettajaksi. Hänestä tuli kaikkien aikojen ensimmäinen indonesialainen F1-kuljettaja.
Belgia Stoffel Vandoorne tuurasi loukkaantunutta Fernando Alonsoa McLarenilla Bahrainin GP:ssä.
2017 Italia Antonio Giovinazzi nousi Sauberin kilpakuljettajaksi korvaten Australian GP:ssä Pascal Wehrleinia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet ja huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:GP2 Series